PALVELUKOTI MÄNTYRANNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 YLEISTÄ Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry. ylläpitää Palvelukoti Mäntyrantaa. Palvelukoti Mäntyranta on muistihäiriöisille asukkaille, pääasiassa vanhuksille tarkoitettu tehostetun asumisen yksikkö. Hoitohenkilökuntamitoitus meillä on ollut muistisairaiden hoitoyksikön suositusten mukainen 0,6 hoitajaa/asukas. Perustehtävänämme on ollut tarjota hoito ja asumispalvelua muistihäiriöisille henkilöille. Mäntyrannassa olemme hoitaneet asukkaamme loppuun asti jos asukkaan sairaus on sen sallinut. Yhdistyksemme vietti 20vuotis juhlaa 12.4. 2014 Tapiolan kirkossa. Juhla oli lämminhenkinen ja sai paljon kiitosta osallistujilta. Kuvassa yhdistyksen perustajajäsenet Saara ja Antti Niemi sekä Marja Moisander ja Heikki Viitamäki Nykyisten suositusten mukaan yhden hengen huoneiden osuus tulisi olla suurempi kuin meillä on mahdollisuus tarjota. Tästä syystä vähensimme vuonna 2012 yhden asukaspaikan ja saimme yhden kahdenhengen huoneen yhdenhengen huoneeksi. Vuoden 2014 aikana alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen ei ole vähennetty asukaspaikkoja. Asukaspaikoista Espoon kaupunki osti 29, Kauniaisten kaupunki yhden ja yksi asukas oli Espoosta palvelusetelipaikalla. Kotimme on hyväksytty Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupungin palvelusetelille palveluntuottajaksi. 1
Kertomusvuoden aikana Mäntyrannassa kuoli 3 asukasta, kaksi asukasta siirtyi toiseen hoitopaikkaan ja yksi asukas kotiutui. Uusia asukkaita tuli 7. Vuoden alusta oli yhden asukkaan vajaus. Pitkäntähtäimen suunnitelmasta on toteutunut toiminnan laajentaminen ja olemme aloittaneet rakentamisen ARArahoituksella. Espoon Mäkkylään nousee 56paikkainen tehostelun palvelun koti ja 24 asuntoa sisältävä palvelutalo. Arvioitu valmistuminen on keväällä 2016. Espoon Kirkkonummen, Karviaisen ja Kauniaisten yhteiskilpailutuksessa kesällä 2014 menestyimme odotetusti. Espoon kaupunki ei sitoudu ostamaan paikkoja Mäntyrannasta mutta Mäkkylästä sitoutuu ostamaan 9paikkaa. Muut paikat täytetään kysynnän mukaan. Mäkkylän yhdeksän paikan suhteen kaupunki tulee maksamaan korvausta jos ei muutaman päivän sisällä ole voinut järjestää uutta asukasta kotiin. Hoitotyö Hoitotyön ja kotimme toiminnan lähtökohtana on ollut yhdessä laatimamme arvot, joihin toimintaajatuksemme ja visiomme perustuu. Asukkaan tullessa palvelukotiin hänelle nimitettiin omahoitaja. Kaikille uusille asukkaille pidettiin hoitokokous, jossa oli mukana omaiset, asukas, omahoitaja ja toiminnanjohtaja. Jatkossa olemme sopineet kokouksia pidettävän vuosittain tai lisäksi tarpeen mukaan omaisten toivomalla tavalla. Lähes jokaisen asukkaan kohdalla on tarjottu mahdollisuutta kokoukseen ja niitä on pidetty Silmussa 2 ja Helmessä 4. Asukashallinta järjestelmämme muuttui vuoden vaihteessa Softiedon Seniori ohjelmasta Fastroi Hilkkaan. Ohjelmassa on monipuolisempi ohjelma hoitosuunnitelman laatimiseen ja tavoitteenamme on ollut, että kaikilla asukkailla on vuoden loppuun mennessä tehty uusi hoitosuunnitelma. Suunnitelmia vuoden lopussa oli 29 Asukkaan