Näkökulmia nuorten palveluiden ja työllisyyden kehittämiseen Forssassa

Näkökulmia nuorten palveluiden ja työllisyyden kehittämiseen Forssassa

Kohti matalan kynnyksen palveluita Nuoret mainostavat kavereilleen saamiaan laadukkaita palveluita, yritykset rekrytoivat entistä enemmän osaavia nuoria tekijöitä ja tukea tarvitsevat nuoret pääsevät elämässä eteenpäin monialaisen ja yhteisesti koordinoidun palvelukokonaisuuden ansiosta. Tämä ihannekuva ei kuitenkaan ole Forssasta. Vielä. Valtaosalla alueemme nuorista menee hyvin. Suurin osa nuorista saattaa opintonsa loppuun ja suuntaa melko nopeasti koulun jälkeen työelämään. Osalle nuorista kuitenkin ongelmat kasaantuvat ja heillä on tarve saada moniammatillisia palveluita nopeasti ja samasta paikasta. Lisäksi monet nuoret tarvitsevat pientä apua ja tukea koulutukseen ja työhön liittyvissä asioissa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on jo useiden vuosien ajan tehty erilaisia ja tutkimuksia ja hankkeita. Syrjäytymisen syyt ovat moninaisia, ja pahimmillaan mukana voi olla niin taloudellisia, sosiaalisia kuin psyykkisiäkin ongelmia. Puhutaan niin sanotusta viheliäästä ongelmasta, johon ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua tai yksinkertaista mallia. Syrjäytymiseen puuttuminen edellyttää yhteistyötä, tietojen vaihtoa ja koordinaatiota. Lähtökohdan pitäisi kuitenkin olla selkeä: varhaisen vaiheen syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä keskiössä ovat peruspalvelut, joissa tuetaan lapsia, nuoria ja perheitä. Tämän jälkeen kriittisinä hetkinä toimivat nivelvaiheet kouluun tai työelämään. Mikäli nuori jää näissä kohdissa ilman tukea, voi seurauksena olla vuosien työttömyys, josta kaikki eivät edes kuntoudu takaisin työelämään. Ongelmiin pitää puuttua ennen kuin ne kasvavat liian isoksi vyyhdiksi. Keskeinen ratkaisu on tarjota nuorille matalan kynnyksen palvelua, jossa nuori saa tukea monialaisesti eri toimijoilta pieniin ja isoihin asioihin. Samalla tuetaan nuoria matkalla kohti työllistymistä. Koemme että nuorten työllistäminen on niin yksilöllinen, sosiaalinen kuin yhteiskunnallinenkin tavoitetila, joka kehittää kokonaisvaltaisesti hyvinvointia. Lisäksi erityistä huomiota tulee antaa merkityksellisyydelle, sille että rakennamme yhdessä mielekkäitä elämäntarinoita, haemme yhteisesti mielekkäitä ratkaisuja niille nuorille, jotka tällä hetkellä saattavat nähdä tulevaisuutensa näköalattomana. Tuomme tässä julkaisussa esiin kahdeksan teemaa, joilla nuorten ennaltaehkäisevää palvelua on mahdollista kehittää entistä vaikuttavammaksi. Näiden aikaansaaminen ja kehittäminen edellyttää kaikkien sitoutumista yhteisen tavoitteen eteen. Teemoja on kehitetty yhteistyössä nuorten palveluita toteuttavien henkilöiden kanssa - suuret kiitokset kaikille osallistuneille! Ohjaamo Forssa Jukka Lidman Projektipäällikkö Irina Kujanpää Palvelukehittäjä 2

