PORIN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA

PORIN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 2007-2012 Porin kaupungin vammaispoliittinen ohjelma 2007 2012/15.12.2006

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 OHJELMAN TAVOITTEET... 4 1. VAMMAISPOLITIIKAN YLEISIÄ PÄÄMÄÄRIÄ JA TAVOITTEITA... 5 1.1. VAMMAISPOLITIIKKA TÄNÄÄN... 5 1.2. YHDENVERTAINEN OSALLISTUMINEN JA SAAVUTETTAVUUS... 5 1.3. KUNTOUTUMISMAHDOLLISUUDET... 6 1.4. KOULUTUS... 6 1.5. TYÖLLISYYS... 7 2. NYKYTILANNE... 7 2.1. PORIN VÄESTÖRAKENNE... 7 2.2. YHDENVERTAINEN OSALLISTUMINEN JA SAAVUTETTAVUUS... 8 2.3. TIEDOTUS... 8 2.4. ESTEETÖN ELINYMPÄRISTÖ... 8 2.5. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SEKÄ KUNTOUTUS... 9 2.6. PÄIVÄHOITO JA KOULUTUS... 10 2.7. KULTTUURI, LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA... 11 2.8. POLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKO... 11 2.9. VAMMAISNEUVOSTON JA VAMMAISJÄRJESTÖJEN ROOLI... 11 2.10. LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA OHJEISTUSTA... 12 2.11. UUUTTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ... 12 3. PORIN VAMMAISNEUVOSTON VAMMAISPOLIITTISEN... 14 OHJELMAN 2000 2004 TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 3.1. TIEDOTUS, SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN... 14 3.2. TERVEYDENHUOLTO JA LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS... 14 3.3. ESTEETÖN YMPÄRISTÖ, RAKENTAMINEN JA LIIKKUMINEN... 14 3.4. ITSENÄISEN ELÄMÄN TUKIPALVELUT... 15 3.5. PÄIVÄHOITO JA KOULUTUS... 15 3.6. TYÖLLISTYMINEN JA TALOUDELLINEN TURVA... 16 3.7. KULTTUURI, LIIKUNTA JA VAPAA-AJAN PALVELUT... 16 3.8. POLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKO... 16 4. KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 16 4.1. TIEDOTUS... 16 4.2. ESTEETÖN ELINYMPÄRISTÖ... 17 4.3. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SEKÄ KUNTOUTUS... 19 4.4. PÄIVÄHOITO JA KOULUTUS... 20 4.5. KULTTUURI, LIIKUNTA JA VAPAA-AJAN PALVELUT... 22 4.6. POLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKO... 22 5. SEURANTA... 23 Porin kaupungin vammaispoliittinen ohjelma 2007 2012/15.12.2006

3 JOHDANTO Porin vammaisneuvosto on laatinut opiskelijatyönä oman vammaispoliittisen ohjelmansa vuosille 2000 2004. Vammaispoliittinen ohjelma perustuu YK:n yleisohjeisiin. Sen lisäksi siinä korostetaan erilaisia Poria koskevia näkökohtia, joihin porilaiset vammaisjärjestöt ovat kiinnittäneet erityistä huomiota. Porin vammaisneuvoston työvaliokunta on esittänyt 15.2.2006 Porin kaupunginhallitukselle, että se nimeäisi työryhmän valmistelemaan Porin kaupungin vammaispoliittista ohjelmaa. Kaupunginhallitus asetti vammaispoliittisen työryhmän päivittämään edellisen opiskelijatyönä tehdyn Porin vammaisneuvoston vammaispoliittisen ohjelman 1.9.2006 mennessä. Työryhmä sai lisäaikaa työskentelyyn 31.12.2006 asti. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin toimistopäällikkö Riittaliisa Salmi, kaupunginhallituksen edustajaksi Reetta Uusitalo sekä edustajat vammaisneuvostosta, terveys-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja teknisestä toimesta. Työryhmän tavoitteena oli laatia asianmukainen ja arkitodellisuudessa toteuttamiskelpoinen vammaispoliittinen ohjelma, jossa huomioidaan myös eri lakien tuomat muutokset vammaisten elämään. Työryhmän jäsenet ja yhteystiedot: Salmi Riittaliisa Sosiaalilautakunta Setälä Markku Tekninen palvelukeskus Rinne Hannu Kutsuttu erityisasiantuntija Varho Altti Kunttu Arja-Kaarina Kulttuurilautakunta Uusitalo Reetta Kaupunginhallitus Aittamäki Sinikka Terveysvirasto Kuusisto Johanna Vapaa-aikavirasto Saarinen Seija Sosiaalivirasto (työryhmän sihteeri) Ulkopuolisina asiantuntijoina on kuultu: Kotiranta Marianne IT-palvelut Olenius Hannu Rakennusvalvonta Tiira Hannes Näkövammaisten asiantuntija Kiitokset työryhmän jäsenille sekä ulkopuolisille asiantuntijoille ja erityisesti sihteerille. Porissa 15.12.2006 Riittaliisa Salmi Toimistopäällikkö Sosiaalikeskus, Vammaispalvelut