hoitoisuuden mittaukseen käytimme RAVA indeksiä. Muina testeinä olemme käyttäneet MMSE muistitestiä sekä masennuksen toteamiseen kehitettyä GDS depressiotestiä tai Corneltestiä. Testit on tehty tullessa ja jatkossa puolen vuoden välein. Säännöllisesti tehdystä MNA ravintotestistä on luovuttu toistaiseksi. Ravinnon riittävyyttä on arvioitu painokontrolleilla ja tarvittaessa on tehty MNAtesti. Asukkaiden paino on pysynyt suhteellisen hyvänä. Asukkaan tullessa kotiin usein paino on lähtenyt nousemaan, josta jotkut omaiset ovat olleet huolissaan. Asukkaillemme tehtiin tarvittaessa myös painehaavariskin kartoitus Braden, jonka perusteella on myös mahdollisuus saada Espoon apuvälinelainaamosta korkeanriskin makuuhaavapatja. Tiimit ovat suunnitelleet yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa asukkaiden yksilöllistä ravitsemusta. Vuoden lopussa teimme päätöksen hankkia RAI (Resident, Assessment, Instrument) asukkaiden hoidon arviointijärjestelmän. 2
1.2.Hoitotyön kehittäminen Päivittäisessä työssämme arvioimme ja käytämme asukkaidemme jäljellä olevaa toimintakykyä. Kuntouttavan työotteen lisäksi myös fysioterapia ja harrastetoiminta ovat kuuluneet oleellisena osana arkipäiväämme. Virikkeellisen toiminnan kehittämiseksi kotiimme on perustettu virike/harrastetiimi, jonka tehtävänä on suunnitella talon yhteistä, asukkaillemme sopivaa toimintaa. Tiimiin kuului virike/vapaaehtoisohjaaja, molemmista tiimeistä edustaja sekä vapaaehtoisia. Tiimin toiminta lähti hyvin käyntiin ja olemme suunnitelleet puolivuosittain rungon toiminnalle. Tiimi Helmessä on paljon vaikeasti muistihäiriöisiä ja tämän myötä liikuntarajoitteisia asukkaita, jotka eivät enää varsinaisesti hyödy viriketiimin tarjoamasta toiminnasta. Olemme Helmessä kehittäneet kuntouttavaa toimintaa jotta voidaan vähentää sairauden aiheuttamia jäykistymiä ja niistä aiheutuvaa kipua. Tavoitteena on toimintakyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään. Jokaisesta asukkaasta tehtiinn hoitosuunnitelman liitteeksi kuntoutussuunnitelma. Liitteenä tiimi Helmen loppuraportti kuntouttava hoitotyön kehittämisestä (Liite 1) Työn tuloksia hyödynnämme koko talossa. Tiimi Helmeen on vaihtunut vuoden aikana toimintakykyisempiä asukkaita joten olemme myös saaneet lisättyä Virike/harrastetoimintaa sinne. 1. Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminta on ollut edelleen erittäin hyvin toimivaa. Aktiivisesti toimivien vapaaehtoisten määrä on pysynyt vakiona. Vapaaehtoiset tekivät v 2014 yhteensä 1278 tuntia, joka on mahtava lisä vapaaajan toimintaamme. Lisäystä edelliseen vuoteen oli yli 200 tuntia. Viriketiimin suunnittelema toiminta on saatu hyvin toteutettua. Vakiintuneina ryhminä on ollut bingo, ulkoilu, käsityöpiiri, kädellämaalausryhmä, yhteislaulu ja uutena ryhmänä viime vuodelle herrarouva piiri ja loppuvuodesta vapaaehtoisten vetämä kuntosali ryhmä. Yhdessä vapaaehtoisten kanssa toteutettiin maaliskuussa asukkaiden hemmottelu päivä. Lisäksi meillä on ollut runsaasti vierailijoita esimerkiksi Espoon musiikkiopiston pienet hanuristit ovat olleet hyvin suosittuja ja huhtikuussa Espoon sotaveteraanikuoro vieraili kodissamme. Vapaaehtoiset on ollut mukana useissa talossa järjestetyissä tapahtumissa. 2.1 vapaaehtoisten palkitseminen Vapaaehtoistoiminnasta on tullut osa kotimme arkea. Näemme tärkeäksi tukea vapaaehtoisia heidän toiminnassaan. 3