Ohjaamo nuorten palveluiden kokoajana Ohjaamo on toimintamalli, joka on nostettu hallitusohjelmassa keskeiseksi nuorisotakuun toteutumisen muodoksi. Ohjaamon toimintaideana on koota eri toimialojen nuorten palveluista vastaavia tahoja yhteen, saman katon alle. Nuoret saavat ohjaamoista matalan kynnyksen moniammatillista tukea ja apua. Ohjaamoja on syntynyt ympäri Suomea noin 30 kuntaan ja niitä avataan koko ajan lisää. Forssan Ohjaamo käynnistynyt ensimmäisten joukossa Forssan Ohjaamon tehtävänä on toteuttaa nuorisotakuuta, kehittää yhteistyötä ja luoda uusia työllistämisen malleja. Työllistämien tueksi Ohjaamo tekee tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Forssan Ohjaamon keskeiset viestit ovat: Nuorille: elämässä eteenpäin Sidosryhmille: Suunnitelmallinen ja kehittyvä verkostotyö Yrityksille: Tunnemme nuoret 3

1. Asiakaslähtöisyys toimintakulttuurin ytimeen Nuorten palvelut ovat nuoria varten, ja sen sijaan että olettaisimme tietävämme, mitä he haluavat, tulee asiakkaiden ääni ottaa tasa-arvoisena huomioon. Palvelut, toimintatavat ja toimintakulttuuri tulee rakentaa kohti nuorten asiantuntijuuden käyttöä palveluissa. Kunnilla on lakisääteinen vastuu ottaa nuoret mukaan osallistamiseen, vaikuttamiseen ja kuulemiseen. Käytännössä tämä edellyttää nuorten kokonaisvaltaista mukana olemista suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa siten että nuorten näkemykset otetaan tasa-arvoisina mukaan muiden asiantuntijanäkemysten kanssa. Julkisilla palveluilla on suuri merkitys nuorten elämään: kysymys on nuorten työllisyydestä, elämänhallinnasta ja hyvinvoinnista, joten on tärkeää että nuoret saavat oman elämäntilanteensa parantamiseen liittyviä vaikuttavia palveluita nopeasti ja riittävästi, ja voivat myös vaikuttaa palveluiden kehittämiseen. Asiantuntijoiden näkemys nuorten elämästä ja tarpeista voi olla hyvin erilainen kuin nuorilla itsellään ja tästä syystä tarvitaan palvelujen käyttäjien näkemyksiä siten, että lopputulos vastaa mahdollisimman paljon nuorten tarpeita. Asiakaslähtöinen palvelumalli luo positiivista mielikuvaa Forssasta asukkaiden näköisestä kaupungista. Keinoja asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi Forssassa: Asiakastyytyväisyyskyselyt. Palautteet, kyselyt ja kannustaminen palautteen antamiseen luovat ilmapiirin siitä, että asiakkaita kuunnellaan ja heidän mielipiteellään on väliä. Asiakaspalautteen järjestelmällisen keruun lisäksi tarvitaan jalkautuvaa työtä, joissa nuorilta kysytään esimerkiksi kouluissa heidän näkemyksistään kasvu- ja elinoloista. Nuoret palvelujen kehittäjinä. Nuorisovaltuuston ja asiakasraadin roolin vahvistaminen, siten että he toimivat yhtenä asiantuntijaosapuolena nuoria koskevien palvelujen kehittämisessä. Nuorten rooli ja asiantuntemus tunnistetaan ja heiltä osataan kysyä oikeita kysymyksiä oikeista asioista Asiakaslähtöisyys toimintakulttuurin keskiössä. Nuorten osallistamisesta kehittämiseen tulisi tehdä vakiintunut toimintatapa. Tämä tarkoittaisi siirtymää asiakastiedosta asiakasymmärrykseen. Osallistaminen tämän hetken muotisanana? Asiakkaita osallistavan kehittämisen leviämiselle on syynsä: käyttäjiä kuuntelemalla saadaan aikaan käyttäjälähtöisiä innovaatioita. Oulussa opiskelijat otettiin mukaan kehittämään uutta oppimisympäristöä, Lahdessa taas oppikirjojen kuvitukseen saatiin yllättäviäkin havaintoja lukiolaisten raadilta. Kaupunkikehittämisessä osallistamista on toteutettu monin toimin, esimerkiksi Kalasatamasta ollaan kehittämässä fiksumpaa kaupunginosaa osallistamalla alueen toimijoita ja asukkaita Kehittäjien klubin kautta. Nuorten kohdalla asiakaslähtöisiä innovaatioita on kehitetty kulttuuritoiminnassa ja esimerkiksi kirjaston palveluiden kehittämisessä, mutta matkaa aitoon nuorten kuulemiseen on vielä. 4

