4 2014 Pilvi Hirvonen: Positiivisuus on voimavara Liukumaa kohti tuntematonta Työn vastapaino
Nyt saat K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA REKISTERÖI KORTTISI IFIIN OSOITTEESSA IF.FI/PLUSSAA
Kaipaan maijaa Laineiden liplatus, kirkuvat lokit ja nenään tulviva raikas, mutta lämmin alkukesän henkäys antoivat aiheen uskotella, että kiirettä ja arjen oravanpyörää ei ole. Se kaikki kiire on vain pahaa unta. Näin johdatteli puheessaan Tuija Tuikku Heinonen Kokkolassa valtuuston vaikeiden säästötavoitteiden äärelle kesäkuun alussa. Kesäidylliin kuuluu aurinkoiset päivät mökkirannalla poutapilviä katsellen, rantasaunaa lämmitellen ja grilliherkuista nauttien. Havahduin miettimään, missä mahtaa etelä-savolainen poliisi luurata, kun maijaa ei ole näkynyt toviin kirkonkylillä. Reilu viisitoista vuotta sitten kunnantalon kupeessa odottivat työtehtäviin pääsyä paloauto, poliisiauto ja ambulanssi. Nyt tuosta rivistä puuttuu sininen maija. Kaupalla nojailevat mopopojat kertoivat, että poliisi ajaa kylänraitilla kerran viikossa, ja päräyttivät menopelinsä reteästi käyntiin. Soratien pöllytessä kaivoin tabletin esille ja löysin lehtijutun, jossa kerrottiin Etelä-Savossa liikenneturvallisuuteen liittyvien rangaistusten lisääntyneen roimasti. Ylinopeuksien lisäksi puhuttaa humalassa autonratin taakse asettuvat ritariässät, jotka katkaisevat liian usein ja liian monen viattoman uhrin elämänlangan rujolla tavalla. Eduskunnassa käsiteltiin kesäkuussa kansalaisaloitetta, jossa vaadittiin kovempia rangaistuksia rattijuopoille. Hesarissa muun muassa todettiin, että valvonnan lisääminen olisi ainoa todellinen keino vähentää päihtyneiden kuskien määrää. Tämähän tarkoittaa selkeästi resurssien lisäämistä liikennevalvontaan. Enemmän kuin yksikään lehtijuttu tai poliisihallinnon tilasto turvallisuudentunteeseen vaikuttaa omat kokemukset. Vuosia sitten kyläkaupan pihalle kurvasi auto, jossa nuoret miehet olivat kuin suoraan Samuli Edelmannin tähdittämässä elokuvassa Häjyt. Jo silloin ajattelin, kaapatessa pellavapäisen poikani syliini, että kuinka kauan kestää poliisin tulo paikalle, jos porukka alkaa savolaisittain puukkohippasille. Eräässä lehtiartikkelissa vuodelta 2008 kirjoittaja oli ollut paikalla, kun viitostiellä tapahtui liikenneonnettomuus ja ensimmäinen miekkataksi saapui paikalle reilun 40 minuutin kuluttua. Kuulemma naisia, takseja ja poliisia joutuu aina odottamaan, ja poliisi on kolmikon vaikeimmin tavoitettava. Vaikka me tavalliset ihmiset menetämme turvallisuudentunteen jopa tummasta puun varjosta, niin poliisien arkityöstä kerätyt tarinat kertovat karua todellisuutta tapahtumista, joihin kansalaiset ja poliisi joutuvat, kun resurssit ovat rajalliset. Totisesti me suomalaiset emme ole tasa-arvoisessa asemassa poliisipalveluiden osalta. Säästötoimet kouraisevat koko jäsenkuntaamme erittäin kovalla kädellä ja lopulta, jos hätäkeskus, poliisi ja oikeuslaitos eivät toimi, maksaa kansalainen laskun poliittisista päätöksistä. Asioiden ja epäkohtien esilletuomista jatketaan valtuuston viitoittamalla tiellä kesälomien jälkeen. Tuijan puheen sanoin toivotan hyvää kesää: Lomakausi on alkamassa, joten menkää mökeille tai mihin tahansa, kunhan päästätte irti oravanpyörästä. Hannele Lotsari-Coffeng hannele.lotsari@spjl.fi twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus P&O 4/2014 3
SISÄLTÖ 4/2014 24 8 Kansijuttu: Urheillen kokonaisvaltainen hyvänolon tunne Osaamista ja ammattitaitoa Airiston aallot ja ydinvoimala saman laitoksen alueella... 16 Joustava työsuunnittelu antaa aikaa liikkua... 18 Kansikuva: Katja Almgren Jäsenten eduksi Mihin ammattijärjestöjä tarvitaan?... 12 Maalitauluko!... 13 Kaksi tuntia viikossa... 19 Pääluottamusmiehet... 20 85. vuosikerta Julkaisija Suomen Poliisijärjestöjen Liitto Toimitus Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki toimitus@spjl.fi www.spjl.fi Päätoimittaja viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng 040 940 2065 hannele.lotsari@spjl.fi Viestintäassistentti/valokuvaaja Katja Almgren 09 3484 2428 katja.almgren@spjl.fi Osoitteenmuutokset Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka p. 09 3484 2424 Taitto Kaaripiste Oy Paino ScanWeb Oy, Kouvola p. 05 884 040 ISSN 1238-5387 Aikakausmedian jäsen Ilmoitukset Olli-Pekka Duk p. 050 378 3932 ollipekka.duk@gmail.com Viestintätoimikunta Pekka Heikkinen Nina Juurakko-Vesikko Pirkko Kauppinen Henna Kelloniemi Ilari Kulmanen Mika Nygård Mikko Salokannel Eero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen Lehti nro 5/2014 ilmestyy viikolla 35 (aineistot viimeistään 4.8.2014) Lehti nro 6/2014 ilmestyy viikolla 41 (aineistot viimeistään 15.9.2014) Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Jäsenterveiset julkaistaan enintään 3 kuukautta tapahtuman jälkeen. Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta l ähete tystä materiaalista. Materiaalia ei palauteta. 4 P&O 4/2014