Uusille vapaaehtoisille järjestimme koulutusta yhdessä Kanervakodin kanssa alkuvuodesta. Yhteisiä tapaamisia vapaaehtoisten purkuryhmiä järjestimme keväällä ja syksyllä kaksi kertaa. Vapaaehtoisten rekrytoimiseksi järjestimme kahvitilaisuuden lokakuun alussa. Vapaaehtoisille järjestimme mahdollisuuden käydä Oopperan Don Carlosin kenraaliharjoituksissa. Toukokuussa vietimme onnistuneen koulutus/virkistyspäivän vapaaehtoisten ja henkilökunnan kanssa Espoon Budomilla. Syksyllä oli vapaaehtoisten liikuntatapahtuma/syysretki Vihdin Saarijärvellä. Joulukuussa vietimme iltaa ravintolateatterin ja jouluruuan parissa. Kuva: herrarouvapiiri vapaaehtoisen vetämänä 2. Talon harraste/viriketoiminta Säännöllisten tapahtumien kuten arkiaamuisen lehdenluvun, jumpparyhmien ja vapaaehtoisten ryhmien lisäksi meillä oli paljon muita tapahtumia. Huhtikuussa vietimme Viropäivää, Viron kulttuurin ja ruuan merkeissä. Kesäkuun alussa oli pihalle katettu saaristolaispöytä ja tanssittiin meriaiheisen musiikin säestyksellä. Toukokuun lopulla liikuta minua kansallisen tapahtuman merkeissä järjestimme alueen hoivakotien kanssa yhdessä liikunnallisen tapahtuman Laajalahden urheilukentällä. osallistujina meidän lisäksi oli Vuoksela, Villa Tapiola ja kanervakoti. Molemmin puoleiset vierailut läheisen päiväkoti Pupunan kanssa ovat jatkuneet. Kesäretki toteutettiin saaristoristeilynä vapaaehtoisten avustuksella. 4
Perinteiset Juhannusjuhlat vietimme hanuristi Annika Lindquistin musiikin tahdittaman Elokuussa oli elonkorjuujuhlan aika ja loppukuusta järjestimme perinteiset Mäntyrannan olympialaiset. Syksyllä järjestimme tansseja hanurimusiikin tahdissa. Syksyisen sieniretken järjestimme lähimaastossa. Espoon uuteen luontokeskukseen tutustuimme syyskuussa. Vapaaehtoisten avustuksella olemme leiponeet pullia ja ennen joulua leivoimme piparit. Joulujuhlia järjestimme molemmissa tiimeissä asukkaille ja omaisille ja vielä vapaaehtoisille ja asukkaille. Vuoden päätimme uudenvuoden aaton tinanvaluun. Helmikuun alusta fysioterapeutti aloitti ostopalveluna 8t/viikko joka keväällä vähennettiin 6t/viikko Fysioterapeutin toimenkuvaa kuului asukkaiden toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus. Työ on pääsääntöisesti koostunut liikunta ryhmien vetämisestä, yksilöfysioterapiasta lähinnä paljon vuoteessa olevien asukkaiden liikeratojen ylläpitämistä ja henkilökunnan ohjausta siinä sekä henkilökunnan työergonomian ohjauksesta. Harraste/veohjaaja on koulutukseltaan kuntohoitaja ja hän on myös ohjannut liikuntaryhmiä. Edelleen olemme käyttäneet yksilöohjauksessa kuntosalilaitteita. Olemme opastaneet vapaaehtoisia ohjaamaan yksilöllistä kuntosaliharjoittelua. Kuva: Kanervakodin, Vuokselan, Villa Tapiolan ja Mäntyrannan yhteisestä kevätriehasta Äiti Teresan peittojen kutomista 5