2. Monialaisesti kohti yhteistä päämäärää Nuorisotakuu tarkoittaa, että jokaiselle nuorelle tarjotaan työ-, kokeilu-, koulutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Samalla kentällä toimittaessa ongelmat ovat yhteiset, mutta onko tavoite? Yksin tekeminen ei enää riitä, vaan palveluja tullaan kehittämään entistä enemmän kohti monialaista yhteistyötä. Monialaisen yhteistyön avulla nuoren hyvinvointi ja työllistyminen saadaan kokonaisvaltaisemmin haltuun, ja mahdollisiin ongelmiin pystytään puuttumaan nopeammin. Eri toimijoiden palvelut tulisi myös pystyä yhdistämään asiakaslähtöisiksi palveluketjuiksi niin, että kaikki toimijat tunnistavat oman roolinsa palvelukokonaisuudessa ja asiakkaat etenevät palvelusta toiseen jouhevasti. Tämänkaltaisia yhteisiä palvelupisteitä on syntynyt Suomeen viime vuosina runsaasti. Nuorten palvelut on sijoitettu onnistuneesti saman katon alla Oulun Byströmin talossa. Forssassakin toimiva ankkuritiimi taas on hyvä esimerkki siitä, miten nuorten rikoskierteeseen joutumista ehkäistään moniammatillisen tiimin osaamisella. Nuorisotakuun toteutuminen Forssassa on haasteellista, ja tuloksiin pääseminen edellyttää toimivaa yhteistyötä toimijoiden välillä. Kolme tapaa tehostaa nuorisotakuun toteutumista: Yhteinen palvelusuunnitelma. Nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämiseksi tulisi nuoria koskevat eri toimijoilta tulevat suunnitelmat koota yhteiseksi palvelusuunnitelmaksi tukemaan nuoren yksilöllistä etenemistä. Prosessien kehittäminen. Palvelusta toiseen eteneminen tulisi olla asiakkaalle loogista ja ymmärrettävää. Tämä edellyttää yhteisten palveluprosessien kehittämistä ja rajat ylittävää koordinointia. Forssassa monet organisaatiot tarjoavat nuorille palveluita. Osataanko täällä hyödyntää toimijoiden vahvuuksia, vai onko palveluissa päällekkäisyyksiä? Palveluohjauksen tehostaminen. Jotta nuori saa oikeaan aikaan oikeaa palvelua, palveluohjauksen tulisi olla selkeää ja lähteä liikkeelle riittävästä alkukartoituksesta. Nuoren etenemistä ja oikean avun saantia palveluissa tulisi seurata toiminnan vaikuttavuuden varmentamiseksi. 5

3. Tietoa päätöksenteon tueksi Ilman luotettavaa tietoa palveluiden toimivuudesta kehitämme niitä sokkona - emme tiedä missä olemme tai onko suunta oikea. Tiedon keräämisen keskeisin lähtökohta on yhteisesti määritelty strategia ja tavoitteet. Näiden toteumista tulisi seurata ja kehittää yhteisen tiedonkeruun ja mittareiden avulla. Kerätyn tiedon tulisi tukea entistä vaikuttavampien ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittämistä ja myös veroeurojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Tietoa palveluista tulee kerätä kokonaisvaltaisesti. Alla on esitetty muutamia tiedon keräystapoja ja mihin kerättyä tietoa voidaan hyödyntää: Systemaattinen tiedon kerääminen mahdollistaa tiedolla johtamisen, jossa sekä strategisia että operatiivisia päätöksiä voidaan tehdä luotettavan tiedon pohjalta nopeasti. Tiedon kerääminen ja systemaattinen kehittäminen vahvistavat myös palveluiden positiivista imagoa ja luovat