Useasti ei tule ajateltua sitä, että monet virkamiehelle kuuluvat etuudet olisivat jääneet saamatta ilman ammattijärjestöjen ajamia neuvotteluja s. 14 13 Jokaisessa numerossa Pääkirjoitus: Kaipaan maijaa... 3 Puheenjohtajalta: Yhteinen sävel... 6 Luottamustehtävissä: Susanna Lassila... 14 Rouva Kokkonen... 22 Repen kynästä... 29 Muistamisia... 32 Ristikko... 33 Lyhyesti... 34 Tässä numerossa myös Positiivisuus on voimavara... 8 Let the Skyfall... 23 Työn vastapaino... 24 Kesädekkari: Tapahtui marraskuussa 2029... 26 Poliisi saattoi potilaan vessaan... 28 Information på svenska Unikt polisarbete... 30 Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimisto Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, p. 09 3484 2420 Jorma Tiainen, järjestöpäällikkö, p. 09 3484 2433 Katja Almgren, viestintäassistentti/valokuvaaja, p. 09 3484 2428 Sari Haukka-Konu, viestintäpäällikkö, työvapaalla 31.12.2014 asti Anita Heino, talouspäällikkö, p. 09 3484 2422 Tarja Heinonen, koulutus- ja edunvalvontasihteeri, p. 09 3484 2432 Asta Jakobsson, jäsenpalvelusihteeri, p. 09 3484 2426 Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies/om, p. 09 3484 2427 Pekka Lassila, pääluottamusmies/sm, p. 09 3484 2430 Hannele Lotsari-Coffeng, viestintäpäällikkö, p. 09 3484 2429 Auno Mäkinen, neuvottelupäällikkö, p. 09 3484 2431 Anne Rakka, jäsenrekisterisihteeri, p. 09 3484 2424 Armi Reiman, puheenjohtajan sihteeri, p. 09 3484 2421 Rita Ridanpää, lakimies, p. 09 3484 2425 Jaana Tynjälä, talousassistentti, p. 09 3484 2423 Toimiston faksi: 09 3484 2410, p. 09 3484 2400, puhelinpäivystys klo 9.00 15.00, spjl@spjl.fi, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin! P&O 4/2014 5
Kansalaiset ansaitsevat kuulla totuuden turvallisuuden nykytilanteesta ja tulevaisuudesta Yrjö Suhonen yrjo.suhonen@spjl.fi twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus 6 P&O 4/2014
Yhteinen sävel Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on johdonmukaisesti vuosikausia pitänyt yllä keskustelua sisäistä turvallisuutta uhkaavasta alasajosta. Viestiä on viety suoraan eduskuntaan ja oltu esillä niin sähköisessä kuin painetussakin mediassa. Nyt lopulta näyttää siltä, että työnantajapuolikin alkaa herätä kylmään todellisuuteen. Jo on aikakin. Poliisin akateemisten tiedotteessa 4.6.2014 tuli kovaa kritiikkiä maan hallitukselle. Kaiken kaikkiaan tiedotteen sisältö vastaa pitkälti niitä viestejä, joita SPJL on tähän saakka yksin huutanut julkisuuteen. Linja sai jatkoa kaksi päivää myöhemmin, kun poliisipäällikköjen kokouksesta Haikosta laitettiin maail malle julkilausuma, jossa kerrotaan päällekkäisten säästöohjelmien vaarantavan poliisin jaksamisen ja palvelut. Haikon julkilausuman mukaan poliisille kohdennetut uudet säästöt voitaisiin aloittaa aikaisintaan vuonna 2017. Tässä uskallan olla eri mieltä. Poliisille ei ylipäätään pidä kohdentaa mitään uusia säästöjä. Pikemminkin poliisin rahoitus tulisi kohentaa tasolle, jolla voidaan toteuttaa Kataisen hallituksen lupaus poliisin resurssien vakiinnuttamiseksi hallitusohjelman alun, siis vuoden 2011, tasolle. Sekään taso ei ole ylimitoitettu poliisin alati vaikeutuvaan tehtäväkenttään nähden. Tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa pidettiin tänäkin kesänä ulko- ja turvallisuuspoliittinen seminaari. Nämä kokoontumiset ovat varmasti tärkeitä foorumeita tärkeille asioille ja tärkeille ihmisille. Median mielenkiintokin on aina taattu. Kuten aina, kun joku nostaa esille vaikka kuinka kaukaisen uhkan maan rajojen ulkopuolelta väijyvälle vaaralle. Onneksi rajojen takaa ei kuitenkaan kovin usein hyökätä meitä kohti. Melko tasan 70 vuotta sitten Neuvostoliitto rynnisti ja pakotti lopulta Suomen tyytymään näihin nykyisiin mittoihinsa. Käsitykseni mukaan kohta päätä uhkaavaa seuraavaa invaasiota ei ole näköpiirissä miltään ilmansuunnalta. Mietin vain, pitäisikö itsensä presidentin ottaa yhtä voimallisesti kantaa myös sisäisen turvallisuuden tilaan ja tulevaisuuteen? Kun ei sitä keskustelua kukaan muukaan näytä haluavan aloittaa. Eivät ainakaan ne, joille maan sisäisten asioiden hoito voimassa olevien säädösten mukaan näyttäisi selkeästi kuuluvan. Sisäisen turvallisuuden uhkaajia ja vihollisia ei tarvitse mielikuvitella. Ne ovat läsnä joka päivä. Sisäi sen turvallisuuden hupenevat joukot ovat joka hetki, 24/7, etulinjassa. Jos hakee vertauskuvaa juuri käydystä Hornet-jupakasta, niin toisin kuin Ilmavoimilla, poliisilla on koneet kaiken aikaa tuottavassa työssä. Valmiina kohtaamaan kaiken vastaantulevan, mahdollisen ja mahdottoman. Tilanne on kuitenkin se, että koneet vanhenevat ja niiden käyttäjät vähenevät. Maan korkeimman virkamiesjohdon tehtävänä on toteuttaa poliittisten päättäjien päätöksiä. Olivatpa ne sitten mitä tahansa. Tämä on kuultu myös korkeimmalta poliisijohdolta, niin sisäministeriöstä kuin Poliisihallituksesta. Demokraattisessa maassamme myös virkamiehellä on perustuslain mukainen sananvapaus. Se ei estä esittämästä omia mielipiteitä ja kritiikkiäkin, jos sille on asianmukaiset perusteet. Kaiken tämän masentavan maailman keskellä on myönteistä se, että lopultakin myös poliisin johto, niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla, kertoo rohkeasti ulos sisäisen turvallisuuden todellisen laidan. Vaikka siinä onkin vielä hieman sordiinoa päällä, suunta on oikea. Kansalaiset ansaitsevat kuulla ainoastaan totuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Suomen Poliisijärjestöjen Liitto toivottaa kaikki kynnelle kykenevät tervetulleiksi mukaan sisäisen turvallisuuden rakennustalkoisiin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Turvallista ja rentouttavaa kesää kaikille! P&O 4/2014 7
8 P&O 4/2014
