MALLINNUS TYÖHYVINVOINTIA TEATTERIN KEINOIN -TOIMINNASTA

MALLINNUS TYÖHYVINVOINTIA TEATTERIN KEINOIN -TOIMINNASTA Esimerkkitapauksena Ylös hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektissa toteutettu kummiyritysyhteistyö Tredea Oy:n kanssa Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Arttu Haapalainen 25.2.2011

1 TAUSTAA Ylös hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektin varhaisessa suunnitteluvaiheessa syntyi ajatus soveltavan teatterin menetelmien käyttämisestä työhyvinvoinnin kehittämiseksi yrityksissä. Ajatusta kehiteltiin ja keksittiin idea TTT:n kummiyrityksestä. Monella teatterilla on kummikouluja. Entäpä jos teatterilla olisikin kummiyritys, jonka kanssa tehtäisiin uudentyyppistä yritysyhteistyötä? Lähtökohdaksi toiminnalle päätettiin ottaa se, että valitun kummiyrityksen henkilöstön kanssa käytettäisiin soveltavaa teatteria toiminnallisen työnohjauksen välineenä. Kummiyrityksen löytämiseksi tehtiin tiedote TTT etsii kummiyritystä. Moni työpaikka olikin kiinnostunut pääsemään kummiyritykseksi. Lopulta kummiyritykseksi valittiin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö, Tredea Oy, jonka tehtävä on ylläpitää ja vahvistaa Tampereen kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja varmistaa menestyvän yritystoiminnan edellytyksiä. Toimintaa suunnittelemaan ja toteuttamaan kanssani rekrytoitiin teatteriilmaisun ohjaaja Riku Laakkonen. Hänellä oli kokemusta vastaavankaltaisesta työstä Sopimusvuori ry:stä, jossa soveltavan teatterin menetelmiä on käytetty työnohjauksen välineenä maaliskuusta 2009 lähtien. Vuoden 2010 tammikuusta joulukuuhun kestäneessä yhteistyössä tredealaisten kanssa käsiteltiin heille tärkeitä työyhteisöön liittyviä aiheita soveltavan teatterin keinoin sekä tutustutettiin heitä Tampereen Työväen Teatterin toimintaan. Yhteistyössä testattiin käytännössä sitä, kuinka soveltava teatteri voisi edistää työhyvinvointia ja tiimiytymistä. 1

2 TYÖSKENTELYN TAVOITTEET kehittää malli, jolla soveltavan teatterin menetelmin voidaan edistää työhyvinvointia kehittää uudenlainen tapa, jolla ammattiteatteri ja yritys voivat olla hedelmällisessä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa tutkia työyhteisön tilanteesta ja tarpeesta nousevia teemoja ratkaisukeskeisesti tuoda työyhteisön arkeen luova, hauska ja inspiroiva hetki, joka lisää yhteishenkeä ja työn iloa aikaansaada osallistujille positiivinen kokemus uudenlaisesta toiminnasta herättää osallistujissa mielenkiintoa teatteriin taidemuotona ja TTT:hen teatterina 3 TYÖHYVINVOINTIA TEATTERIN KEINOIN MALLI Työhyvinvoinnin kehittämisessä voidaan käyttää seuraavaa, Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektissa kehitettyä mallia: Toiminta räätälöidään työpaikan tilanteen ja tarpeiden mukaiseksi. Työpaikka päättää itse, mitä aiheita käsitellään ja mitkä asiat nousevat yhteistyössä keskeisiksi. Toimintaa on hyvä käydä huolella esittelemässä etukäteen koko henkilöstölle: Samalla saa arvokasta tietoa toiminnan suunnitteluun. Toiminnan on hyvä kestää vähintään n. vuoden verran, jotta toimintatapa tulee tutuksi ja jotta käsiteltävissä aiheissa päästään pintaa syvemmälle. 2

Toiminta koostui kahdenlaisista tapaamisista: a) TIIMITEATTERITAPAAMISET Tredean tiimeille järjestettiin säännöllisiä tapaamisia, joissa käsiteltiin työyhteisön tilanteesta ja tarpeista nousevia asioita keskustelemalla ja toimimalla. Teatterillisten ja toiminnallisten harjoitusten avulla kehitettiin tiimihenkeä ja toisaalta nostettiin vaikeitakin asioita pöydälle ja harjoiteltiin haastavia tilanteita käytännössä. Tredean kolmelle tiimille järjestettiin kullekin kahden tunnin mittainen tapaaminen kerran kuukaudessa, kaikkiaan kolme tapaamista keväällä ja kolme tapaamista syksyllä. Tapaamisissa oli läsnä vain yhden tiimin jäseniä kerrallaan. Tiimit korvasivat kerran kuussa normaalin viikottaisen tiimipalaverinsa tiimiteatteritapaamisella. b) KOKO TYÖPAIKAN YHTEISET TAPAAMISET TEATTERISSA Kummiryhmälle tarjoutui erityislaatuinen mahdollisuus tutustua läheisesti Tampereen Työväen Teatteriin. Koko Tredean henkilöstölle järjestettiin kaksi kertaa keväällä ja kaksi kertaa syksyllä mahdollisuus tulla erikoishinnalla katsomaan yhteisesti valittu esitys TTT:lle. Esitysvierailun yhteyteen järjestettiin eksklusiivista ohjelmaa: Kummiryhmä pääsi tutustumaan teatterin tekijöihin ja kiertämään esitysten kulisseissa. Koska paikalla oli kaikkien Tredean tiimien työntekijöitä ja johtoa, käytettiin myös näissä tapaamisissa soveltavan teatterin menetelmiä yhteishengen nostattamiseen ja työpaikan tilanteen käsittelemiseen. Viimeisen teatterivisiitin yhteydessä summattiin yhteistyön sujumista puolin ja toisin annetun palautteen merkeissä. 3

