Ikääntyneiden turvallinen liikkuminen jalkaterveyden näkökulma

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntyneiden turvallinen liikkuminen jalkaterveyden näkökulma"

Iivari Seppo Kokkonen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ikääntyneiden turvallinen liikkuminen jalkaterveyden näkökulma Minna Stolt, Dosentti, TtT, yliopistonlehtori, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Parasta aikaa -tapahtuma, , Finlandia talo ( )

2 Sisältö Käveleminen ja tasapaino Asentotunto Lihasvoima Kengät ja sukat Varpaiden ja jalkaterien asentomuutokset Ihon ja kynsien terveys

3 Käveleminen Elämän aikana keskimäärin 5 x maailman ympäri Turvallisuus Liikkumiskyvyn ylläpitäminen ja tukeminen Tasapaino Tukipinta-ala vaihtelee (kävelyssä 1 jalan varassa vrt. rollaattori)

4 Askelsykli, yhden askelparin aikana tapahtuva liike Kuva: Stolt ym Jalkaterveys. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki.

5 Jalkaterä ja nilkka muodostavat kokonaisuuden, joka on tärkeä liikkumisessa. Jalkaterän on joustava, joka mukautuu alustan muotoihin. Kävelyn aikana jalkaterä muuttuu, kävelyn vaiheiden mukaisesti, jäykäksi vipuvarreksi, joka ohjaa liikettä askeleelta toiselle

6 Jalkapohjan painannekuvio (digitaalinen) Lähde: Menz 2014

7 Jalkaterän asentotunnon (proprioseptiikka) merkitys Asentotunnon avulla ihminen tunnistaa jäsentensä asennot ja liikkeet silloinkin, kun näköaistin vaikutus on poissuljettu. Lihaksissa, jänteissä ja nivelpusseissa on asentoja ja liikkeitä aistivia reseptoreita (+ sisäkorvassa) Proprioseptiikka voi heikentyä, jolloin reseptoreiden kyky havaita ja välittää tietoa keskushermostolle heikkenee johtaen lihasten toiminnan muutoksiin. Esimerkiksi kävelyn alkukontaktivaiheessa tarvitaan tarkkaa proprioseptiivisen järjestelmän toimintaa, ettei kantapää iskeydy alustaan hallitsemattomasti. Jalkapohjan tuntoaistimuksella on tärkeä merkitys kehon pystyasennon ylläpitämiselle ja säätelylle Sekä näköaistin että jalkapohjan tuntoaistin heikentyminen muuttavat kehon massan painopisteen liikkeitä ja vaikeuttavat asennon ja tasapainon hallintaa huomattavasti.

8 Jalkapohjan tuntoaistimus Paksu- ja kovapohjaiset kengät näyttäisivät heikentävän alustasta välittyvää tuntoaistimusta ja samalla nivelten hienosäätöä. Alentunut tuntoaistimus näyttäisi myös alentavan jalkaterän lyhyiden lihasten toimintakykyä. -> Tämän johdosta lihakset ovat taipuvaisia passivoitumaan, jolloin niiden antama aktiivinen tuenta erityisesti sisäkaarelle keskitukisekä päätöstukivaiheessa heikkenee. -> Jalkaterän sisäkaaren kyky toimia joustavana iskunvaimentajana vaikeutuu ja seurauksena on jäykempi jalkaterä.

9 Liikehallinta eli motorinen kunto Kehon asentojen ja liikkeiden hallinta sujuvasti, nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti Koostuu: tasapaino-, reaktio- ja koordinaatiokyvystä sekä suuntautumis- ja liikeaistikyvystä Liikkeiden hallinta eri tilanteissa on sujuvan ja turvallisen liikkumisen edellytys kaiken ikäisille.

10 Tasapaino Tasapaino on taito, jota voidaan harjoittelun avulla kehittää Staattinen ja dynaaminen osa-alueet Tasapainoharjoittelun tulisi olla monipuolista, mikä kehittää tasapuolisesti sekä staattista että dynaamista tasapainoa. Ympäristöä sekä erilaisia alustoja ja liikkeiden nopeuksia tulee harjoittelussa käyttää hyödyksi. Harjoitteet suhteessa asiakkaan mahdollisuuksiin vastaanottaa ja toteuttaa harjoitteita.

