KALTOIN KOHDELTU LAPSI KÄSIKIRJA KALTOIN KOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE

KALTOIN KOHDELTU LAPSI KÄSIKIRJA KALTOIN KOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE 2007

SISÄLLYS LUKIJALLE...4 OSA 1. TOIMINTAMALLI...6 1. TOIMINTAMALLI LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA...6 1.1. Vuokaavio toimintamallista...10 2. MITEN TOIMIA, KUN HUOLI LAPSEN HYVINVOINNISTA HERÄÄ...11 2.1. Päivähoito ja esiopetus...11 2.2. Perusterveydenhuolto...14 2.3. Koulu ja oppilashuolto...18 2.4. Poliisi...21 2.5. Perhetyö...22 2.6. Perheneuvola...23 3. MILLOIN JA MITEN TEHDÄ LASTENSUOJELUILMOITUS...24 4. MITÄ LASTENSUOJELU TEKEE...26 5. MILLAINEN ON RIKOSPROSESSI...29 OSA 2. LAPSEN JA PERHEEN TUKI...38 6. MITEN LASTA JA PERHETTÄ TUETAAN...38 6.1. Hoidon ja tuen tarpeen arviointi...38 6.2. Kriisihoito...39 6.3. Lapsen ja perheen tuki tutkimusprosessin aikana...40 6.4. Lapsen ja perheen hoito ja tuki tutkimusprosessin jälkeen...41 7. MISTÄ TUKEA JA HOITOA VOI SAADA...42 7.1. Lastensuojelulliset tukitoimet...42 7.2. Perheneuvola...44 7.3. Nuorisopsykiatrian työryhmä...45 7.4. Nuorisoneuvola...46 7.5. Tays...46 7.6. Järjestöt ja seurakunnat...47 OSA 3. KALTOINKOHTELUN TUNNISTAMINEN JA LAINSÄÄDÄNTÖ...48 2

8. LAPSEN KALTOINKOHTELUN MUODOT...48 8.1. Lapsen laiminlyönti...49 8.2. Lapsen henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset...49 8.3. Lapseen kohdistuvat seksuaalirikokset...51 9. LAPSEN KALTOINKOHTELUN TUNNISTAMINEN...55 9.1. Lapsen pahoinpitelyn tunnistaminen...55 9.2. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen...56 10. LAINSÄÄDÄNTÖ LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA...61 10.1. Lapsen oikeudet...61 10.2. Salassapitovelvoite ja moniammatillinen työ...63 11. EDUNVALVONTA JA LÄHESTYMISKIELTO...67 11.1. Lapsen edunvalvonta...67 11.2. Lähestymiskielto...68 12. LÄHTEET...71 12.1. Aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä...71 12.2. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta...72 13. LIITTEET...77 Liite 1. Hatanpään päivystysaseman lastensuojeluilmoituslomake...78 Liite 2. Malli lastensuojeluilmoituksen tekoa ja vastaanottoa varten...79 Liite 3. Yhteistyöverkoston yhteystiedot...80 Liite 4. Malli tutkintapyynnön sisällöstä...81 3

LUKIJALLE Tämän käsikirjan tarkoituksena on auttaa lapsia kohtaavia työntekijöitä tunnistamaan kaltoinkohtelua, mallintaa lapsen kaltoinkohtelutilanteiden selvittämis- ja hoitoprosessia sekä selkeyttää eri toimijoiden tehtäviä tässä prosessissa. Toimintamallin tavoitteena on osaltaan edistää lasten turvallisuutta ja hyvinvointia niin, että lasten terveyttä ja kehitystä vaarantaviin tilanteisiin puututtaisiin mahdollisimman varhain ja että lapsi ja perhe saisivat viivyttelemättä tarvitsemaansa apua. Tarve moniammatillisen toimintamallin kehittämiseen syntyi Stakesin uudistettua lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittämisen asiantuntijasuositukset vuonna 2003. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja asetti 27.11.2003 Kaltoin kohdeltu lapsi työryhmän tätä kehittämistyötä varten. Työryhmässä oli edustajia Tampereen kaupungin sosiaalija terveystoimesta sekä koulutoimesta, Tampereen yliopistollisesta sairaalasta, Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselta ja syyttäjänvirastosta sekä Tampereen Ensi- ja turvakodilta. Työryhmän kanssa toimi yhteistyössä Kädestä pitäen turvaa lapselle hanke, jonka tehtävänä oli edistää kaltoin kohdeltujen lasten hyvinvointityötä järjestämällä aiheeseen liittyvää koulutusta työssään lapsia kohtaaville työntekijöille sekä vastaamalla käsikirjan valmistelusta ja uuden toimintamallin käyttöönotosta. Kädestä pitäen turvaa lapselle hanke sai valtionrahoitusta vuosille 2004-2005. Käsikirja julkaistiin loppuvuodesta 2005. Käsikirja on päivitetty keväällä 2007. Päivityksessä on otettu huomioon toimintamallista saadut käytännön kokemukset. Päivitystyöhön ovat osallistuneet Tampereen kaupungin hyvinvointipalveluista johtava sosiaalityöntekijä Sisko Vesander, vastaava koordinaattori Kirsi Koponen ja ts. erityissosiaalityöntekijä Katriina Uotila, kouluterveydenhuollon koordinaattori Hannele Järvi, vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen ja koulukuraattori Mira Kumpula, johtava psykologi Risto Karttunen, terveyskeskuslääkäri Sari Manninen, päivähoidon suunnittelija Tarja Turklin ja erityiskasvatuksen koordinaattori Sari Salomaa-Niemi, sosiaalityöntekijä Janne Karhunen sekä lisäksi lakimies Vuokko Ylinen (Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä), lastenpsykiatri Merja Mäki (Tays, lasten oikeuspsykiatrian työryhmä), naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Minna Joki-Erkkilä (Tays), rikosylikomisario Ilkka Laasanen (Tampereen kihlakunnan poliisilaitos) ja kihlakunnan syyttäjä Hannele Selin-Hakala (Tampereen kihlakunnan syyttäjänvirasto). Työryhmän kokoontumisiin on osallistunut myös tutkija Jaana Inkilä Tampereen yliopiston hoitotieteen laitokselta. 4

