Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus Apulaisprofessori Tomi Viitala
Eriytetty tuloverojärjestelmä Kansainvälisesti tunnetaan Dual Income Tax (DIT) järjestelmänä, jossa pääomatuloja ja ansiotuloja verotetaan eri tulolajeina Ruotsi 1991, Norja 1992, Suomi 1993 Taustalla pääomamarkkinoiden kansainvälistyminen ja kehittyminen Pyrkimyksenä neutraali, yhtenäinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen pääomatulojen verotus, samoin verotulojen lisääminen Viime vuosikymmenenä useat maat ovat ainakin osittain siirtyneet pääomatulojen erilliseen verotukseen ansiotuloista ja suhteelliseen verokantaan
Pääomatulojen (lähes) tasavero Teoreettisia näkökulmia Ylimääräisiä tuloja, ei liity veronmaksukykyyn Perhevarallisuuden hajauttamisen ongelma progressiivisessa verotuksessa Hallinnollinen helppous Nimellisverotus, inflaation huomioon ottaminen suhteellisen matalan verokannan kautta Uusien sijoitusinstrumenttien yhtäläinen kohtelu Rajat ylittäviin pääomavirtoihin sopiva Vuonna 2016 verokannat 30 % ja 34 % (yli 30.000 euron osalta)
Pääomatulon määritelmä Omaisuuden tuotto eli juoksevat pääomatulot Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto eli luovutusvoitto Muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen
Korkotulot Kattavan, pääosin suhteellisen verotuksen piirissä Korkotulojen lähdeverolaki verokanta 30 % koron määrästä riippumatta bruttoverotusta, ts. menoja ei vähennetä koronmaksaja (pankki) pidättää lähteellä sovelletaan vain luonnollisiin henkilöihin ja kuolinpesiin Eräät korot verotetaan TVL:n mukaan pääomatulona mm. yksityinen lainananto, ulkomailta saadut korot Ulkomaille maksettavat korot ovat erityisasemassa (=laaja lähdeverovapaus Suomessa)
Korkotulot Korkotuloon ei usein kohdistu tulonhankkimiskustannuksia mutta verovelvollisella voi olla muita pääomatulolajin kustannuksia, jotka pienentävät myös veronalaisen korkotulon määrää Pääomatulona verotettavan korkotulon ottaminen osakeyhtiöltä saattaa olla yrittäjälle osinkotulon vaihtoehto (ns. osakeyhtiön voitonjaon optimointi, jota käsitellään myöhemmin)
Vuokratulot Yleensä kiinteistöstä tai asunto-osakkeesta saatua tuloa Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö / asunto-osakeyhtiö: Omistaja maksaa hoitovastiketta yhtiölle kulujen kattamiseksi Vähennyskelpoista tulonhankkimismenoa omistajan verotuksessa, jos huoneistoa vuokrataan Omistaja maksaa rahoitusvastiketta yhtiölle mm. yhtiölainan takaisinmaksun kattamiseksi Rahoitusvastike ei yleensä ole vähennyskelpoista menoa omistajan verotuksessa Pääomatulona verotettavan vuokratulon ottaminen osakeyhtiöltä saattaa olla yrittäjälle osinkotulon vaihtoehto (ns. osakeyhtiön voitonjaon optimointi, jota käsitellään myöhemmin)
Osingot Osingon verotus erilaista riippuen siitä, onko se saatu listatusta vai listaamattomasta yhtiöstä Julkisesti listattu yhtiö osingosta 85 % pääomatuloa 15 % verovapaata tuloa Listaamaton yhtiö Osinko jaetaan luonnollisen henkilön pääoma- ja ansiotuloksi ns. 8 %:n ja 150.000 euron sääntöjen perusteella (tähän palataan myöhemmin) Osinkona verotetaan myös eräät pääomanpalautukset (esim. sijoitetun vapaan oman pääoman palautus eli svop)
Sijoitusrahastot Välillisen sijoittamisen muoto Rahastoyhtiö hallinnoi omaisuusmassaa (arvopapereita, kiinteistöjä jne.) sijoittajien eli osuudenomistajien lukuun hallinnointipalkkiota vastaan Sijoitusrahasto on erillinen verovelvollinen (yhteisö) Tulon kahdenkertaisen verotuksen välttämiseksi (neutraliteetti suoran ja välillisen sijoituksen välillä) sijoitusrahasto on kuitenkin tuloverosta vapaa yhteisö eli se ei maksa tuloistaan veroa