4 OHJELMAN TAVOITTEET Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on vaikuttaa viran- ja toimenhaltijoihin, päätöksentekijöihin, palveluntuottajiin ja ammatinharjoittajiin sellaisten ratkaisujen syntymiseksi, jotka ottavat huomioon kaikkien porilaisten tarpeet, eivätkä ole ristiriidassa syrjinnän kieltoa koskevien pykälien kanssa vrt. hallitusmuodon muutos (969/95) ja rikoslaki (578/95). Ohjelman tarkoituksena on myös lujittaa ja lisätä julkisen sektorin sekä vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen välistä yhteistyötä. Tavoitteena on laatia Porin kaupungille vuosille 2006-2012 vammaispoliittinen ohjelma, jota Porin kaupungin eri hallintokunnat, vammaisneuvosto, vammaisyhdistykset, vammaiset sekä kaikki heidän kanssaan työtä tekevät voisivat käyttää työvälineenään kaikissa päätöksentekoon vaikuttavissa vajaakuntoisia ja vammaisia koskevissa asioissa. Samalla laajennetaan vammaisneuvoston vammaispoliittinen ohjelma Porin kaupungin vammaispoliittiseksi ohjelmaksi, jonka toteuttamiseen kaupunki sitoutuu. Vammaispoliittisessa ohjelmassa on otettu huomioon Pori 2012 strategian linjaukset sekä Porin kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, kuten toimeksiannossa edellytettiin. Ohjelman teossa on huomioitu vammaispalvelulaki ja asetus, jotka edellyttävät, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat vammaisille henkilöille sekä uusi perustuslaki, joka kieltää henkilöiden asettamisen eriarvoiseen asemaan vammaisuuden tai terveydentilan perusteella.

5 1. VAMMAISPOLITIIKAN YLEISIÄ PÄÄMÄÄRIÄ JA TAVOITTEITA Valtioneuvoston selonteko vammaispolitiikasta (Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 13/2006 vp) 1.1. Vammaispolitiikka tänään Vammaisilla henkilöillä on oikeus samaan ihmisoikeuksien toteutumisen tasoon kuin muillakin kansalaisilla. Ihmisoikeussopimusten ja perustuslain sitovien säännösten ohella Suomi on sitoutunut YK:n ja Euroopan Unionin jäsenvaltiona edistämään kaikille avointa ja syrjimätöntä yhteiskuntaa. Erityisesti edunvalvonnan ja asenteisiin vaikuttamisen kannalta eri vammaisjärjestöjen merkitys on huomattava. Tavoitteena on turvata kaikkien kansalaisten täysipainoinen osallistuminen työelämään ja edistää toimia vammaisten työllistymisen helpottamiseksi. Koulutuksellista yhdenvertaisuutta tulee vahvistaa ja erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuutta integroitua tavalliseen kouluopetukseen edistää. Vammaispalvelujen saatavuus tulee turvata ja erityisesti kehitetään henkilökohtaista avustajajärjestelmää ja tulkkipalveluja. Vammaispalveluja koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Lisäksi hallitus edistää vammaisten ihmisten mahdollisuutta asua omassa kodissaan, tukee erityisryhmien terveyttä ja toimintakykyä liikunnan avulla sekä edistää kulttuurisia oikeuksia. 1.2. Yhdenvertainen osallistuminen ja saavutettavuus Esteettömyys ja saavutettavuus Yhteiskunnan rakenteiden, toimintojen ja palveluiden esteettömyys edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, vahvistaa ongelmia ennaltaehkäisevää toimintatapaa ja vähentää syrjäytymistä. Keskeisimmät kehittämiskohteet esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäämisessä liittyvät vammaisjärjestöjen näkemyksen mukaan rakennusalan lainsäädännön soveltamiseen, rakennusten käytettävyyden lisäämiseen, soveltuvien kulkuvälineiden lisäämiseen, kommunikaation esteettömyyden lisäämiseen sekä tiedon saatavuuden parantamiseen. Kommunikaatio Oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi on yksi ihmisen perusoikeuksista. Kommunikaation avulla tyydytetään inhimillisiä tarpeita ja kommunikaatio on keskeinen ihmisyyteen kuuluva asia.

6 Kommunikaation olennainen ulottuvuus on tiedonsaanti. Vammaisen henkilön toimiminen on hankalaa, mikäli vamma haittaa ja estää tiedonsaantia. Yksi esteettömyyttä ja saavutettavuutta edistävä väline on tietoteknologia. Tietoteknologisilla ratkaisuilla voidaan tukea tiedon hankintaa, työntekoa, opetusta, kuntoutusta, kommunikaatiota ja vuorovaikutusta. Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika Jokaisella on oltava mahdollisuus rikastuttaa taiteen ja kulttuurin avulla omaa ja muiden elämää, nauttia laadukkaasta ympäristöstä ja vaalia sen kulttuuriperintöä. Kulttuurinen osallistuminen sisältää myös vammaisten henkilöiden mahdollisuuden saada käyttää ja kehittää omaa luovaa ja taiteellista osaamistaan. Vammaisille henkilöille tulee varmistaa muiden kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet virkistäytymiseen ja osallistumiseen. Vammaisjärjestöjen, liikuntajärjestöjen sekä kuntien tulee kehittää yhteistyötä vammaisten integroitumiseksi tavanomaisen liikunta- ja urheilutoiminnan piiriin. 1.3. Kuntoutumismahdollisuudet 1.4. Koulutus Terveyspalveluista kuntoutus- ja apuvälinepalvelut ovat keskeisiä itsenäiselle selviytymiselle. Kunta vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta siltä osin kuin sitä ei ole säädetty Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Kuntoutus lisää vammaisen henkilön työ- ja toimintakykyä ja antaa voimavaroja oman elämän hallintaan. Kuntoutuksen erityisenä haasteena tulee lähivuosina olemaan vaikeavammaisten ihmisten ja vanhusväestön kuntoutus. Apuvälineet ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta. Niillä tuetaan itsenäistä selviytymistä kotona ja korjataan vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa toimintakyvyn heikkenemistä. Apuvälineiden avulla voidaan ylläpitää liikkumiskykyä pidempään ja siirtää raskaamman hoidon tarvetta. Apuvälinepalveluita myöntävät perusterveydenhuolto ja sairaanhoitopiiri. Vammaisilla lapsilla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkki- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, apuvälineet sekä erityisopetuksen tukipalvelut. Erityisopetuksen tavoitteet ovat samat kuin muussakin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Opetuksessa huomioidaan oppimistavoitteiltaan ja - valmiuksiltaan erilaiset oppijat, jolloin toteutustavat voivat vaihdella. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukiossa sekä yliopistossa opiskeleva vammainen henkilö on oikeutettu saamaan palveluja ja tukea oppilaitoksesta, omasta kotikunnasta, Kansaneläkelaitokselta tai tietyin edellytyksin myös vakuutusyhtiöltä. Kunnan palveluja ovat mm. avustaja-, tulkki- ja kuljetuspalvelut. Kaikkien oppilaitosten velvollisuutena on omalta osaltaan huolehtia, että opiskelun yleiset edellytykset ovat kunnossa vammaisen oppijan näkökulmasta. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelun pahimmat puutteet liittyvät tulkkipalvelun saatavuuteen, tilojen esteellisyyteen sekä välineiden ja opetusmateriaalien puutteisiin.