Fitness-urheilija Pilvi Hirvoselle Positiivisuus on voimavara Lihakset tärisevät ja hiki virtaa, olo voi tuntua kamalalta, adrenaliini kuohuu kropassa. Fitness-urheilu saattaa näyttää pelkältä keikistelyltä kisalavalla, mutta kiinteän vartalon eteen on tehty rankkaa työtä, joka verottaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Silti laji tuo harrastajille kokonaisvaltaisen hyvänolontunteen, ja energiaa jaksaa arjessa. Teksti ja kuvat: Katja Almgren Meikit ja kampaukset: Naps/Sofia Tanhua P&O 4/2014 9
Sari Pöntinen, Tarja Kinnunen ja Pilvi Hirvonen hakevat fitnessurheilusta energiaa arkeen. Heistä on tärkeää, että poliisihallinnossa säilytettäisiin 2 tunnin viikkoliikuntamahdollisuus myös jatkossa. Korkokengät vilahtavat peilin edestä. 5-vuotias Siru kopistelee koroilla äitinsä Pilvi Hirvosen (29) perässä. Pilvi harjoittelee kävelyä bikini fitness -lajia varten, kisoihin olisi tarkoitus lähteä ensi vuoden keväällä. Pilvi Hirvosta, Sari Pöntistä (30) ja Tarja Kinnusta (36) yhdistää rakkaus fitness-urheiluun, heillä on sama valmentaja ja kaikki ovat vanhempia konstaapeleita Sisä-Suomen poliisilaitoksella. Sari ja Tarja treenaavat body fitness -lajia, jossa lihaserottuvuus on viety bikini fitnessiä pidemmälle. Naisia kuunnellessa ymmärtää, ettei fitness ole vain laji, vaan se on elämäntapa. Säännöllinen treeni ja tarkka ruokavalio saavat kehon voimaan hyvin. Lajissa kiinnostaa päämäärätietoinen ja kokonaisvaltainen treenaaminen. Se on pitkäjänteistä työskentelyä oman hyvinvoinnin eteen. Hyvänolontunteen voi saada muutenkin, mutta tämä on yksi tapa, Sari kuvailee. Pilvi nyökkää ja lisää, että itsensä rakastaminen on tärkeää. Hän myöntää, ettei ole itse erityisen nopea eikä joukkueurheilun ystävä. Siksi hän innostui punttitreenistä valmentajan kanssa jo 2005, mutta poliisikoulu ja Sirun syntymä viivyttivät varsinaista kilpailemista. Vuonna 2011 Pilvi otti jälleen yhteyttä fitness-valmentajaan, ja ensimmäiset kisat olivat syksyllä 2013. Sari kisasi 2014 keväällä, ja aikoo kisoihin jälleen 2015. Tarja suunnittelee osallistuvansa 2015 kevään body fitness masters -sarjaan. Sä söit sen! Tarja nappaa pöydällä olevalta vadilta pullan ja syö sen nautiskellen kaikessa rauhassa. Sari ja Pilvi naurahtavat hyväntahtoisesti. Otan rennosti ja arvostan eri tyylejä, Tarja hymähtää. Hänelle sopii se, että toisinaan herkun voi syödä, kunhan kokonaisuus on kunnossa. Kolmikko on yhtä mieltä siitä, ettei syöminen ole koko elämä. Sari lisää, että kaikessa muussakin ihmiset ovat erilaisia, niin miksei syömisessäkin. Pilvi myöntää olevansa tunnesyöjä, jonka on yleensä parempi jättää herkut väliin. Ilossa ja surussa se olisi helposti rai rai. Mietin mielessäni mitä saan, jos syön tai en syö. Herkkuja tekee niin useasti mieli, että on parempi syödä niitä vain harvakseltaan vapaasyöntipäivinä. Toisinaan voin käydä peilin edessäkin ja mietin tavoitetta, johon tähtään. Fitness-urheilija syö säännöllisesti muutaman tunnin välein ja juo vettä kolmesta neljään litraa päivässä. Valmentajan laatimasta yksilöllisestä ruokavaliosta on karsittu valkoinen jauho ja sokeri minimiin, ruoka on puhdasta ja itse tehtyä. Jokainen annos myös punnitaan, mutta ruokapäiväkirjaa ei tarvitse pitää. Sari Pöntinen. 10 P&O 4/2014
Ystävyyssuhteet tiukoilla Kun fitness-urheilussa puhutaan offista, tarkoitetaan aikaa, jolloin treenataan normaalisti: 4 5 punttitreeniä ja 2 3 aerobista harjoitusta viikossa. Ruokaa syödään runsaasti, plussakaloreilla, lihas kun ei kasva ilman ruokaa. Kisadieetti kestää yleensä vajaa puoli vuotta, ja keho joutuu koville. Heräsin dieetillä kuutena päivänä viikossa kello neljältä aamulenkille. Vedin 5 salitreeniä ja yhden rappustreenin viikossa. Ruokaa oli niukasti, eikä lainkaan hiilareita. Kroppa oli fyysisesti ja henkisesti todella väsynyt, Pilvi kuvailee. Sarin kokemus dieetistä on hyvin samanlainen; parin viimeisen kuukauden aikana oli usein nälkä ja väsy. Hermotkin olivat välillä tiukoilla, mutta kova treeni tuotti tulosta, ja lihakset alkoivat piirtyä esiin. Näkyvät tulokset motivoivat, ja siksi askeettista elämää jaksaa sen rankkuudesta huolimatta. Kurinalainen elämäntapa voi aiheuttaa myös sen, ettei lähi- ja ystäväpiiriltä saa täyttä tukea. Olen kertonut harrastuksestani harvoille, pääsääntöisesti suhtautuminen on ollut positiivista ja ymmärrys on se mikä riittää lajia ei tarvitse harrastaa itse, Tarja pohtii. Jos harrastaisin hiihtoa, kaikki olisivat ladun varressa suomenliput liehuen, mutta kun harrastan fitnessiä, ystävyyssuhteita on mennyt uusiksi. Laji on sen verran rankka, että tarvitsen ympärilleni positiivisia ihmisiä, jotka ymmärtävät, etten notku baareissa ja vapaa-aikaa on vähän, Pilvi lisää. Bikini Fitness: Kilpailu on tarkoitettu itseään kunnossa pitäville naisille, joilla on terveelliset elämäntavat. Kilpailijoilla ei saa olla lihaserottuvuutta, mutta kehon pitää olla urheilullisen ja terveen näköinen. Ylä- ja alakehon pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, arvostelussa otetaan huomioon myös kasvot ja hiukset. Bikini Fitnessissä kilpaillaan viidessä eri pituussarjassa sekä alle 23-vuotiaiden junior-sarjassa sekä yli 35-vuotiaiden masters-sarjassa. Body Fitness: Body fitness on kauneuskilpailu, jossa haetaan lihaksikasta, urheilullisen esteettistä naisfysiikkaa. Siinä kilpaillaan kolmen eri pituussarjan lisäksi alle 23-vuotiaiden junior-sarjassa sekä yli 35- ja 45-vuotiaiden masters -sarjoissa. Fitness: Fitness-kilpailussa haetaan