Henkilöstökatsaus Hallituksen seminaari 26. 27.2.2015 Henkilöstöjohtaja Pekka Poikolainen
HENKILÖSTÖ Työpanos 1.1 31.12.14 2013 2014 muutos tavoite Yli/ali Työpanos 3062 3032-30 1 % 3048 16 0,5% - Lääkärit 482 489 7 480 9 - Tutkimus 153 154 1 149 5 - Hoito 2155 2115-40 2181-66 (3%) - Muut 273 273-280 -7 - Työpanoksen vähenemä hoitohenkilöstössä, poissaolojen lisääntyminen ei selitä - > määräaikaista hoitohenkilöstöä käytetty n. 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna - keikkalsiaten käyttö myös vähentynyt (- 300 000 ) 2
HENKILÖSTÖ Poissaolot 2013 2014 muutos tavoite Yli/ali Poissaolot 1075 1093 18 1084 8 - Lääkärit 164 177 13 163 14 - Tutkimus 50 51 1 50 1 - Hoito 786 784-2 788-5 - Muut 74 80 6 83-3 - Poissaolojen kasvu selittyy täysin vuosilomien lisääntyneellä käytöllä, kuten tarkoitus olikin (+35 työpanosta, 8 %) -> lomapalkkavelka. - Sairauslomat samalla tasolla kuin edellisinä vuosina - Muut poissaolot lisääntyneet 5 % - Täydennyskoulutusta keskim. 4.1 pv / hlö (tavoite 4) 3
HENKILÖSTÖ Sairauspoissaolot samalla tasolla viime vuodet; 2013 yht. 71 800 pv, 2014 yht. 72 200 pv myös poissaolotyypeittäin tilanne entisen kaltainen Tules 31,4 % (31 %) MT 12,3 % (13,7 %) Hengitystie 16,2 % (14,8 %) Tapaturmat 11,8 % (11,8%) Huom! varhemaksuvaraus oli 1,86 M, maksettiin 1,17 M Varhemaksuvaraus tälle vuodelle 1,5 M 4
Palkkamenot M 5
Vakanssien käyttö uusia vakansseja (= virat ja työsuhteet) ei perusteta, lukuunottamatta hallituksen erikseen hyväksymiä -> tulee sisältyä jo annettuun raamiin sama koskee sisäisten sijaisten vakansseja uusien vakinaistettavien taustoiksi käytetään vapautuvia S-vakansseja toimeen (= työsuhteet) voidaan valita pitkäaikainen kelpoisuusehdot täyttävä sijainen ilman julkista hakumenettelyä vapautuvalle toimelle täyttölupa palvelualueelta sisäinen täyttömenettely (sisäinen sijainen, muu pitkäaikainen), prosessi kuvattu jos ei mahdollista sisäisen täytön kautta, keskitetty, julkinen haku virat aina julkiseen hakuun (viranhaltija-laki) Hallitukselle esitys osan S-vakansseista muuttamisesta normivakansseiksi > ei kustannusvaikutusta 6
Vapautuvat vakanssit täyttölupa palvelualueella nimikemuutos, kustannusvaikutus hallitus eläköityminen 2014 102 kpl 2015 91 kpl 2016 94 kpl 2017 145 kpl 2018 150 kpl 2019 121 kpl 2020 125 kpl 7
Vuosilomat lomapalkkavelka n. 34 milj. (tilinpäätös 2014) tästä n. 2,8 milj. liittyy vsl-säästövapaisiin talousarviossa varauduttiin velan 2,7 m :n nousuun, tuli säästöä 200 000.! käytetään lomakautta 2.5. 30.9. toiminta taustana, sulut vsl-säästölomien suunnitelmallinen vähentäminen kyseisiä säästöpäiviä n. 13 708 tällä hetkellä SH-piirin katto 15 pv ( = 3 vk vuosilomaa). KVTES: yleensä on tarkoituksenmukaista, että säästövapaasta ---- ja sen antamisen ajankohdasta sovitaan samalla kun ta. vahvistaa kesäloman 8
Vsl-säästövapaisiin liittyvä lomapalkkavelka (sis.sivukulut) PA 01 417 257 PA 10 1 669 926 PA 20 1 516 076 Yht: 3 603 259 - toukokuussa säästöpäiviä 17 248, joulukuun lopussa 13 708 => käyttö lisääntyi loppuvuodesta - jos tasainen vauhti, säästövapaisiin liittyvä velka pienenee n. 1,5 miljoonaan - otettava huomioon myös normaali vuosilomasijoittelu, velan suhteen samanarvoisia 9
Vsl-säästövapaisiin liittyvä lomapalkkavelka: menettelyohje 1. Uutta vuosilomaa vahvistettaessa tarkistetaan vsl-säästövapaiden määrä. Jos se ylittää sovitun rajan, säästövapaasopimusta ei tehdä 2. Mikäli uudesta säästövapaasta sovitaan, sovitaan myös pitoajankohdasta 3. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä vsl-säästövapaan ajankohtaa, sovittava (ks. kohta 2.) 10
Harkinnanvaraiset virka/ työvapaat Aikaisemmin virka- / työvapaa säästösyistä yksi viikko v. 2014 tätä kautta 160 000 säästö (vertaa v.2013 250 000 ) Vuonna 2015 suositellaan pitämään palkattomia harkinnanvaraisia virka-/työvapaita KVTES:n ehdoin vahva suositus 2 pv, johtajat 5 pv toisen työnantajan palvelu, 6 kk lääkäreiden aktiivivapaat; toiminnalliset perusteet koulutusvirkavapaat jos kaikki pitäisivät 2 pv palkatonta = n 1,2 M 11