3. Työyhteisön kehittäminen Olemme uusineet/päivittäneet laatukäsikirjaamme. Tavoitteenamme on ollut saada koko toiminnan kattava opaskirja, joka toimi perehdytys ohjeena ja henkilökunnalle ohjekirjana. Osa laatukäsikirjan uusinnasta jää vielä vuodelle 2015. Todennäköisesti uusinta tulee olemaan jatkuva prosessi. Yksi laatukäsikirjan tärkeimmistä tavoitteissa on mahdollistaa sujuva arki Tiimi Silmun kehittämiskohteena on ollut vuosina 2013 2014 työhyvinvointi. Perusteluna valinnalle oli löytää ne tekijät jotka ovat edistäneet työntekijöiden viihtymistä Mäntyrannassa. Työn tuloksia hyödynnämme koko talossa. (Kehittämistyön loppuraportti liite 2) Uuden yksikön toiminnan suunnitteluun ei juuri ole ollut tarvetta. Keväällä katsoimme pohjapiirustussuunnitelmat joista annoimme arvion. 4. Ravintohuolto Ruoka on valmistettu pääsääntöisesti itse. Ruoka on ollut monipuolista, maukasta ja ikääntyneiden ravintosuositukset huomioivaa. Juhlapyhät on huomioitu perinteisesti. Asukkaiden ateriavälit olemme voineet pitää suositusten mukaisina. Juhlapyhien huomioimisen lisäksi järjestimme keväällä Viropäivän, alkukesästä saaristolaispäivän ja syksyllä elonkorjuujuhlan. Juhlissa oli teemaan sopivat ruokailut, jotka saivat erittäin paljon kiitosta. Ruuan tarjoilussa olemme tukeneet omatoimisuutta siten, että asukkaat ovat voineet itse ottaa ateriansa. Kahvipullat olemme usein leiponeet vapaaehtoisten avustuksella ja tietenkin joulupiparit ja tortut olemme tehneet itse. Elintarvikkeiden toimittajana on ollut KESPRO. Saaristolaisjuhlasta 6
6.Siivous ja vaatehuolto Siivous ja vaatehuollossa meillä oli heinäkuuhun asti yksi kokopäiväinen työntekijä ja yksi osaaikainen (85%). Toinen työntekijöistä toimi myös keittiössä sijaisena heinäkuuhun asti. Kokopäiväinen siivoustyöntekijä irtisanoutui heinäkuun lopusta. Elokuun alusta muutimme siivouksen ostopalveluksi Sivex oy:ltä. Siivouksen laatu on pysynyt ennallaan tai osittain parantunut. Osaaikainen työntekijä on vastannut pyykkihuollosta ja osittain siivouksesta. Syksyllä ostimme lattioiden peruspesun kuten edellisinä vuosinakin. Mäntyrannassa vaatehuolto on järjestetty siten, että pesula pesee ja huoltaa jälkikäsittelyä vaativat liinavaatteet ja erikoistekstiilit. Asukasvaatteet on pesty itse samoin tehty pienet korjaukset. Osan korjauksista ovat tehneet vapaaehtoistyöntekijät. Vapaaehtoisten ja asukkaiden ompelupiirissä on myös tehty pieniä korjauksia kuten esim. nappien ompelua. Pesulapalvelut on kilpailutettu yhdessä Kanervakodin kanssa viimeksi alkuvuodesta 2012. Silloin uudeksi pesulapalvelujen tuottajaksi tarjousten perusteella valittiin Laivapesu Oy, joka on jatkanut edelleen. 7. Yhteistyökumppanit Yhdistys kuuluu jäsenenä Vanhustyön Keskusliittoon, Vanhusja lähimmäispalveluliittoon eli Valliin, Suomen Muistiasiantuntijoihin sekä Muistiliittoon. Olemme kuuluneet jäsenenä Yksityisen Sosiaalipalvelualan ja terveyspalvelualan työnantajayhdistyksiin. Vuoden alusta irtisanouduimme terveyspalvelualan työnantajayhdistyksestä. Siirryimme käyttämään ainoastaan sosiaalialan työehtosopimusta. Aiemmin palkkaus oli terveyspalvelualan sopimuksen mukainen. Lääkäripalvelut olemme saaneet Espoon vanhuspalvelutiimin