4 TOIMINNAN TARKEMPI SISÄLTÖ a) TIIMITEATTERITAPAAMISET Tredean kolmelle tiimille järjestettiin kullekin kahden tunnin mittainen tapaaminen kerran kuukaudessa, kaikkiaan kolme tapaamista keväällä ja kolme tapaamista syksyllä. Tapaamisissa oli läsnä vain yhden tiimin jäseniä kerrallaan. Tiimit korvasivat kerran kuussa normaalin viikottaisen tiimipalaverinsa tiimiteatteritapaamisella. Kerrasta ja tiimistä riippuen paikalla oli 3 10 osallistujaa. Toiminta toteutettiin Tredean viereisessä rakennuksessa sijaitsevan Willa Violan monitoimitilassa ja voimistelusalissa. Sijainti oli ihanteellinen: Tredealaiset saivat minuutin happihyppelyn ennen toiminnan alkamista ja tila oli rauhallinen ja intiimi. Jos toiminta olisi järjestetty esim. Tredean neuvotteluhuoneessa, olisi ollut varmastikin hankalampi saada osallistujia käsittelemään työtään niin avoimesti ja rentoutuneesti. Tiimiteatteritoiminta oli osa treadalaisten työtä, mutta sitovaa läsnäolopakkoa ei ollut. Läsnäoloprosentti oli todella hyvä: tiimiläiset tulivat paikalle, jos vain suinkin ehtivät. Koska Tredea oli toiminnan aikana muutosprosessissa ja sen henkilöstö lähes tuplaantui, oli tiimeissäkin vaihtuvuutta: Lähes joka kerralla oli mukana uusi henkilö, joka ei aikaisemmin ollut osallistunut tiimiteatteritoimintaan. Tästä syystä toiminta täytyi räätälöidä sellaiseksi, että uudet henkilöt pääsevät luontevasti mukaan, vaikka toiminta muodostaakin jatkumon. Tässä onnistuttiin hyvin, koska kokeneemmat osallistujat ottivat uudet osallistujat tyylikkäästi huomioon. Joka kerran alussa pidettiin myös pieni kertaus siitä, mistä toiminnassa on kyse. 4

TIIMITEATTERITOIMINNAN PERIAATTEITA: 1) TOIMINNALLISUUS ILMAN PAINEITA Työyhteisön tilanteesta ja tarpeista nousevia asioita käsitellään keskustelemalla ja ennen kaikkea toimimalla kevyen teatterillisten ja toiminnallisten harjoitusten avulla. Kaikki harjoitukset ovat mahdollisimman helppoja, ja osallistujille korostetaan jatkuvasti, että niissä ei tarvitse osata mitään tai olla hyvä. Jokainen tekee harjoitukset juuri sillä tavalla, kuin itse haluaa. Harjoituksen voi halutessaan jättää myös tekemättä. 2) FOKUS TYÖSSÄ Kaikki tehtävät harjoitukset liittyivät jollain tavalla työhön. Lämmittelyharjoituksetkin räätälöitiin sellaisiksi, että ne käsittelivät työtä. Näin tehtiin, jotta toiminnan fokus olisi koko ajan osallistujille selvä ja jotta vältettäisiin aikuisten kanssa työskenneltäessä yleinen vastustus leikkimistä ja näyttelemistä kohtaan. 3) KEHOLLISUUS Tehdyissä harjoitteissa pyrittiin vähentämään puheen osuutta ja lisäämään kehollisuuden osuutta. Näin tehtiin, koska usein aikuisten kanssa harjoitukset menevät muuten helposti puhuviksi päiksi, eli vain paikallaan seisomiseksi ja puhumiseksi. Käyttämiämme metodeja kehollisuuden tukemiseksi olivat mm. kuvien ja patsaiden tekeminen ja sanattomat kohtaukset. Alkulämmittelynä käytettiin kiinalaista aamuvoimistelua, chi kungia, joka ohjasi osallistujia keholliseen työskentelyyn. Toiminnan on syytä olla sellaista, että sitä pystyy tekemään minkälaisissa vaatteissa tahansa. Yrityksissä kun harvoin ollaan verryttelyhousut jalassa. Toimintaan ei myöskään haluttu tuoda mitään hankaluutta, esim. pyytämällä 5

