Palveluintegraatiota nuorisotakuun kuntakokeilun avulla 2016 Jukka Lidman Irina Kujanpää

Transkriptio

1 Forssa Palveluintegraatiota nuorisotakuun kuntakokeilun avulla 2016 Jukka Lidman Irina Kujanpää

2 Kuntakokeilun taustat Tarpeet Nuorille suunnattuja palveluja on selkeä tarve kehittää niin, että nuori saa tarvitsevansa palvelut saman katon alta ilman luukulta toiselle pompottelua. Palvelujärjestelmä on rakentunut pirstaleiseksi, eikä nuorilta voida olettaa palvelutarjonnan koko kirjon tuntemusta. Asiakaslähtöiseen toimintatapaan pyrittäessä on välttämätöntä tuoda palvelut nuorten saavutettavaksi. Toimivan yhteistyön avulla tiedot nuorista kulkeutuvat tehokkaammin viranomaisverkostossa ja nuoret saavat kokonaisvaltaisempaa ja oikea-aikaista ohjausta tarvittavien palveluiden pariin. Yhteisessä toimitilassa työskennellessä toimijoiden tiedonkulku on erityisen sujuvaa. Yhteiskunnan kannalta pitkäaikaistyöttömyys on merkittävä kustannuserä. Työllistämisen edistämiseksi ja sosiaalisen vahvistamisen lisäämiseksi nuorille työttömille työnhakijoille erilaisia aktivointitoimenpiteitä. Toimiva yhteistyö lisää toimijoiden keskinäistä tuntemusta ja nuoria voidaan ohjata tehokkaammin sellaisten aktivointitoimenpiteiden pariin, jotka auttavat työllistymistavoitteita. Tavoitteet TE-toimisto ja kaupunki edistävät matalan kynnyksen palveluiden kehittämistä nuorisotakuun toteuttamiseksi. Käytännössä tämä tapahtuu myös muiden organisaatioiden kanssa moniammatillista ja monialaista yhteistyötä kehittämällä sekä nuorten palvelupisteen toimintaa syventämällä. TEtoimisto ja Forssan kaupunki parantavat keskinäistä tiedonvaihtoaan. Toiminta kohdentuu Forssassa toimivaan nuorten matalan kynnyksen palvelupiste Ohjaamoon, jossa nuorille tarjotaan yhteen paikkaan koottua monialaista ohjausta ja valmennusta, joiden tavoitteena on nuorten ohjaaminen koulutukseen tai työhön. Pyrkimyksenä on tehdä vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä sektorirajat ylittävää yhteistyötä nuorten hyvinvoinnin ja työllistymisen parantamiseksi. Ohjaamon toiminnan keskiössä on nuorten ohjauksessa ja työllistymisessä tarvitsemien monialaisten palveluiden asiakaslähtöinen kehittäminen siten, että eri viranomaisten resursseja ja asiantuntemusta hyödynnetään tehokkaammin.

3 Kuntakokeilun näkökulmat Kohde Edellytykset Asiakkaina alle 30-vuotiaat nuoret Työntekijöinä työllisyydenhoidon ja nuorisotoimen ammattilaiset Organisaatioina Forssan kaupunki, Ypäjän kunta, Hämeen TE-toimisto sekä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Asiakkailta sitoutuminen ottaa vastaan moniammatillista palvelua Työntekijöiltä edellytetään asiakaslähtöistä ja moniammatillista työskentelytapaa, jonka keskeisenä tavoitteena on aktiivisesti saattaa nuoria työllistymään kohti avoimia työmarkkinoita. Organisaatioilta edellytetään toisten organisaatioiden toimintatapojen ja - kulttuurin sekä monialaisen yhteistyörakenteen tuntemusta Tehtävät ja työnjako Resurssit Asiakkailla palvelujen käyttäminen sekä toiminnan kehittämiseen osallistuminen Työntekijöiltä nuorille suunnattujen hyvinvointia ja työllisyyttä tukevien palveluiden tarjoaminen ja kehittäminen nuorisotakuun toteutumiseksi Työntekijöiltä ajallinen resursointi yhteistyön kehittämiseen ja asiakaslähtöiseen työskentelyyn Organisaatioilta yhteisen toimitilan hankkiminen tai vuokraaminen sekä resurssit toiminnan koordinointiin Organisaatioilta sektorirajat ylittävän monialaisen yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen

4 Nuorisotakuu Nuorisotakuu astui voimaan Uuden hallitusohjelman mukaisesti nuorisotakuuta ollaan kehittämässä yhteisötakuun suuntaan, jolloin painotus on Ohjaamotoiminnassa. Lukujen perusteella nuorisotakuun toteutuminen on suurissa haasteissa koko Suomessa. Pahimmillaan joka toinen nuori on työttömänä edelleen kolmen kuukauden jälkeen työttömyysjakson alkamisesta. Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25 vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle taataan kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta työ-, työkokeilu, koulutus-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka.