Sijoitusrahastot Osuudenomistajaa verotetaan pääomatulona sijoitusrahaston jakamasta tuotosta ( voittoosuudesta ) tai luovutusvoitosta, kun osuudenomistaja luovuttaa rahasto-osuutensa Neutralitettipoikkeamat lykkääntymisetu = sijoitusrahasto saa tuloa ilman, että sitä verotetaan ja osuudenomistajaa verotetaan vasta, kun tämä saa rahastolta voitto-osuuden tai luovuttaa osuutensa osinkoverotus = sijoitusrahaston voitto-osuus on 100 %:sesti veronalaista pääomatuloa Jos sijoitus vaihdetaan rahastosta toiseen, osuudenomistajaa verotetaan myyntivoitosta
Sijoitusvakuutukset Välillisen sijoittamisen muoto Vakuutuksenottaja sijoittaa pääomaa vakuutukseen ja pääoma sijoitetaan sovitulla tavalla (esimerkiksi osakkeisiin tai rahastoihin) Verotuksen lykkääntymisetu vakuutuskuoren ansiosta tuotto realisoituu sijoittajan tulona vasta, kun se nostetaan vakuutuksesta Vakuutuksen tuotto riippuu tehtyjen sijoitusten tuotosta (ns. sijoitussidonnainen vakuutus)
Sijoitusvakuutukset Vakuutuksen tuotto on pääomatuloa Vakuutuspääoman palauttaminen ei ole veronalaista pääomatuloa. Vakuutuksen tuotto (vakuutuksen arvo vakuutukseen sijoitettu pääoma) verotetaan vasta koko pääoman palauttamisen jälkeen Perintöverossa tietyin edellytyksin 35.000 :n verovapaa määrä verovapaus poistuu v. 2017 alkaen Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia koskee omat säännöt
Vähennyskelpoiset menot Luonnolliset vähennykset (tulonhankkimismenot) pääomatulosta omaisuudenhoitopalkkiot, välityspalkkiot yms. korot vuosikorjausmenot (tai hoitovastike, jolla katetaan tällaisia menoja keskinäisessä kiinteistöyhtiössä) Tulonhankkimismenoina vähennyskelpoisia eivät ole ns. perusparannusmenot, jotka lisätään omaisuuden hankintamenoon ja vähennetään luovutuksen yhteydessä osana hankintamenoa (tai vuosittain poistoina)
Korkomenot Korkomenot vähennetään ensisijassa pääomatuloista Vähennyskelpoisia korkomenoja ovat erityisesti Vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen otetun velan korot (asuntovelka) Asuntovelan korkovähennysrajoitusta on kuitenkin leikattu viime vuosina. Vuonna 2016 vähennyskelpoista on 55 % maksetuista koroista. Vuonna 2017 enää 45 % ja vuonna 2018 35 %. Veronalaisen tulon hankkimiseen otetun lainan korot (tulonhankkimisvelka)
Korkomenot alijäämähyvityksenä Usein asuntovelallisilla ei ole pääomatuloja yhtä paljon kuin vähennyskelpoisia korkomenoja Tällöin muodostuu alijäämä, joka voidaan osittain vähentää ansiotuloista menevästä verosta Alijäämähyvityksen laskenta Alijäämä = pääomatulolajin tappio (= pääomatulot < menot) Yleensä johtuu vähennyskelpoisista koroista Alijäämähyvitys = pääomatuloverokannan (30 %) mukainen osuus alijäämästä voidaan vähentää ansiotuloista menevästä verosta, kuitenkin enintään 1400 /verovelvollinen 2800 /puolisot lapsikorotus 400 /1 lapsi tai 800 /2 lasta
Luovutusvoittoverotus Luovutusvoitot ovat Suomessa laajasti veronalaista pääomatuloa (30% / 34 %) luovutusvoittojen verotus on useissa maissa kevyempää kuin Suomessa Luovutusvoittoverotuksen teoreettisia ongelmia ns. lukkiutumisvaikutus inflaatiovoiton verottaminen progressiivinen verotus (useampana vuotena kertynyt voitto realisoituu yhtenä vuotena) Luovutusvoitto kuitenkin kiistatta osoittaa veronmaksukykyä
Luovutusvoiton realisoivia tilanteita Tavallisimmin arvopaperien tai kiinteistöjen luovutus Tyypillisin luovutus on kauppa Muita luovutustilanteita vaihto apportti pääoman palautus osakeyhtiöstä osakeyhtiön omien osakkeiden lunastaminen ja hankkiminen Vastikkeettomiin luovutuksiin ei kohdistu luovutusvoiton verotusta perintö, lahja, ositus Realisoitumattomat arvonnousut eivät veronalaisia (esim. pörssiosakkeen arvonnousu)