Toivomme, että käsikirja olisi mahdollisimman monen työntekijän käytettävissä nopeasti ja helposti. Tämän vuoksi käsikirja on tallennettu sähköisessä muodossa Tampereen kaupungin intranetsivuille osoitteeseen www.sis.tampere.fi/sote sekä internetsivuille osoitteeseen www.tampere.fi/sosiaalipalvelut/materiaalipankki. Työryhmän puolesta Vuokko Ylinen Lakimies Katriina Uotila ts. erityissosiaalityöntekijä 5

OSA 1. TOIMINTAMALLI 1. TOIMINTAMALLI LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA TOIMINTAMALLI LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA Asia Mitä tehdään Kuka tekee Huoli lapsen kaltoinkohtelusta herää Jatkotoimien pohdinta Pohditaan omassa työyksikössä jatkotoimia. Arvioidaan lastensuojeluilmoituksen tarvetta. Pyydetään tarvittaessa konsultaatioapua yhteistyökumppaneilta. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Huolen havaitsija Lastensuojeluilmoituksen vastaanottaminen Epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Kirjataan havainnot tarkasti ylös. Kirjataan mitä lapsi on kertonut (lapsen sanoin) ja mitä työntekijä on häneltä kysynyt. Jos on syytä epäillä lapsen hoidon laiminlyöntiä, pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä, siitä tehdään välittömästi lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelulaki velvoittaa työntekijän tekemään lastensuojeluilmoituksen lastensuojelua tarvitsevasta lapsesta. Tämä ilmoitusvelvollisuus kumoaa muut salassapitosäädökset. Lastensuojeluilmoitus tehdään suullisesti tai kirjallisesti omalla nimellä lapsen asuinalueen sosiaalityöntekijälle ja päivystysaikana sosiaaliasema Paussille. Sovitaan jatkotoimista. Sosiaalityöntekijä kirjaa lastensuojeluilmoituksen ja aloittaa asian selvittämisen. Akuutissa tilanteessa, jossa epäillään seksuaalisen hyväksikäytön tapahtuneen 72 h sisällä lapsi ohjataan heti päivystyslähetteellä Tays:iin lasten päivystykseen. Yli 72 h oletetusta tapahtumasta: 1-kiireellinen lähete naistentautien/lastentautien poliklinikan lapsi- ja nuorisogynekologiseen yksikköön Työntekijä, jolle huoli lapsen hyvinvoinnista herää Työntekijä Työtiimi Lähiesimies Sosiaaliaseman sosiaalityöntekijä Huolen havaitsija/ Terveydenhuollon työntekijä 6