järjestäminä. Lääkäripalvelut ovat huomattavasti parantuneet ja myös päivystyksenä sairaalaan lähettämiset ovat vähentyneet. viimevuonna päivystyksenä sairaalaan lähetettiin 4 asukasta (sairaalassa yhteensä 37 päivää). Röntgen ja laboratoriopalvelut on hankittu Espoon käyttämästä HUSkuvantamisesta ja HUSlaboratoriosta. Sairaanhoitajat ovat ottaneet tarvittavat laboratoriokokeet ja ne on toimitettu Tapiolaan HUS laboratorioon. Hammashoitopalvelut saamme Espoon hammashoidosta. Hammashoitajat ovat käyneet kerran tarkastamassa asukkaiden suun ja antaen tarvittavaa hoitoa ja hoitoohjeita tai suosittelevat hammaslääkärillä käyntiä. Asukkailla on ollut mahdollisuus halutessaan käyttää yksityisiä palveluja, jolloin he ovat vastaavat kustannuksista itse. 7
Asukkaamme ovat tehneet sopimuksen lääkkeiden toimituksesta Viherlaakson apteekkiin, joka toimittaa lääkkeet kotiimme. Apteekki huolehtii myös maksukaton kertymisestä. Asukkailla on mahdollisuus halutessaan käyttää muita apteekkeja, mutta silloin omaisten on huolehdittava lääkkeiden toimituksesta. Parturi ja jalkahoitajapalvelut on toteutettu yksityisesti joko Mäntyrannassa tai yrittäjän omissa toimipisteissä. Espoon Tapiolan seurakunnan edustajat ovat käyneet kerran kuukaudessa pitämässä hartaustilaisuuden. Ehtoollisen viettoon on ollut mahdollisuus kaksi kertaa vuodessa. Seurakunnasta on tarvittaessa käynyt pappi saattohoitoisten asukkaiden luona tai muuten asukkaan toiveesta. Olemme jatkaneet päiväkoti Pupunan kanssa yhteistyötä molemminpuolisin vierailujen merkeissä. Teimme yhteistyötä myös alueen oppilaitosten kanssa. Mäntyrannassa opiskelijoiden ohjauksen laatuun kiinnitetään jatkuvaa huomiota ja sitä pyritään kehittämään myös opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta. (Liite 3) Vuoden 2014 aikana Mäntyrannassa oli työharjoittelussa 8 opiskelijaa. Yksi sairaanhoitaja Kroatiasta oli vaihdossa tutustumassa suomalaiseen vanhustenhuoltoon. Kaksi henkilöä oli työharjoittelussa tutustumassa lähihoitajan ammattiin. Espoon hygieniatyöryhmässä ja haavanhoitoryhmässä on kodistamme ollut edustajat. Tietoyhteyksistä vastuu on ollut Integral yhtiöllä. Olemme siirtyneet leasingtietokoneista omiin laitteisiin. Samoin vuoden lopussa ostimme omat puhelimet ja luovuimme Finntelecomin puhelinlaitteista ja DNA:n liittymistä. Uudeksi puhelinoperaattoriksi valittiin Sonera. Asukashallinta ja työvuorosuunnitelmaohjelmien suhteen pitkäaikainen yhteistyö Softiedon kanssa päättyi heidän lopettaessaan toimintansa. Uutena ohjelmien toimittajana on Fastroi, asukashallinnassa Hilkkaohjelma ja työvuorosuunnitelmissa TyyneOhjelma. 8
8. Henkilöstö Kotimme henkilökunta vuoden lopussa toiminnanjohtaja sairaanhoitaja fysioterapeutti Ohjaaja 1 4,75 ostopalveluna 6t/viikko 13,25 (koulutus; sosionomi, geronomi, lähihoitaja) Virike/vapaaehtoisohjaaja 1 emäntä 1 kokki Siivooja 1,85 0,8+ ostopalveluna 3 päivää/viikko Kiinteistöhuollosta on vastannut osaaikainen laitosmies. Lisäksi on ollut kaksi oppisopimusopiskelijaa joista toisen valmistumistavoite on keväällä 2015 ja toisen syksyllä 2016. Lisäksi talossa on ollut töissä lomien ja sairaslomien