Susanna Lappalainen, viheraluesuunnittelija HELSINKI 28.10.2016
Merkittävä puistohistoria Kaupunginpuisto eli ihana Parkki syntyi jo 1840-50 -luvuilla, Aulangon rakentaminen ajoittui lähinnä vuosiin 1883-1910. Kuva: Karlberg, Ernst Ovensen
www.hameenlinna.fi/kansallinenkaupunkipuisto Aulanko Hämeen linna ympäristöineen Asemanseutu ja radanvarsialueet Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat
Konkreettiset, näkyvät hyödyt Hämeenlinnalle? Pilottikaupunki: merkittävä tunnustus kaupungin monipuoliselle, historiallisesti merkittävälle ja valtakunnallisesti arvostetulle kulttuuri- sekä luonnonympäristölle. Yhteinen sitoumus vaalia alueen arvojen säilymistä, myös jatkossa. Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus: puisto on vakiinnuttanut keskeiset ranta-alueet yleiseen käyttöön. Vihersektori: investoinnit ja arvostus. Matkailu- ja imagoarvo merkittävä.
www.hameenlinna.fi/kansallinenkaupunkipuisto 28.10.2016
28.10.2016
Onko puiston perustamisella ollut vaikutusta Hämeenlinnasssa: Maankäytön suunnitteluun ja kehittämiseen? Puistojen suunnitteluun ja rakentamiseen? Kiinteistöihin ja liiketoiminnan harjoittamiseen? Talouteen ja investointeihin? Tunnettavuuteen Suomessa ja maailmalla? Matkailuun? Vuorovaikutukseen kaupunkilaisten kanssa? Koko kaupungin imagoon vehreänä, ympäristöstään huolehtivana puistokaupunkina? Onko hyödyt vastanneet oletuksia? Onko perustamisen jälkeen tullut yllätyksiä? Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei
Siirtyykö kaupunkisuunnittelussa päätösvalta ympäristöministeriölle? Maankäytön suunnittelun yleinen ohjaus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Ympäristöministeriö vastaa maankäytön ohjauksesta sekä valmistelee ja kehittää sitä koskevaa lainsäädäntöä. ELY-keskukset edistävät ja ohjaavat kuntien alueiden käytön suunnittelua ja rakentamista.
Perustamispäätöksen yhteydessä annettavat määräykset Maankäyttö- ja rakennuslain 70 :n mukaan perustamispäätökseen voidaan kunnan suostumuksella ottaa mukaan tarpeellisia määräyksiä alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi. Muut hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan kunnan laatimassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka YM hyväksyy. http://www.hameenlinna.fi/palvelut/puistot ja viheralueet/etusivu/hoito/
Vanhan panimon alue Asemakaavan muutos vuonna 2009
Asemanranta Asemakaavan muutos, vireille 2015. Kansallisen kaupunkipuiston rajauksen muutos/ tekninen tarkistaminen. www.hameenlinna.fi/palvelut/kaavat ja rakentaminen/kaavoitus/vireilla olevat kaavat/asemanranta/
Aulangon seikkailupuisto 28.10.2016
MAHDOLLISUUDET Kestävyys ja pitkäjänteisyys: kaupunkisuunnittelun työkalu Monipuolisuus: puistot, rakennettu ympäristö, kaupunkikulttuuri, luonto ja toiminta -> Sateenvarjo tai selkäranka kaikelle, myös toiminnalle. Tiedostaminen: lisää ymmärrystä omaa arkiympäristöä kohtaan. Positiivisten ominaisuuksien vahvistaminen. Poikkihallinnollisuus, muiden kuin kaupungin toimijoiden hyödyntämismahdollisuudet. Oman panostuksen/ resurssien/ arvostuksen lisääntyminen ja toisaalta vähenevien resurssien kohdentaminen oikeille alueille. Arvostus ja tunnettuus, STATUS, kansallinen että kansainvälinen: ulko- ja kotimaan matkailun lisääntyminen. UHAT Voivatko arvot muuttua, painopisteiden määrittäminen? Entä 10-20-50 vuoden päästä? Vetovastuu kehittämisestä perustamisen jälkeen jää epäselväksi, isäntä puuttuu. Puiston perustaminen ei näy missään, kun on niin paljon kaikkea muutakin. Puisto unohtuu perustamisensa jälkeen -> statuksen lasku? Konseptiin liittyy voimakkaita mielikuvia, jotka eivät ole oikeita. Käsitteen selkiytymättömyys -> kaupunkipuisto ei ole esim. verrattavissa luonnonsuojelualueeseen. Kaupunkipuisto sulkee pois muualla tapahtuvan kehittämisen ja arvojen vaalimisen?
VAHVUUDET Yhteisesti määritellyt, keskustellut ja hyväksytyt alueiden erityiset arvot -> sitouttaminen. Poikkihallinnollisuus, osallistaminen. Verkosto, yhdessä toimiminen. Kaikilla on oma erityinen roolinsa yhteisessä verkostossa. Kukin kaupunki voi käyttää puistoa omien tarkoitustensa/ resurssiensa/ painopisteidensä kautta ja mukaisesti HEIKKOUDET Onko arvot määritelty riittävän hyvin ja riittävän yksiselitteisesti, päästäänkö yhteiseen sopimiseen? Vaikeiden ristiriitatilanteiden ratkaisumallit puuttuvat vielä. Sitoutumisen taso? Periaatteet ei tavoita kaikkia osallisia -> yhteistyö eri maanomistajien ja toimijoiden välillä. Lisää työtä: tarkemmat selvitykset, yhteistyö normaalia laajemman joukon kanssa? Verkoston organisoitumisen onnistuminen, kun halutaan toimia yhteisesti.
Kantolan tapahtumapuisto www.kantolaan.fi