eteenpäin katsovan kaupungin brändiä. Tulevaisuuden ennakoinnilla parempia palveluita Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on kehitetty tiedon johtamisen mallia, jossa sosiaali- ja terveyspalveluista saadaan kattavasti tulevaisuuteen kohdistuvaa tietoa, joka kertoo kuntalaisten hyvinvoinnin kehittymisestä. Tiedolla johtaminen tukee strategista päätöksentekoa ja helpottaa operatiivista toimintaa. http://www.sitra.fi/julkaisut/ muut/sosiaali_ja_terveyspalveluiden_tietojohtamisen_kasikirja.pdf Kohti tiedolla johtamista: Yhteinen pohja tiedon keräämiseen. Yhteisten kysely- ja haastattelupohjien sekä yhteisen tietojärjestelmän avulla saadaan yhteneväistä ja vertailukelpoista tietoa toiminnan kehittämiseen Asiakastiedon systemaattinen kerääminen. Tietoa tulisi saada kävijämääristä lähtien aina ennakoituihin vaikutuksiin asti sen mukaan mikä on toiminnan kehittämisen kannalta hyödyllistä. Tiedon keräämisen tulee olla säännöllistä ja jatkuvaa. Tiedon analysointi ja hyödyntäminen. Tiedon ja tulosten kerääminen yhteen auttaa käsittelemään sitä monialaisissa yhteistyöryhmissä ja hyödyntämään päätöksenteon ja johtamisen tukena. 6

4. Näkökulman laajentaminen kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia Kenen ehdoilla hyvinvointi määritellään? Hyvinvointi koostuu useista elämän osa-alueista, mutta ilman monialaista yhteistyötä nuoren ongelmia saatetaan katsoa vain yhden työntekijän näkökulmasta. Nuorten hyvinvointi on tavoite, johon eri toimijoiden tulisi sitoutua yhdessä, nuorten näkemystä unohtamatta. Hyvinvoinnin lisääminen on myös kunnan tehtävä. Yksilön hyvinvointi paranee yksilöllisten ratkaisujen avulla, kunnan hyvinvointi puolestaan silloin, kun useita yksilöitä kyetään vahvistamaan kohti aktiivista kansalaisuutta. Työn koetaan olevan keskeinen hyvää ja laadukasta elämää tuova tekijä. Työttömyyden taas on todettu heikentävän psyykkistä ja fyysistä tilaa. Työn löytämisessä haasteeksi saattaa nousta ongelmia, joita ei kapealla näköalalla voi huomata. Taustalla saattaa olla esimerkiksi työnterveydentilaan tai oppimiseen liittyviä ongelmia. Ilman kokonaisvaltaista tunnistamista ja tukea nuori voi jäädä yksin. Palvelujärjestelmän tulee pystyä tarjoamaan kokonaisvaltaista tukea nuoren tilanteeseen. Helpoiten kokonaisvaltaista palvelua pystytään tarjoamaan toimimalla monialaisesti yhdessä saman katon alla. Kokonaiskuvassa reittejä on monia ja yksilöitä vielä enemmän jokaisella on oma tarinansa 7

5. Nuoret työelämään eri polkujen kautta Nuorten työllisyystilanne on kehittynyt heikkoon suuntaan viime vuosina. Ovatko nykyiset työllistämistoimet riittäviä, oikein kohdistettuja ja tehokkaita? Nuorisotyöttömyys Forssassa on aiemmin kulkenut valtakunnallisen trendin mukaisesti, mutta lähtenyt omille teilleen 10 vuotta sitten. (Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta, vuodet 1991-2014) Nuorten työttömyysprosentti on pyörinyt Forssassa 20 prosentin tienoilla viime aikoina. Matkaa 90-luvun pahimpaan tilanteeseen vielä on, mutta nuorisotyöttömyys ollut jo tovin Kanta-Hämeen kuntien korkeimpia ja ero valtakunnalliseen tasoon on suuri. Rakennemuutoksen seuraukset saattavat vielä pahentua. Paineet näkyvät myös kaupungin budjetissa, sillä pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuus on merkittävästi noussut erityisesti nuorten osalta. Nuorten työllistymiseen on panostettu, mutta palvelut eivät ole vastanneet riittävästi muuttuneeseen tilanteeseen. Tarvitaan uusia innovatiivisempia ja eri asiakasryhmien tarpeet huomioon ottavia keinoja, joita tulisi kehittää yhteistyössä kaupungin ja TE-toimiston kesken. Erityisesti yhteiseen palvelusuunnitelmaan, yhteisprosessien kehittämiseen ja tiedonvaihtoon tulee panostaa. Palvelujärjestelmän tulee tukea nuoren etenemistä omalla polulla ja luoda mahdollisuuksia rajoitteiden sijaan. Palvelumuotoilun avulla voidaan kehittää nuorille yksilöllisiä reittejä kunkin tarpeiden mukaisesti: Elämänhallinta: Nuorille tarjottavat riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, arjenhallinnan tuki ja tarvittaessa eläkeselvitykset. Suunnan löytäminen: Nuoren elämäntilanteeseen sopivat ja tulevaisuuden työllistymistä tukevat kuntouttavan työtoiminnan ja ohjauksen palvelut. Osaamisen vahvistaminen: Nuoren oman osaamispääoman lisääminen muun muassa koulutuksen loppuunsaattamisen ja työkokeilun avulla. Työelämä: Nuoren tukeminen siirtymään vuokra-, osa-, tai kokopäivätyöhön tai mahdollisesti yrittäjyyteen. 8

6. Uusi työelämä edellyttää uusia lähestymistapoja Innovatiivisuutta tarvitaan työllisyydenhoidossa. Yllätetään yhteiskunta työpajassa kerättiin ideoita nuorten työllisyyden parantamiseksi. Esiin nousi muun muassa seuraavia ideoita: Vintageverstas: Yrityksistä ostetaan käytöstä poistettua mutta käyttökelpoista IT-kalustoa. Nuoret paketoivat kaluston ja käyttökoulutuksen yhteen ja kauppaavat näitä paketteja ikääntyneille. Somepaketti järjestöille, joille on tarpeellista olla mukana sosiaalisessa mediassa, mutta riittävää osaamista ei ole. Nuoret tarjoavat näille toimijoille somepalveluita ja nettisivusuunnittelua. Lähiduuni: Palvelussa perustetaan digitaalinen foorumi, jonka ilmoitustaululle yrittäjät voivat laittaa avoimia paikkoja hakuun. Nuoret tarjoavat samalla foorumilla itseään töihin. Paikka toimii työnantajien ja nuorten kohtaamispaikkana. Jos vakituiset työpaikat vähenevät jatkossa entisestään mistä elämiseen riittävä raha silloin tulee? Olemme matkalla kohti uutta työelämää, mikäli työn kysyntä ja tarjonta eivät enää kohtaa samalla tavalla kuin aiemmin. Tietävätkö työnantajat, mistä ja millaista työvoimaa on saatavilla? Tietävätkö nuoret, mitä työ nykyään edellyttää ja millaiselle osaamiselle on kysyntää? Forssa on jo keskellä rakennemuutosta ja teollisuuden työpaikat tulevat katoamaan entisestään sekä perinteisiä ammatteja tulee häviämään. Katkonaiset työurat ovat nykypäivää, eikä enää olla samassa työpaikassa koko ikää. Merkityksellisyys ei rakennukaan yhden työpaikan kautta, vaan ennemmin mielekkäästä etenemisestä työpaikasta toiseen. Töitä tullaan myös tekemään jatkossa entistä enemmän freelancer-pohjalta, jolloin palkka maksetaan pelkästään suoritusten perusteella. Lisäksi erilaisia moniosaajia tullaan tarvitsemaan entistä enemmän. Työllisyyspalveluilta edellytetään entistä enemmän yhteyksien luomista potentiaalisten työntekijöiden ja työnantajien välille. Nuoret tarvitsevat myös mahdollisuuksien kentän avartamista, tietoa siitä missä töitä on, mitä osaamista vaaditaan sekä