ESITUTKINTA LAPSIJUTUISSA. Lasten haastatteleminen rikosselvittelyssä Mia Tuominen

Transkriptio

1 ESITUTKINTA LAPSIJUTUISSA Lasten haastatteleminen rikosselvittelyssä Mia Tuominen

2 Prosessi pähkinänkuoressa Sosiaali- / terveydenhuollon toimet? Rikosilmoitus ETL 5 heti Lastensuojeluilmoitus? Virka-apupyyntö Lapsen haastattelu / luotettavuuden arviointi Somaattinen tutkimus Kuulustelut: Lapsen Epäillyn Muut Litterointi Pöytäkirja Edunvalvojan sijainen? Suorittaako poliisi itse kaiken vai tarvitaanko virka-apua? Syyteharkinta ja mahd. lisätutkinnat

3 Tärkeimpiä pykäliä RL 20 ja 21 luvut (rikosten tunnusmerkistöt) Huomaa voimaan tullut RL 21 luvun 16 :n muutos lähisuhteissa tapahtuneiden lievien pahoinpitelyjen syyteoikeuden osalta ETL 1 luku 2 (esitutkinnassa selvitettävät asiat), 3 luku 3 (esitutkinnan toimittaminen ja esiselvitys) ja ETL 5 luku 1 (ilmoitus syyttäjälle) ETL 4 luku 7 (lasten kohtelu ja tutkintatoimet erityisesti perehtyneille poliisimiehille) ja 8 (edunvalvojan määrääminen) ETL 4 luku 10 : oikeus avustajaan (lapselle aina maksuton), tukihenkilöön ja todistajaan ETL 9 luku 4 ja 5 : kuulustelun tallentaminen ääni- ja kuvatallenteelle sekä kontradiktorisuus: epäillylle varattava tilaisuus nähdä lapsen kuulustelu

4 Tärkeimpiä pykäliä Myös PKL, OK otettava huomioon (pakkokeinot yms.) Huomioi lisäksi: Laissa lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä /1009 säädetään siitä, miten järjestetään poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen pyynnöstä terveydenhuollossa tehtävä tutkimus epäillyn lapseen kohdistuneen seksuaali- tai pahoinpitelyrikoksen selvittämiseksi ja haitan arvioimiseksi. ts. poliisi ei sopimusosapuolena, mutta poliisia on kuultava tutkimuksista tehtävän sopimuksen tekemisessä

5 Tärkeimpiä pykäliä Rikoslaki Tärkeimpiä huomioita: 1. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön vähimmäisrangaistus 4 kuukautta vankeutta (aikaisemmin 14 pvää) (RL 20:6) 2. Sukupuoliyhteyden sisältävät teot lähtökohtaisesti törkeitä lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä (1v-10 v) (RL 20:7) 3. Grooming = lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin rangaistavaksi tietyin ehdoin (RL 20:8b) 4. Uusi säännös: sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen (s-2 v) (RL 20:8c) 5. Terveydenhuollon ammattilaisilla velvollisuus ilmoittaa poliisille RL:n 20 luvun rikoksista (huom. Ei 21 luvun väkivaltarikoksista!) 6. Enää ei teolta edellytetä tunnusmerkistönä, että tekijän on tavoiteltava seksuaalisen kiihotusta tai tyydytystä

6 Muita huomioita 3. Rikosrekisteriotteeseen, jota käytetään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisessä, merkitään myös pornografia- ja seksuaalirikoksista tuomitut sakkorangaistukset 4. Kaikki lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia: ovat myös aina Suomen lain mukaan rangaistavia, vaikka ne eivät olisi rikoksia siinä valtiossa, jossa ne on tehty 5. Liiketoimintakielto voidaan määrätä esimerkiksi pornografiarikokseen syyllistyneelle

7 Vanhentumissäännökset 7. Vanhentumissäännöksistä: Lapseen kohdistunut pakottaminen seksuaaliseen tekoon Seksuaalinen hyväksikäyttö Paritus / törkeä paritus Ihmiskauppa / törkeä ihmiskauppa Vanhentuvat aikaisintaan uhrin täyttäessä 28 vuotta Lapsen houkuttelemisesta tarjoamaan seksuaalipalveluita korvausta vastaan tai esiintymään sukupuolisiveellisyyttä loukkaavassa järjestetyssä esityksessä Vanhentuvat uhrin täyttäessä 23 vuotta KONSULTOITAVA AINA TUTKINNANJOHTAJAA JA SYYTTÄJÄÄ VANHENTUMISTA KOSKEVISSA KYSYMYKSISSÄ!