5 Miksi nuorisotakuun kuntakokeilua tarvitaan?

6 2006 Tammikuu 2006 Elokuu 2007 Maaliskuu 2007 Lokakuu 2008 Toukokuu 2008 Joulukuu 2009 Heinäkuu 2010 Helmikuu 2010 Syyskuu 2011 Huhtikuu 2011 Marraskuu 2012 Kesäkuu 2013 Tammikuu 2013 Elokuu 2014 Maaliskuu 2014 Lokakuu 2015 Toukokuu 2015 Joulukuu Nuorisotyöttömyys kasvussa Forssassa nuorten työttömyys on ollut pitkään keskimääräistä korkeammalla tasolla. Viime vuosina ero koko maan tilanteeseen on kuitenkin jonkin verran tasoittunut % Forssa 10 5 Forssan seutukunta Kanta-Häme Koko maa Nuorisotyöttömyys vuotiailla, %. Lähde: Sotkanet Nuorten keskimääräinen työttömyysjaksojen pituus on lisääntynyt erityisesti vuoden 2011 jälkeen. Keskimääräinen työttömyysjakson pituus oli lähes 20 viikkoa vuoden 2015 lopussa Koko maa Forssa 0 Nuorisotyöttömyys vuotiailla, %. Lähde: Sotkanet

7 2006 Tammikuu 2006 Heinäkuu 2007 Tammikuu 2007 Heinäkuu 2008 Tammikuu 2008 Heinäkuu 2009 Tammikuu 2009 Heinäkuu 2010 Tammikuu 2010 Heinäkuu 2011 Tammikuu 2011 Heinäkuu 2012 Tammikuu 2012 Heinäkuu 2013 Tammikuu 2013 Heinäkuu 2014 Tammikuu 2014 Heinäkuu 2015 Tammikuu 2015 Heinäkuu Virta työttömyyteen kasvaa ja työpaikat vähenevät Nuorisotakuun mukaan jokaiselle nuorelle taataan työ-, opiskelu-, harjoittelu-, tai työpajapaikka 3 kuukauden sisällä työttömyysjakson alkamisesta. Lähes 40 % nuorista oli vuoden 2015 aikana työttömänä 3 kuukauden päästä työttömyyden alkamisen jälkeen. % KOKO MAA FORSSA Virta työttömyyteen vuotiailla. Lähde: Toimiala Online Avointen työpaikkojen määrä on puolittunut viimeisen 10 vuoden aikana. Tämä ilmiö on valtakunnallinen. Osin tämä kuvastaa julkisen työnvälityksen muuttunutta roolia, sillä työnvälitystä harjoitetaan laajemmin myös muualla, ja osa työpaikoista on piilotyöpaikkoja Forssa Trendiviiva Avointen työpaikkojen määrän kehitys Forssassa. Lähde: Toimiala Online