millaisia yrittämisen muotoja on olemassa. Julkisen sektorin tulisi pystyä vastaamaan jatkossa seuraaviin tarpeisiin: Yrittäjyyskasvatuksen merkityksen huomiointi erityisesti koulutuksessa ja työpajoilla Yhteistyön tiivistäminen julkisten palveluiden, nuorten ja yritysten välillä Uusien trendialojen huomiointi, muun muassa kiertotalous ja digitalisaation eri muodot Yritysten tarpeiden kuuntelu entistä tarkemmin ja työllisyysmallien kehittäminen yhteistyössä https://www.yllatetaanyhteiskunta.fi/documents/99710/0/ JAM%2028.4.2014%20Yl- la%cc%88teta%cc%88a%c- C%88n%20yhteiskunta.pdf 9

7. Yrityslähtöisesti uusia työllistämismalleja Pystymmekö riittävästi tukemaan alueen yritysten rekrytointi- ja kasvutarpeita? Toimimalla edelleen samalla tavalla kuin aina aiemmin emme kuuntele riittävästi yritysten näkemyksiä. Yritysten tarpeet ja rekrytointipolitiikka ovat muuttuneet, ja tässä tilanteessa on turha pitäytyä kiinni vanhassa tavassa toimia. Tässä tilanteessa elintärkeää olisi tehdä tiivistä yhteistyötä yritysten, nuorten, työvoimahallinnon ja kunnan toimijoiden kesken. Työllisyyspalveluiden jalkautuminen yrityksiin mahdollistaa toimijoiden yhteistyön tiivistämisen sekä piilotyöpaikkojen löytämisen. On kuitenkin vältettävä tilannetta, jossa eri toimijat ja hankkeet kiertävät yrityksissä mainostaen kukin omia palveluitaan. Forssassa vuoden 2016 alussa aloittanut yritystiimi koordinoi kaupungin oman toiminnan yritysrajapintatyötä ja tarvittaessa kokoaa laajemmin toimijoita yhteisen pöydän ääreen. Kaupungin ja yritysten yhteistyö ei voi olla pelkästään piilotyöpaikkojen etsimistä. Keskeistä on luonnollisesti aktiivinen elinkeinopolitiikka ja yritysten kasvun tukeminen pitkällä aikavälillä nämä toimet ovat keskeisimpiä kaupungin toimia uusien työpaikkojen syntymiseen. Suomessa on jo seuraavanlaisia yrityslähtöisiä malleja työllistämiseen: Yrittäjälähtöinen työllistäminen: Sitran työllistämismallikokeilu kokoaa kunnittain yhteen työnantajia, joilla on mahdollisuus tarjota yhteisesti enemmän töitä. Mallissa perustetaan paikallistasolle yrittäjävetoinen verkosto, joka hankkii työlle tekijöitä verkoston jäsenten tarpeiden mukaan. Mallia pilotoidaan pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Myös Forssa on mukana toimintamallin pilotoinnissa. Yrittäjyyskasvatus työpajoilla: Vaihtoehto osaamisen vahvistamiseen on nuorten yrittäjyyspaja. Työvoimahallinnon järjestämää koulutusta on pilotoitu vuodesta 2013 alkaen ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Toimintaa järjestetään tällä hetkellä monilla paikkakunnilla ympäri Suomea ja se on tarkoitus valtakunnallistaa. Pajassa käydään läpi monipuolisesti yrittäjyyteen liittyviä teemoja, muun muassa liikeidean kehittämistä, verkostoitumista, markkinointia, taloushallintoa ja päästään testaamaan omaa liikeideaa. Koulutuspaikkoja on rajallisesti, joten pajalle valikoidaan sopivat nuoret. Yhteinen työntekijä usealle työnantajalle: Kankaanpään yrittäjät palkkasivat nuoren kesätyöntekijän tekemään paikallisten yrittäjien puolesta posti- ja kauppareissuja. Tavoitteena oli helpottaa yrittäjien juoksevien asioiden hoitoa kesäkaudella. Tätä Keikkaeikka-nimellä toimivaa palvelua ovat voineet tilata myös muutkin kuin Kankaanpään Yrittäjien jäsenet. Millaisia omia malleja voisimme rakentaa Forssassa? 10