7 1.5. Työllisyys Työhallinto on ensisijaisesti vastuussa vammaisten ihmisten työllistymisen tukitoimista, mutta sosiaalihuoltolaki velvoittaa kuntia järjestämään työllistymistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa silloin, kun työhallinnon keinot eivät ole riittäviä. Lisäksi kehitysvammalain mukaan järjestetään työ- ja päivätoimintaa. Vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden käytettävissä ovat yleiset työvoimapalvelut, joiden lisäksi heitä varten voidaan tarpeen mukaan järjestää ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Toissijaisesti työllistymistä tuetaan käyttämällä työllisyysmäärärahoja. Heidän työllistymistään ja työssä pysymistä voidaan tukea myös työnantajalle maksettavalla työolosuhteiden järjestelytuella. Toimeentulon takaava työ, turvallinen elinympäristö, hyvät asumisolot, toimivat lähipalvelut sekä ihmisten omaa selviytymistä tukeva sosiaalinen verkosto muodostavat perustan osallistumiselle ja yhteiskuntaan kuulumiselle. Elannon hankkiminen valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla on jokaisen perustuslaillinen oikeus. Yhteiskunnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada vammaiset henkilöt mukaan työelämään parantamaan työmarkkinoiden toimivuutta sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. 2. NYKYTILANNE 2.1. Porin väestörakenne Vuoteen 2008 mennessä yli 75-vuotiaiden porilaisten määrä kasvaa ennusteiden mukaan 17 %. Tämän jälkeen kasvu jatkuu tasaisena noin vuoteen 2020 saakka. Porissa on arvioitu olevan vuonna 2030 noin kaksi kertaa enemmän 75 vuotta täyttäneitä kuin vuonna 2002. Laki turvaa vaikeavammaisten tarvitsemat palvelut. Ongelmallisena pidetään lain tulkinnanvaraisuutta, erityisesti vaikeavammaisuuden pulmallista määrittelyä. Iän myötä ilmenevän toimintarajoitteisuuden erottaminen vaikeavammaisuudesta koetaan hankalaksi. Yli 65-vuotiaiden asiakkaiden osuus on suuri kuljetuspalveluissa ja asunnonmuutostöissä Sen sijaan tulkkipalveluja, palveluasumista ja henkilökohtaista avustajaa käyttävät pääasiassa työikäiset.

8 2.2. Yhdenvertainen osallistuminen ja saavutettavuus 2.3. Tiedotus Porin kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa mainitaan mm., että stigmatisointi on vammautuneen ihmisen leimaamista yksipuolisesti vammaansa. Vammainen erotellaan normaalista maailmasta ja näin ollen unohdetaan, että vammainen on ensisijaisesti tavallinen ihminen. Suunnitelmassa mainitaan pitkän tähtäyksen (2006-2016) toimenpiteinä mm. seuraavat asiat: - Maahanmuuttajien, romanien ja liikuntarajoitteisten määrätietoinen rekrytointi kaupungin palvelukseen - Kaupungin kaavoituksessa, rakentamisessa ja asuntopolitiikassa yhdenvertainen kohtelu huomioidaan jo kaavoitusvaiheessa - Etenkin vammaisille ja vanhuksille suunnattujen palvelutalojen kasvava tarve otetaan huomioon - Tietoisuuden lisääminen yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta - Syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen - Luottamusmiesten ja esimiesten perehdyttäminen syrjinnän tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen - Porin kaupungin eri dokumenttien, ohjelmien ja strategioiden päivittäminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulmalla. - Vammaisten palveluita seurataan Porin vammaispoliittisen ohjelman avulla. Porin kaupungin tiedottajan tehtävänä on koordinoida ja kehittää kaupungin viestintää. Porin kaupungin internet-sivusto sijaitsee osoitteessa www.pori.fi. Internet-sivuston tarkoituksena on tarjota luotettavaa ja ajantasaista tietoa kaupungin toiminnasta. Sivuston palveluiden ja erityisesti palveluhakemiston tavoitteena on helpottaa asiointia kaupungin virastojen kanssa. Tietoa vammaisia koskevista asioista ja lainsäädännöstä (liite 1) saa tarkemmin Porin kaupungin sosiaalikeskuksen vammaisinfosta www.pori.fi/sov/vammaisinfo. 2.4. Esteetön elinympäristö Kaupungilla on keskeinen rooli esteettömyyden edistämisessä. Vammaisuus huomioidaan kaikessa rakentamisessa. Tavoitteena on saada asunnot, rakennukset, kadut ja muut ulkotilat sekä liikenne esteettömiksi. Etenkin julkisten tilojen esteettömyyteen kiinnitetään huomiota. Tavoitteena on erilaisilla kulkuvälineillä tapahtuvan julkisen kaupunkiliikenteen saavutettavuus huomioiden autojen varustelu ja asiakkaiden mukavuus. Niissä tilanteissa, joissa julkisen liikenteen palvelut eivät parhaimmillaankaan turvaa vammaiselle henkilölle esteetöntä matkaketjua, tarvitaan täydentäviä kuljetuspalveluja. Matkapalvelukeskus (MPK) on matkojen yhdistelyä varten perustettava keskus, jonne ohjataan pääasiassa yhteiskunnallisia kuljetustilauksia laajalta alueelta. MPK reitittää ja yhdistelee kuljetuksia. Tarkoitus on yhdistellä kuljetuksia asiakkaita tyydyttävällä tavalla, mutta samalla taloudellisesti tehokkaasti.