osallistujia ottamaan jumppavaatteet mukaan. Toiminta oli kevyen kehollista, ja kukin teki harjoituksia oman tuntemuksensa (ja vaatetuksensa) mukaisesti. 4) RATKAISUKESKEISYYS Toiminnassa käsiteltiin usein työpaikan haasteita ja ongelmia. Ongelmiin ei etsitty syyllisiä, vaan kokeiltiin yhdessä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tiimiteatteri oli parhaimmillaan kuin laboratorio, jossa saattoi turvallisesti kokeilla uusia toimintatapoja työpaikan haastaviin tilanteisiin. Toimintaan pyrittiin luomaan positiivinen ote. Harjoituksia tehtiin jatkuvasti paitsi työpaikan haasteista myös siitä, mikä työpaikalla sujuu hyvin ja siitä, miten positiivisia kehityskulkuja voitaisiin tukea. Katse oli koko ajan enemmän paremman tulevaisuuden yhteisessä kehittelemisessä kuin menneisyyden virheiden käsittelyssä. KOKOONTUMISKERRAN RAKENNE: Kahden tunnin tiimiteatteritapaamisissa käytettiin joka kerta seuraavaa kaavaa: 1) Alkurinki (n. 15 20 minuuttia) Istutaan tuoleilla ringissä. Ohjaajat toivottavat osallistujat tervetulleiksi ja kertaavat lyhyesti, mistä toiminnassa on kyse. Tämän jälkeen osallistujat kertovat yksi kerrallaan, siinä laajuudessa kuin haluavat, mitkä omat tunnelmat ovat juuri nyt, töihin tai muuhun elämään liittyen. 2) Lämmittely (n. 20 30 minuuttia) Tehdään yhdessä kevyitä fyysisiä harjoitteita, jotka energisoivat kehoa ja suuntaavat mieltä oman työn käsittelemiseen. Harjoitteita esitellään tässä mallinnuksessa myöhemmin tarkemmin. 6

3) Valitun aiheen toiminnallinen käsittely (n. 45-60 minuuttia) Tehdään yhdessä helppoja ja hauskoja harjoitteita, joissa käsitellään omaa työtä toiminnallisesti ja kevyen teatterillisesti. Joka tapaamiskerralla oli oma konseptinsa, joita esitellään tässä mallinnuksessa myöhemmin tarkemmin. 4) Loppurinki (n. 15 minuuttia) Istutaan tuoleille rinkiin ja keskustellaan tapaamisen synnyttämistä ajatuksista ja tuntemuksista. Mitä tämän kerran opeista voisi siirtää työpaikan käytäntöön? Lopuksi tehdään pieni loppurituaali (esim. jääkiekkojoukkueiden ennen ottelua käyttämä tsemppirinki ) ja toivotetaan toisille hyvää päivänjatkoa. TIIMITEATTERITOIMINNASSA KÄYTETTYJÄ LÄMMITTELYHARJOITUKSIA Joka kerta toistuivat seuraavat lämmittelyharjoitukset: DRAAMASOPIMUS Alkuringin jälkeen noustiin tuoleilta ylös, siirrettiin tuolit tilan seinustalle ja mentiin isoon ympyrään seisomaan. Tehtiin yhdessä ns. draamasopimus. Työskentely ei vaadi keneltäkään mitään osaamista, ei tarvitse olla hyvä. Tehtävät ovat helppoja ja yksinkertaisia. Kaikki mitä teet on oikein. Ketään ei pakoteta olemaan mukana. Jokainen tekee harjoitukset oman fiiliksensä mukaan. Harjoitukset voi tehdä juuri sillä lailla, kuin itse haluaa. Kunnioitetaan toisten tapaa tehdä harjoitukset haluamallaan tavalla. Mitäs sanotte, voisimmeko yrittää yhdessä ja katsoa mitä tapahtuu? 7

CHI KUNG KIINALAISTA AAMUVOIMISTELUA Chi kung (tai qigong) on muinainen kiinalainen taijin sukuinen harjoitusmuoto, jota Kiinassa käytetään mm. sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Se soveltuu erinomaisesti kaikenlaisten ihmisten kanssa työskentelyyn, koska harjoitusten liikkeet ovat äärimmäisen helppoja ja yksinkertaisia. Niissä harjoitellaan rentona toimimista. Ne sopivat erityisen hyvin teatterillisen toiminnan lämmittelyyn, koska niissä käytetään yksinkertaisia ja runollisia mielikuvia liikkeiden tukena. Tiimiteatterikertoihin valittiin sellaisia chi kung liikkeitä, joiden mielikuvat ohjasivat osallistujia rentoon työn tekemiseen. Esimerkiksi harjoitus, jossa otetaan käsiin aineeton kirves, ja hakataan sillä halkoja täysin vaivattomasti ja kevyesti (sisäänhengityksellä viedään kirves ylös, uloshengityksellä lyödään kirves kevyesti alas), soveltui toimintaan erinomaisesti ja viritti osallistujat aiheen käsittelyyn. Muita lämmittelyharjoituksia valittiin käytettäväksi tilanteen ja tapaamiskerran rakenteen mukaan vaihdellen. Pyrittiin siihen, että kaikki lämmittelyharjoitukset liittyisivät jollain tavalla työhön. Esimerkiksi seuraavanlaisia lämmittelyharjoituksia käytettiin: KUVITTEELLINEN TYÖPAIKKA Luodaan yhdessä kuvitteellinen työpaikka. Ringissä seisten, kukin näyttää vuorollaan jonkun mieleen tulevan työhön liittyvän toiminnon ja äänen. Muut matkivat. Kun kaikki ovat näyttäneet omat toimintonsa ja äänensä, laitetaan kaikki osallistujat tekemään omaa liikettään ja ääntään nonstoppina. Saa liikkua ja ottaa kontaktia muihin. Annetaan työpaikan olla käynnissä hetken aikaa. Keskustellaan siitä, mikä työpaikka yhdessä luotu kuvitteelinen työpaikka oli? Millaista siellä olisi työskennellä? Yhdessä 8