8 Kuntakokeilu käytännössä

9 Nuori ja tiedonkulku keskiössä Nuorten palvelut ovat nuoria varten, ja sen sijaan että olettaisimme tietävämme, mitä he haluavat, tulee asiakkaiden ääni ottaa tasa-arvoisena huomioon. Palvelut, toimintatavat ja toimintakulttuuri tulee rakentaa kohti nuorten asiantuntijuuden käyttöä palveluissa. Kunnilla on lakisääteinen vastuu ottaa nuoret mukaan osallistamiseen, vaikuttamiseen ja kuulemiseen. Käytännössä tämä edellyttää nuorten kokonaisvaltaista mukana olemista suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa siten että nuorten näkemykset otetaan tasaarvoisina mukaan muiden asiantuntijanäkemysten kanssa. Julkisilla palveluilla on suuri merkitys nuorten elämään: kysymys on nuorten työllisyydestä, elämänhallinnasta ja hyvinvoinnista, joten on tärkeää että nuoret saavat oman elämäntilanteensa parantamiseen liittyviä vaikuttavia palveluita nopeasti ja riittävästi, ja voivat myös vaikuttaa palveluiden kehittämiseen. Asiantuntijoiden näkemys nuorten elämästä ja tarpeista voi olla hyvin erilainen kuin nuorilla itsellään ja tästä syystä tarvitaan palvelujen käyttäjien näkemyksiä siten, että lopputulos vastaa mahdollisimman paljon nuorten tarpeita. Asiakaslähtöinen palvelumalli luo positiivista mielikuvaa Forssasta asukkaiden näköisestä kaupungista. Keinoja asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi Forssassa: Asiakastyytyväisyyskyselyt Palautteet, kyselyt ja kannustaminen palautteen antamiseen luovat ilmapiirin siitä, että asiakkaita kuunnellaan ja heidän mielipiteellään on väliä. Asiakaspalautteen järjestelmällisen keruun lisäksi tarvitaan jalkautuvaa työtä, joissa nuorilta kysytään esimerkiksi kouluissa heidän näkemyksistään kasvu- ja elinoloista. Nuoret palvelujen kehittäjinä Nuorisovaltuuston ja asiakasraadin roolin vahvistaminen, siten että he toimivat yhtenä asiantuntijaosapuolena nuoria koskevien palvelujen kehittämisessä. Nuorten rooli ja asiantuntemus tunnistetaan ja heiltä osataan kysyä oikeita kysymyksiä oikeista asioista Asiakaslähtöisyys toimintakulttuurin keskiössä Nuorten osallistamisesta kehittämiseen tulisi tehdä vakiintunut toimintatapa. Tämä tarkoittaisi siirtymää asiakastiedosta asiakasymmärrykseen.

10 Organisoituminen: Yleiskuva henkilöistä ja organisaatioista Ohjaamo yhdistää usean eri organisaation ja monen eri alan työntekijöitä saman katon alle. Forssan Ohjaamoon kuuluu henkilöitä Forssan kaupungilta, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä, TEpalveluista ja pian myös Forssan ammatti-instituutista. Osalla henkilöistä on työpiste Ohjaamossa ja osa taas käy Ohjaamossa silloin tällöin. Ohjaamolaiset organisaatioittain Työllisyys- ja hyvinvointipalvelujen päällikkö Jaakko Leskinen Forssan kaupunki FSHKY TEpalvelut FAI Projektipäälllikkö Jukka Lidman Ohjaamo-hanke, työllisyyspalvelut Nuorisoneuvoja Auri Saarinen sosiaalipalvelut Asiantuntija Tarja Nokelainen Pajaopo Palvelukehittäjä Irina Kujanpää Ohjaamo-hanke, työllisyyspalvelut Sosiaaliohjaaja Merja Koski aikuissosiaalityö Asiantuntija Janne Runtti Nuorten työvalmentaja Sarianna Salmivalli työllisyyspalvelut Etsivän nuorisotyön koordinaattori Taina Hintsanen 3.10.alkaen Asiantuntija Pirjo Kolunen Nuorten ohjaaja Susanna Salin työllisyyspalvelut Nuorten päihdesairaanhoitaja Liisa Oras A-klinikka Asiantuntija Eila Lahtinen Vakituinen työpiste Ohjaamossa ESR-rahoitteinen Ohjaamo-hanke

11 Kokemuksia kokeilusta Asiakkaiden näkemyksiä Asiakaspalautetta on kerätty systemaattisesti vuodesta 2015 alkaen. Nuoret ovat olleet pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Alla on esitetty vuoden 2016 alkuvuonna kerätyt asiakaspalautteen arvosanat: Arvosana Asioitani käsiteltiin luottamuksellisesti ja yksityisyyteni säilyttäen Henkilökunnalla oli riittävästi aikaa minulle Sain riittävästi neuvontaa ja minut ohjattiin oikeaan palveluun Tulin kuulluksi ja sain osallistua palveluani koskevaan päätöksentekoon Työntekijät osaavat tehtävänsä ja ovat ammattitaitoisia Yhteistyö asiakasvastaavani kanssa oli toimivaa Palvelutapahtuma oli ymmärrettävä ja sujuva Palvelukokonaisuus vastasi tarpeitani ja asiani etenivät Odotusajan pituus palveluun pääsemiseksi oli kohtuullinen

12 Kokemuksia kokeilusta Työntekijöiden näkemyksiä Nuorisotakuun parissa työskenteleviltä on niin ikään kerätty palautetta toiminnan kehittämiseen liittyen. Työntekijöiden näkemyksistä nousee esiin Ohjaamoon liittyviä kehittämiskohteita muun muassa asiakasprosessien sujuvuuden lisäämiseksi.