8. Kokeilujen kautta kohti vaikuttavia toimintamalleja Kokeilun kautta käytäntöön: Terveyspalvelut ja ohjaus samasta pisteestä Terveyskeskusten alaisina toimivat Terveyskioskit tarjoavat asiakkaille matalan kynnyksen palveluita yhdestä palvelupisteestä. Kioskit toimivat terveyskeskuksen alaisina yksiköinä täydentäen kunnan perusterveydenhuollon kokonaisuutta. Asiakkaat saavat hoitajien tarjoamia terveyspalveluita luontoisten asiointipaikkojen yhteydessä, esimerkiksi kauppakeskuksissa ja palveluihin pääsee ilman ajanvarausta. Kioskilla saa kunnan tarpeiden mukaan muun muassa ennaltaehkäisevää terveysneuvontaa, palveluohjausta sekä pienimuotoista vastaanottotoimintaa, kuten verenpaineenmittausta ja rokotuksia. Mallia on kokeiltu ja pilotoitu kunnissa yhteistyössä Sitran kanssa, ja Terveyskioski on toiminnassa muun muassa Lahden kaupungissa. Miksi innovaatioita syntyy esimerkiksi vanhuspalveluihin mutta ei juurikaan nuorisotyöhön? Pelkästään yksityisen sektorin kasvanut rooli vanhuspalveluissa ei tätä selitä. Ongelmana on että nuorisoalan haasteita ei ole kyetty konkretisoimaan riittävällä tasolla. Tarvitaan ryhtiliike kohti innovatiivisia ratkaisuja. Entistä vaikuttavampiin toimintamalleihin pääsy edellyttää ennakkoluutonta hyvien käytäntöjen soveltamista ja kokeilukulttuuria. Mikäli Forssassa rohkaistuttaisiin kokeilemaan entistä enemmän, voisimme löytää uusia yllättäviäkin toimintamalleja. Matkan varrella tulee aina eteen myös epäonnistumisia, mutta nopeilla ja pienillä kokeiluilla saadaan arvokasta tietoa niin, että riskit eivät kasva liian suuriksi. Miksi kokeilukulttuuria tarvitaan? Vastaan tulee monesti viheliäisiä ongelmia, jotka eivät välttämättä ratkea yhdellä ja ainoalla tavalla. Myös toimintaympäristön vaikutukset saattavat olla ennakoimattomia. Tarvitaan toimintatapaa, jossa kaikkea ei tehdä heti valmiiksi, vaan aloitetaan pienestä. Kun toimitaan monialaisesti, tavoite on että kokeiluista saatu on kaikkien toimijoiden käytössä, sillä itse toimintakin on yhteistä. Monimutkaisia asioita kehitettäessä kenenkään ammattitaito ei riitä yksinään riittäviin ratkaisuihin. Pieneksi kokemukseksi voidaan laskea jo se, että verrataan kehittämistyön kohdetta muualla aikaisemmin hankittuun tietoon. Jos taas joitain innovaatioita halutaan ottaa käyttöön omalla paikkakunnalla, on ymmärrettävä oman toimintaympäristön erityispiirteet ja asiat jotka saattavat vaikuttaa kokeilun lopputulokseen. Näitä erityispiirteitä ovat muun muassa kaupungin poliittiset ja sosiaaliset rakenteet. Kokeilukulttuurin toteuttaminen käytännössä: Kokeilu on aina pieni ja siihen tulisi käyttää aikaa, rahaa ja vaivaa vain sen verran mitä tarvitaan hyödynnettävissä olevan palautteen keräämiseen. Kokeilua peilataan kokonaiskuvaan, pidetään koko ajan mielessä mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa. Paras tieto toimivuudesta saadaan asiakkailta sekä toimintaan osallistuvilta sidosryhmiltä esimerkiksi osallistavien menetelmien kautta. Vaihtoehtoisia ideoita tuotetaan paljon ja valinta tehdään vasta testaamisen jälkeen. Testaamiskierroksia voi olla useita. Varsinaisen kokeilun toteuttaminen ja saatujen tulosten levittäminen. 11

12