laadittua kuvitteelista työpaikkaa voidaan hyvin käyttää pohjana esim. seuraavalle jatkoharjoitukselle. HUONOSTA TYÖILMAPIIRISTÄ HYVÄÄN TYÖILMAPIIRIIN Harjoituksessa käytetään yhdessä laadittua kuvitteellista työpaikkaa. Tehdään ensin n. minuutin väläys työpaikan arjesta niin, että työpaikalla on surkea työilmapiiri. Keskustellaan hetken ajan koetusta. Tehdään tämän jälkeen n. minuutin väläys työpaikan arjesta niin, että työpaikalla on normaali työilmapiiri. Keskustellaan koetusta. Tehdään vielä n. minuutin väläys työpaikan arjesta niin, että työpaikalla on loistava työilmapiiri. Keskustellaan koetusta. KONE Toinen ohjaaja on alkuringin aikana kirjoittanut ylös joitain useasti alkuringissä toistuneita sanoja. Tehdään näistä avainsanoista, esim. kiire, koneita seuraavasti: Vapaaehtoinen aloittaa tekemään jotain mekaanisesti toistuvaa liikettä ja ääntä, jotka hänellä tulevat sanasta kiire mieleen. Muut ryhmäläiset liittyvät kiire-koneeseen samalla tavalla tuoden mukaan oman liikkeensä ja äänensä. Lopulta kaikki ovat osasia kiire-koneessa ja sitä voidaan hetken aikaa pitää täydessä käynnissä. Harjoituksen jälkeen keskustellaan yhdessä laaditusta koneesta, esim. siitä tuntuiko se tutulta tai todelliselta. KOLLAASI Osallistujat kirjoittavat pienille paperilapuille mieleensä tulevia lauseita, jotka jollain tavalla liittyvät heidän omaan työhönsä. Kerätään paperilaput astiaan. Jakaudutaan kahteen ryhmään. Jokainen ottaa astiasta satunnaisen lapun. Tehtävänä on tehdä kollaasi lappujen lauseista. Ryhmät kehittävät yhdessä idean siitä, miten eri lappujen lauseet 9

yhdistetään: Jokainen lapussa oleva lause tulee sanoa ääneen repliikkinä. Lapuista voi laatia esim. pienen juonellisen tarinan tai postmodernin kollaasin. TIIMITEATTERITOIMINNASSA KÄYTETTYJÄ YHDESSÄ VALITUN AIHEEN TOIMINNALLISIA KÄSITTELYTAPOJA Lämmittelyn jälkeen siirryttiin varsinaiseen valitun aiheen toiminnalliseen käsittelemiseen. Aiheen valitsemisessa käytettiin toiminnallista menetelmää, kuten kohdassa 1) esiteltävää tiedonkeruu-menetelmää. 1. KERTA: TIEDONKERUU Tilan seinille on ripustettu neljä fläppipaperia, joihin on kirjoitettu seuraavat otsikot: Taivas - paras mahdollinen työpaikka, jonka pystyt kuvittelemaan Helvetti huonoin mahdollinen työpaikka, jonka pystyt kuvittelemaan Työn ilot mikä nykyisessä työssä sujuu hyvin? Työn haasteet mikä nykyisessä työssä on vaikeaa? Osallistujille jaetaan tussit. Laitetaan musiikkia soimaan. Osallistujat saavat omassa tahdissaan n. 10 minuutin ajan käydä kirjoittamassa fläppitauluihin otsikoista mieleen tulevia asioita. Korostetaan sitä, että asiat voivat olla millaisia vain, isoja tai pieniä. Kukin voi tulkita otsikot haluamallaan tavalla. Voidaan kertoa selvennykseksi, että Työn ilot työn haasteet akseli muodostaa realistisen tason ja Taivas helvetti - akseli muodostaa fantasian tason. Harjoituksen tarkoituksena on synnyttää 10