8 Milloin on syytä epäillä Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä? Kun: Koskettelemalla tai muulla tavoin: Hyväksikäyttö tapahtumat ovat sisältäneet kohdehenkilön riisumista, katselemista, hivelyä/koskettelua, sukupuolielimien nuolemista,pumpulipuikoilla suoritettuja sukupuolielimien "gynekologisia tutkimuksia", suihinoton pakottamisia sekä yhdyntäyrityksiä Tekee alle 16-vuotiaalle lapselle seksuaalisen teon tai saa lapsen ryhtymään tällaiseen On omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä = SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ, JOSTA MINIMIRANGAISTUS 4 KK VANKEUTTA (max. 4 v.)

9 Milloin on syytä epäillä Törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä? Kun: 1. On sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan kanssa tai on sukupuoliyhteys vuotiaan kanssa JA on vanhempi / vanhempaan rinnastettava SEKÄ asuu samassa taloudessa

10 Milloin on syytä epäillä Törkeää seksuaalista hyväksikäyttöä? Kun: 2. LSHK ja rikos on lapsen iän tai kehitystason vuoksi omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa TAI Rikos tehdään nöyryyttävällä tavalla TAI Rikos erityisen vahingollinen tekijän aseman, luottamuksen tai lapsen riippuvuuden perusteella JA Rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä = TÖRKEÄ SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ (1-10 v)

11 Milloin on syytä epäillä Lapsen houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin? Kun: Ehdottaa tapaamista tai kanssakäymistä lapsen kanssa siten, että ehdotuksen sisällöstä tai olosuhteista käy ilmi, että tarkoituksena on 1) Valmistaa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia kuvia 2) Kohdistaa seksuaalinen hyväksikäyttö tai törkeä hyväksikäyttö = HOUKUTTELEMINEN ELI NS. GROOMING TÄMÄN YRITYS EI OLE RANGAISTAVAA!!!

12 Houkuttelemisesta: Pykälä voidaan jakaa neljään erityyppiseen houkuttelurikokseen: 1. Lapsipornografian kuvauskohteeksi houkuttelu (1. mom.) 2. Hyväksikäytön kohteeksi houkuttelu (1. mom.) 3. Prostituutioon harjoittamisen houkuttelu (2. mom.) 4. Järjestetyssä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavassa esitetyksessä esiintymiseen houkuttelu (2. mom.) Yritys rangaistavaa vain 2. momentin mukaisissa tekomuodoissa Suojaikärajat: 1. momentin kohdalla 16 vuotta, 2. momentin kohdalla 18 vuotta 2. momentin mukaisista teoista ei rangaista, jos rangaistaan ankarammin muualla Vanhenemisajat: 1. momentin teoissa kaksi vuotta, 2. momentin kohdalla, kun uhri on 23 vuotta.

13 Houkuttelemisesta: RL 20:8b 1. mom on oma itsenäinen rangaistussäännöksensä, mutta voi tulla sovellettavaksi myös LSHK tai TLSHK yrityksiä tai sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämistä edeltävissä teoissa Rajanveto täyttyneeseen rikokseen tai yritykseen? Poliisilla suuria ongelmia tunnistaa houkuttelurikoksen tunnusmerkistöä Ongelmia myös syyttäjillä ja tuomioistuimilla TARKKUUTTA!!!