Länsi-Suomen lääni on tehnyt päätöksen, että Satakunnan maakunta muodostaa yhden MPK-alueen. Alueen matkapalvelukeskuksen on tarkoitus olla toiminnassa vuonna 2008. MPK palvelee niitä yhteiskunnallisia tahoja, joilla on kuljetuspalveluita. Kuntien lisäksi mukana ovat Kansaneläkelaitos ja sairaanhoitopiirit. Kunta päättää yhteistyösopimuksella, millä laajuudella matkapalvelukeskukseen liitytään. MPK:n toimintaperiaatteena on, että sen kautta tilatulla matkalla asiakas saa yhtä hyvää ja luotettavaa palvelua kuin tähänkin asti. Ensisijaisesti asiakas ohjataan kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen joko suoraan tai matkaketjun kautta. Mikäli joukkoliikenteen käyttö ei onnistu, pyritään asiakkaan matka yhdistelemään jonkun toisen samalta suunnalta samaan aikaan matkustavan kanssa. Jos edellä mainitut vaihtoehdot eivät tule kysymykseen, tarjotaan asiakkaalle yksittäiskuljetusta. Tiettyjä asiakasryhmiä varten rakennetaan MPK:een ns. asiakasprofiilit, jotka määrittelevät mitä erityisoikeuksia heillä matkaa ajatellen on. Tällaisia vaatimuksia ovat mm. avustajan mukanaolo, käytettävät apuvälineet, invataksin käyttö ja yksinmatkustusoikeus. 9 2.5. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntoutus Vammaispalvelut Yhteiskunnan ensisijaisena velvollisuutena on järjestää yleiset palvelunsa niin, että ne ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Toissijaisesti tulevat täydentävät palvelut. Kaikkia vammaisten henkilöiden toimintoihin vaikuttavia esteitä ei voida poistaa yleisiä, koko väestölle tarkoitettuja palveluja kehittämällä ja ympäristöä parantamalla. Siksi heidän toimintaedellytystensä parantamiseksi annetaan myös yksilöllisiä palveluja ja tukitoimenpiteitä, joita järjestetään joko sosiaalihuolto-, kehitysvamma- tai vammaispalvelulain nojalla. Tällaisia palveluja ovat vaikeavammaisille kuljetus- ja tulkkipalvelut, palveluasuminen ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä asunnon muutostyöt ja lisäksi vammaisille henkilöille myönnettävät erilaiset määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet. Kehitysvammaisten palveluja ovat mm. laitoshoito, erilaiset asumispalvelut, päivätoiminta, perhehoito ja avohuollon ohjaus.

10 Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Sen tavoitteena on myös ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalveluasetuksen mukaan vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet edellytetään järjestettäväksi siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. Vammaispalvelujen asiakasmäärät ja määrärahojen tarve ovat kasvaneet 1990-luvulta alkaen. Kustannusten ja asiakasmäärien nousu johtuvat osittain siitä, että yhteiskunnan yleisissä palveluissa olevat puutteet näkyvät vammaisille tarkoitettujen erityispalvelujen kysyntänä. Terveyspalvelut Julkiset terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuolto hoidetaan Porin terveyskeskuksessa. Perusterveydenhuoltoon kuuluvat myös äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus ja hammashuolto. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä järjestää ja tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja alueensa väestölle. Kuntoutus Kuntoutuspalvelut ja -etuudet määräytyvät kuntoutuslainsäädännön perusteella. Kuntoutukseen kuuluu neuvonta, kuntoutustutkimus, erilaiset terapiat, kuntoutuslaitosjaksot, sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus ja apuvälinepalvelut. Vammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä vastaa terveyskeskus ja Satakunnan keskussairaala. Kuntoutuksen ja apuvälinehuollon peruspalvelut saadaan terveyskeskuksesta. Palveluja voidaan myös ostaa yksityisiltä laitoksilta, ammatinharjoittajilta tai vammaisjärjestöiltä Lakisääteistä, kaikille tarvitsijoille järjestettävää kuntoutusta on mm. Kansaneläkelaitoksen järjestämä ammatillinen kuntoutus, vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus ja tapaturma- liikennevakuutus- ja sotilasvammalain mukainen kuntoutus. 2.6. Päivähoito ja koulutus Päivähoitoa järjestetään päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja leikkitoimintana. Erityispäivähoidon tehtävänä on ennaltaehkäistä, havaita ja hoitaa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä viivästymiä ja häiriöitä. Erityiskouluissa käyville oppilaille järjestetään kouluajan ulkopuolista päivätoimintaa Koululainsäädännössä on säännökset oppivelvollisuudesta ja perusopetuksen antamisesta. Niillä turvataan koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaiset koulutuspalvelut kaikille. Opetusta annetaan siis myös kaikkein vaikeimmin vammaisille. Koululainsäädännössä on myös säännökset eri ikäryhmien, alle kouluikäisten, kouluikäisten, nuorten ja aikuisten kouluttamisesta. Porissa voi opiskella peruskoulusta aina tohtorin tutkintoon asti. Perinteisempien alojen lisäksi kaupunkiseudulla voi opiskella esimerkiksi käsi- ja taideteollisuus- sekä musiikkialaa.