urheilullisen lihaksikasta naisfysiikkaa, Arjessa ei glamouria Myös perhe-elämä vaatii osansa. Tarjalla on kaksi poikaa, joita hän kiikuttaa toisinaan mukaan treeneihin, jotta mieskin saisi omaa aikaa. Hommassa tarvitaan kärsivällisyyttä, kun kaksi lasta huutelee osallistumaan juoksukilpailuun käytävällä samalla, kun oma treeni on hyvässä vauhdissa. Järjestely vaatii luonteenlujuutta. Olen ihan yllättynyt miten pitkälle pinna voi venyä, Tarja nauraa. Siru on kulkenut Pilvin mukana salille joka on notkea, liikunnallinen, voimakas ja akrobaattinen. Suomessa pituusluokat voidaan määrätä, jos niihin on tarvetta. Women s Physique: Laji on naisille, jotka haluavat nauttia treenaamisesta, kilpailemisesta ja kilpailuun valmistautumisesta. Kilpailijan fysiikan pitää olla urheilullisesti treenattu ja sen pitää myös olla naisellinen sekä kaunis. Fitnessfysiikkakilpailijan fysiikka on hiukan lihaksikkaampi kuin body fitnessissä ja kilpailijoilla on parempi lihaserottuvuus kuin body fitness -kilpailijalla. Lihasmassa ei saa olla kehonrakentajamainen eikä lihakset samalla tavalla erottuvia kuin kehonrakentajilla. Suomessa kilpaillaan yhdessä avoimessa sarjassa. Lähde: IFBB Finland jo kolmikuisesta lähtien. Yksinhuoltajana Pilvistä on kuitenkin tärkeää, että aikaa on annettava lapselle yhtälailla kuin harrastuksellekin. Lajin ulkonäkökeskeisyydestä hän koittaa pitää mahdollisimman matalaa profiilia pienen tyttönsä edessä. Koitan saada arjestamme mahdollisimman normaalia, ettei Siru alkaisi katsoa syömisiään ja peilailla mahamakkaroita peilistä. Harjoittelen poseerauksia kotona, mutta yritän olla tekemättä siitä numeroa. Kisoissa tälläydytään, mutta arki on arkea. Pilvi Hirvonen. Tarja Kinnunen. P&O 4/2014 11
Mihin ammattijärjestöjä tarvitaan? Valtakunnan politiikassa on viime aikoina käyty runsaasti keskustelua ammattiliittojen jäsenmaksuosuuden verovähennysoikeuden poistamisesta. Samassa yhteydessä on korostettu YTK:n eli Loimaan kassan houkuttavuutta ja sitä, mistä kustannusero ammattijärjestöjen perimien jäsenmaksujen ja kassan vuosimaksun välillä johtuu. Teksti: Jonne Rinne SASK:n (Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus) toimintaan tutustuneet ovat saaneet huomata, ettei meillä perustuslailla turvattu ja lähes itsestään selvyytenä pidetty järjestäytymisoikeus ole automaatio kaikkialla maailmassa. Ei edes niissä suomalaisyrityksissä, jotka siirtävät tuotantoaan kolmansiin maihin edullisempien Haluan, että etujani puolustaa tehokas ammattijärjestö tuotantokustannusten toivossa. Kenties merkittävin syy järjestäytymisvapauden systemaattiseen rajoittamiseen on puhtaasti taloustieteellinen, sillä yksittäisen työntekijän arvo työmarkkinoilla on kokonaisuutena alhaisempi kuin kollektiivisesti järjestäytyneen. Siten yksittäiselle työntekijälle työnantajan yksipuolisesti sovittelema palkka joustaa useimmiten alaspäin siinä, missä yhteisöllisesti rakentuneilla työmarkkinoilla palkkajoustoa tapahtuu myös ylöspäin. Lisäksi työelämän laadullisista asioista työnantajan ei kannata neuvotella pelkästään yksittäisten työntekijöiden kanssa. Yritysten pääoman tuottotavoitteiden kasvaessa myös Suomessa liiketoimintaa harjoittavien yritysten kannattavuutta pyritään parantamaan muun muassa työntekijöiden palkkoja laskemalla sekä saavutettuja etuja karsimalla. Negatiivisen palkkajouston mahdollistamiseksi työnantajapuoli haluaa yksittäiset työntekijät pois ammattiliitoista, joiden ensisijaisena tehtävänä on turvata tasapuolinen ja oikeudenmukainen tulotaso samaa työtä tekeville työntekijöille pärstäkertoimesta riippumatta. Jäsenmaksuosuuden verovähennysoikeuden poistamisella työnantajapuoli ilmeisesti uskoo, että nuuka suomalainen työvoima karkaa liitosta ja valitsee pelkän työttömyyskassan ammattimaisesti järjestäytyneen edunvalvontaverkoston sijasta. Mikäli tämä tapahtuisi, romuttuisi kollektiivisen sopimusjärjestelmän lisäksi myös työpaikoille rakentunut luottamusmies- ja edunvalvontajärjestelmä, jolloin jokainen yksittäinen työntekijä jäisi työmarkkinaneuvotteluissa pelkästään oman ammattitaitonsa ja asiantuntemuksensa varaan. Käytävän julkisen keskustelun yhteydessä meidät työntekijät halutaan kuitenkin saada uskomaan, että työmarkkina-arvomme olisi yksilöinä työvoiman kollektiivista arvoa suurempi. Taloustieteellisesti tämä väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Samalla keskustelun taka-alalle unohtuu se tosiasia, että jäsenmaksuosuuden verovähennyskelpoisuuden poistaminen kiristäisi samalla palkansaajan verotusta, sillä poisto-oikeus käyttäytyy verotuksessa tulonhankkimiskulujen vähennysoikeutta vastaavalla tavalla. Työttömyyskassa aktivoituu toimintaan vain ja ainoastaan työttömyyden kohdatessa, eikä sillä ole tosiasiallis- 12 P&O 4/2014
