Osaamistyöpaja Tavoitteet ja arviointi. KHO Heikki Ellilä & Leena Walta Sini Eloranta & Leena Walta F1 huone 140

Samankaltaiset tiedostot
Osaamistyöpaja Tavoitteet/ja/arviointi. KHO Heikki+Ellilä+&+Leena+Walta Sini+Eloranta+&+Leena+Walta

Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi. INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät Meiju Räsänen & Sami Lyytinen

Reflektiokeskustelu oppimisen edistäjänä Kati Kulju, Hanna Limnell ja Tiina Tarr

SISÄLTÖ. I TERVEYSALAN KOULUTUKSEN PERUSTEET 21 1 koulutusjärjestelmän kehitys vuosina

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Arviointi ja palaute käytännössä

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

SMART! Tavoitteen asettaminen.

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

HUS OPISKELIJAOHJAUKSEN KÄSIKIRJA KÄYTTÖOPAS OPISKELIJAOHJAAJILLE

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Perusosaamisen pohjalta kohti innovaatioita vai päinvastoin? - Innovaatiopedagogiikka Turun AMK:n oppimisotteena

Pedagoginen muutos -verkkojakson avaus. Tytti Tenhula Soile Jokinen

EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Pauliina Silvennoinen, lehtori Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Opetushallituksen kuulumiset

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

SISÄLTÖ. I TERVEYSALAN KOULUTUKSEN PERUSTEET 21 1 koulutusjärjestelmän kehitys vuosina

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi FyKeMaTT -aineet

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

JATKUVA TAVOITTEISIIN PERUSTUVA ARVIOINTI & HARJOITTELUPÄIVÄKIRJA

Sisko Mällinen, FT

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Esityksen tavoitteet

OPISKELIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ HARJOITTELUN OHJAUKSESTA HOITOTYÖN AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA!

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Pedagoginen johtaminen

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan

Kamerakynän pedagogiikka

Avaimia päivähoidon arkeen - taustaa

Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

OPS Minna Lintonen OPS

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Ohje työpaikkaohjaajalle

Vaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Opiskelutaidot Tiina Kerola

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

PED Assistentti oppimisen ohjaajana

KLIINISET HOITOTYÖN OPETTAJAT VARSINAIS - SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Transkriptio:

Osaamistyöpaja Tavoitteet ja arviointi KHO 8.9.2016 Heikki Ellilä & Leena Walta 22.9.2016 Sini Eloranta & Leena Walta F1 huone 140

Osaamispajatyöskentelyn tavoitteet ja menetelmät Hyvien ja konkreettisen ohjauskäytänteiden jakaminen ja kehittäminen Avoimen oppimis- ja kehittämiskulttuurin luominen yhdessä eri toimijoiden ja organisaatioiden kesken Osaavia ammattilaisia potilaan parhaaksi Yhdessä jakaen ja uutta tuottaen

Oppimispaja: Tavoitteet ja arviointi Millaisiin kysymyksiin etsitään vastauksia? Miten tavoitteet ja arviointi liittyvät toisiinsa? Millainen on hyvä tavoite? Miten voin/voimme auttaa opiskelijaa tavoitteiden kanssa? Miten tänään onnistuimme?

Tavoitteet ja arviointi osana opiskelijan harjoitteluprosessia

Miten tavoitteet ja arviointi liittyvät toisiinsa?

Tavoitteet antavat suunnan * opiskelulle, * ohjaukselle ja * oppimisen arvioinnille Arviointi on tavoite- perustaista! Oppimisen arviointi on keskeinen väline muutosten toteutumiseksi. Sitä opitaan, mitä arvioidaan. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2011)

Millaisia tavoitteita opiskelijat laativat? Kokemuksia.

Tavoitteista Jotta tavoitteet olisivat mielekkäitä ja realistisia, niitä tulee pohtia suhteessa opittavan asian kokonaisuuteen, opiskelijan omaan lähtötasoon ja harjoitteluympäristöön

Tavoitteista Tavoitteet ovat myös erilaisia riippuen siitä, missä opiskelun vaiheessa opiskelija on onko tarkoitus oppia perustaitoja vai tavoitellaanko toiminnan /osaamisen vahvistamista tai mahdollisesti laajempia analysointi- tai kehittämisvalmiuksia

MILLAINEN ON HYVÄ TAVOITE?