Luovutusvoiton laskenta Luovutusvoitto = luovutushinta (hankintameno ja voitonhankkimismenot) tai hankintameno-olettama 1. Hankintameno (ml. perusparannusmenot, varainsiirtovero) + voitonhankkimismenot (mm. välityspalkkio, asiantuntijakulut yms. myyntikulut) TAI 2. hankintameno-olettama Vähennys aina vähintään 20 % luovutushinnasta, tai Jos omistusaika vähintään 10 vuotta, vähennys on 40 % luovutushinnasta Kun olettamaa käytetään, muita vähennyksiä ei voi tehdä
Luovutusvoiton laskenta Hankintameno-olettamaa voi käyttää vain luonnollinen henkilö ja kuolinpesä Hankintameno-olettamaa käytettäessä verotus kohdistuu jäljelle jäävään määrään luovutushintaa (=bruttoluovutushinta-hankintameno-olettama) Hankintameno-olettaman peruste: hallinnollinen tehokkuus, inflaation huomioon ottaminen Hankintameno-olettamaa voidaan käyttää Kun se johtaa verovelvolliselle edullisempaan lopputulokseen (eli hankintameno-olettama > hankintameno ja voitonhankkimismenojen yhteismäärä) Kun todellista hankintamenoa ei ole mahdollista selvittää eikä luotettavasti arvioida
Luovutusvoiton laskenta Luovutusvoittoa voi muodostua myös vastikkeetta saadun omaisuuden (edelleen-)luovutuksesta Perintönä tai lahjana saadun omaisuuden hankintamenona pidetään perintö- tai lahjaverotusarvoa Poikkeus: jos lahjana saatu omaisuus myydään vuoden sisällä lahjoituksesta, hankintamenona lahjoittajan hankintameno Osituksessa saadun omaisuuden hankintameno on ositussaantoa edeltävän saannon hankintameno
Verovapaat luovutusvoitot Oman asunnon luovutusvoitto on tietyin edellytyksin verovapaa, jos verovelvollinen 1. omistanut vähintään 2 vuotta 2. ja käyttänyt asuntoaan omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan 3. omana tai perheensä 4. vakituisena asuntona Tavanomainen koti-irtaimisto, kun voitto enintään 5.000 Vähäiset myynnit, kun veronalaiset myynnit korkeintaan 1.000 /verovuosi Sukupolvenhuojennustilanteissa myyntivoitto on verovapaata tietyin edellytyksin
Sukupolvenvaihdosluovutukset (osakeyhtiön osakkeet) Verovapauden edellytykset: Luovutuksen kohteena vähintään 10 % osuuden tuovat osakkeet osakeyhtiössä Luovutuksen saajana lähiomainen Luovuttaja omistanut omaisuuden vähintään 10 vuotta Jos luovutuksensaaja myy viiden vuoden kuluessa edelleen, niin silloin luovutuksensaajalla verotetaan luovuttajalle aiemmin verovapaa luovutusvoitto Vrt. sukupolvenvaihdosluovutukset lahjana tai perintönä, joista omat säännökset
Luovutustappiot Ensisijaisesti: vähennyskelpoista verovuonna luovutusvoitosta V. 2016 alkaen toissijaisesti: verovuoden muista pääomatuloista kuin luovutusvoitoista Koskee vain luonnollisia henkilöitä ja kuolinpesiä Luovutustappiolla on käyttöaika 1 + 5 vuotta Verovuosi ja viisi sitä seuraavaa vuotta Luovutustappiota ei saa vähentää alijäämähyvityksenä ansiotuloveroista Realisoitumattomat arvonlaskut eivät ole vähennyskelpoisia (esim. pörssiosakkeen arvonlasku)
Luovutustappiot Luovutustappioon rinnastetaan eräät arvopaperien menetykset (esim. osakeyhtiön osakkeet konkurssissa) ja johdannaistappiot Eräät tappiot ovat vähennyskelvottomia mm. oma asunto koti-irtaimisto pienet luovutustappiot (omaisuuden myynnit enintään 1000 /verovuosi)
Luovutustappioilla verosuunnittelu Verovelvollinen voi pyrkiä realisoimaan luovutustappioita vuoden lopulla välttyäkseen luovutusvoittojen ja muiden pääomatulojen verotukselta Luovutustappioiden suunnittelun merkitys kasvanut v. 2016 alkaen, kun tappioita voi vähentää muistakin pääomatuloista kuin luovutusvoitoista Edestakainen oikeustoimi (tappiollisten osakkeiden myynti ja nopea takaisinosto) voi olla tietyin edellytyksin veronkiertoa Oikeuskäytäntöä KHO 2004:8 (veronkiertoa), KHO 2009:53 (ei veronkiertoa) sekä 2012:56 (veronkiertoa äänestys 4-3)
Hyödyllisiä Verohallinnon ohjeita Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa, 21.12.2015 Arvopaperien luovutusvoittojen verotus, 31.5.2016 Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa, 23.12.2015