aikana sijaisia. Hoitajaindeksi oli Mäntyrannassa 0,6 Vakinaisesta henkilökunnasta irtisanoutui vuoden aikana sairaanhoitaja, geronomi ja laitoshuoltaja. Fysioterapeutin työsuhde päättyi tammikuun puolessavälissä jolloin aloitti fysioterapeutti ostopalveluna. Poissaolopäivien vertailu edelliseen vuoteen: 2013 vuosiloma sairasloma äitiysloma+hoitovapaa lapsen sairaus toimivapaa sijaiset 999 353 1161 24 369 1947 2014 H M 709 225 139 52 742 0 18 0 69 1 1773 111 YHT. 934 191 742 18 70 1884 Vuoden 2014 alusta on poissaolot eritelty hoitotyössä oleville (H) ja muut eli keittiö ja huoltotyöt (M). Sijaisiin on laskettu pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset sijaiset ja sijaisia on ollut yhteensä 1884 päivää Edellisestä vuodesta sairaslomien määrä on pudonnut yhteensä 162 päivällä. Mäkkylän rakentamisen myötä henkilökunta määrä tulee kasvamaan ja kahden sopimuksen yhteensovittaminen vaikeutuu. Hallitus teki päätöksen siirtyä noudattamaan vain sosiaalipalvelualan sopimusta. Työntekijät siirtyivät uuteen sopimukseen vuoden 1.1. 2014 säilyttäen nykyisen palkkansa. Siirtymistä helpotti se, että meillä on lähes kaikki työntekijät ollut alalla yli seitsemän vuotta ja näin heillä oli terveysalan korkeimmat määrävuosilisät. 9
Jokaiselle työntekijälle uusittiin työsopimus. 9. Henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen Kotimme laatukäsikirja on ollut laadukkaan hoitotyön perusta. Laatukäsikirjassa on määritelty mihin tavoitteisiin sitoudumme ja kuinka työtämme teemme ja kehitämme. Laatukäsikirja sisältää työ ja toiminta ohjeita joten se toimii myös henkilökunnan perehdytys oppaana. Käsikirjaa on uusittu ja päivitetty koko vuoden ajan ja uusiminen vielä jatkuu seuraavan vuoden. Uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytysohje on uusittu. Omavalvonta suunnitelma, turvallisuus suunnitelma sekä lääkehoidon suunnitelma on päivitetty vuoden aikana ja ne ohjaavat toimintaamme. 9.1. Koulutus Olemme laatineet Henkilöstö koulutus ja kehittämisohjeen, joka on perustana valituille koulutuksille. Suunnitelman mukaisia, Kanervakodin kanssa yhteisiä iltapäiväkoulutuksia ei toteutunut. Muista suunnitelluista koulutuksista toteutui: lääkekoulutus saattohoitokoulutus haavakoulutus työssäjaksaminen Hygienia yhdyshenkilö on osallistunut järjestettyihin koulutuksellisiin yhteistyökokouksiin. Talon ulkopuolisista koulutuksista on annettu palaute koko henkilökunnalle. (Toteutuneet koulutukset liite 4) 9.2. Viestintä Sisäisessä viestinnässä otimme vuoden alussa käyttöön Fastroin Hilkkaohjelman, joka on suunnattu vanhustenhoitoon ja palveli parhaiten tarpeitamme. Hoitosuunnitelmien ja päivittäisen kirjaamisen lisäksi ohjelmassa on tarpeitamme vastaava viestintä järjestelmä. Ohjelman käytön myötä tiedonkulku on parantunut. Tiimikokouksissa on arvioitu asukkaiden vointia ja suunniteltu hoitoa. Kokouksissa tiimit kehittävät myös omaa toimintaansa. Tiimeillä on tiimivihot joihin kirjattiin päätökset ja tiimeissä käsiteltävät asiat. Tiiminvetäjien ja toiminnanjohtajan yhteiset palaverit on pidetty 12 viikon välein. Kokousten tavoitteena on ollut tiedonkulun parantaminen ja tiiminvetäjien tukeminen. TPkokouksissa on käsitelty koko henkilöstöä koskevia asioita. Esityslista on ollut nähtävillä viikkoa ennen kokousta. 10