(vastaanotto tiistaisin), jos lapsen kotiin päästäminen on turvallista. Epäily lapsen pahoinpitelystä Lastensuojelun selvitys Sosiaalityöntekijä Tutkintapyynnön tekeminen Akuutissa tilanteessa, jossa epäillään pahoinpitelyn tapahtuneen tai todetaan ulkoisia merkkejä pahoinpitelystä, lapsi ohjataan Tays:iin lasten päivystykseen. Jos ei-akuuteissa tilanteissa lapsen turvallisuus kotiin päästettäessä voidaan taata, tehdään 1- kiireellinen lähete Tays:iin Lastensuojelu arvioi välittömän kiireellisen huostaanoton tarpeen ja selvittää lastensuojelutoimien tarpeellisuuden sekä tarvittavat jatkotoimet, kuten edunvalvojan tarpeen, lapsen turvaamisen ja kriisihoidon järjestämisen. Ennen mahdollisen esitutkinnan valmistumista ei tule aloittaa lapsen mahdollisesti tarvitsemaa psykoterapiaa tai muuta pitkäaikaista hoitoa. Jos kysymyksessä on perheen sisäisen hyväksikäytön epäily, selvitetään lapsen asumisolosuhteet ja otetaan kantaa valvottuihin tapaamisiin esitutkinnan ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi. Lapsen huollosta ei esitutkinnan ja rikosoikeudenkäynnin aikana anneta suositusta. Lastensuojelu ilmoittaa poliisille tietoonsa tulleet epäilyt seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai pahoinpitelystä. Akuuteissa ja törkeissä tilanteissa tutkimuspyyntö tehdään viipymättä poliisille (myös suullisesti). Muissa tapauksissa sosiaalityöntekijä tekee tutkintapyynnön, jos on perusteltu syy epäillä kaltoinkohtelua. Sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa konsultoida lastensuojelun asiantuntijaryhmää ja Tampereen poliisilaitoksen tutkintayksikön päällikköä tai päivystävää komisariota asiaan liittyvistä kysymyksistä. Huolen havaitsija Terveydenhuollon työntekijä Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä Asiantuntijaryhmä Poliisi 7

Lakimies avustaa tutkintapyynnön tekemisessä. Lakimies Edunvalvojan sijaisen hakeminen Lakimies ja sosiaalityöntekijä Lähestymiskiellon hakeminen Esitutkinta Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimus Myös lapsen vanhempi tai huoltaja voi tehdä rikosilmoituksen. Mikäli epäiltynä on lapsen vanhempi tai muu huoltaja, lapselle tulee määrätä edunvalvojan sijainen. Edunvalvojan sijainen saatetaan tarvita silloinkin, kun huoltajalla on läheinen suhde epäiltyyn (esim. puoliso, isovanhempi, perheystävä). Lakimies avustaa edunvalvontahakemuksen tekemisessä. Lähestymiskieltoa voidaan hakea tilanteissa, joissa on olemassa vaara, että lapsen henkeä, rauhaa tai vapautta uhataan tai että häntä muutoin vakavasti häiritään. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa. Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai käräjäoikeudelta ja hakemukset käsitellään aina kiireellisenä. Lakimies hakee lähestymiskiellon sosiaaliviranomaisen puolesta. Tutkintapyynnön saatuaan poliisi selvittää esitutkinnan käynnistämisen edellytykset ja niiden täyttyessä aloittaa tutkinnan. Poliisi voi pyytää tarvittaessa muilta viranomaisilta virka-apua rikosasian selvittelyssä. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön epäilyjen selvitykset on keskitetty Tays:n lastenpsykiatrian klinikan lasten oikeuspsykiatrian työryhmälle. Tays:n työryhmä tekee haastattelut seksuaalisen hyväksikäytön selvittämiseksi poliisin johdolla. Lapsen huoltaja Lapsen edunvalvoja Sosiaaliviranomainen / lakimies Poliisi Tays:n lasten oikeuspsykiatrian työryhmä 8

Viranomaisneuvottelu Lapsen pahoinpitelyepäilyn tutkimus Syyteharkinta Poliisi Tays:n lastenklinikka Oikeudenkäynti Toimenpiteet rikosprosessin jälkeen Tuen ja hoidon järjestäminen Vastaavat somaattiset tutkimukset on keskitetty tyttöjen osalta Tays:n lapsi- ja nuorisogynekologiselle poliklinikalle ja pojat tutkitaan lastentautien poliklinikalla. Tutkimusten alussa Tays:n lasten oikeuspsykiatrian työryhmä kutsuu koolle viranomaisneuvottelun, joka kokoaa tarvittavat tiedot ja käy läpi tutkimuksen yhteydessä huomioitavat asiat. Poliisi voi pyytää lausuntoa tai selvitystä lapsen pahoinpitelyn selvittämiseksi terveydenhuollon viranomaisilta. Pahoinpitelyepäilyn selvitykseen liittyvät tutkimukset tehdään keskitetysti Tays:n lastenklinikalla. Tays:ssa on pahoinpitelyepäilytapauksia varten toimintaohjeet tutkimusten suorittamista varten. Esitutkinnan valmistuttua poliisi siirtää asian syyttäjälle syyteharkintaan, kun on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Syyttäjä nostaa syytteen, kun esitutkinnassa kerätty näyttö siihen riittää. Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa. Työntekijät voidaan kutsua tarvittaessa todistajiksi oikeudenkäyntiin. Sosiaalityöntekijä arvioi lapsen tilanteen ja tarvittavat tukitoimet ja varmistaa lapsen hoidon asiantuntijoiden suositukset huomioiden. Niissäkin tapauksissa, joissa esitutkintaa ei käynnistetä tai syytettä ei nosteta, saattaa lapsella olla tarvetta muusta syystä hoitoon tai lastensuojeluun. Järjestetään lapselle ja perheelle riittävä tuki ja hoito. Poliisi, Tays:n lapsi- ja nuorisogynekologinen klinikka/ lastentautien klinikka Tays:n työryhmä Poliisi Sosiaaliviranomainen Poliisi Syyttäjä Syyttäjä Käräjäoikeus Todistajat Sosiaalityöntekijä Terveydenhuollon asiantuntijat Tukipalvelut Hoito ja terapiapalvelut 9