HYVÄ OPPIMISEN TAVOITE ON SMART Specific: yksilöllinen, selkeä ja ymmärrettävä ( yksiselitteinen), mielekäs ja hyväksyttävä, toimintaa ja arviointia suuntaava ja ohjaava Measurable: mitattavissa oleva Achieveble: saavutettavissa oleva Realistic: realistinen ja konkreettinen Timed: harjoittelujaksoon sidottu

Entä kun. Opiskelijan heikko orientaatio ilmenee mm. valmistautumattomuutena sekä esim. tavoitteiden epärealistisuutena. (Jantunen ym. 2016)

Esimerkkejä tavoitteista Potilaiden tasa-arvoinen kohtelu Tavoitteena on, että osaan toteuttaa potilasturvallisuutta Tavoitteenani on, että osaan kirjata potilaan kivun hoitamiseksi toteutuneen lääkehoidon oikein Onko tavoite mahdollista saavuttaa harjoittelujakson aikana? Onko tavoitteen saavuttamista mahdollista mitata ja/tai arvioida? Auttaako tavoite opiskelijaa suunnittelemaan toimintaansa? Auttaako tavoite Sinua opiskelijan ohjaajana edistämään opiskelijan oppimisprosessia?

INNOVAATIOKOMPETENSSIT LUOVA ONGELMANRATKAISUKYKY 1 Esitän ajatuksia muiden hyväksyttäväksi siitä, miten työ tulisi tehdä. 2 Esitän uusia ajatuksia pulmien ratkaisemiseksi. 3 Esitän uusia käytännöllisiä ratkaisuja tavoitteen saavuttamiseksi. 4 Teen uskaliaita mutta perusteltuja ratkaisuja. 5 Edistän osaamisellani ryhmän tavoitteiden saavuttamista. 6 Tuon uusia ajatuksia avoimesti muiden käyttöön. 7 Osaan ohjata ryhmää tavoitteen suuntaan. KOKONAISVALTAISUUS 8 Arvioin perustellusti toiminnan taustoja. 9 Ymmärrän asioiden välisiä syy- seuraussuhteita. 10 Kykenen tarkastelemaan tehtävää eri toimijoiden kannalta. 11 Käytän olemassa olevia resursseja neuvokkaasti. 12 Ennakoin tapahtumien tulevaa kehitystä. 13 Osaan sovitella ristiriitoja yhteiseen päämäärään pääsemiseksi. PÄÄMÄÄRÄTIETOISUUS 14 Osoitan käyttäytymiselläni kiinnostusta asiaan. 15 Toimin sinnikkäästi tavoitteiden saavuttamiseksi. 16 Keskityn olennaisiin asioihin päämäärän saavuttamiseksi. YHTEISTYÖKYKY 17 Huomioin ryhmän jäsenten näkökulmat. 18 Osaan toimia yhdessä muiden kanssa. 19 Osaan toimia rakentavassa yhteistyössä eri kulttuuritaustojen edustajien kanssa. VERKOSTO- OSAAMINEN 20 Osaan hyödyntää ulkopuolisia verkostoja. 21 Osaan toimia rakentavassa yhteistyössä eri ammattialojen edustajien kanssa. 22 Osaan verkostoitua. Turun AMK:n innovaatiokompetensseja vastaavia tavoitelauseita 2016

Miten voin/voimme auttaa opiskelijaa tavoitteiden kanssa?

Pedagogien dialogi Osallistuminen Sitoutuminen Vastavuoroisuus Vilpittömyys ja rehellisyys Reflektiivisyys Pedagogisessa dialogissa kysymykset ovat vastauksia tärkeämpiä

Pedagoginen dialogi: reflektio ja osaamisen kehittyminen osaaminen tieto toiminta reflektio edistää tiedon ja toiminnan välisen yhteyden ymmärtämistä myös kokemuksellisuus ja tunteet mukana

Reflektioprosessi Kokemus/kokemukset toiminta ajatukset tunteet Reflektointi Kokemukseen palaaminen myönteiset tunteet kokemukset estävät tunteet ja kokemukset Kokemuksen arviointi uudelleen Tulokset Uudet näkökulmat Mukaiellen Salminen & Saaranen 2016, 183

Case 22.9.2016 Potilasturvallisuuden oppiminen Opiskelijan tavoitteena on tunnistaa potilas oikeaoppisesti Opiskelija menee hakemaan potilasta Potilas on kuuro

Case Mielikuvaharjoitus Miten tilanne etenee opiskelijan, ohjaajan ja potilaan kannalta kun a) tavoite toteutuu b) tavoite ei toteudu

Case Tehtävä: Reflektion syvyys ja ohjaajan rooli 3-4 hengen ryhmissä Mistä tunnistat opiskelijan reflektion tason tilanteissa a ja b? Miten autat/kohtaat opiskelijan ja potilaan?

Millaisilla kysymyksillä autan opiskelijaa reflektoimaan ja oppimaan?