11 Kengät Pohja tärkeä ominaisuus! Korkea korko/pohja lisää epävakautta Kenkien paino

Turvallista liikkumista tukevat kengät Sopiva koko Tukeva kantaosa Matala korko Pitävä pohja Säädettävä kiinnitys Joustava päällismateriaali Suora lesti Tilaa

12 Turvallista liikkumista tukevat kengät Sopiva koko Tukeva kantaosa Matala korko Pitävä pohja Säädettävä kiinnitys Joustava päällismateriaali Suora lesti Tilaa tukipohjallisille ja varpaiden oikaisijoille Liukuesteet talviaikana (Menant ym. 2008a,b; Horgan ym. 2009, Tencer ym. 2004, Menx ym. 2001, Menz 2008, Williams 2006)

13 Sopiva koko Jalkaterien koko vaihtelee vuorokauden aikojen ja liikkeelläolon mukaan Istuma-asennosta seisomaan -> jalkaterän pituus kasvaa 3-6 mm Kävellessä jalkakaaret madaltuvat ja jalkaterä pitenee lisää 5 mm 1 1,5 cm käyntivara

14 Korkeus Leveys

15 Kenkien ostovinkit Asiantuntijaliike Varaa aikaa kenkien valintaan ja sovittamiseen Aiemmat kokemukset eri kenkämerkeistä Hyväksy jalkateräsi malli ja koko Tukipohjallisten tai erikoissukkien käyttö Iltapäivä Kenkien sovitus aika kumpaankin jalkaterään nauhat, tarrat kiinnitettyinä Kengät jalassa kävely (myös portaat)

16 Kenkien arviointi Sopivuus Kulumisjäljet ulkopuolelta ja sisältä Jalkaterän toimintoja voidaan arvioida kenkien kulumien perusteella: A) normaali kuluminen, B) levinnyt päkiä tai kapea kenkä, C) ylipronaatio, D) supinoiva jalkaterä, E) jäykkä isovarvas

17 Sukkasillaan vai paljain jaloin? Urheilukengät (lenkkarit) vähentynyt kaatumisriski Sukkasillaan 10 kertainen riski kaatua kengät jalassa liikkumiseen verrattuna Jarruestesukat tavallisia sukkia paremmat, niissä on enemmän pitoa, mutta silti kaatumisriski 3 kertainen kengät jalassa kävelyyn verrattuna (Koepsell ym. 2004, Hatton ym. 2013)

18 Pohjallistarpeen arviointiin vaikuttavat Ikääntyminen ja sen tuomat muutokset kehossa Jalkavaivat Tasapainon hallinta Toimintakykyisyys Nivelten liikkuvuus Kengät Ihon terveys

19 Ikääntyneiden ortoositerapia Lähtökohta sama kuin nuoremmillakin Huomioitavia tekijöitä (Menz 2008): Kenkien sopivuus Epäsopivia kenkiä paljon! Varmistettava, että ortoosi mahtuu kenkään + jalka. Liikkumis- ja toimintakyky Kykeneekö pukemaan kengät jalkaan, ylettyykö varpaisiin Ihon terveyden arviointi Ehjä iho, ohut ja herkkä iho

20 Pohjalliset vai toiminnallinen harjoittelu? Tavoitteena kohentaa ikääntyneiden kävelynopeutta ja alaraajojen lihasvoimaa 3 ryhmää: Toiminnallisen harjoittelun ryhmä (n=14) Toiminnallinen harjoittelu ja pohjalliset ryhmä (n=14) Kontrolliryhmä (ei harjoitteita, ei pohjallisia) (n=14) Toiminnallinen harjoittelu 2 krt/vko 12 vkon ajan sisälsi: aerobisia harjoitteita, voimaharjoittelua ja venyttelyä Alaraajojen lihasvoima ja kävelyn ominaisuudet kohentuivat kummassakin ryhmässä Sen sijaan, pohjalliset eivät tuoneen minkäänlaista lisämuutosta osallistujien alaraajoihin (Hartman ym. 2010)

21 Jalkaterveyden arviointi Kaikille Jalkaterän ja nilkan alueen nivelten liikelaajuudet HUOM! Kävelyssä isovarpaan tyvinivel on merkittävä, ja sen ojennuksen liikelaajuuden on oltava 70 astetta, jotta askel voi suuntautua suoraan eteenpäin. Jalkapohjan tunto Alaraajojen lihasvoima ja sen testaus Jalkaterän pienten lihasten heikkous vaikuttaa jalkaterän mukautumiskykyyn Liikkumiskyky (Tinettin testi, Bergin tasapainotesti, Timed Up & Go testi Kengät