ta toimintamahdollisuutta työelämään vaikuttavista asioista päätettäessä. Siksi kaikki edellä mainitut päätökset tehdään muualla ja siellä, missä ammattijärjestöt ovat ja missä niiden tulee olla jatkuvasti edustettuna. Tämä edustuksellisuus ja kollektiivinen edunvalvonta tehdään työntekijöiden mandaatilla, eli suomeksi sanottuna ammattiliiton jäsenmaksua maksamalla. Vain ja ainoastaan siten voimme mahdollistaa sekä kilpailukykyiset työmarkkinat että työntekijän kannalta ihmisarvoisen työelämän. Henkilökohtaisesti en haluaisi jättää työmarkkinoita yksin markkinatalouden sekä tuulella käyvän poliittisen päätöksenteon temmellyskentäksi ilman, että etujani valvoo ja puolustaa osaava ja tehokas ammattijärjestö. On myös muistaa, että vähintään 95 % ammattijärjestötoiminnasta tehdään muualla kuin liittojen pääkonttoreilla. Jäsenmaksuosuudella mahdollistetaan niiden kymmenientuhansien järjestöaktiivien toiminta, jotka myös tänään valvovat ja turvaavat omalla työpaikallaan myös sinun oikeuksiasi. Maalitauluko! Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng Kuva: Katja Almgren Poliisityön traumaattisimpia tilanteita ovat aseelliset hengenvaaralliset uhkatilanteet. Kalevassa julkaistiin artikkeli Piiritys Haapavedellä päättyi ampumiseen Poliisit eivät saa kovempia korvauksia. Tapauksessa, jota artikkeli käsitteli, mies oli ampunut useampaan kertaan piiritystilanteessa poliiseja kohden. Hovioikeus perusteli päätöstään (12.6.2014) liittyen korvauksiin muun muassa seuraavasti: Tiettyihin ammatteihin, kuten poliisina tai vartijana toimimiseen, voidaan katsoa sisältyvän velvollisuus sietää jonkinasteista loukkaavaa käytöstä. SPJL:n lakimies Rita Ridanpää on kohdannut saman sisältöisiä perusteluja urallaan ennenkin. Liitto on valittanut päätöksistä, joissa poliisia kohden on ammuttu ja tilanteesta on käytetty ampumisesta määritelmää jonkinasteista loukkaavaa käytöstä. Jonkinasteisella loukkaavalla käytöksellä ei voida tarkoittaa vakavia Poliisi ei jokapäiväisessä työssä kohtaa tämän kaltaista uhkaa tai väkivaltaa. henkeen tai terveyteen kohdistuvia tekoja, Ridanpää sanoo. Sanamuoto huomioiden jonkinasteinen loukkaava käytös voi tarkoittaa korkeintaan poliisin työssään tavanomaisesti kohtaamaa lievää vastustamista kuten sylkemistä, vastaan haromista tai rimpuilua, huitomista, suusanallista panettelua tai loukkaamista tai muuta vastaavaa poliisin toimenpiteen vastustamista. Näissä tilanteissa harvoin poliisimiehen henki tai terveys on vakavasti uhattuna. Murhan, tapon tai surman yritys sekä törkeä pahoinpitely tai sen yritys ovat tilanteina erittäin vakavia ja poikkeuksellisia myös poliisimiehille. Poliisia vastustettaessa hyvin harvoin turvaudutaan ampuma-aseisiin tai muihin vakaviin hengen tai terveyden vaaraa aiheuttaviin aseisiin, kertoo Ridanpää. Ridanpää jatkaa, että vakavimpien loukkausten yhteydessä tietty ammatti ei saa olla korvausta alentava seikka. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2012:100 todennut, että yleensä toisen ihmisen henkeen kohdistuva tahallinen teko loukkaa niin syvästi ihmisarvoa, ettei siitä aiheutuneen kärsimyksen korvaus voi jäädä määrältään näennäiseksi. Poliisi on ihminen Poliiseiksi halutaan ihan tavallisia naisia ja miehiä, jotka ovat kaikin puolin SPJL:n lakimies Rita Ridanpää. tasa painoisia ja joilla on hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto sekä halu auttaa muita ja jotka tulevat toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Koulutus ei voi valmentaa ihmistä kohtaamaan kuolemanvaaraa kylmäverisesti ja tunteettomasti, eikä se voi olla edes tarkoitus, toteaa Ridanpää. Yksilön vastustuskykyä olla järkkymättä kaikissa mahdollisissa henkeä uhkaavissa vaaratilanteissa ei voida millään psykologisilla testeillä mitata. Liiton kanta on yksiselitteinen. Hengen tai terveyden vaara menee kaiken sietämisvelvollisuuden ylitse ja siten aiheuttaa loukatulle kärsimystä riippumatta tämän ammatista. Murhan, tapon tai surman yrittämistä ja törkeää pahoinpitelyä tai sen yrittämistä ei voida missään olosuhteissa pitää jonkinasteisena loukkaavana tai uhkaavana käytöksenä tai tiettynä määränä väkivaltaista vastustamista. P&O 4/2014 13
Luottamustehtävissä Toimittanut: Katja Almgren Kuva: Anne Yrjänä Susanna Lassila, 54 Työpaikka: Oulun poliisilaitos, Raahen poliisiasema Tehtävä: henkilöstöasiantuntija Ay-toiminta: SPJL:n edustajiston ja valtuuston jäsen vuodesta 2002, Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry:n Oulun alueyhteyshenkilö Ihmisen hyvä onni riippuu siitä, miten hän lähestyy ja käsittelee muutoksia. 14 P&O 4/2014
Lupahallinnossa ollaan monissa laitoksissa työmäärien äärirajoilla. Työ Oulun poliisilaitoksen henkilöstöyksikössä työskentelee 11 henkilöä, joista viisi työskentelee Oulussa ja kolme Kajaanissa sekä Limingassa, Haapajärvellä ja Raahessa kussakin yksi henkilö. Vuoden alusta lähtien olen työskennellyt Raahen poliisiasemalla. Henkilöstöasiantuntijan tehtäviini kuuluvat muun muassa rekrytointeihin, nimittämisiin ja vakanssi-asioihin liittyvät tehtävät, käyttöoikeusyhdyshenkilön ja virkavaatevastaavan tehtävät sekä kunniamerkki- ja Smartum-korttiasiat. Virkapaikkana Raahen poliisiasema on minulle ennestään tuttu työympäristö, koska työskentelin siellä 20 vuotta ennen kuin PORA I:ssä virkapaikkani siirtyi talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviin Ylivieskaan 2009. Työhyvinvointi Vähenevä henkilöstömäärä ja kiristyvä työtahti ei voi olla vaikuttamatta henkilöstön jaksamiseen heikentävästi. Lupahallinnossa ollaan monissa laitoksissa työmäärien äärirajoilla ja esimerkiksi tulossa oleva Kieku-tietojärjestelmähanke työllistää talous- ja henkilöstöhallinnon väkeä tänä ja ensi vuonna. Jossain vaiheessa jaksamisen raja tulee vastaan. Onneksi toimistohenkilöstö sai Smartum-korttiin vähän enemmän saldoa korvaamaan poistunut oikeus työaikana liikunnan harrastamiseen. Toivottavasti ihmiset myös hyödyntävät korttia liikunnan ja oman jaksamisen