11 2.7. Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika Kulttuuri on Porissa peruspalvelu. Kulttuuritoimi tuottaa kulttuuri- ja taidepalveluja, tukee taiteilijoiden, yhteisöjen ja järjestöjen sekä opiskelevan ja harrastavan nuorison luovaa toimintaa. Porin vapaa-aikatoimen tavoitteena on erityisesti lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuudet hyvään elämään ja jokaisella kuntalaisella on edellytykset liikuntaan ja muihin harrastuksiin. 2.8. Poliittinen päätöksenteko Suomessa kunnilla on laaja poliittinen ja taloudellinen itsehallinto. Koko kaupungin organisaatio vastaa osaltaan vammaispoliittisen ohjelman toteutumisesta. Yksityinen palvelutuotanto täydentää palvelujen kokonaisuutta. 2.9. n ja vammaisjärjestöjen rooli Porin on Porin kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen yhteistyöelin, johon kuuluu 34 vammaisjärjestöä. Sääntöjen mukaan vammaisneuvoston tarkoituksena on: Toimia vammaisjärjestöjen yhdyssiteenä ja edistää järjestöjen yhteistoimintaa Edistää Porin kaupungin ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa Edistää vammaisten oikeutta kuntoutukseen, koulutukseen, työhön, sosiaali- ja terveyspalveluihin, kulttuuri- ja harrastustoimintaan sekä muihin kunnallisiin palveluihin Tehdä aloitteita ja esityksiä vammaisia koskevissa asioissa sekä antaa lausuntoja Seurata vammaisten tarpeita ja vammaispalvelulain mukaista kehitystä Toimia vammaisten yhteisten asioiden ajajana Järjestää erilaisia tiedotus- ja valistustilaisuuksia Sääntöjen 9 :n mukaisesti vammaisneuvosto päättää Porin kaupunginhallituksen myöntämien avustusten jakamisesta. koostuu vammaisjärjestöjen sekä Porin kaupunginhallituksen, sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan edustajista. n puheenjohtaja valitaan vuosittain (vammaisjärjestöjen edustajista) ja hän toimii myös työvaliokunnan puheenjohtajana. Sihteerinä toimii sosiaalitoimen viranhaltija. kokoontuu sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin ja työvaliokunta 8-9 kertaa vuodessa. KH:n sekä lautakuntien edustajille maksetaan kokouspalkkiot säännösten mukaisesti ja puheenjohtajalle ja sihteerille maksetaan kokouspalkkiot työajan ulkopuolella olevista syys- ja kevätkokouksista vammaisneuvoston määrärahoista.

12 Keväällä 2002 järjestettiin Porin vammaisneuvoston pyynnöstä kysely porilaisille järjestöille kumppanuustalohankkeesta. Kumppanuustalon ideana olisi saada saman katon alle useita erilaisia toimijoita sekä muodostaa näiden toimijoiden välinen yhteisö ja asiakkaille tarkoitettu yhteistoimintapiste. Hanke on ollut esillä useaan otteeseen. 2.10. Lainsäädäntöä ja ohjeistusta Perustuslaki kieltää henkilöiden asettamisen eriarvoiseen asemaan vammaisuuden tai terveydentilan perusteella. Tämä koskee sekä julkishallintoa että yksityissektoria. Vammaisten henkilöiden terveyspalvelut järjestetään osana kunnan kansanterveystyötä, josta säätää kansanterveyslaki. Vaativampi terveydenhuolto järjestetään osana erikoissairaanhoitoa. Perusopetuslaki ja -asetus säätelevät perusopetusta. Vammaispalvelulaki ja asetus edellyttävät, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat vammaisille henkilöille. Vammaisten ihmisten asumispalveluista annetun valtakunnallisen suosituksen tavoitteena on tukea kuntia asumisen suunnittelussa ja asumispalvelujen kehittämisessä. Suositus on osa Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman 2000-2003 (TATO) kohdan 53 mukaista laatusuositusten kokonaisuutta. Se on suunnattu kuntien johdolle, luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille. Siinä on laajasti käsitelty vammaisten asumiseen liittyviä kysymyksiä. Porissa on laadittu kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2006-2008. Sen tavoitteena on, että jokainen voi hoitaa työtehtäviään, kehittää osaamistaan ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta, iästä, etnisestä yms. taustasta johtuvia rajoituksia. Oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisen tulee olla osa jokaisen kaupungin työntekijän asiantuntemusta. Pori 2012-strategian mukaan Kaupungin arvot ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, hyvä työyhteisö, kehityshalukkuus ja muutoskyvykkyys, kestävä kehitys ja yhdenvertaisuus. Ne ovat hyvinvointipolitiikan lähtökohtia, ja niiden toteutuminen edellyttää moninaisuuden arvostamista niin työyhteisössä kuin asiakaskunnassakin. 2.11. Uutta lainsäädäntöä Vammaispalvelujen uudistaminen Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 27.5.2004 erityishuoltopiirin johtaja Erkki Paaran selvittämään ja tekemään ehdotukset vaikea- ja monivammaisten tarvitsemien palvelujen hallinnon ja rahoituksen järjestämisestä sekä palveluissa tarvittavan erityisosaamisen turvaamisesta. Tehtävä liittyi hallitusohjelman mukaiseen kehitysvamma- ja vammaispalvelulain yhteensovittamiseen, joka ei ainakaan kuluvalla vaalikaudella toteudu. Päivätoimintaa ja tulkkipalveluja lisätään v. 2007 Eduskunta on hyväksynyt lait vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 :n muuttamisesta. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2007.