1.1. Vuokaavio toimintamallista Havaitsija Tays Sosiaalityöntekijä Poliisi Syyttäjä Käräjäoikeus Konsultaatio/ lastensuojeluilmoitus Konsultaatio/ Ls-ilmoituksen vastaanotto Huolen herääminen (terveysviranomainen) Tutkimus ja hoito lasten tai naisten klinikalla Selvitys Tutkintapyyntö/ konsultaatio Huolen herääminen (muut viranomaiset) Hoito suositus Lasten oikeuspsykiatrinen tutkimus Kyllä Epäily kaltoinkohtelusta Kyllä Ls-toimenpiteet Rikosepäily Esitutkinta Kyllä Syyte Kyllä Oikeudenkäynti Syylliseksi toteaminen Kyllä Lausunto Syytä epäillä Syyteharkinta Tuomio Viranomaisneuvottelu 10

2. MITEN TOIMIA, KUN HUOLI LAPSEN HYVINVOINNISTA HERÄÄ 2.1. Päivähoito ja esiopetus Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kaikille päivähoidossa työskenteleville kasvattajille, joiden toiminnassa on tärkeää myönteinen asenne, välittämisen ilmapiiri ja puheeksi ottamisen valmiudet. Päiväkodeissa toteutettavaa esiopetuksen oppilashuoltotyötä koordinoi ja toteuttaa päiväkodin johtaja yhdessä moniammatillisen oppilashuoltoryhmän kanssa. Päivähoito on tiiviissä yhteistyössä muiden lasten kanssa toimivien tahojen kanssa. Päivähoidossa lasten vanhemmat ja päivähoidon kasvattajat toimivat kasvatuskumppaneina ja sitoutuvat toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toisten kunnioittamista. Asia Ennaltaehkäisevä toiminta Mitä tehdään Kaikille lapsille laaditaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksessa lapsen esiopetuksen suunnitelma. Aikuisten luoma lasta kunnioittava ja kannustava ilmapiiri rohkaisee lasta kertomaan tunteitaan, toiveitaan ja omia asioitaan. Aikuisten ja lasten välinen avoin vuorovaikutus auttaa vaikeiden asioiden puheeksi ottamisessa ja havaitsemisessa. Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää pyritään ennaltaehkäisemään suunnitelmallisesti. Pieni huoli lapsen kaltoinkohtelusta herää päivähoidossa Lapsen kertomiin asioihin on syytä suhtautua vakavasti, mutta kuitenkin on välttämätöntä aina arvioida tietojen luotettavuus. On tärkeää kirjoittaa heti muistiin sanatarkasti, mitä lapsi on kertonut, ja myös se, mitä häneltä on kysytty. Lapsen auttamisen ja tapauksen selvittämisen kannalta on olennaista, että henkilö, joka havaitsee ongelman tai on huolissaan lapsesta, vie huoltaan eteenpäin. Tilanteesta keskustellaan kasvattajatiimin ja päiväkodin johtajan sekä vanhempien kanssa. Lasta havainnoidaan, oireita seurataan ja ne kirjataan 1-2 viikon ajan. Keskustellaan kasvattajatiimin ja päiväkodin johtajan kanssa. 11