lisäämiseksi. Ay-toiminta Työkaverini houkutteli silloisen Poliisivirkamiesyhdistyksen aluetoimintaan mukaan vuonna 1994. Siitä lähtien olen ollut ensin alueellisissa yhdistystehtävissä, sitten muun muassa KIPO ry:n ja SPH ry:n hallituksen vara- ja varsinaisena jäsenenä sekä SPJL:n varsinaisena ja varaluottamusmiehenä. SPJL:n edustajiston ja valtuuston jäsenenä olen ollut vuodesta 2002. Ammattiyhdistysasiat ovat kiinnostaneet aina ja niistä on ollut minulle todella paljon hyötyä henkilöstöhallinnon tehtävissä. Yhdistystoiminnasta olen saanut vuosien varrella hyviä ystäviä ympäri maata. SPJL:ää ja sen jäsenyhdistyksiä tarvitaan nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa, jos suunnitellut säästöt ja vähennykset tulevat voimaan. Neuvottelupöydissä SPJL:n edustusta tarvitaan pitämään poliisihallinnon henkilöstön eduista huolta. Nuoria pitää saada enemmän toimintaan mukaan. Tulevaisuudessakin tarvitaan aktiivisia ja neuvottelutaitoisia ihmisiä ajamaan henkilöstön asioita. Useasti ei tule ajateltua sitä, että monet virkamiehelle kuuluvat etuudet olisivat jääneet saamatta ilman ammattijärjestöjen ajamia neuvotteluja. Tulevaisuus Nyt jo puhutaan seuraavasta poliisin hallintorakenneuudistuksesta, joten kovin luottavainen ei voi olla nykyisen kaltaisen poliisiorganisaation säilymiseen. Koko työurani ajan on tämän tästä tullut organisaatiomuutoksia, joten tuskin ne tähänkään loppuvat. Asiat pitää järjestää niin, että poliisihallinnossa ei tulevaisuudessa jouduttaisi yt-neuvotteluihin, ja ne jotka haluavat, saisivat olla työelämässä mukana. Minä Innostun kiinnostavista ihmisistä ja uusista haasteista vaikka muutoksen kautta. Muutos ei ole aina huono asia. Luin jostain, että kiinalaisen viisauden mukaan ihmisen hyvä onni riippuu siitä, miten hän lähestyy ja käsittelee muutoksia. Haaveilin pikkutyttönä, että minusta tulee opettaja. No, ei tullut opettajaa, mutta tyytyväinen olen tähänkin ammatinvalintaan! P&O 4/2014 15
Airiston aallot ja ydinvoimala saman laitoksen alueella Heinäkuussa nuoriso suuntaa telttoineen Turun Ruisrockiin tai Down by the Laituri -festareille. Varttuneempi väki ja maan vaikuttajat villiintyvät Porin Jazzeilla ja SuomiAreenalla. Suomi lomailee, mutta poliisi painaa pitkää päivää. Pääluottamusmies Juhani Vuorinen kuvaileekin työpaikkaansa värikkääksi, kiireiseksi ja ammattitaitoiseksi. Hän vastaa kysymyksiin Lounais-Suomen poliisilaitoksesta. Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng Kuva: Turun kaupunki Mitä muutos on tarkoittanut henkilöstölle? Organisaatiomuutos on aiheuttanut henkilöstölle henkisiä paineita monella eri tavalla. Toimipaikkojen sulkemisia on pelätty, entisen Liikkuvan poliisin yksiköt on yhdistetty paikallispoliisiin, ryhmäkokoja ja niiden toimipaikkoja on muutettu, työvuorolistoihin on tehty palkkaus ta alentavia muutoksia, esimiehet ovat vaihtuneet, ohjeet ja määräykset ovat kiristyneet. Miten toimivia ovat tilaratkaisut? Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella ei paljon toimitilaratkaisuja ole tehty, mutta muutaman ryhmän toimipaikat ovat muuttuneet ja niissä henkilöstön kuuleminen on tehty huonosti, mikä on sitten aiheuttanut aiheellista kritiikkiä tehtyihin päätöksiin jälkikäteen. Onko työilmapiirissä havaittu muutoksia? Työskentelyilmapiiri on laitoksessa hyvä, mutta paineita on syntynyt lähinnä työskentelyn kiivastahtisuudesta ja henkilöstön vähyydestä tehtäviin nähden. Varsinkin kentällä valvonnassa sekä perustutkinnassa ja toimistossa on kovat työpaineet, jotka eivät kyllä välttämättä johdu PORA III:sta, vaan yleisestä rahan puut- 16 P&O 4/2014
teesta ja sitä seuranneesta henkilöstön määrän vähentämisestä. Lounais-Suomen poliisilaitoksessa on pula perustyötä tekevästä väestä, väkeä on hajautettu runsaasti erityisryhmiin ja viimeaikaiset väen vähentämiset ovat osuneet kipeimmin juuri perustyötä tekeviin. Jonkin asteista rakenteellista muutosta laitoksen organisaatioon on uskoakseni tulossa, tarve siihen mielestäni on olemassa. Millaisia asioita luottamusmiehet ovat hoitaneet liittyen uudistukseen? Uudistukseen liittyviä luottamusmiesasioita on ollut runsaasti: luokitteluerimielisyydet, HTS-asiat, yleensä kehityskeskusteluun liittyvät asiat, takuupalkka- Varsinais-Suomen poliisilaitos Satakunnan poliisilaitos asiat, nimitysasiat, toimipaikkojen muutoksiin liittyvät ongelmat, kielikelpoisuusasiat, esimies alainen -suhteet ovat myös olleet kovilla ja niiden tiimoilta on käyty neuvotteluja. Uusi luottamusmiesjärjestelmä on toiminut laitoksessamme hyvin. Yhteistyö Porin poliisilaitokselle sijoitetun luottamusmies Pasi Hurmeen kanssa on ollut tiivistä, hyvähenkistä sekä antoisaa. Mielestäni pääluottamusmiehen tulee työskennellä samassa toimipisteessä poliisipäällikön kanssa, se helpottaa ja nopeuttaa huomattavasti neuvottelujen sujumista. Huonoa ei ole sekään, jos pääluottamusmies tekee pääasiassa päivävuoroja arkisin, koska tuolloin on ongelmatonta mennä erilaisiin palavereihin ilman työvuoromuutoksia ja yötöistä aiheutuvia väsymisongelmia. Miten ohjeistus on edennyt? Laitoksen ohjeistuksia on uusittu kovalla vauhdilla, jopa niin kovalla, ettei asioita ole aina käsitelty henkilöstön taikka heidän edustajiensa kanssa riittävällä laajuudella. Uudessa laitoksessa on myös henkilöstön vaikutusmahdollisuus omiin asioihin vähentynyt. Useammasta laitoksen ohjausryhmästä on