Vammaispalvelulakiin otettavat säännökset korvaavat vammaispalveluasetukseen sisältyvät tulkkipalveluja koskevat säännökset. Uudistuksen yhteydessä tulkkipalvelujen vähimmäistuntimääriä nostetaan. Vammaispalvelulain muutoksella kuurosokeiden henkilöiden tulkkipalvelujen vähimmäistuntimäärä nostetaan 240 tunnista 360 tuntiin ja kuulovammaisten sekä puhevammaisten 120 tunnista 180 tuntiin kalenterivuodessa. Lisäksi vammaispalvelulakiin lisätään vaikeavammaisten päivätoimintaa koskeva säännös. Päivätoiminta kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Asiakasmaksulain mukaan päivätoiminta on maksuton sosiaalipalvelu. Päivätoimintaan liittyviä kuljetuksia ja aterioita ei ole säädetty maksuttomiksi. Päivätoimintaa on järjestettävä työikäiselle henkilölle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Kehitysvammaisille henkilöille päivätoimintaa järjestetään kehitysvammalain nojalla. Näiden ryhmien osalta lakiuudistus ei merkitse muutosta. Omaishoitolain muutos tulee voimaan 1.1.2007 Eduskunta on hyväksynyt lain omaishoitolain 4 :n muuttamisesta siten, että omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen on lisätty kahdesta vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras- hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Tavoitteena on turvata asukkaille kuntien vastuulla olevat hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa. Kuntarakenteen on oltava elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä. Puitelakiin (voimassa 1.1.2007-31.12.2012) sisältyy useita kuntia koskevia velvoitteita. Kuntien tulee laatia ensi kesään mennessä selvitykset yhteistyöstä ja toimeenpanosuunnitelmat palveluiden järjestämisestä. Yhteistyö tapahtuu joko kuntaliitoksin tai yhteistoiminta-alueita muodostamalla. Puitelaki antaa nimensä mukaisesti kunnille puitteet, kun ne uudistavat kunta- ja palvelurakenteita. Niiden pohjalta syntyy alueellisia erityispiirteitä vahvistava kuntarakenne. Kunnilla on hyvät mahdollisuudet kehittää palvelujen tuotantotapoja ja niiden organisointia. 13

14 3. PORIN VAMMAISNEUVOSTON VAMMAISPOLIITTISEN OHJELMAN 2000 2004 TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Seuraavassa on arvioitu niitä toimenpiteitä, jotka ovat vammaispoliittisen ohjelman 2000-2004 toimenpide-ehdotusten mukaisesti toteutuneet kokonaan tai osittain ja joiden toteuttamisessa vammaisneuvosto on omalla panoksellaan ollut mukana: 3.1. Tiedotus, suunnittelu ja kehittäminen Sosiaalikeskuksen sivuille www.pori.fi/sov laadittiin Porin vammaisneuvostolle omat kotisivut, joiden päivittämisessä on kuitenkin ollut ongelmia On järjestetty erilaisia tilaisuuksia ja tietoiskuja yhteistyön tehostamiseksi tiedotusvälineiden sekä mm. sosiaali-, terveys- ja koulutoimen, Kelan, kuntoutuslaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa Porin vammaisneuvoston 30-vuotisjuhlien yhteydessä v. 2004 julkaistiin Porin vammaisneuvoston historiikki 3.2. Terveydenhuolto ja lääkinnällinen kuntoutus (Otsikko ei vastaa vammaispoliittisessa ohjelmassa 2000-2004 asetettuja tavoitteita, jotka koskevat lähinnä sosiaalihuoltoa) Omaishoitajien kuntoutustarvetta on huomioitu seuraavasti: - Omaishoitajien lakisääteisen vapaan ajaksi järjestetään hoidettavalle hoitopaikka kaupungin asuntoloissa tai perhehoidossa - Kaupungin sosiaalitoimi järjestää omaishoitajille 2-3 kertaa vuodessa virkistäytymistilaisuuden - Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Lähellä omaishoidon sijaishoito- projekti v. 2003-2005 tarjosi omaishoitajille sijaishoitajan kotiin - Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Lähellä kunto-projekti v. 2006-2008 tukee omaishoitoperheiden jaksamista - Satakunnan Vanhustuki ry:n Turvassa kotona - projekti v. 2005-2007 toimii ikääntyneiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi sekä kotona asumisen edistämiseksi - Porin Seudun Dementiayhdistys ry:n projekti Kotikuntoutus Kissankello tarjoaa asiakaslähtöistä kuntoutusta kotona (ohjausta, vertaistukea ja neuvontaa) tavoitteena asiakkaan ja hänen omaishoitajansa toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitäminen Erityisneuvolatoiminta on toteutunut vain osittain, koska yrityksistä huolimatta toimintaan ei ole saatu mukaan lääkäriä Vertaistukitoiminnan kehittäminen on toteutunut eri vammaisjärjestöjen keskuudessa. 3.3. Esteetön ympäristö, rakentaminen ja liikkuminen Porin palveluliikennelinja on suunniteltu erityisesti vanhempien ja liikuntaesteisten henkilöiden tarpeet huomioiden helpoksi ja joustavaksi käyttää: - Autossa on pyörätuolipaikat ja luiska sekä tilaa apuvälineille - Auto on matalalattiamallia

- Porin sosiaalikeskuksen kuljetuspalveluasiakkaalla on oikeus palveluliikennekorttia näyttämällä matkustaa palvelulinjalla normaalia kertamaksua edullisemmin - Apuvälineistä ja avustajasta ei peritä erillistä maksua - Palveluliikenne täydentää kuljetuspalveluasiakkaiden liikkumismahdollisuuksia Porissa on kiinnitetty viime vuosina huomiota liikkumisesteiden poistamiseen ja katujen kunnossapitotöiden merkitsemiseen Suurimpiin ostoskeskuksiin on oltu yhteydessä ja niihin on saatu levähdyspaikkoja on osallistunut uuden linja-autoaseman suunnittelutyöhön antamalla asiantuntijalausuntoja n kuuleminen kunnallisessa rakennustyössä on toteutunut osittain 15 3.4. Itsenäisen elämän tukipalvelut Omaishoitajien kuntoutustarvetta ei ole kartoitettu Vammaisten elinoloja ja palvelutarvetta on selvitetty tekemällä ASPA-selvitys (asumispalvelu) Harkinnanvaraisten määrärahojen lisäämistä kunnan sosiaalitoimeen on käsitelty vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä, mutta edelleen määrärahat ovat liian vähäiset Pori on mukana ASUVA-projektissa, jonka tarkoituksena on asumispalvelujen ja - valmennuksen kehittäminen nuorille vammaisille Vertaisneuvojatoiminta ei ole toteutunut 3.5. Päivähoito ja koulutus ovat järjestäneet eri kouluilla tiedotustilaisuuksia vammaisuudesta Koulutettuja koulunkäyntiavustajia on palkattu kouluihin jonkin verran Ohjelman laatimisen jälkeen on tullut uusi laki koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseksi (ILTIS-toiminta). Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivätoiminta on järjestetty, mutta loma-ajan toiminta vain osittain Ammatinvalinnan ohjaus on toteutunut lakisääteisenä