Lomarahavapaat lääkärit + KTN:n jäsenet lukumäärä on 50 % ansaittujen vsl-päivien määrästä maksetaan varsinainen palkka v. 2014 n. 636 971 vaihdettu (357 403 /v. 2013 ) Toteuma tiedetään 30.4.2015 12
Työaikapankki jaksotyössä 1364 henkilöä tällä hetkellä sivukuluineen v. 2014 n. 349 185 13
Palkkapolitiikka työmarkkinaratkaisu n. 0,8 % v. 2014 työmarkkinaratkaisu v. 2015 KVTES -> ei paikallisia korotuksia 1.7. lukien n. 0,3 % jaksotyön uudistus eräiden peruspalkkojen korotus Lääkärit 0,3 % yleiskorotus 1.1.15 työmarkkinaratkaisu 2016 ei tietoa, pääsopijajärjestöt neuvottelevat kesäkuussa 14
Vuoden 2015 tavoitteita / tehtäviä määräaikaiset tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (suunnitelman uusiminen) palkkapolitiikan linjaukset ei paikallista jakovaraa, silti paljon vaatimuksia ja esityksiä harkinnanvaraisia palkantarkistuksia ei tehdä, elleivät liity työn vaativuuden lisääntymiseen 15
Vuoden 2015 tavoitteita / tehtäviä työaikamuotojen oikeellisuus 1.6. jaksotyöuudistus muodollinen jaksotyö poistuu jos/ kun tehdään säännöllistä 5-päiväistä viikkoa, pitäisi ao. henkilöt siirtää oikeaan työaikamuotoon tällä hetkellä muodollisessa 1179 hlöä PoSote-ryhmä, raportti valmis 31.5. mennessä yhteistyö ammattijärjestöjen kanssa työhyvinvointi mm. aktiivinen tuki sairauspoissaolojen vähentäminen (sijaisten käyttö) työnohjaus, mentorointi 16
Kaari-projekti / työkyvyttömyyskustannusten hallinta yhteistyössä KEVAn kanssa vertailut 22 suurimpaan kuntaorganisaatioon (8 suurinta SH-piiriä) 17
Kaari-projekti / työkyvyttömyyskustannusten hallinta Hyvää: työtapaturmat verrokkeja vähäisemmät työterveyshuollon kustannukset ja ajankäyttö (sairausvastaanotto / ennaltaehkäisevä) lyhyet sairauslomat yleisellä tasolla Huonoa; pitkät sairauslomat varhemaksut kokonaiskustannukset sairauspoissaolokustannukset 5 % palkkasummasta = 8,5 m varhe-maksut 1,3 % palkkasummasta = 2 m kokonaiskustannukset (KEVAN malli ) = 24 m 18
AKTIIVISEN TUEN TOIMINTAMALLI Kaari-työryhmä 8.12.2014
Aktiivisen tuen toimintamalli 20
Aktiivisen tuen toimintamalli Aktiivinen tuki edistää työssä jaksamista Aktiivista tukea sovelletaan henkilöön, jonka työkyky tai työsuoritus on heikentynyt tai jäljempänä mainitut sairauspoissaolojen hälytysrajat ylittyvät. Aktiivisen tuen tavoitteena on, että henkilön työkyky säilyy koko työuran ajan ja mahdolliset työkykyongelmat havaitaan riittävän ajoissa. 21
Aktiivisen tuen vastuuhenkilöt Lähiesimiesten tueksi palvelualueet nimeävät yhden tai useamman (1 3) vastuuhenkilön ylemmistä esimiehistä (palvelualuejohtoryhmän jäsen). Vastuuhenkilön tehtävät: varmistaa, että lähiesimiehet huolehtivat puheeksi ottamisesta huolehtii siitä, että prosessin toimenpiteet käynnistyvät ajoissa huolehtii palvelualueen sisällä tapahtuvista uudelleensijoituksista osallistuu henkilöstöhallinnon järjestämiin vastuuhenkilöpalavereihin Vastuuhenkilöt Pekka Poikolainen, pj Marja Hietamäki Kirsi Leivonen Arja Sistonen Arja Konttinen Hannele Holopainen 22
Vastuuhenkilöpalaverit Henkilöstöjohtaja järjestää palvelualueiden vastuuhenkilöille kaksi kertaa vuodessa vastuuhenkilöpalaverin, jossa seurataan henkilöstön sairauspoissaoloja, sovitaan jatkotoimenpiteistä ja sovittujen toimenpiteiden toteutumista ja varmistetaan, etteivät prosessit jää keskeneräisiksi. 23
Aktiivisen tuen toimintamalli Dokumentointi ja raportointi Kukin palvelualue asettaa yhteistyössä henkilöstöhallinnon kanssa omat tavoitteensa, ottaen huomioon aiemmin toteutuneet sairauspoissaolopäivät. Aktiivisen tuen toimintamallin kulusta ja keskeisistä tuloksista raportoidaan vuosittain henkilöstötoimikunnalle ja yhteistyötoimikunnalle. Lisäksi aktiivisen tuen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan vuosittain henkilöstökertomuksessa seuraamalla sairauspoissaolopäiviä suhteessa tehtyjä henkilötyövuosia kohden. 24