pudotettu pois henkilöstön edustajat, mikä on mielestäni erittäin huono suuntaus. Myös laitoksen strategiapäiviltä oli henkilöstön edustaja jätetty pois ensimmäistä kertaa. Laitoksen pelisäännöt ovat mielestäni vielä tässä vaiheessa hieman sekaisin ja vakiintumatta. Peli laitoksen sisällä on kokonaisuutena mielestäni koventunut ja henkilöstöä ei enää haluta entisessä mittakaavassa kuulla ennen päätösten tekoa. Sanelupolitiikka on lisääntynyt, mikä ei missään tapauksessa voi olla hyvä asia kenenkään kannalta katsottuna. Millaisia erityispiirteitä alueellanne on? Laitoksemme erityispiirteitä ovat aluettamme sivuava meri ja runsas saaristo, vilkkaat satamat, lentokentät, kaksikieli- Lounais-Suomen poliisilaitos Henkilöstömäärä: noin 1 000, joista 790 poliiseja Alueen koko pinta-alana: 32 030 neliökilometriä, josta maata on 18 480 neliökilometriä Asukasmäärä alueella: 695 000 syys, ydinvoimalaitos sekä runsaat suuret yleisötapahtumat (Pori Jazz, Ruisrock, DBTL, Saaristo Open), jotka kiitettävästi työllistävät laitoksemme väkeä. Onko muutos vaikuttanut yleiseen turvallisuuteen alueellanne? Turvallisuustilanne laitoksemme alueella ei ole muutoksen vuoksi juuri muuttunut, eikä sillä ole ollut erityistä merkitystä tehtyihin partiomatkoihin. Partioiden vähyys alueella on kyllä nostanut virkamiehen työturvallisuusriskiä, kun varmistuspartion saaminen tilanteissa ei ole aina turvattu. Tekniikan varallaolo (päivystää sekä Turkua ja Poria) on nähty hieman ongelmalliseksi pitkän ajomatkan ja siitä aiheutuvien pitkien työvuorojen sekä jaksamisen vuoksi. PORA III on aiheuttanut runsaasti keskustelua laitoksessa. Yleisesti epäillään päästäänkö koko projektissa siihen asetettuihin säästötavoitteisiin. Toimipisteitä ei juuri ole suljettu, virkoja ei ole vähennetty hallinto- ja esikuntasektorilta, vaan siellä palkat jopa hieman nousivat. Poliisikoulutuksen sosiaaliset kustannukset siirrettiin opiskelijoille, joten sieltä saadaan pientä säästöä, mutta mistä ne kymmenien miljoonien säästöt saadaan kokoon vuodeksi 2016? Rahat on poliisitoimelta loppu ja määräaikaisia virkamiehiä on laitettu kortistoon kasvavassa määrin. Mukavalta ei tuntunut myöskään lukea valtioneuvoston päätöstä valtionhallinnon palkkaliukuman rajoittamisesta 31.12.2018 asti. Sen vaikutukset ovat vielä selkiytymättä, mutta mitään hyvää se ei virkamiehille lupaa. Poliisin toimia ollaan myös kiihtyvällä vauhdilla ulkoistamassa yksityiselle sektorille sekä Rajavartiolaitokselle. Kun ulkoistamisista puhutaan pitää muistaa, että kun meiltä lähtee töitä muualle, lähtevät myös työntekijät. Tämä nähtiin hyvin hätäkeskusuudistuksen yhteydessä. P&O 4/2014 17
Joustava työvuorosuunni Teksti ja kuvitus: Tanja Seppänen Tutkinta vaatii tekijöiltään pitkää puurtamista koneen ääressä. Itä- Uudellamaalla Vantaan pääpoliisiasemalla vastapainoa työlle voi etsiä liikuntatarjonnasta. Meillä järjestetään viikoittain yhteisiä harjoituksia esimerkiksi jääkiekossa. On myös ohjattua ryhmäliikuntaa. Meiltä moni käy muun muassa kahvakuulassa, kertoo tutkinnanjohtajana väkivaltarikostutkinnassa ja pitkäkestoisessa tutkinnassa työskentelevä rikoskomisario Kimmo Hyvärinen. Fysioterapeutin ohjaamat ryhmäliikuntatunnit on suunnattu koko henkilökunnalle. Kuntoaan voi kohottaa myös pienemmällä porukalla. Kentältä tutkintaan työkierrolle tullut vanhempi konstaapeli Tina Antas vetää omalle ryhmälleen kuntopiiriä. Olen tehnyt tätä nyt viisi kuukautta. Kuntopiiri on otettu hyvin vastaan, ja treenaajia on viikoittain yleensä kolmesta kahdeksaan. Hyvinvoinnissa on kyse pienistä asioista. 18 P&O 4/2014
ttelu antaa aikaa liikkua Antas kuvailee tuntia crossfit/hiittyyppiseksi omalla keholla treenaamiseksi. Sisältö on joka kerta erilaista. Tämä antaa vaihtelua siihen, mitä moni tekee itsekseen. Ja on mukavaa, jos samalla voin vinkata, miten tehdä kotona tehokkaita harjoitteita lyhyessäkin ajassa. Tunneilla käyneet ovat olleet tosi tyytyväisiä ja moni on sanonut, että kunto on noussut. Antas toivoo, että kuntopiiri jatkuisi, kun hänen vuotensa työkierrossa päättyy. Laaja lajikirjo antaa valinnanvaraa. Motivaatio liikkeelle lähtöön pitää kuitenkin tulla itsestä. Tärkeintä ei ole, mitä harrastaa, vaan miksi. Hyväriselle liikkuminen merkitsee kokonaisvaltaista hyvinvointia. Näen, että liikunta on vastapaino työn tekemiselle. Hiihtolenkillä käydessäni saan ajatukset täysin irti työstä, ja voin rentoutua henkisesti. Samalla elimistön toiminta paranee. Hyvärinen toivoo, että hänen esimerkillään on väliä. Esimiehenä hän haluaa kannustaa yhdessä tekemiseen ja antaa mahdollisuuksia kuntoiluun. Meillä on sovittu, että työajalla voi liikkua kaksi tuntia viikossa. Tämä mahdollisuus järjestetään jokaiselle työvuoroja suunniteltaessa. Joustamme myös niin, että tunteja voi tehdä takaisin työvuoroa pidentäen. Hyvärisen mielestä liikkumista ei pitäisi unohtaa myöskään työpäivän vilskeessä. Olen ajatellut, että hyvällä ilmalla kokouksia voisi pitää ulkona kävellen. On sitä joskus tehtykin, eri porukalla tosin. Tutkijan työssä jumittuu koneelle, ja ajoittain olisi hyvä laittaa veri kiertämään taukojumpalla tai lähtemällä liikkeelle. Hyvinvoinnissa on kyse pienistä asioista, Hyvärinen summaa. Kaksi tuntia viikossa Poliisin ammatti on henkisesti ja fyysisestikin erittäin vaativaa, joten on paikallaan, että työnantaja mahdollistaa työntekijöiden omaehtoisen