16 3.6. Työllistyminen ja taloudellinen turva Kaupunki järjestää päivä- ja työtoimintaa vammaisille Kaupunki toimii edelleen vajaakuntoisten työllistämisessä suunnannäyttäjänä Kaupungin työvoiman palvelukeskuksessa työskentelee vajaakuntoisten työllisyysneuvojia Muut vammaispoliittisen ohjelman 2000-2004 työllisyyttä ja taloudellista turvaa koskevat toimenpide-ehdotukset ovat hyvin teoreettisia ja niiden toteutumisen arvioiminen vaikeaa. 3.7. Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajan palvelut Avustajan maksuton sisäänpääsy avustettavan kanssa eri kulttuuri-, ja liikuntatiloihin ja tapahtumiin ei ole toteutunut kuin osittain Vammaisille on turvattu osittain osallistumismahdollisuus kulttuuri-, liikunta- ja harrastustoimintaan Porin kaupunginhallitus myöntää vammaisneuvostolle vuosittain määrärahan, jonka vammaisneuvosto jakaa eri järjestöille toiminta-, liikunta- ja vuokra-avustuksina. Määräraha ei kuitenkaan ole ollut riittävä Kaupunki tarjoaa vammaisjärjestöjen kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan tapahtumiin tiloja käyttöön maksutta 3.8. Poliittinen päätöksenteko Kaupungin ja vammaisjärjestöjen välinen yhteistyömuotojen kehittäminen ei ole toteutunut toivotulla tavalla 4. KEHITTÄMISTOIMENPITEET 4.1. Tiedotus Tiedotusvälineet, kaupungin virastot, Kansaneläkelaitos ja vammaisjärjestöt ovat yleisimpiä tiedonjakajia vammaisten arjessa. Parhaita asiantuntijoita vammaisuuteen liittyvässä viestinnässä ovat vammaiset itse. Vammaisinfo toimii myös hyvänä tiedonlähteenä (www.pori.fi/sov/vammaisinfo). Tavoitteet Vammaisilla kuntalaisilla on muiden kuntalaisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tietoa Tiedottaminen on selkokielistä Sähköinen viestintä on selkeää ja eteneminen verkossa helppoa Porin kaupungin vammaisinfoa kehitetään ja päivitetään. Kaupungin tulee kiinnittää erityistä huomiota tiedottamiseen silloin, kun lainsäädännössä, palveluissa tai elinympäristössä tapahtuu vammaisia koskevia muutoksia

17 Toimenpiteet Toteuttaja Aikataulu Seuranta Kehitetään ja päivitetään vammaisinfoa. Turvataan riittävät resurssit toimintaan. Kaupunginhallitus Kaupunginkanslia Tietohallinto Käyttö aloitetaan vuoden 2007 alusta Kaupunginkanslia Porin kaupungin vammaispoliittisesta ohjelmasta tehdään selkokielinen lyhennetty versio sekä äänikasetti/cd vammaisjärjestöjen käyttöön. Porin kaupungin tiedotuksessa huomioidaan aistivammaiset. Vammaisinfon tunnetuksi tekeminen (tiedonanto medialle). Kaupungin tiedottaja, Kaupungin tiedottaja Kaupunginkanslia Eri hallintokunnat Kaupungin tiedottaja Eri hallintokunnat 2007-2008 Eri hallintokunnat 2007-2008 4.2. Esteetön elinympäristö Pori 2012 strategia Strategianmukaisesti Porissa on mahdollista valita sopiva asumisen muoto. Elinympäristö on terveellinen ja viihtyisä. Tavoitteet Perustetaan työryhmä kartoittamaan liikkumisesteet Porissa Liikuntaesteet poistetaan mahdollisuuksien mukaan kaikista julkisista ja kaupallisista tiloista sekä kaduilta ja yleisistä kulkuvälineistä Seurataan taksikaluston määrää ja laatua (inva-takseja liian vähän) osallistuu asiantuntijana uusien kuljettajien koulutukseen Tekninen palvelukeskus (TPK) pyytää vammaisneuvostolta lausunnot kaikista julkisista rakennushankkeista ja kaavoitusosasto kaavahankkeista Huolehditaan katujen kunnossapitotöiden riittävästä merkitsemisestä (esim. puomit) Seurataan ja osallistutaan palvelulinjan kehittämiseen sekä seurataan matkapalvelukeskushankkeen toteutumista (koko matkaketju saatava esteettömäksi kotoa määränpäähän asti) TPK lähettää nähtävillä olevat katusuunnitelmat kommentoitaviksi vammaisneuvostolle