Huoltajille tietoa Konsultaatioapua Verkostopalaveri Lastensuojeluilmoitus Huoltajille tietoa Jatkotoimenpiteet Jos seurannan jälkeen tilanne jatkuu samana tai pahenee, keskustellaan vanhempien kanssa: tietoa huolestuttavista oireista, ei epäilyistä. Luottamuksellinen yhteistyö perheen kanssa on tärkeä osa työskentelyä. Konsultaatioapua pyydetään tarvittaessa ( myös asiakkaiden nimiä mainitsematta ) kiertävältä erityislastentarhanopettajalta, neuvolasta, perheneuvolasta, alueen sosiaalityöntekijältä, sosiaaliasema Paussista, Tays:sta. Järjestetään verkostopalaveri. Esiopetuksessa olevan lapsen osalta neuvottelu voidaan käydä esiopetuksen oppilashuoltoryhmän kanssa. Neuvottelussa kootaan yhteen eri henkilöiden havainnot ja arvioidaan, onko aihetta jatkotoimenpiteisiin. Mikäli tilanne sitä vaatii, sovitaan, kuka ottaa vastuun asian eteenpäin viemisestä. Tarvittaessa laaditaan lapselle erityisen tuen suunnitelma. Mikäli on syytä epäillä, että lasta kohdellaan kaltoin, tehdään lastensuojeluilmoitus omalla nimellä sosiaaliviranomaiselle. Sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan, miten tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä välitetään huoltajille. Yhteistyö lapsen ja huoltajien sekä lastensuojelun kanssa. Päivähoidon kasvattajien työtiimin konsultaatio, työnohjaus ja muut tarvittavat jatkotoimenpiteet. Asia Huomattava huoli lapsen kaltoinkohtelusta Mitä tehdään Lapsen laiminlyönnin, pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäily voi herätä joko lapsen kertomuksesta tai läheisten aikuisten huolena lapsen oireista tai muusta hyvinvoinnista. Lapsi tai hänen lähipiirissään oleva aikuinen kertoo kaltoinkohtelusta tai siihen viittaavat oireet ovat huomattavat. Kirjataan tarkasti muistiin omat havainnot, mitä lapsi tai vanhempi kertoo ja mitä kysymyksiä heille esitetään. Työnjako Mikäli kysymys ei ole akuutista tilanteesta, sovitaan työnjaosta kasvattajatiimin ja päiväkodin johtajan kanssa. 12

Lastensuojeluilmoitus Huoltajille tietoa Jatkotoimenpiteet Tehdään viipymättä lastensuojeluilmoitus omalla nimellä sosiaaliviranomaiselle; virka-aikana alueen sosiaalityöntekijälle, päivystysaikana sosiaaliasema Paussiin. Sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan, miten tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä välitetään huoltajille. Yhteistyö lapsen ja huoltajien sekä lastensuojelun kanssa. Päivähoidon kasvattajatiimin kriisikonsultaatio/työnohjaus ja muut jatkotoimenpiteet. Viranomaisyhteistyötä jatketaan tarvittaessa. 13

2.2. Perusterveydenhuolto - terveyskeskus, päivystysasema, neuvola, kouluterveydenhuolto Asia Huoli lapsen kaltoinkohtelusta herää Mitä tehdään Työntekijän tärkein tehtävä on osata epäillä ja laittaa asia vireille. Epäily lapsen kaltoinkohtelusta: Lapsi kertoo asiasta. Lapsen saattajalla on epäily tai tietoja hyväksikäytöstä. Lapsella on tyypillisiä pahoinpitelyvammoja. Lapsella on kaltoinkohteluun viittaavia oireita. Aikuisten välisessä perheväkivaltatilanteessa on huomioitava tapahtumapaikalla mahdollisesti olleet lapset, vaikka väkivalta ei suoranaisesti olisi kohdistunutkaan lapsiin. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat vaikuttavat myös lasten hyvinvointiin. Lapsen tilanne on arvioitava ja tarvittaessa käynnistettävä lastensuojelun tukitoimet (Lastensuojelun työntekijä voidaan pyytää yhteisneuvotteluun). Alkukartoitus Lapsen saattajan haastattelu pahoinpitelyepäilyssä Alkuvaiheen toimenpiteet riippuvat pahoinpitelyepäilyssä siitä, miten vakavia lapsen oireet ovat ja miten vahva kaltoinkohteluepäily on, seksuaalisen hyväksikäytön epäilyssä siitä, kuinka pitkä aika on kulunut oletetusta hyväksikäytöstä. On tärkeää, että lapsi ei haastattelun aikana ole samassa huoneessa, etteivät aikuisten käsitykset vaikuttaisi lapsen mielikuviin. Millaisiin havaintoihin ja päättelyyn epäilyn herääminen perustuu? Onko lapsen elämässä ollut äskettäin joitain merkittäviä tapahtumia tai muutoksia? Olennaisia tietoja ovat myös otaksutun pahoinpitelyn ajankohta ja muut olosuhteet, kuten lapsen huoltotilanne ja merkittävien aikuisten keskinäiset suhteet. Kuka aikuinen on ensimmäisenä tullut ajatelleeksi pahoinpitelyn tai hyväksikäytön mahdollisuutta? Keskustelu lapsen kanssa pahoinpitelyepäilyssä Kuullaan lapsen kertomus ja hänen oma käsityksensä oireiden/vammojen syistä. Tällöin lapselle voidaan esittää ainoastaan avoimia kysymyksiä. Lapsen kertoma ja esitetyt kysymykset kirjataan sanatarkasti. 14