Pedagoginen dialogi: reflektiivisyys arvioinnin välineenä Gibbsin reflektiokehä (Salminen & Saranen 2016) Kysymyksiä kehän eri vaiheissa: Vaihe 1. Mitä tapahtui potilaan, opiskelijan sekä ohjaajan näkökulmasta? Vaihe 2 Mitä ajattelit, mitä tunsit? Vaihe 3. Mikä oli hyvää tai heikkoa kokemuksessa? Vaihe 4. Missä opiskelija onnistui suhteessa tavoitteeseen, missä olisi voinut toimia toisin, mikä meni pieleen tai eteni odottamattomalla tavalla, missä mahdollisesti toiset onnistuivat? Vaihe 5. Miten kokonaisuudessa onnistuttiin, missä on parannettavaa ja miksi? Vaihe 6. Miten toimin/toimimme vastaisuudessa, miten varaudutaan, mitä tulee oppia ennen seuraavaa tilannetta?

Reflektiokeskustelussa ohjaajan rooli on tehdä opiskelijan tavoitteellisen oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisia kysymyksiä! Avoimet vai suljetut kysymykset?

Kotitehtävä: Miten käytät tavoitteita reflektiokeskustelun tukena? Opiskelijaohjaajan käsikirja VSSHP/Moodle

Yhteenveto Miten tavoitteet ja arviointi liittyvät toisiinsa? Millainen on hyvä tavoite? Miten voin/voimme auttaa opiskelijaa tavoitteiden kanssa? Miten tämän päivän prosessi sujui? Työpajatyöskentelyn materiaalit ja taokset ilmestyvät KHOn kotisivuille!

Miten tänään onnistuimme?

* http://www.degruyter.com/view/j/sls.2012.2.issue-2-3/v10240-012-0006-1/v10240-012-0006-1.xml?format=int Innostava oppiminen Lonkaa & Ketosta 2012 mukaillen*

Lähdemateriaalia R & Juntunen A 2016 Mentori toimii roolimallina. Pro terveys 4, 20-21. Elinkeinoelämän keskusliitto 2011 Oivallus http://ek.fi/mita-teemme/innovaatiot-jaosaaminen/osaaminen-ja-koulutuspolitiikka/oivallus/ Eller L S,. Lev E L & Feurer, A 2014 Key components of an effective mentoring relationship: A qualitative study Nurse Education Today 34 (5), 815-820 Juntunen et al 2016 Haasteelliset opiskelijaohjaustilanteet terveysalalla opiskelijaohjaajien käsityksiä. Hoitotiede 28 (2), 123-136. Kääriäinen M, Ruotsalainen H & Tuomikoski A-M 2016 Opiskelijaohjaus harjoittelussa. Teoksessa Saaranen T, Koivula M, Ruotsalainen H, Wärnä-Furu C & Salminen L (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. Helsinki: Tietosanoma. 204-215. Lonka K & Ketonen E 2012 How to make a lecture course an engaging learning experience? Studies for the Learning Society. 2 (2-3), 63 74 Salminen L & Saaranen T 2016 Reflektio osana oppimista. Teoksessa Saaranen T, Koivula M, Ruotsalainen H, Wärnä-Furu C & Salminen L (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. Helsinki: Tietosanoma. 181 203. Tampereen yliopisto 2002 Dialogi oppimisessa ja opetuksessa. http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/dialogi.htm

Pedagoginen dialogi: osallistuminen edellyttää aktiivisuutta perustuu vapaaehtoisuuteen jokaisella osallistujalla on oltava mahdollisuus vaikuttaa keskustelun aiheeseen, asettaa kysymyksiä ja haastaa esitettyjä näkemyksiä

Pedagoginen dialogi: sitoutuminen dialogin päämääränä on yhteisesti prosessoituun ymmärrykseen tai merkitykseen pyrkiminen, vaikkei sitä saavuttaisikaan edellyyttää: keskittymiskykyä ja kärsivällisyyttä kykyä kuunnella muita taitoa ja uskallusta ilmaista itseään kykyä perustella väitteitään taitoa kysyä - kysyminen on jopa tärkeämpää kuin vastausten etsiminen! ei kannata luovuttaa ensimmäisen vastoinkäymisen tai vastaväitteen kohdalla

Pedagoginen dialogi: vastavuoroisuus keskinäinen kunnioitus ja huolenpito Muilta ei voi vaatia mitään sellaista, jota ei vaadi itseltään. Eli jos vaadit perusteluja muilta, sinun täytyy perustella myös omat väitteesi;; jos vaadit muita ottamaan omat näkemyksesi vakavasti, sinun on otettava vakavasti myös muiden näkemykset.

Pedagoginen dialogi: vilpittömyys ja rehellisyys ja aitous Harhauttaminen ja valehtelu eivät kuulu dialogiin, niitä ei saa käyttää edes keskustelun provosoimiseksi. Dialogiin sitoutuminen tarkoittaa myös vilpittömyyteen sitoutumista. Voiko ohjaaja kertoa olevansa huolestunut opiskelijasta ja tämän oppimisesta?