Jari Savikuja, sosiaalityöntekijä, Kemi

Samankaltaiset tiedostot
Varhain vanhemmaksi toimintamalli

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä JJ Koski

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

Lapsen puheeksi ottaminen

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI. Esa Nordling

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

PaKaste -hankkeen loppuraportti ajalta Kemi: Nuorten pitkäaikaisasiakkuuksien ehkäiseminen

Mielenterveys voimavarana

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Mielenterveys voimavarana

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Laiskuus on katsojan silmissä

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Hyvää mieltä perheen arkeen

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Hyvää mieltä perheen arkeen

Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö. Ohjausryhmä

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Jari: Olisi kiva, jos pohtisit omaa rooliasi johtajana, työnkehittäjänä ja asiakastyön tekijänä? Casena voisit käyttää nuoria ja niiden tarpeita...

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Turvallisuus osana hyvinvointia

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Lapset puheeksi työn teoreettinen tausta ja juurruttaminen osaksi arjen työtä

Lapset puheeksi työn teoreettinen tausta ja juurruttaminen osaksi arjen työtä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Lataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo. Lataa

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Asian Asian muutos muut 5,01 4,80 Asian muutos Asiakkaan arvio Asian muutos Työn tekijän arvio

Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

Otetaanko perheet puheeksi?

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Lapsen puheeksi ottaminen

Transkriptio:

Jari Savikuja, sosiaalityöntekijä, Kemi

Nuorten sosiaalityö Kemissä Toimin Kemin kaupungin nuorten sosiaalityöntekijänä Pääasiallisesti 18-25 -vuotiaita asiakkaita Nuoruus on esim. ikään liittyvä käsite, osa ihmisen elämänkaarta ja kehitysvaihetta. Erityiset fyysiset, psyykiset ja sosiaaliset kehitystehtävät, muun muassa -itsenäistyminen -seksuaalisen identiteetin kehittyminen -sosiaalisten suhteiden merkitys

Nuoret -kyky ottaa vastuuta ja pitää huolta toisista -pystyy tekemään ammattivalinnan ja hoitamaan opiskelun Nuoruus: vielä ei olla psyykkisesti kypsiä aikuisia Tulevaisuus edessä Sosiaalityöntekijä kohtaa kehitysvaiheesta johtuvia haasteita: yksinäisyyttä, opiskelun keskeyttämisiä, taitamattomuutta, nuoria raskaana olevia äitejä jne.

- Talous Etuudet + 18 -vuotta 30 -v.

Pitkäaikaiset asiakasprosessit yleistyneet - Mielenterveysongelmat - Taitamattomuus - sosiaaliset ongelmat - kognitiiviset ongelmat - Päihdeongelmat

2009 vastasin tulevalle sijaiselle että noin kymmenesosalla asiakkaillani on mielenterveysongelmia. Nyt seurattu asiakasmääriä: Lähes 2/3 osalla asiakkaillani mielenterveysongelmia Tarkoittaa että pyydetään enemmän moniammatilliseen yhteistyöhön ja että myös muualla on kohdattu mielenterveysasiakkaiden kasvu.

Särkyvä mieli (*) Kemin mielenterveysasemalta sain tiedon että täysi-ikäisiä 18-20 vuotiaita asiakkaita oli 72 vuonna 2014. Vuonna 2013 oli 47 asiakasta. Kova kasvu vuoden aikana, ja kysessä alle 20 - vuotiaat (*) (Raul Soisalo 2012)

Mielenterveysasemalta Kun kysyin nuorten mielenterveyshoitajilta minkä he katsovat olevan ilmiön taustalla he kertovat heikentyneen yhteisöllisyyden. Nuoret ovat irrallisia. Perheissä on niukkaa yhteisöllisyyttä kaikki toimivat yksilöinä, ei yhteistä toimintaa. Opiskelussa painotetaan omaehtoista ja itsenäistä opiskelua vaikka nuoret tarvitsevat aikuisten ohjausta. Lisäksi he mainitsevat kasvaneet päihdeongelmat.

Haavoittuvuus -käsite Mikä tätä ilmiötä selittää? Tarkastelen tätä problematiikkaa haavoittavuus ja suojaavat tekijät -käsitteillä (Lapset puheeksi - keskustelu ja Neuvonpito) Haavoittavuus tarkoittaa asiaa, joka aiheuttaa ongelmia tällä hetkellä tai saattaa johtaa ongelmiin myöhemmin, jos mitään ei tehdä.