yhteinen tietokanta osallistujien päässä liikkuvista työhön liittyvistä ajatuksista. Kun osallistujat ovat valmiita, annetaan heille uusi tehtävä. Kukin käy nyt tutustumassa jokaisen fläppipaperin sisältöön ja äänestämässä: Jokainen merkitsee tussilla juuri nyt osuvimmalta tuntuvalle asialle 3 pistettä, toisiksi osuvimmalle 2 pistettä ja kolmanneksi osuvimmalle 1 pistettä jokaiseen neljään paperiin. Tämän vaiheen jälkeen kierretään koko ryhmän kesken tutustumassa kaikkien fläppipapereiden sisältöön. Samalla lasketaan äänet ja ympyröidään kolme eniten ääniä kerännyttä asiaa. Näin on saatu valittua ryhmälle juuri nyt kuumimmat aiheet. Seuraavaksi osallistujat jaetaan pienryhmiin. Pienryhmät saavat tehtäväkseen tehdä kuumista, yhteisesti valituista aiheista esim: patsaita / valokuvia (= suunniteltuja asetelmia) koneita pieniä kohtauksia, joissa valittu aihe konkretisoituu Lopuksi puretaan havaintoja ja tuntemuksia keskustelemalla. Syntynyttä tietokantaa käytettiin hyväksi myös myöhemmillä tapaamiskerroilla. Puhtaaksikirjoitettu kooste tietokannasta jaettiin ryhmäläisille seuraavalla tapaamiskerralla. 11

2. KERTA: FORUM-TEATTERIA TYÖPAIKAN HAASTEISTA Ensin jaetaan osallistujille puhtaaksikirjoitettu kooste edellisellä kerralla yhteisesti laaditusta tietokannasta. Osallistujat jaetaan pienryhmiin, joissa valitaan koosteesta yksi asia kohdasta Työn haasteet mikä nykyisessä työssä on vaikeaa? Ryhmä voi halutessaan keksiä myös uuden työhön liittyvän ongelmallisen tai haastavan asian. Pienryhmät saavat tehtäväkseen kehittää yhdessä tilanteen, jossa kyseinen yhdessä valittu ongelma konkretisoituu ja kärjistyy huippuunsa. Tehtävänannossa korostetaan, että ongelmaan ei tule keksiä ratkaisua. Pienryhmät harjoittelevat ongelmasta pienen näytellyn kohtauksen, joka tapahtuu fiktiivisessä työpaikassa. Seuraavaksi katsotaan pienryhmien esitykset ongelmakohtauksista. Kunkin kohtauksen jälkeen ongelmaa käsitellään forum-teatterin keinoin: Katsojat voivat ehdottaa ongelmaan ratkaisuehdotuksia ja näyttelijät esittävät kohtauksen uudelleen katsojan ehdottamalla tavalla. Tämän jälkeen keskustellaan siitä, miten toimiva ja realistinen uudistettu kohtaus oli. Käytetään myös muita forum-teatterin menetelmiä: kohtauksen hahmoja voidaan esim. haastatella. Kun pienryhmien ongelmakohtaukset on käsitelty toistetaan sama käsittelytapa, mutta vaihdetaan aiheeksi joku asia yhteisesti laaditun tietokannan kohdasta Työn ilot mikä nykyisessä työssä sujuu hyvin? Ryhmät voivat valita jonkun työhön liittyvän onnistumisen tai mukavan asian tietokannasta tai keksiä kokonaan uuden asian. Ryhmät kehittävät yhdessä tilanteen, jossa kyseinen onnistuminen konkretisoituu ja kärjistyy huippuunsa. Katsotaan onnistumiskohtaukset ja käsitellään niitä forumteatterin keinoin. Lopuksi keskustellaan siitä, miten voitaisiin tukea 12

valittujen kaltaisten onnistumisten hetkien syntymistä, jotta niistä voitaisiin nauttia useammin. 3. KERTA: TULEVAISUUS-TYÖPAJA Osallistujat jaetaan pienryhmiin, jotka saavat seuraavan tehtävän: Näyttäkää meille, millainen on Tulevaisuuden työpäivä Tredeassa vuonna 2012. Tehkää taikamatka / aikamatka / kävelyreitti, jossa näemme 3 väläystä tulevaisuuden Tredeasta! Pienryhmät voivat lavastaa tilaan haluamansa kaltaisen tulevaisuuden Tredean. (Toiminta järjestettiin vuonna 2010, eli harjoituksessa kuviteltiin n. 2 vuoden kuluttua elettävää tulevaisuutta.) Katsotaan ryhmien tulevaisuusvisiot läpi. Yleisö saa kertoa mitä näkee, kommentoida, kehua ja kritisoida. Palautteen jälkeen ryhmä saa tehtäväkseen valmistaa samasta aiheesta version epätoivotusta tulevaisuudesta, tulevaisuudesta joka ei toimi, joka "jumittaa". Katsotaan ne läpi ja yleisö saa kommentoida näkemäänsä. Ryhmä saa tämän jälkeen toteuttaa vielä fuusion kahdesta ensin nähdystä tulevaisuusvisiosta. He saavat tehtäväkseen miettiä, mitä nähdystä voisi ottaa käyttöön todellisuudessa ja laativat realistisen hyvän kehityksen tuokiokuvan, joka tapahtuu n. muutaman kuukauden kuluttua. Tämän jälkeen mennään rinkiin istumaan ja keskustellaan koetusta. Mietitään, miten kukin voisi omalta osaltaan edesauttaa kehitystä positiiviseen suuntaan. Jokainen vuorollaan näyttää / kertoo muille mitä 13