13 Asiakaskokemuksia: Nuoren äänellä Aleksi on suorittanut datanomiopinnot opinnollistamisen kautta valmiiksi Wirta-pajalla Datanomiopintoni olivat jääneet ammattikoulussa kesken ja kerran yritin koulunpenkillekin palata, mutta ei siitä oikein tullut mitään. Opinnollistamisen kautta sain itselleni mielekkäämmällä tavalla opintoni suoritettua. Aiemmin olen ollut muillakin pajoilla, mutta Wirta-pajalta sain koulutuspohjan kautta mielekästä tekemistä. Alun perin tarkoitus oli palata työelämään pienin askelin ja Wirta-pajalla työskentelyaikaa lisättiin pikkuhiljaa. Ensin opintojen loppuun suorittaminen ei ollut päämääräni ja se tuli vasta Wirrassa puheeksi. Oli tosi hieno juttu saada tutkinto suoritettua. Isona minua kiinnostaisi olla yrittäjä. En ole tarkemmin vielä suunnitellut, mutta voisin siinä koulutustanikin hyödyntää. Unelmoin vakituisesta hommasta mielekkäässä paikassa omasta yrityksestä, jossa saisi itse määritellä vapauden ja vastuun rajat. Haastattelu, teksti ja kuva: Ohjaamon harjoittelijat Katariina Murtolahti ja Arttu Koivunen

14 Asiakaskokemuksia: Nuoren äänellä Nuoren äänellä Ann-Mari on työkokeilussa Sigridissä Ohjaamosta tuli aikalappu kotiin. En ollut aikaisemmin kuullut Ohjaamosta enkä Sigridistä. Ohjaamossa Sarianna kertoi Sigridistä ja ajattelin, että sinne siis! Forssassa on vaikea saada työkokeilupaikkaa, mutta mulla kävi hyvin; sain paikan samana päivänä. Homma oli heti kunnossa. Tykkään olla Sigridissä, täällä on rento ilmapiiri. Ei pakoteta, vaan kysytään että teetkö niin voin sanoa, että teen. Aamuisin tulen hyvällä mielellä töihin. Haaveeni on aina ollut sisustussuunnittelija tai sisustusarkkitehti. Unelma olisi päästä suunnitteleen ihmisten asuntoja. Olen jo puolivälissä matkaa, sillä minulla on sisustajan ammattitutkinto FAKTIA:sta. Unelmoin omasta firmasta, mut mulla ei ole mikään kiire siihen, kun olen vasta 24- vuotias. Matkalla kohti omaa firmaa voisin jatkokouluttautua sisustusarkkitehdiksi Haastattelu, teksti ja kuva: Ohjaamon harjoittelijat Katariina Murtolahti ja Arttu Koivunen

15 Asiakaskokemuksia: Nuoren äänellä Nuoren äänellä Tiina on kuntouttavassa työtoiminnassa Wirta-pajalla Olen opiskellut merkonomiksi ja valmistuin Ihan aluksi hain töitä, mutta kun niitä ei löytynyt, Ohjaamosta vinkattiin Wirta-pajasta. Halusin jotain uutta ja että oppisin koneistakin jotain. Wirrassa olen oppinut koneiden käyttöä, kuvaamista ja kuvien muokkausta. Ollaan oltu kuvauskeikoilla ja kaverin kanssa tehtiin kännykkäelokuvakin. Haluaisin vielä oppia videokuvausta ja videoiden muokkausta. Tero (ohjaaja) on antanut aika vapaasti tehdä omia juttuja ja työnhaussa auttanut ansioluettelon ja hakemusten teossa. Haaveenani olisi oman yrityksen perustaminen, esimerkiksi kirjanpitoyritys tai päästä kansainvälisiin työtehtäviin, joissa pääsisi matkustelemaan." Haastattelu, teksti ja kuva: Ohjaamon harjoittelijat Katariina Murtolahti ja Arttu Koivunen

