TERVEET JALAT KANTAVAT LÄPI ELÄMÄN Minna Stolt TtT, jalkaterapeutti (AMK), yliopisto-opettaja Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Parasta aikaa Finlandia talo, Helsinki 10.11.2016
ESITYKSEN SISÄLTÖ yleisimmät ikääntyneiden jalkavaivat, ikääntyneiden tyypillisemmät kenkävalinnat, ikääntyneiden jalkojen omahoitotottumuksia keinoja ikääntyneiden jalkaterveyden edistämiseksi.
800 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA JALKATERAPIA Medline tietokanta, hakusana: foot care määrä 700 600 500 400 300 200 100 0
KESKEISET TERVEYSPOLIITTISET LAIT JA ASIAKIRJAT Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) palvelutarpeen arviointi yhteistyö eri toimijoiden välillä Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM ja Kuntaliitto 2013) Neuvontaa ja ohjausta toteutettaessa on ammattilaisten kiinnitettävä erityistä huomioita seur. asioihin: mm. jalkojen terveydentilan arviointi Terveydenhuoltolaki (1326/2010, www.finlex.fi) näyttöön perustuva toiminta täydennyskoulutus
JALKATERVEYDEN MERKITYS Hyvinvointi IKÄ Liikkuminen Kipu/ vaivat Jalkaterveys Tasapaino Kaatumis- Elämäntapaturmat laatu
JALKAVAIVAT Iho- ja kynsimuutokset Varpaiden ja jalkaterän asentomuutokset Jalkakipu
IHOVAIVAT
IHOVAIVAT Yleisimpiä jalkavaivoja: 20-65 % yli 65- vuotiasta Usein pieniä, mutta ovat kivuliaita ja vaikuttavat toimintakykyyn Ihovaivojen on todettu vaikeuttavan Kävelyä tasaisessa maastossa Portaissa kulkemista Selviytymistä fyysisistä testeistä Hoitamattomat ihovaivat voivat aiheuttaa vahinkoa syvemmällä kudoksissa ja johtaa jopa haavoihin vaivojen tunnistaminen ja hoito keskeistä!
IHOVAIVAT TUTKIMUSTEN MUKAAN Hyperkeratoosi 23-77 % (Helfand 1996, 1998; Campbell et al. 2000, Helfand 2004; Pattillo 2004) Kuiva iho 14-98 % (Black & Hale 1987; Echevarria et al. 1988; Helfand et al. 1996, 1998; Dunn et al. 2004; Helfand 2004; Pattillo 2004, Stolt et al. 2012) Kovettumat 18-58 % (Hung et al. 1995; Black & Hale 1987; Helfand et al. 1998; Menz & Lord 2001; Dunn et al. 2001; Menz & Morris 2005, Jessup 2007, Stolt et al. 2012) Känsät 9-60 % (Black & Hale 1987; Echevarria et al. 1988; Crawford et al. 1995; Helfand et al. 1998; Menz & Lord 2001; Dawson et al. 2002; Menz & Morris 2005, Jessup 2007) Jalkasilsa 13-16 % (Helfand et al. 1998; Garrow et al. 2004; Helfand 2004) Varvasvälihautumat 3-27 % (Ebrahim et al. 1981; Dunn et al. 2004, Stolt et al. 2012) Turvotus 7-47 % (Black & Hale 1987; Echevarria et al. 1988; Benvenuti et al. 1995; Helfand et al. 1998; Campbell et al. 2000; Gorter et al. 2000; Dunn et al. 2004; Garrow et al. 2004; Pattillo 2004; Jessup 2007, Stolt et al. 2012)
KYNSIVAIVAT
KYNSIVAIVOISTA YLEENSÄ Keskimäärin 10-60% yli 65-vuotiailla Kivuliaita ja haittaavat päivittäisiä toimintoja Kynnen hidastunut kasvuvauhti (50%) Omahoitokyky?