Suojaavat tekijät Tarkoittaa tekijöitä jotka nuoren kehitysympäristössä ovat tärkeitä ja vaikuttavat hyvinvointiin kuten suhde vanhempiin, ystävät, kaverit, harrastukset, opiskeluympäristö, ensimmäiset työkokeilupaikat.

Sisäiset suojaavat ja haavoittavat tekijät Suojaavat Hyvä terveys Riittävän hyvä itsetunto Ongelmanratkaisutaidot Tyydyttävät ihmissuhteet Mahdollisuus toteuttaa itseä Haavoittavat Sairaudet Itsetunto heikko Avuttomuus Huonot ihmissuhteet Vieraantuneisuus

Ulkoiset suojaavat ja haavoittavat tekijät Suojaavat Ruoka ja toimeentulo Sosiaalinen tuki: perhe ja ystävät Haavoittavat Puute ja köyhyys Kodittomuus, erot ja menetykset Vanhempien kyvyttömyys huolehtia lapsen ja nuoren tarpeista

Ulkoiset suojaavat ja haavoittavat tekijät Suojaavat Turvallisuus Koulutus Työ Haavoittavat Kiusaaminen ja syrjintä Ammattitaidottomuus Työttömyys Päihteet

Ongelmat ja palvelut Taloudelliset ja työllisyys asiat ovat tärkeitä, mutta eivät kaikille riittäviä hyvinvointia luovia tekijöitä. Koulutus on välttämättömyys. Mielenterveysongelmat luovat nuorille pessimismiä ja alisuoriutumista

Ylisukupolvisuus- vanhemman ongelmat lasten vaikeudet Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelma Toimeentulon ongelmat, työttömyys Vanhemman rikollisuus, vankeus Vanhemman vakavat ja krooniset sairaudet Perhesuhteiden muutokset Mika Niemelä FT 2.9.2013 THL 21.4.2015 Esityksen nimi / Tekijä 15

Näet että Nuori kantaa mukanaan lapsuutta ja että se voi heijastua tulevaan

Päihdeongelmat Nuoria päihdeongelmaisia jotka ovat hoidon piirissä 17-25 -vuotiaita oli Kemissä vuonna 2014 yhteensä 57 Valtaosa suonen sisäisten huumeiden käyttäjiä Taustalla voi olla mielenterveysongelmia, kaltoinkohtelua jne. Erittäin vaikeasti kuntoutuva ja sitoutuva ihmisryhmä

Taitamattomat Sosiaalisesti: Perheessä taitamattomuutta, ei tapahdu oppimista Kognitiivisesti: heikkolahjaiset, lievästi kehitysvammaiset Usein luottotiedot menneet

Integroituminen Näillä ryhmillä tosi vaikea integroitua tai sosiaalityön integroida yhteiskuntaan. Tapahtuu eristäytymistä ja vieraantumista yhteiskunnasta tai olemista omassa pienyhteisössä jonka kautta toimii enemmän tai vähemmän yhteiskunnan normeja vastaan (huumeet, vilpillisyys, rikollisuus...)

Aikuissosiaalityö -käsite Aikuisosiaalityöhön liitetty raha ja työ ei ole koskaan ollut keskeinen sosiaalityön määrittäjä Nyt kun meidät on puhdistettu työstä ja rahasta vapauttakaa meidät tästä heikosta käsitteestä Sosiaalityö ja lastensuojelutyö.

Muita määriä Kemissä oli vuonna 2014 alle 25 -vuotiaita toimeentulotukiasiakkaita yhteensä 567 asiakasta Toimeentulotukea saaneiden 18-24 -vuotiaiden määrä % vastaavanikäisestä väestöstä oli 2013 27,6 %

Noin 15 asiakas suoritetta päivän aikana Viikossa 60-70 suoritetta Pitkäaikaiset asiakasprosessit vievät aikaa akuuteilta nopeasti reagoitavissa olevilta asiakastilanteilta. Tämän vuoksi moniammatillinen verkostotyö ja muu yhteistyö pitää olla rakenteistunut osaksi perustoimintaa, esimerkiksi ennaltaehkäisevä työ

(4) Eri toimista sopiminen (1) Kohtaaminen (3) Arviointi (2) Kuunteleminen

Kohtaaminen Alkuvaihetta ja koko prosessia kuvaava käsite Tapahtuiko sitä? Mihin työ kiinnittyy, jos se ei kosketa ihmistä? Kiintoisa ja tärkeä asia mitä on nostettu nykyisin esille. Sisältää monia ulottuvuuksia (asiakkaan osallisuus, tunne että kohdellaan arvostavasti...)