Kehittämiskokouksissa etukäteen suunnitellun aiheen mukaan kehitämme toimintaamme. Viime vuonna olemme uudistaneet laatukäsikirjaamme. Molemmista kokouksista päätökset on kirjattu ja henkilökunta varmentaa lukemisensa nimikirjaimillaan. TPkokoukset ovat kerran kuussa ja kehittämiskokoukset 23 viikon välein etukäteen suunnitellun ohjelman mukaan. Omaisten ilta oli 5.3 jossa omaisten kanssa yhdessä pohdimme mitkä asiat on hyvin ja mitä pitäisi kehittää. Syksyn omaisten illassa 14.10. aiheena omaisten toiveesta oli muistisairaudet. YTkokouksia pidettiin kolme. Talon ulkopuolinen viestintä on toiminut pääsääntöisesti postin, puhelimen ja sähköpostin varassa. Kotisivujamme on käytetty paljon etsittäessä tietoa talosta ja sen toiminnasta. Kotisivumme uusittiin kesällä 2013. Vapaaehtoistyön yhteydessä olemme yrittäneet eri lehtiin saada positiivisia artikkeleita työmme tunnettavuuden lisäämiseksi. Viime vuonna emme saaneet yhtään lehtiartikkelia. Syksyllä meistä oli television Astudiossa pieni pätkä esimerkkinä toimivasta palvelukodista. Aiheena oli vapaaehtoistoiminta. 9.3 Henkilökunnan työhyvinvointi Työterveyshuollosta on vastannut Diacor työterveys. Työterveydenhuolto kattaa lähinnä työhöntulo ja määräaikaistarkastukset, yleislääkäritasoisen sairaanhoidon sekä työpaikkakäynnit. Henkilökunnalle jaettiin kulttuuri/liikuntaseteleitä. Keväällä järjestimme yhteisen koulutus/virkistystilaisuuden henkilökunnan ja talon vapaaehtoisten kanssa Budomjärvellä. Tiimien kehittämisiltapäivien jälkeen olemme viettäneet yhteisen hetken ruokailun merkeissä keväällä ja syksyllä. Keväällä järjestettiin mahdollisuus käydä oopperan kenraaliharjoituksissa. Talon pikkujoulut järjestettiin ruokailun ja standup komiikan merkeissä. Tuemme henkilökunnan hyvinvointia mahdollistamalla edullisen työpaikkaruokailun. Henkilökuntaa muistettiin myös joululahjalla. Henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää veloituksetta talon kuntosalilaitteita. Yttoimikunta suunnitteli henkilökunnan virkistystoimintaa. 11
10. Johtajuus Kodissamme johtamisen pohjana on ollut kotimme yhteiset arvot. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä osallistumalla päätöksentekoon yhteisissä kokouksissa. Laatukäsikirjan päivittäminen antaa mahdollisuuden keskustella toiminnan suunnasta ja työn vaikuttavuudesta. Koko henkilökunnan osallistuminen laatukäsikirjan tekemiseen on prosessina tuloksekkaampi kun varsinainen valmis kirja. Tiimivastaavien tukeminen työssään on ollut johtajan tärkeä tehtävä. Säännölliset tiimivastaavien kokoukset ovat selkeyttäneet toimintaa ja antavat johtajan tuen lisäksi vertaustukea. Kehityskeskustelut on pidetty kaikkien työntekijöiden kanssa, ja niistä saatuja kehittämisideoita on toteutettu mahdollisuuksien mukaan. Espoon kaupunki teki asiakastyytyväisyyskyselyn syksyllä. Tulosten pohjalta olemme yrittäneet saada omaisia enemmän tietoisiksi hoitosuunnitelmista ja niiden toteutumisesta. Kotimme on pääsääntöisesti