konkreettista voisi tehdä positiivisen kehityksen eteen sekä kertoo muille mitä tarvitsee heiltä avukseen. Muut voivat kommentoida. 4. KERTA: TYÖN MANIFESTI Osallistujat ovat saaneet ennakkotehtäväksi kirjoittaa lyhyen Työn manifestin: Kirjoita omin sanoin vapaamuotoinen julistus siitä, minkälaista nykyajan työelämän pitäisi juuri Sinun mielestäsi olla! Manifesteja voidaan käsitellä erilaisilla tavoilla: Jokainen lukee oman julistuksensa julistavasti ääneen "Työn manifesteista" on leikelty lauseita ympäri lattiaa. Osallistujat jaetaan pienryhmiin, jotka valitsevat itseään puhuttelevia lauseita. Ryhmät saavat laatia lauseista kollaaseja ja pieniä kohtauksia. Esitetään ne toisille ryhmille ja keskustellaan niistä ja työstetään niitä yhdessä eteenpäin. 5. KERTA: HAVAINNOISTA TARINOIKSI Fläppitaululle kerätään työhön Tredeassa liittyviä havaintoja / ajatuksia. Äänestetään niistä osuvimmat, valitaan esim. kaksi suosituinta. Jakaudutaan ryhmiin sen perusteella, mitä aihetta kukin haluaa käsitellä. Kerrotaan osallistujille, että ryhmissä tehdään aiheista pienet tarinat. Laaditaan ensin tarinoille yhteinen päähenkilö käyttäen Role on the wall - tekniikkaa: Ohjaaja piirtää tikku-ukon fläppipaperille ja ryhmä saa yhteisesti päättää kuka päähenkilö on ja mitä ominaisuuksia, 14

luonteenpiirteitä ja elämänkokemuksia jne. hänellä on. Ohjaaja kirjoittaa demokraattisesti päätetyt faktat fläppipaperille. Laaditaan tarinoille yhteinen kuvitteellinen työpaikka samalla tekniikalla. Annetaan ryhmille tehtäväksi tehdä pieni kohtaus, joka käsittelee valittua aihetta, ja jossa päähenkilö kohtaa ongelmia ja vastuksia, jotka liittyvät valittuun aiheeseen. Annetaan ryhmille ohjeeksi, että ongelmaa ei saa ratkaista vaan se pitää kohtauksessa kärjistää huippuunsa. Katsotaan ryhmien kohtaukset ja käsitellään niitä forum-teatterin keinoin. 6. KERTA: TIIMIN MIELENMAISEMA Osallistujat saavat tusseja ja papereita käyttöönsä ja (yksilö)tehtäväkseen piirtää paperille tiiminsä mielenmaiseman. Tehtävän voi käsittää haluamallaan tavalla. Tämän jälkeen kukin kirjoittaa piirtämänsä maiseman pohjalta tarinan, joka alkaa sanoilla Olipa kerran Tarina pitää saattaa päätökseen eli sen täytyy olla ytimekäs. Tarinaan voi valita vain osan kuvasta, tai jonkun tietyn näkökulman eli kuvan ja kertomuksen ei täydy olla yhteismitalliset keskenään. Seuraavaksi kukin lukee oman tarinansa ääneen. Samalla kertojan piirtämä kuva on muiden katsottavana. 15

Seuraavaksi voidaan lihallistaa tarinoita tai kuvia, osia tarinoista tai ottaa kohtausten lähtökohdaksi eri tarinoissa esiintyneitä hahmoja, jotka kohtaavat. Eri tapaamiskerroilla ehdittiin käsittelemään hyvin monenlaisia työhön liittyviä asioita. Esille nousi sekä työn sisältöön liittyviä asoita, että työolosuhteisiin ja työilmapiiriin liittyviä asioita. Työ on selvästi tärkeä asia tredealaisille: Omaa työtä arvostetaan ja sen reflektoiminen ja kehittäminen koetaan luontevaksi. B) KOKO TYÖPAIKAN YHTEISET TAPAAMISET TEATTERISSA Koko Tredean henkilöstölle järjestettiin kaksi kertaa keväällä ja kaksi kertaa syksyllä mahdollisuus tulla erikoishinnalla katsomaan yhteisesti valittu esitys TTT:lle. Esitysvierailujen yhteydessä tredealaisille järjestettiin ennen esitystä teatterin tiloissa eksklusiivista ohjelmaa. 1. VIERAILU: SUSI SISÄLLÄ -ESITYS Ensin näyttelijä Kaisa Mattila kertoi esityksestä näyttelijän kannalta sekä näyttelijän valmistautumisesta esitykseen ja vastaili tredealaisten kysymyksiin. Tämän jälkeen teatterinjohtaja Riku Suokas kertoi TTT:stä johtajan näkökulmasta ja vastaili tredealaisten kysymyksiin. 2. VIERAILU: TARINATEATTERIESITYS Ensin Arttu Haapalainen ja Riku Laakkonen ohjasivat tredealaisille soveltavan teatterin harjoituksia aiheesta Työ 16