22 Jalkaterveyden arviointi (jatkuu ) Iho Kovettumat, känsät Punoitus Haavat Kynnet Pituus, paksuus Sisäänkasvaneet kynnet Varpaiden asentomuutokset isovarpaan vaivaisenluu! Pulssit (verenkierto) Jalkakipu Kaatumisen pelko

23 Iäkkäiden kaatumistapaturmat jalkaterveyden näkökulmasta Jalkaterveys on yhteydessä kaatumisriskiin Nilkan liikelaajuuksien väheneminen, vaivaisenluu, jalkapohjan tunto, vähentynyt varpaiden koukistajalihasten voima ja jalkakipu (Menz ym. 2006) Jalkapohjan epätasainen kuormituksen jakautuminen ja jalkakipu(mickle ym. 2010) Monipuolinen jalkaterapia-intervention (jalkaterien toimintaa tukevat pohjalliset, kenkäohjaus, avustus kenkien hankintaan, nilkan ja jalkaterän kotiharjoitteet, kaatumisten ennaltaehkäisyn opas ja jalkaterapeuttinen hoito 12 kuukauden ajan) vähensi kaatumistapaturmia (Spink ym. 2011)

24 Yhteenveto: Ikääntyneiden turvallinen liikkuminen jalkaterveyden näkökulmasta Turvallista liikkumista tukevat kengät Sopivat sukat Alaraajan ja erityisesti jalkaterän ja nilkan lihasvoimaa ylläpitävät harjoitteet Tasapainoharjoitteet Säännöllinen jalkaterveyden arviointi ja hoito Ympäristö

25 Valikoituja lähteitä Hartmann A, Murer J, de Bie RA & de Bruin ED The effect of a training program combined with augmented afferent feedback from the feet using shoe insoles on gait performance and muscle power in older adults: a randomised controlled trial. Disabil Rehabil 32(9), Hatton AL, Sturnieks DL, Lord SR, Lo JCM, Menz HB & Menant JC Effects of Nonslip Socks on the Gait Patterns of Older People When Walking on a Slippery Surface. J Am Podiatr Med Assoc 103(6), Koepsell TD, Wolf ME, Buchner DM, Kukull WA, LaCroix AZ, Tencer AF, Frankenfeld CL, Tautvydas M & Larson EB Footwear style and risk of falls in older adults. J Am Geriatr Soc 52(9), López-López D, Grela-Fariña M, Losa-Iglesias ME, Calvo-Lobo C, Rodríguez-Sanz D, Palomo-López P, Becerro-de-Bengoa-Vallejo R Clinical Aspects of Foot Health in Individuals with Alzheimer's Disease. Int J Environ Res Public Health Feb 7;15(2). pii: E286. doi: /ijerph Menz H Foot Problems in Older People. Assessment and Management. Churchill Livingstone, Philadelphia PA. Menz HB Biomechanics of the Ageing Foot and Ankle: A Mini-Review. Gerontology 61(4): Menz HB, Morris ME & Lord SR Foot and ankle risk factors for falls in older people: a prospective study. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 61(8), Mickle KJ, Munro BJ, Lord SR, Menz HB & Steele JR Foot pain, plantar pressures, and falls in older people: a prospective study. J Am Geriatr Soc 58(10), Palomo-López P, Becerro-de-Bengoa-Vallejo R, Losa-Iglesias ME, Rodríguez-Sanz D, Calvo-Lobo C, López-López D Footwear used by older people and a history of hyperkeratotic lesions on the foot: A prospective observational study. Medicine (Baltimore) Apr;96(15):e6623. doi: /MD Spink MJ, Menz HB, Fotoohabadi MR, Wee E, Landorf KB, Hill KD & Lord SR Effectiveness of a multifaceted podiatry intervention to prevent falls in community dwelling older people with disabling foot pain: randomised controlled trial. BMJ 342:d3411. doi: /bmj.d3411. Stolt ym Jalkaterveys. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki Stolt M, Suhonen R, Leino-Kilpi H Foot health in patients with rheumatoid arthritis-a scoping review. Rheumatol Int. 37(9): Stolt M, Suhonen R, Puukka P, Viitanen M, Voutilainen P, Leino-Kilpi H Foot health and self-care activities of older people in home care. J Clin Nurs. 21(21-22):

26 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

TERVEET JALAT KANTAVAT LÄPI ELÄMÄN

TERVEET JALAT KANTAVAT LÄPI ELÄMÄN Minna Stolt TtT, jalkaterapeutti (AMK), yliopisto-opettaja Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Parasta aikaa Finlandia talo, Helsinki 10.11.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ yleisimmät