KYNSIVAIVAT Paksuuntuneet kynnet 28-65 % (Ebrahim et al. 1981; Helfand et al. 1996, 1998; Dunn et al. 2004; Helfand 2004, Stolt et al. 2012) Kynsisieni 8-59 % (Benvenuti et al. 1995; Helfand 1996, 1998, 2004) Sisäänkasvanut kynsi 5-13 % (Benvenuti et al. 1995, Crowford et al. 1995, Dunn et al. 2004, Stolt et al. 2012)
JALKOJEN RAKENTEELLISET MUUTOKSET Vaivaisenluu 5-39% (Greenberg et al. 1993, Crawford et al. 1995, Dunn et al. 2004, Stolt et al. 2012) Vasaravarpaat 23-61% (Helfand et al. 1998, Dunn et al. 2004, Badlissi et al. 2005, Stolt et al. 2012) Korkea kaari 2-19% (Badlissi et al. 2005, Helfand 2004, Stolt et al. 2012) Matala kaari 6-26% (Garrow et al. 2004, Helfand et al. 1998, Stolt et al. 2012)
JALKAKIPU 10-75% vaikutus kävelyyn ja päivittäisten toimintojen suorittamiseen epäsopivat kengät jalkojen rakenteelliset muutokset Jalkakipujen hoito syyn selvitys iskuavaimentavat pohjalliset kengät
KENKÄVALINNAT
IKÄÄNTYNEIDEN USEIN KÄYTTÄMÄT KENGÄT Sisäkengät Tohvelit 38 % (n=115) Sandaalit 16 % (n=50) Kävelykengät 6 % (n=17) Pehmeät tossut 4 % (n=11) Ulkokengät Kävelykengät 79 % (n=241) Urheilukengät 11 % (n=34) Saappaat 7 % (n=21) Mittatilausjalkineet 5 % (n=14) Tohvelit 7 % (n=22) 3:lla ei ulkojalkineita Stolt et al. 2012
SOPIVA KOKO Jalkaterien koko vaihtelee vuorokauden aikojen ja liikkeelläolon mukaan Istuma-asennosta seisomaan -> jalkaterän pituus kasvaa 3-6 mm Kävellessä jalkakaaret madaltuvat ja jalkaterä pitenee lisää 5 mm 1 1,5 cm käyntivara
JALKOJEN OMAHOITO
IKÄÄNTYNEIDEN JALKOJEN OMAHOITOTOTTUMUKSET Puutteita päivittäisessä jalkahygieniassa Esim. valtaosa pesi jalat tai vaihto sukat 1-2 kertaa viikossa Vain kolmannes rasvasi jalat päivittäin Valtaosa (n=106) ilmoitti, ettei pysty leikkaamaan itse varpaankynsiään Tiedonpuutteita jalkavaivojen omahoidossa ja ennaltaehkäisyssä Jalkavoimistelu Päivittäin 51 % (n=158) Ei koskaan 16% (n=48) Stolt et al. 2012
JALKATERVEYDEN YLLÄPITO Omahoito Kyky huolehtia itse heikkenee Läheisen apu Terveysalan tai hoitotyön ammattilaisten apu Jalkaterveyden ammattilaiset
KEINOJA IKÄÄNTYNEIDEN JALKATERVEYDEN EDISTÄMISEKSI
JAETTU ASIANTUNTIJUUS / MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Ikääntyneillä erilaisia jalkavaivoja Valtaosa tarvitsee apua jalkojen omahoidossa
Podiatr. fysioterapia Sairaanhoitaja Lähihoitaja MONIALAINEN YHTEISTYÖ Läheinen Kirurgi Iäkäs henkilö Jh amm.tutk. suorittanut Jalkojenhoitaja Jalkaterapeutti Apuväline- Fysioteknikko Lääkäri Toiminta- terapeutti terapeutti
TARVITSEMME Monialaista osaamista ja yhteistyötä Ikääntyneiden voimavarojen tunnistamista ja tukemista Tiedon lisääminen (ikääntyneet, th-henkilöstö) Yksilö- ja ryhmätason ohjaus Matalan kynnyksen jalkojenhoito- tai jalkaterapiapalveluita kaikille ikääntyneille koko maahan Säännöllistä ja ammattimaista ikääntyneiden jalkaterveyden arviointia
KIITOS! minna.stolt@utu.fi