Tämän jälkeen tredealaisille järjestettiin pelkästään heitä varten räätälöity tarinateatteriesitys aiheesta Työ. Esiintyjinä toimivat Tutkivan teatterityön keskuksen Tarinateatteria ammattinäyttelijöille -hankkeen näyttelijät. Hankkeen ja tilaisuuden vetäjänä toimi TTT:n näyttelijä Minna Hokkanen. Tarinateatteriesityksessä yleisönä olleet tredealaiset saivat kertoa omia työhön liittyviä tarinoitaan ja ammattinäyttelijät esittivät tarinat kohtauksina. 3. VIERAILU: FANNY & ALEXANDER Ensin TTT:n myynti- ja markkinointijohtaja Pasi Pääkkönen ja teatterinjohtaja Riku Suokas keskustelivat tredealaisten kanssa teatterin roolista Tampereen seudun vetovoiman tekijänä. Tämän jälkeen ohjaaja Tiina Puumalainen kertoi Fanny & Alexander - esityksestä ohjaajan näkökulmasta ja vastaili tredealaisten kysymyksiin. 4. VIERAILU: CHICAGO Ensin tredealaiset pääsivät tutustumaan TTT:n toimintaan kulissikierroksen merkeissä: Käveltiin mm. Suurella näyttämöllä Chicagoesityksen lavasteissa ja tutustuttiin puvustamon ja lavastamon toimintaan. Neljäs vierailu oli koko kummiyritysyhteistyön viimeinen tapaaminen, joten kulissikierroksen jälkeen kerrattiin ja arvioitiin yhdessä koettua vajaan vuoden mittaista yhteistyötä sekä toiminnallisesti, että keskustelemalla. 17

5 TREDEALAISTEN ANTAMA PALAUTE Toimintaan osallistuneilta 25:ltä tredealaiselta kerättiin sähköinen, nimettömänä annettu palaute kahdesti: Välipalaute kesällä 2010 ja loppupalaute tammikuussa 2011. Tredealaiset saivat palautteessa mm. antaa arvosanan toiminnalle asteikolla 1 5. Tiimiteatteritapaamiset saivat välipalautteessa vastausten keskiarvoksi 4,7 ja loppupalautteessa 4,8. Teatterivierailut saivat välipalautteessa vastausten keskiarvoksi 4,4 ja loppupalautteessa 4,6. Palautteen anti on myös muilta osin erittäin positiivinen. Kaikki vastasivat olevansa myös jatkossa kiinnostuneita osallistumaan järjestetyn kaltaiseen toimintaan. Jokainen vastaaja oli sekä välipalautteessa, että loppupalautteessa sitä mieltä, että soveltavan teatterin menetelmät sopivat hyvin työhyvinvoinnin edistämiseen. Eräs vastaaja perusteli soveltavan teatterin menetelmien hyötyjä seuraavasti: Mielestäni ne sisältävät monia sellaisia asioita, joita yleensä mielletään tärkeiksi työhyvinvoinnin kehittämisessä; toisten parempi tunteminen, vaikeiden asioiden käsittely, tiimihengen vahvistaminen. Palautteessa tredealaiset toivat esiin monenlaisia hyötyjä, joita toiminnasta on ollut. Eräs tärkeä esiin nostettu hyöty oli yhteishengen ja tiimiytymisen edistäminen. Toiminta on lisännyt yhteenkuuluvuutta koko työyhteisöön sekä yhteistyötä tiimirajojen yli. Pääsee tutustumaan kollegoihin aivan eri tavalla, kuin työssä ja työyhteisössä normaalisti. Toiminta hitsasi tiimejä yhteen. 18

Tredealaisten palautteesta käy ilmi, että soveltavan teatterin menetelmin on pystytty käsittelemään työpaikan asioita hedelmällisesti: Teatterin avulla voidaan käsitellä työyhteisön ongelmia epäsuorasti, joka saattaa sopia paremmin niiden ratkomiseen kuin esim. palaverit. Parasta ovat olleet uudet keinot käsitellä yhdessä asioita, joista yleensä jupistaan pienissä ryhmissä tai naureskellaan isoissa. Puhumattomat asiat on nostettu leppoisalla tavalla pöydälle ja niihin on haettu ratkaisuja. On voitu avata keskusteluun sellaisia asioita, joista ei muuten ehkä tule keskusteltua. Voidaan käsitellä asioita epäsuorasti. Ei osoiteta sormella suoraan, että mikä on kenenkin "vika". Ensin tavallaan irralliselta vaikuttava harjoitus on aina jollakin tavoin nivoutunut kuitenkin oman työn hahmottamiseen ja antanut ajattelemisen aihetta ja uusia näkökulmia. Palautteessa moni kertoo toiminnan tärkeimmäksi hyödyksi kollegoiden näkemysten kuulemisen. Parasta on ollut omien näkemyksien (liian suppeiden) laajentuminen kaverien näkemyksien kuuntelussa. On paljastunut tiettyjä asenteita, jotka olisivat ehkä muuten jääneet paljastumatta - tai ainakin niiden huomaamiseen olisi kulunut kauemmin aikaa. On ollut tosi mielenkiintoista kuulla kollegojen ajatuksia erilaisista tilanteista töissä. 19