Saattajan haastattelu lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyssä Keskustelu lapsen kanssa seksuaalisen hyväksikäytön epäilyssä Viranomaisyhteistyö Miten epäily on syntynyt? Lapsen spontaani kertomus/ käytös/ oireet/ löydökset. Tapahtuman ajankohta ja paikka, epäilty tekijä? Onko lapsi turvattu? Onko rikosilmoitus tehty? Opastetaan saattaja/ vanhemmat olemaan puhumatta/ kyselemättä lapselta asiasta ennen poliisin tai Tays:n lasten oikeuspsykiatrian työryhmän haastattelua Huom! Lapsen kanssa puhutaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä ainoastaan, jos hän ottaa spontaanisti asian puheeksi. Lapsen kertoma ja esitetyt kysymykset kirjataan sanatarkasti. Jos epäily kaltoinkohtelusta on epävarma: - työntekijä voi ottaa yhteyttä lastensuojelun työntekijään ja keskustella huolestaan hänen kanssaan. Konsultoinnin voi tehdä yleisluontoisenakin. - perustasolla työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten keskinäinen konsultaatio ja yhteistyö on erittäin tärkeää. Tiedonsiirto lasta tapaaville muille työntekijöille auttaa kokonaistilanteen hahmottamista ja varhaista puuttumista. Jos lapsen oireet ja löydökset ovat hyvin epämääräisiä ja lieviä, on hyvä ottaa aikalisä ja järjestää oma seuranta eikä unohtaa epäilyä. Lapsen kannalta on tuhoisaa, jos asiaan ei puututa, jos kaltoinkohtelu on todellista. Lapsen somaattinen tutkimus ja erikoissairaanhoitoon lähettäminen Ravistellun vauvan oireyhtymä Lapsen statuslöydökset o kirjataan tarkasti o valokuvataan, mielellään ilman salamaa mustelmien, nirhaumien ja haavaumien koko ja sijainti, ihmispiirrokseen, liitteenä (ks. liite) Muista myös Ravistellun vauvan oireyhtymä, jonka oireet ovat moninaiset: oksentelu, itkuisuus, huono syöminen, tajunnan tason häiriöt, hengityskatkokset, kohtausoireet ja jäykistely. Pahoinpitelyepäilyissä lapsi lähetetään päivystyksenä TAYS:iin lastentautien pkl:lle, ja kannattaa soittaa lastentautien päivystäjälle. 15

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön somaattinen tutkiminen Lapselle ei tehdä gynekologista tutkimusta perusterveydenhuollossa. o <72 tuntia oletetusta hyväksikäytöstä: heti päivystyslähete TAYS lastenpäivystykseen. Soita lasten päivystäjälle. o >72 tuntia oletetusta hyväksikäytöstä: 1- kiireellinen lähete lastentautien/naistentautien poliklinikalle (vastaanotto tiistaisin lapsi- ja nuorisogynekologisella poliklinikalla), mikäli lapsen kotiin päästäminen on turvallista. Soita lastentautien päivystäjälle. Mikäli lapsen tutkiminen/ hoitaminen on kuitenkin välttämätöntä, noudata tarkkaan poliisin Raiskauspaketin ohjeita, jos oletetusta hyväksikäytöstä on alle 72 tuntia. Kun aikaa on kulunut enemmän, ei lapsen vartalolta tarvitse enää kerätä oikeuslääketieteellisiä näytteitä. Jos on epäselvyyttä näytteiden otosta, ota yhteyttä poliisiin tekniseen tutkijaan akuuttitutkimustilanteessa (p. 0718745660) Saattajalle kertominen Havaintojen kirjaaminen On sovittu, että pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä ei kerrota saattajille, vaan perustellaan lähettämisen tärkeys esim. lisätutkimusten tai hoidon tarpeella. Näin pyritään varmistamaan lapsen turvallisuus. Jos vanhemmat kieltäytyvät viemästä lasta tarpeellisiin lisätutkimuksiin ja hoitoon, kannattaa ottaa yhteys sosiaalityöntekijään. Joskus myös kiireellinen huostaanotto saattaa tulla kyseeseen. Esitiedot ja havainnot on kirjattava tarkasti ja yksityiskohtaisesti sairauskertomukseen. Sairauskertomuskopiot Esitutkinnan alaisista kertomuksista ei saa antaa kopioita vanhemmille eikä löydöksistä saa kertoa vanhemmille/saattajalle tai lapselle. Lastensuojeluilmoitus Jos on syytä epäillä lapsen kaltoinkohtelua, työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen. Sosiaalityöntekijä tekee tarvittaessa asiasta tutkintapyynnön poliisille. Lastensuojeluilmoitusta tehtäessä otetaan yhteys potilaan tai hänen perheensä asuinalueen sosiaalityöntekijään. 16