14 Mitä poliisi tekee? Epäilyn herääminen Kuulustelut Pakkokeinot Poliisin esitutkinta Tekninen tutkinta Muut toimenpiteet yhteydenotto poliisiin ja LSilmoitus Lastensuojelun asiakkuus

15 Ilmoitusvelvollisuudesta Voimassa oleva laki asti: LSL:n 25 :ssä mainituilla viranomaisilla on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille, kun epäilevät lapseen kohdistuneen RL:n 20 luvun rikos (seksuaalirikokset) LSL 25d :ssä taas säädetään RL 21 luvun (henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset) ilmoittamisesta: lastensuojeluviranomaisilla velvollisuus ilmoittaa, jos perusteltu syy epäillä ja epäillään rikosta, josta enimmäisrangaistus väh. 2 vuotta RL 21 luvun rikoksissa muut viranomaiset tekevät LSilmoituksen, ja LS ilmoittaa poliisille

16 Ilmoitusvelvollisuudesta LS-lain muutos voimaan : LS-lain 25 :ssä määritellyillä tahoilla on ilmoitusvelvollisuus suoraan poliisille myös epäiltäessä henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta, josta säädetty enimmäisrangaistus on >2 vuotta vankeutta Suositellaan, että ilmoitusvelvolliset tahot ovat yhteydessä poliisiin harkitessaan ilmoitusta ja tämä voidaan tehdä ilmoittamatta kohdehenkilön nimeä

17 Ilmoitusvelvollisuudesta Kynnyksenä on "syytä epäillä": Ilmoituskynnys ei edellyttäisi täyttä varmuutta tai edes todennäköisiä syitä, että epäilty rikos on tapahtunut HE:n mukaan: Ilmoitusvelvollisuuden voisi laukaista esimerkiksi tilanne, jossa ilmoitusvelvollisella taholla on lapsen käyttäytymisen, lapsen puheiden, lapsen vanhemmista saatujen tietojen tai muiden henkilöiden ilmoitusten perusteella syytä epäillä Poliisille tehdyn ilmoituksen perusteella poliisi harkitsee esitutkintalain nojalla, onko esitutkinta toimitettava.

18 Kertauksena siis (kun epäily herää muualla kuin poliisissa suoraan: asti: Herää epäily pahoinpitelyrikoksesta (RL 21 luku): Herää epäily seksuaalirikoksesta (RL 20 luku) Ilmoitusta ei tehdä poliisille Ilmoitus lastensuojeluun, joka harkitsee ilmoituksen tekemistä poliisille (jos perusteltu syy ja väh. 2 v. vankeutta) Ilmoitus poliisille tehdään

19 Kertauksena siis (kun epäily herää muualla kuin poliisissa suoraan: Herää epäily pahoinpitelyrikoksesta (RL 21 luku): alkaen: Herää epäily seksuaalirikoksesta (RL 20 luku) Ilmoitus poliisille tehdään, kun on syytä epäillä rikosta, josta rang. väh. 2 v. LSilmoitus LSilmoitus LS-tarpeen selvittäminen? Ilmoitus poliisille tehdään (huom! ei erityisiä edellytyksiä!)

20 Lähtökohdat Lapseen kohdistuneen rikoksen selvittäminen on esitutkintaa, jota johtaa poliisi Poliisi huolehtii esitutkinnassa kerättävästä aineistosta (virka-apupyynnöt) Esitutkintaan kuuluu mm. asianosaisten kuulustelut (lapsen haastattelu) ja virka-apuna tehtävät somaattiset tutkimukset Kaikki asiakirjat (niin lapsen haastattelunauhat kuin lausunnotkin) ovat esitutkintamateriaalia, joiden julkisuus määräytyy esitutkintaa koskevien julkisuuslain pykälien mukaan Poliisi päättää kenelle ja milloin asiakirjoja tai tietoja niistä annetaan

21 Lähtökohdat Jos on tehty rikosilmoitus, asian selvittäminen on esitutkintaa tutkimukset tehdään poliisin virkaapupyynnön perusteella Akuuteissa tilanteissa tai muiden tutkimusten yhteydessä lapsen tarvitsemat ensivaiheen tutkimukset tehdään päivystyksenä (muistettava LSL ilmoitusvelvollisuus!) Rikosepäily voi tulla myös ilmi terveydenhuollon tekemissä tutkimuksissa (esimerkiksi neuvolassa), koulussa, päiväkodissa, jne.