Tärkeäksi koettiin myös se, että tiimiteatteritapaamisissa työpaikan hierarkia madaltui: Jokaisen mielipide oli yhtä arvokas ja myös eriäviä mielipiteitä uskallettiin tuoda esiin. Oli hienoa huomata, että voin olla tasa-arvoisena henkilönä mukana kehittämässä työyhteisöä. Tapaamisissa on tasavertainen muiden kanssa ja esimies-alainen tmsasettelut häviävät. Tredealaiset toivat palautteessaan esille myös sen, että he olivat kokeneet tiimiteatteritapaamisten ilmapiirin positiiviseksi, rennoksi ja vapautuneeksi. Palautteissa kerrotaan mm. seuraavanlaisia positiivisia vaikutuksia, joita toiminnalla oli ollut: Kyllä nämä menetelmät on auttanut kommunikoinnissa. Toiminta on lisännyt omaa avoimuutta ja uskallusta sekä luottamusta kollegoihin. On helpompi lähestyä kollegaa, kun on tullut tällä keinoin tutummaksi. Kun on oppinut tuntemaan ihmistä työroolin takana, on helpompi lähestyä myös työasioissa. Teatterin keinoin on mahdollista avata itsestään hiukan enemmän, ikään kuin leikin varjolla. Jokainen voi kuitenkin valita itse, miten paljon itsestään antaa. Tehtävät kääntävät kuin varkain ajatuksia uusille urille ja se, jos mikä on työyhteisöä virkistävää. Samalla oppii myös suhtautumaan kollegoihin eri tavalla ja huomioimaan heidät erilaisina yksilöinä. 20

Hyvin tärkeäksi positiiviseksi asiaksi tredealaiset kokivat sen, että he saivat tutustua Tampereen Työväen Teatterin toimintaan läheisesti: Teatterilaitoksen sisään pääseminen oli parasta. Nyt ymmärtää laitoksen prosesseja, haasteita, koko businesslogiikan ihan eri tavalla. Loistavaa oli päästä katsomaan teatterin tiloja ja koko näytelmän katsoi erilailla, kun tiesi mitä kulissien takana on. Oli todella mielenkiintoista kuulla ohjaajan kertovan näytelmän työstämisvaiheesta. Sillä oli selkeä vaikutus ainakin omaan kokemukseeni esityksestä. Välipalautteessa ja loppupalautteessa oli kysymys: Onko toiminnassa ollut jotain, josta et ole pitänyt? Tähän kysymykseen vastasi Kyllä vain yksi kahdestakymmenestäviidestä vastaajasta, oheisen perustelun vastaukselleen antaen: Kahden tunnin sessio on liian pitkä, tunti riittäisi varsinkin kun on todella kiireinen aikataulu töissä. Tredealaiset antoivat myös mm. seuraavanlaisia palautteita toiminnasta: Kokoontumisten jälkeen on olo tuntunut aina paremmalta kuin tullessa. Tämä on hyvä työväline käsitellä tiimiytymisen ryhmäprosesseja ja työn hankalia kysymyksiä. Tällainen toiminta voi avata monenlaisia työhön tulleita lukkotilanteita. Huvi ja hyöty yhdistyvät sopivasti. 21

Tämä avaa asioita aivan eri tavoin kuin seminaarimuotoiset työstämiset. Tunnemaailma yms. ovat kokonaisvaltaisemmin mukana. Loppupalautteessa tredealaisia pyydettiin myös keksimään mainoslause Työhyvinvointia teatterin keinoin toiminnalle. Ohessa muutamia ehdotuksia: Kommunikoikaa paremmin - voikaa paremmin työpaikalla. Tutustu kollegaasi - tee työilmapiiristäsi parempi! Yhdessä tekeminen voi olla hauskaa töissäkin! 6 REFLEKTOINTIA Työhyvinvointia teatterin keinoin toiminta oli kaikin tavoin erittäin onnistunut kokemus. Tredea Oy ja Tampereen Työväen Teatteri saivat kokeilusta arvokasta kokemusta uudenlaisesta yritysyhteistyöstä. Järjestetty toiminta tuntui kaikista osapuolista mielekkäältä ja inspiroivalta. Toiminnan ohjaajan näkökulmasta kokonaisuus oli erittäin antoisa. Työskentely tredealaisten kanssa oli hauskaa ja ajatuksia herättävää. Kehitetty konsepti on selvästikin erittäin toimiva. Tampereen Työväen Teatterin mukanaolo toi yhteistyölle uskottavuutta ja laadukasta sisältöä. Ammattiteatterin läsnäolo toi toimintaan ratkaisevaa lisäarvoa, jonka ansiosta tredealaisten kokemus yhteistyöstä oli niin hyvä. Työhyvinvointia teatterin keinoin toiminnan perusteella soveltavan teatterin menetelmät soveltuvat työhyvinvoinnin kehittämiseen erittäin hyvin. Toiminnan voidaan todeta olevan hauska ja luova tapa käsitellä työyhteisölle tärkeitä asoita. 22