Päivystysaikana yhteys otetaan Sosiaaliasema Paussin sosiaalityöntekijään. Lastensuojeluilmoitus tehdään aina kaltoinkohteluepäilyissä, myös silloin kun lapsi lähetetään TAYS:iin, sillä joskus saattajat jättävät viemättä lapsen lisätutkimuksiin Ilmoituksen tekemisen yhteydessä voidaan sopia mahdollisesta yhteistyöstä tilanteen jatkoselvittelyssä ( esim. terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän yhteinen kotikäynti tai neuvottelu). Hatanpään päivystysaseman ilmoitus lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta Hatanpään päivystysaseman käytössä on ilmoituslomake (terveydenhuollon ilmoitus lastensuojelun tarpeesta Sosiaaliasema Paussiin, liite 2), jolla voidaan ilmoittaa huoli lapsesta sosiaalityöntekijälle silloin, kun sosiaalityöntekijä ei ole tavoitettavissa. Lomakkeella on tarkoitus ilmoittaa erityisesti perheväkivaltatilanteet (esim. pahoinpidelty perheen äiti päivystysasemalla), jos perheessä on lapsia, sillä muutoin nämä tilanteet jäävät usein ilmoittamatta. Lomakkeen täyttämisestä on hyvä mainita lapsen huoltajille. Huoltajat saavat tietää ilmoituksen tehneen viranomaisen nimen. Sosiaalityöntekijä ottaa yhteyden perheen omalääkäriin, joka voi päivystäjän kirjaamien potilasasiakirjojen perusteella keskustella sosiaalityöntekijän kanssa asiasta. Seuranta ja jatkoselvittely muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Arvioidaan lapsen jatkohoidon tarve. Mikäli lapsella on psyykkistä oireilua, joka ei perustasolla selviä tai helpota, ohjataan lapsi jatkotutkimuksiin yhteistyökumppaneille, mm. perheneuvolaan ja TAYS:n lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian klinikoille. 17

2.3. Koulu ja oppilashuolto Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille, joiden toiminnassa on tärkeää myönteinen asenne, välittämisen ilmapiiri ja puheeksi ottamisvalmiudet. Koulun oppilashuoltotyötä koordinoi ja ohjaa moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori(-t), erityisopettaja(-t), terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, opinto-ohjaaja (7 9 lk) sekä koululääkäri mahdollisuuksien mukaan. Asia Ennaltaehkäisevä toiminta Mitä tehdään Oppilaita rohkaistaan puhumaan ja kertomaan kohtaamastaan kaltoinkohtelusta. Heitä kannustetaan arvostamaan itseään ja suojaamaan itseään kaltoinkohtelulta. Oppilaille annetaan tietoa kaltoinkohtelusta aiheeseen liittyvillä oppitunneilla (mm. terveystieto, biologia, kemia). Asiaa käsitellään myös kouluterveydenhuollon säännöllisissä terveystapaamisissa ja tarkastuksissa. Oppilaille opetetaan myönteisiä ongelmanratkaisumalleja sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä kriittistä suhtautumista mediaan. Kouluilla tulee olla toimenpideohjelmat, jotka koskevat kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää sekä päihteiden käytön ehkäisemistä ja mielenterveyden edistämistä. Huoli kaltoinkohtelusta herää koulussa Oppilas kertoo asiasta itse Alkuvaiheen toimenpiteet ja yhteydenotto huoltajiin oppilaan huolestuttavista oireista riippuvat siitä, mikä ja kuinka suuri huoli lapsesta on tai kuinka vahva epäily oppilaan kaltoinkohtelusta on. Kuuntele oppilasta, rohkaise kertomaan asiasta ja kirjaa tiedot tarkasti ylös. Kerro oppilaalle, että konsultoit tarvittaessa asiasta oppilashuoltoryhmän työntekijää. Huoltaja tai joku muu (oppilastoveri, naapuri) kertoo Koulun työntekijä havaitsee tai epäilee oppilaan kaltoinkohtelua Kirjaa tieto ja sovi yhteydenottajasta riippuen jatkotoimenpiteistä. Ohjataan huoltaja tai joku muu yhteydenottaja soittamaan itse suoraan lastensuojeluun. Konsultoi oppilashuoltoryhmän työntekijää havainnoistasi (mm. fyysiset merkit, psyykkiset oireet, poissaolot, normaalista poikkeava käytös huomion kiinnittäminen muutok- 18