16 Asiakaskokemuksia: Nuoren äänellä Emmi on työkokeilussa Taikatuulessa Taikatuuleen keksin tulla työkokeiluun, koska olen itse ollut täällä pienenä hoidossa ja joitain vuosia sitten kesätöissä. Aiemmin olin eskarilaisten kanssa ja nyt olen kaikista pienimpien ryhmässä. Ekana päivänä olinkin vähän pihalla, että mitä oikein tapahtuu, kun lapsia juoksi ympäriinsä. Pienet lapset on ihania ja heissä näkyy kehitys tosi hyvin ja nopeasti; yksi oppii kävelemään ja toinen puhumaan. Ajattelin, että työkokeilusta päiväkodissa voisi olla hyötyä terveydenhoitajaksi opiskellessa, jos suuntautuisin vaikkapa neuvolaan. Taikatuulessa on ollut sellaista kuin osasin odottaakin. Vaikka olisi kiirettä niin sielu ihan lepää, kun on kivoissa töissä. Ohjaamossa minua autettiin eteenpäin, kun olin ihan pihalla kaikista työkkäri ja KELA jutuista. Tuli helpottunut olo, kun kaikki hoituikin yhdestä paikasta! Vinkkasin kaverillenikin, että Ohjaamosta kannattaisi kysyä ja nyt hänkin on aloittamassa työkokeilussa. Unelmoin pääseväni kouluun. Toivon, että musta tulisi isona terveydenhoitaja. Nyt on haku taas menossa ja pääsykoe tulossa. Mikkelin laitoin ykkösvaihtoehdoksi. Unelmanani olisi ammatti ja että saisin tehdä työtä, josta tykkään. Unelmoin myös kivasta kämpästä, ihan omasta kodista. Ihan yleisesti hyvästä elämästä ja vakaasta tulevaisuudesta, kun nyt on koko ajan muutoksia. Haastattelu, teksti ja kuva: Ohjaamon harjoittelijat Katariina Murtolahti ja Arttu Koivunen

17 Kokeilun arviointia

18 Kehittämisen kohteet 1. Tiedolla kehittäminen Asiakaslähtöisyys ja nuoret kehittäjinä Tutkimustieto vaikuttavien palvelujen todentamiseen 3. Yritysyhteistyö Jalkautuva asiantuntijatyö yrityksiin Kolmikanta, joka muodostuu nuorista, työnantajista ja välittäjätahoista 2. Saumattomat palveluketjut Nuorten ohjauksen tehostaminen koulutukseen, töihin tai tarvittaessa sote-palveluihin Toimintastrategian ja asiakasprosessien kehittäminen säännöllisesti 4. Nuorisotakuun tehostaminen Nuorisotyöttömyys haasteena - nuorten tulisi päästä töihin ja koulutukseen 3 kk:n sisällä työttömyyden alkamisesta Kaupungin ja TE-toimiston välisen tiedonvaihdon kehittäminen Yhteistyön tiivistäminen toimijoiden kesken -> tavoitteena verkosto jossa saatavilla kaikki nuorten palvelut

19 Nuorisotakuun toteutumisen edellytyksiä

20 Kohti tulevaa Positiivisia asioita yhteisen hyvinvoinnin kehittämiseksi Nuorten työllisyyden edistäminen ja sosiaalinen vahvistaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken, tietojen vaihtoa ja koordinaatiota. Ratkaisuvaihtoehdot pitäisi periaatteessa olla varsin selkeät: Varhaisen vaiheen syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä keskiössä ovat peruspalvelut, joissa tuetaan lapsia, nuoria ja perheitä. Tämän jälkeen kriittisinä hetkinä toimivat nivelvaiheet kouluun tai työelämään. Mikäli nuori jää näissä kohdissa ilman tukea, voi seurauksena olla vuosien työttömyys, josta kaikki eivät edes kuntoudu takaisin työelämään. Ongelmiin pitää puuttua ennen kuin ne kasvavat liian isoksi vyyhdiksi. Keskeinen ratkaisu on tarjota nuorille matalan kynnyksen palvelua, jossa nuori saa tukea monialaisesti eri toimijoilta pieniin ja isoihin asioihin. Samalla tuetaan nuoria matkalla kohti työllistymistä. Nuorten työllistäminen tulisi olla niin yksilöllinen, sosiaalinen kuin yhteiskunnallinenkin tavoitetila, joka kehittää kokonaisvaltaisesti hyvinvointia. Lisäksi erityistä huomiota tulee antaa merkityksellisyydelle, sille että rakennamme yhdessä mielekkäitä elämäntarinoita, haemme yhteisesti mielekkäitä ratkaisuja niille nuorille, jotka tällä hetkellä saattavat nähdä tulevaisuutensa näköalattomana