Kuunteleminen... arviointi (2) Jotta voidaan käsitellä oikeita asioita, on kuunneltava asiakasta. Työntekijän tärkeä ominaisuus Kuunteleminen ja keskustelu voivat mahdollistua dialogiksi (3) Arviointi perustuu asiakkaan tilanteen ymmärtämiseen (4) Sovittu suunnitelma mitä tehdään

Dialoginen Yhteistyöllä eteenpäin Ymmärretyksi tuleminen Asiakas tuen tarvitsija mutta erityisesti muutoksentekijä Tiedostettava valtasuhteen vaarat

Asiakas? Kohtaanko minä ihmisen, nuoren, kansalaisen vai ne kaikki? Kohtaanko petetyn, avun tarvitsevan? Heikon ja avuttoman? Vai asiakkaan?

Työntekijä - Koulutus (sosiaalityön pätevyys) - Työkokemus (alalta)

Työntekijä Persoona (sosiaaliset ja kognitiiviset taidot, motivaatio työhön, sukupuoli) Koulutus Työkokemus Elämänkokemus Vaikuttavat kaikkiin asiakastyönprosesseihin

Palvelut suojaavana tekijänä Toimiva moniammatillinen verkostotyö joka toimii tiiminä. Yhteinen asiakkuus Dialogisuus voi toteutua

Asiakkaan kokonaistilanne avautuu parhaimmillaan asiakkaan ja moniammatillisen tiimin avoimena dialogina Toimintatavassa asiakas kohdataan yhdessä, arvioidaan moniammatillisesti asiakkaan kanssa tilannetta ja tehdään jatkosuunnitelma yhteisellä hoito- ja palvelusuunnitelmalla

Hoito- palvelusuunnitelman hyödyt asiakkaalle Asiakaslähtöisyys : osallisuus ja itsemääräämisoikeus kokoaa yhteen asiakkaan tarvitsemat palvelut selkeyttää asiakkaan elämäntilannetta motivoi asiakasta omaan hoitoon ja tukeen

Hyödyt työntekijälle vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ja osaamista ohjaa työprosessia tekee tukitoimista (/hoitoketjusta) jatkumon lisää asiakaslähtöisyyttä tekee näkyväksi asiakkaan käyttämät palvelut tekee työstä suunnitelmallista

Hyödyt työntekijälle tietämys asiakkaan kokonaistilanteesta paranee ehkäisee päällekkäistä työtä mahdollistaa työn vaikuttavuuden arvioinnin

Vaadittavat resurssit Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään asiakkaalle tarvittaessa. Se on suunnitelma työnjaosta ja yhteisistä tapaamisista. Aina ei ole syytä kokoontua yhdessä. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Suunnitelman teko on yhteistyötä asiakkaan ja työntekijöiden kesken, joten tärkein resurssi on halu tehdä yhdessä työtä.

Varhain vanhemmaksi -toimintamalli Aikuissosiaalityön ja äitiysneuvolan yhteinen toimintamalli

Normaalipalveluna Toiminnalla pyritään ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen neuvonnan, ohjauksen ja erilaisten tukitoimien avulla Yhteinen arvio perheen voimavaroista ja mahdollisista riskeistä nk. voimavaralomakkeen kautta Voimavaralomakkeen, jossa on 48 väitettä, läpikäynti perheen kanssa on kattavaa ja sen avulla havaitaan tuen tarpeita Toimintatapa on selkeä

Palvelu tavoittaa perheet varhaisvaiheessa Asiakkaalle muodostuu luottamuksellinen suhde työntekijöihin, koska toiminta ei ole ongelmalähtöistä, vaan osa julkista normaalia palvelua Ammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen välillä käynnistyy luonnollisella tavalla

41

42

Pohtimolampi 12.5.2011 43