Pieni huoli siin) ja epäilyistäsi. TAI Keskustele havainnoistasi oppilaan ja/tai hänen huoltajansa kanssa, konsultoi oppilashuoltoryhmän työntekijää tai ohjaa hänet suoraan joko kouluterveydenhoitajalle, koulukuraattorille, koulupsykologille tai koululääkärille. Moniammatillinen yhteistyö (=oppilashuoltotyö) Yhteys huoltajaan Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Tieto huoltajille Huoli oppilaasta on tuotu tiedoksi oppilashuoltoryhmälle - Oppilashuoltoryhmän kokouksessa kootaan yhteen eri työntekijöiden havainnot ja tiedot oppilaasta ja hänen asiastaan. - Tietojen kokoamisen jälkeen arvioidaan jatkotoimenpiteet ja sovitaan työnjaosta sekä siitä, kuka ottaa päävastuun asian hoitamisesta ja eteenpäin viemisestä (esim. kuraattorityöskentely tai mahdolliset muut hoitoonohjaukset tms.). - Toisinaan työskentely oppilaan ja hänen perheensä kanssa saattaa päättyä tähän. Asiaa selvittävä työntekijä ottaa yhteyttä huoltajaan huolestuttavista oireista ja sopii jatkotyöskentelystä. Mikäli huoli lapsesta ei väisty tai se kasvaa huolimatta koululla tapahtuvasta työskentelystä, niin asiaa hoitava työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen. Asiaa hoitava koulun työntekijä tiedottaa lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä huoltajalle. Akuutti tilanne/ huomattava huoli Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Tieto huoltajille Jos on syytä epäillä, että lasta kohdellaan kaltoin, tiedon vastaanottaja tekee lastensuojeluilmoituksen alueen sosiaaliviranomaiselle (päivystysaikana Paussiin) omalla nimellään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä oppilashuoltoryhmän työntekijän kanssa. Tieto lastensuojeluilmoituksesta kuraattorille. Sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan, kuinka tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä välitetään huoltajalle. Jatkotyöskentely Koulun omat jatko- ja tukitoimenpiteet oppilashuoltoryhmän/ oppilashuoltoryhmän työntekijän koordinoimana. 19

Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa tarvittaessa yhteisiä tapaamisia. Viranomaisyhteistyötä jatketaan tarvittaessa sekä jälkiseurantaa koulussa lastensuojelutyöntekijän tai muun yhteistyökumppanin pyynnöstä. 20

2.4. Poliisi Poliisi joutuu virkatehtäviä suorittaessaan usein tilanteisiin ja paikkoihin, joissa he näkevät paljon lapsia ja nuoria. Tällaisia tilanteita ovat mm. kotihälytykset ja erilaiset asuntoihin kohdistuvat häiriöilmoitukset. Kodeissa ja asunnoissa poliisi voi tehdä sellaisia havaintoja lapsista, joita ei esimerkiksi kouluissa tai päiväkodeissa voi havaita. Koti ja lapsen muu asuinympäristö elinolosuhteineen antaa harjaantuneelle havainnoitsijalle viitteitä myös mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta. Asia Huoli lapsen kaltoinkohtelusta herää hälytystoiminnassa ja perheväkivaltatilanteissa Lasta suojaavat toimenpiteet Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Rikosilmoituksen tekeminen Rikosprosessi Mitä tehdään Poliisi havaitsee virkatehtäviä suorittaessaan, että asunnossa olevan lapsen asiat eivät ole hyvin. Syynä voivat olla esimerkiksi jatkuva väkivallan näkeminen, liiallinen vanhempien alkoholin käyttö, lapsen poikkeava käyttäytyminen, lapsen päihteiden käyttö, lapsen kotiympäristössä havaitut puutteellisuudet tai epäily muusta lapsen normaaliin kehittymiseen kielteisesti vaikuttavasta asiasta. Tilanteissa, joissa poliisi epäilee lapsen tai nuoren joutuneen selkeästi rikoksen uhriksi tai lapsi on muuten turvan tarpeessa, poliisi ryhtyy lapsen edun vaatiessa välittömiin lasta suojaaviin toimenpiteisiin. Poliisi toimittaa sosiaaliasema Paussiin ilmoituksen havaitsemastaan lapsen hyvinvointiin vaikuttavasta tilanteesta. Poliisin tekemän lastensuojeluilmoituksen perusteella sosiaaliaseman sosiaalityöntekijä ryhtyy selvittämään asiaa. Poliisin on oma-aloitteisesti tehtävä rikosilmoitus niistä tapauksista, joissa on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Poliisi kirjaa rikosilmoituksen ja ryhtyy sen vaatimiin toimenpiteisiin (ks. 6. Rikosprosessi) 21