18 Toimenpiteet Toteuttaja Aikataulu Seuranta Kaupunkialueen liikuntaesteet kartoitetaan (esim. oppilastyönä). TPK 2007-2008 kartoitus, jota seurataan jatkossa TPK Paikallisliikenteen aikatauluun ja reittikarttaan merkitään matalalattiabussien kulkureitit. Seurataan taksien määrää ja niiden sopivuutta vammaiskuljetuksiin ja tarvittaessa tehdään esityksiä (invatakseja on liian vähän) Joukkoliikennetoimikunta Joukkoliikenteen harjoittajat Joukkoliikennetoimikunta 2007-2009 TPK TPK asiantuntijana mukaan uusien kuljettajien koulutukseen. Joukkoliikennetoimikunta 2007-2012 TPK Julkisista rakennus- ja kaavahankkeista vammaisneuvoston lausunto huomioiden kaikkien vammaisryhmien tarpeet TPK Kaavoitusosasto TPK Keskeisten yleisten alueiden, pihojen, jalkakäytävien, inva-pysäköintipaikkojen, kevyen liikenteen väylien, sekä bussipysäkkien kunnossapitoa ja valvontaa parannetaan TPK TPK Kaupunkiliikkumiseen tarpeeksi vammaisille ja vanhuksille levähdyspenkkejä. Suositellaan myös suurimpiin ostoskeskuksiin. TPK Kartoitus 5 vuoden välein MPK:n hankkeen toteutumista ja jatkossa sen toimivuutta seurataan Joukkoliikennetoimikunta 2008-2010 Joukkoliikennetoimikunta

19 4.3. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntoutus Pori 2012 strategia Porissa palvelut tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti mutta tasapuolisesti ja inhimillisesti. Kaiken taustalla on laadukas päätöksenteko. Palveluprosessi määritellään osana laatujärjestelmää, joka koskee sekä omaa palvelutuotantoa että ostopalveluja. Porissa varmistetaan arvokas ja turvallinen vanhuus. Tavoitteet Täydennetään nykyistä vastaanottotoimintaa (Erityisneuvola) vastaamaan kokonaisvaltaisesti nuorten ja aikuisten kehitysvammaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Neuvolassa tehdään lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset tutkimukset, joiden pohjalta laaditaan yksilöllinen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma asiakkaan ja hänen perheensä kanssa. Tutkimuksissa kartoitetaan mm. kuntoutukseen, asumiseen, koulutukseen, päivä- ja työtoimintaan sekä sosiaaliturvaan liittyvät palvelutarpeet ja ohjataan tarvittaviin palveluihin. Sosiaalitoimen vastaanottotoiminnassa on mukana psykologi ja sosiaalityöntekijä sekä muita erityistyöntekijöitä tarpeen mukaan. Jotta voidaan puhua erityisneuvolatoiminnasta, vaaditaan toimintaan mukaan myös lääkäri Jos perheeseen syntyy vammainen lapsi, vanhemmat tarvitsevat tietoa sekä vammasta että sen hoidosta, apuvälineistä sekä kuntoutuksesta ja sosiaalipalveluista. Laaditaan sähköinen ensitietopaketti, joka sijoitetaan Porin kaupungin vammaisinfon sivuille. Laaditaan myös painettu versio, jota jaetaan tarpeen mukaan eri toimipisteistä Vammaispalvelulain mukaisiin määrärahasidonnaisiin palveluihin ja taloudellisiin tukitoimiin osoitetaan tarvetta vastaavat määrärahat Terveydenhuollossa turvattava perusapuvälineiden saatavuus kuntalaisille Vaikeavammaisten tarvitsemaa päivittäistä hoitoa varmistetaan lisäämällä omaishoitajien vapaan järjestämisvaihtoehtoja Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotipalvelujen saatavuutta parannetaan Vertaistuki- ja neuvojatoimintaa kehitetään Vaikea- ja kehitysvammaisten asumispalveluita lisätään Toimenpiteet Toteuttaja Aikataulu Seuranta Erityisneuvolatoiminta käynnistetään Osoitetaan toiminnan käynnistämiseksi tarvittavat lääkäripalvelut. Terveystoimi 2007-2010 Terveystoimi, Vammaispalvelulain mukaisiin määrärahasidonnaisiin palveluihin ja taloudellisiin tukitoimiin osoitetaan tarvetta vastaavat määrärahat. Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginkanslia 2008-2012 Tiedon saannin turvaamiseksi ja perheiden jaksamisen tukemiseksi laaditaan Ensitietopaketti vammaisuudesta. Terveystoimi 2007-2010 Terveystoimi

20 Toimenpiteet Toteuttaja Aikataulu Seuranta Terveystoimen talousarvioon varattava riittävästi määrärahoja apuvälineiden hankkimiseksi. Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Terveystoimi 2008-2012 Terveystoimi Vammaisten tarvitsemaa kotihoitoa kehitetään kohdistamalla kotipalveluita myös vammaisten tarpeisiin. 2008-2009 Omaishoitajien jaksamista tuetaan, kouluttavat yhteisesti vertaistuki- ja vertaisneuvojatoimintaan henkilöitä vammaisten avuksi. 2008-2012 Vaikea- ja kehitysvammaisten asumispalveluita toteutetaan tarvetta vastaavasti. Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 2007-2012 4.4. Päivähoito ja koulutus Pori 2012 strategia Lapsiperheet haluavat asua Porissa. Se merkitsee heille terveyttä ja turvallisuutta, hyvää vapaaajan sisältöä ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Tavoitteet Esi- ja peruskouluissa, joissa opiskelee vammaisia, pitää olla peruskoululain mukaiset avustajapalvelut Erityisopettajien ja kouluavustajien täydennyskoulutus turvataan Liikuntaesteet poistetaan kouluista ja päiväkodeista huomioiden myös lasten liikuntavammaiset vanhemmat Koulut, joissa on integroituna vammaisia koululaisia, tulee varustaa hyvä kommunikoinnin mahdollistava laitteisto Koululaisten iltapäivä- ja loma-ajan toimintaa järjestetään riittävin resurssein Inkluusio edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumista. Vammaisten ihmisten oikeuksien ja yhdenvertaistamisen ohjeiden mukaisesti koulujärjestelyjä ja oppimisympäristöjä tulee kehittää kaikille sopiviksi Koululaisten iltapäivä- ja loma-ajan hoito turvataan riittävin resurssein On tutkittava mahdollisuuksia siirtyä integroidusta opetuksesta inkluusio-opetukseen