kuntoilun. Poliisi saa käyttää kunnon ylläpitämiseen työaikaa kaksi tuntia viikossa, jos työtilanne sen sallii. Vähintään joka toinen vuosi poliisi joutuu myös kunto testiin. Suurin osa testeistä mittaa lihaskuntoa ja niistä on suoriuduttava. Henkinen kunto on yhtä tärkeä kuin fyysinen. Vaikka laissa poliisin hallinnosta on kirjattu, että poliisin tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa, on kuntoiluun käytettävä työaika sovittava aina esimiehen kanssa. TYKY-tuntia ei ole kirjattu VES:iin. Mielestäni liikuntaan käytettävästä ajasta pitäisi poistaa ehdollisuus. Liikuntaan tulisi olla oikeus, koska poliisilta edellytetään kunnosta huolehtimista. Näin asia selkeytyisi ja käytännöissä liikuntaan käytettävään aikaan ei tulisi eroja kuten nyt näyttää olevan, sanoo Rita Ridanpää, SPJL:n lakimies. Hyvä fyysinen ja henkinen kunto ovat Jäämeren herkkuja: Mahtava tilaisuus ostaa Jäämeren kuningasrapua edulliseen hintaan: 37-45 /kg koosta riippuen (sis. Alv 14%). Lisäksi seiti-, kolja-, ja turskafileetä hintaan 10-12 /kg + Alv 14 %. Fileet ovat syväjäädytettyinä 5, 10 ja 20 kg:n paketeissa, joista helppo irrottaa tilaamanne määrä. Mikäli tilaatte suuren erän kerralla, esim. keräämällä tilauslistan kollegoidenne kanssa, voin toimittaa ne suoraan pakastimiinne. Kaikki meren antimet ovat kasvaneet vapaasti Jäämeressä. myös edellytys, että työntekijät jaksavat työskennellä eläkeikään asti ja pystyisivät nauttimaan eläkevuosistaan mahdollisimman terveinä. Suurin osa poliiseista pitää fyysistä kuntoaan yllä harrastamalla aktiivisesti vapaa-ajan liikuntaa useampana päivänä viikossa. Hyvässä kunnossa oleva työntekijä pystyy käsittelemään stressaavia tilanteita paremmin. Työnanatajan tulisikin kiinnittää huomiota henkilöstön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Lisäksi: Poliisin tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa. Eri työtehtävien edellyttämän kunnon tasosta ja kuntotestien järjestämisestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. (Laki poliisin hallinnosta 15 h ) TERJES EXPORT & IMPORT Terje Søderholm Korsukyläntie 191 63920 INHA Puh. +358 40 139 9944 P&O 4/2014 19
PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Ammatillinen kuntoutus kannattaa Ammatillisesta kuntoutuksesta suurin osa toteutetaan työpaikoilla. Pirjo Lappalainen Oikeusministeriö Kun oma terveys rajoittaa ja vaikeuttaa työssä selviytymistä tai takana on pitkä sairausloma, on ammatillinen kuntoutus huomioon otettava vaihtoehto ennen kuin haetaan työkyvyttömyyseläkepäätöstä. Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joiden sairaus estää työskentelyn entisessä työssä. Sen tavoitteena on, että kuntoutuksen jälkeen voi jatkaa työelämässä ja palata joko entisiin tai uusiin työtehtäviin. Se auttaa jatkamaan työssä ja kannattaa myös taloudellisesti. Vanhuuseläke karttuu vain työtä tekemällä ja toimeentulo ammatillisen kuntoutuksen aikana on parempi kuin eläkkeellä ollessa. On myös huomattava, että ammatillisesta kuntoutuksesta ei aiheudu erillisiä kustannuksia työnantajalle. Ammatillisesta kuntoutuksesta suurin osa toteutetaan työpaikoilla. Suosituimpia keinoja ovat työkokeilut, jotka räätälöidään työtehtävien ja henkilön terveydentilan mukaan. Uudelleen- tai lisäkoulutus on myös mahdollista. Työkokeilu on yleensä kolmen kuukauden pituinen jakso, jonka aikana osatyökykyinen henkilö kokeilee joko entisiä tai uusia tehtäviä. Työaika voi vaihdella 4 8 tunnin välillä. Uudelleen- tai lisäkoulutusta kannattaa harkita, jos työkokeilun avulla ei löydy terveydentilan kannalta soveltuvia tehtäviä. Aloitteen ammatillisesta kuntoutuksesta voi tehdä henkilö itse, esimies tai työterveyshuolto. Käytännössä asia etenee niin, että järjestetään verkostopalaveri, johon osallistuvat työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto. Verkostopalaverissa selvitetään, mitä vaihtoehtoja on käytettävissä omalla työpaikalla ja onnistuuko työhön paluu tai uusiin tehtäviin siirtyminen työkokeilun avulla, vai tarvitseeko henkilö lisäkoulutusta. Samalla selvitetään myös, miten työyhteisöä informoidaan työkokeilusta, kuka toimii perehdyttäjänä ja miten työkokeilun sujumista seurataan niin työpaikalla kuin työterveyshuollossa. Ammatillista kuntoutusta julkisella sektorilla haetaan KEVA:sta, jossa on kuntoutusasiantuntijoita, joihin voi tarvittaessa myös olla yhteydessä. Hakulomake ammatilliseen kuntoutukseen löytyy KEVA:n internet-sivuilta osoitteesta: www.keva.fi/lomakkeet. Hakemuksen liitteeksi tulee lähettää B-lääkärinlausunto. Sen perusteella KEVA:n asiantuntijat arvioivat henkilön työkyvyn menetyksen uhkaa. Mukaan on hyvä liittää myös verkostoneuvottelun muistio. Kun tai jos KEVA:lta tulee myönteinen päätös ammatilliseen kuntoutukseen, on hakijalla yhdeksän kuukautta aikaa lähettää KEVA:aan ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma. Jos suunnitelma on jo hakemuksen yhteydessä ollut mukana, KEVA antaa samalla kertaa päätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen sekä päätöksen työkokeilusta ja koulutuksesta. Ammatillisen kuntoutuksen aikana KEVA maksaa kuntoutusrahaa tai kuntoutustukeen kuntoutuskorotusta. KEVA:n tuella opiskelevalle henkilölle maksetaan lisäksi opintojen ajalta niin sanottuja normikorvauksia. Aurinkoista kesää ja rentouttavaa lomaa kaikille! Lähde ja lisätietoja: www.keva.fi/kaari 20 P&O 4/2014