22 Lähtökohdat Hyvin tutkittu juttu edellyttää vähintään: 1. Hyvin laadittu tutkintasuunnitelma = hypoteesien laatiminen Mitä väitetään tapahtuneen? Mitä epäillään tapahtuneen? Mikä muu voi selittää tapahtuneen? (Vaihtoehtoiset selitykset)

23 Lähtökohdat 2.Taustatietojen keräämistä (poliisin rekisterit, pakkokeinot, tekninen tutkinta, tiedot muilta viranomaisilta, jne.) 3. Yhteistyötä ja konsultointia!!!

24 Huomioitavaa Lapsen kuulustelu / haastattelu on esitutkintaa, ja sen voi tehdä joko poliisi itse tai poliisi pyytää virka-apua terveydenhuollon ammattilaiselta Poliisi on aina läsnä lasta haastateltaessa: laki velvoittaa tähän (ETL 9:4: --- kuulustelijan valvonnassa---): myös epäillyn oikeusturva edellyttää tätä - paikalla oltava juttuun perehtynyt poliisi!!!

25 Virka-apupyyntö Kirjallinen, jonka tutkija laatii, tutkinnanjohtaja allekirjoittaa Pyynnössä esitettävä selkeästi, mitä pyydetään (lapsen kuulemista, lapsen kertomuksen luotettavuuden arviointia, somaattista tutkimusta, jne.) Virka-apupyyntöön kaikki olennaisesti asiaan liittyvä joko kirjattuna pyyntöön tai selkeästi viittaus liitteisiin (kuulustelut, yms.)

26 Virka-apupyyntö ja muu yhteistyö Sopiminen aikatauluista ja siitä, kuka tekee mitäkin (esim. milloin kuullaan vanhemmat, milloin lapsi / lapset, muut asianosaiset, jne.) Vanhemmat kuullaan vasta, kun poliisi on ensin kuullut heitä Somaattisen tutkimuksen ajoittaminen suhteessa muuhun tutkintaan? Kirjallisen pyynnön lisäksi muut yhteydenotot eri viranomaisten välillä: epäviralliset yhteydenotot esim. ennen pyyntöä, viranomaispalaverit, konsultointi puolin ja toisin

27 Milloin pyydetään virka-apua? Somaattinen tutkimus vammojen tutkimiseksi Lapsen kuuleminen: Alle kouluikäiset lapset Kehitysviiveiset Muut vaikeat lapset (puhumattomat, muutoin puheongelmaiset) Lapsen kertomuksen luotettavuuden arvioimiseksi

28 Virka-apupyyntö somaattiseen tutkimukseen Epäillyn hyväksikäyttötapahtuman tiedot ( jotta lääkäri voi ottaa kantaa, onko esitietojen ja löydösten välillä ristiriitaa ) Epäilty hyväksikäyttömenetelmä ( Aina ei tietysti ole mahdollista selvittää ennen tutkimusta ) Hyväksikäytön ajankohta Lapsen huoltajat

29 Virka-apupyyntö somaattiseen tutkimukseen Kuka voi saattaa lapsen tutkimuksiin ( jotta saattaja ei ole haitaksi tutkimuksille, mikäli epäilty on toinen huoltajista tai muu henkilö lähipiiristä ) Onko lasta jo haastateltu vai onko haastattelu vielä toteuttamatta ja miksi somaattinen tutkimus pitäisi tehdä ennen haastatteluja ( oletuksena, että haastattelu tehdään päivystystapauksissa ) Voiko lääkäri kysyä oikeuspsykiatriselta työryhmältä lisätietoja lapsen tapauksessa

30 Tutkimuksen tekemisestä / tiedonsaanti Oikeuspsykiatrisella yksiköllä on oikeus saada tarvitsemansa tiedot (myös salassa pidettävät) tutkimuksen tekemistä varten sekä pahoinpitely- että serijutuissa (huoltaja ei voi kieltää) Muistettava, että tiedot ovat osa esitutkintamateriaalia, poliisi päättää kenelle ja milloin ja mitä tietoja annetaan

31 KIITOS! Mia Tuominen p