saanut positiivista palautetta omaisilta ja vierailijoilta. Myös yllättäviltä tahoilta olemme saaneet kiitosta esimerkiksi opiskelijoiden näytönarviointi lautakunnalta kiitosta hyvin perustelluista ja realistisista arvioinneista ja Espoon hoitovälinejakelusta järkevästä välineiden käytöstä. Kiitoksen ansaitsee ammattitaitoinen, kehitysmyönteinen ja sitoutunut henkilökunta. Meillä on henkilökunnan vaihtuvuus ollut hyvin vähäistä joka mahdollistaa hyvän hoitotyön kehittämisen. Palvelukoti on vastuullinen toiminnastaan Uudenmaan vanhustenhuollon kannatusyhdistys ry:lle. Toimintaa valvovat Espoon kaupunki sekä Uudenmaan aluehallintovirasto. Toiminnanjohtaja on tiedottanut yhdistyksen hallitukselle palvelukodin tapahtumista. Espoo 3.2.2015 Eija Huovinen toiminnanjohtaja 12
Tiimi Helmen kehittämishanke 20132014 Kuntouttava hoitotyö Vuoden 2013 Tiimi Helmen kehittämishankkeeksi valittiin kuntouttava hoitotyö. Asukkaiden kuntoutukseen haluttiin kiinnittää enemmän huomiota, koska sen koettiin jäävän helposti takaalalle hoitotyön ohessa. Kuntouttavan työotteen koettiin lisäävän asukkaiden hyvinvointia ja laadukasta työskentelyä. Lisäksi haluttiin kehittää ja toteuttaa enemmän asukkaiden yksilöllisiä kuntoutuskeinoja. Kehittämishankkeen tavoitteet ja keinot 2013 Hankkeen tavoitteena vuonna 2013 oli yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien tekeminen asukkaille, niiden toteuttaminen, päivittäminen ja arviointi. Kuntoutussuunnitelmille luotiin yhdessä pohja (kts. liite 1), jonka avulla omahoitajat tekivät suunnitelman asukkailleen. Kuntoutussuunnitelma sisälsi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn osaalueet. Jokaiselle osaalueelle asetettiin asukkaan yksilölliset tavoitteet ja mietittiin ja kirjattiin konkreettisia keinoja, joiden avulla tavoitteita voitaisiin toteuttaa. Väliarviointi Tiimin kehittämisiltapäivässä syksyllä 2013 jokainen tiimin jäsen esitteli oman asukkaansa kuntoutussuunnitelman. Keskustelimme ja arvioimme yhdessä suunnitelman toteutumista. Totesimme, että tavoitteiden on oltava konkreettisia, niin että niitä on mahdollista toteuttaa hoitotyön ohessa. Päivitimme lisäksi asukkaiden sen hetkistä tilannetta ja keskustelimme ja kirjasimme, mitkä asiat kunkin asukkaan kohdalla ovat tärkeitä seurata ja arvioida jatkossa kuntoutuksen kannalta. Totesimme, että kuntoutussuunnitelmia tulisi päivittää säännöllisesti puolen vuoden välein tai jos asukkaan voinnissa tapahtuu muutoksia. Suunnittelimme vuodeasukkaiden säännölliset nostopäivät geriatriseen tuoliin, mikä on lisännyt vuodeasukkaiden istumista gtuolissa. Fysioterapeutin ollessa pois talosta noin puolitoista kuukautta sovimme tekevämme liikehoitoja vuodepotilaille valmiiksi tehtyjen ohjeiden mukaan. Tavoitteellisiin tuloksiin liikehoidoissa emme aivan yltäneet. Vuodeasukkaat saivat liikehoitoa noin 12 kertaa viikossa sekä lisäksi lämpöhoitoa useita kertoja viikossa. Talossamme on aloitettu vuonna 2012 ulkoilupäivä maanantaisin asukkaille. Vapaaehtoiset ja henkilökunta ulkoiluttavat mahdollisimman monia asukkaita tällöin. Säännöllinen ulkoilupäivä on lisännyt asukkaiden ulkoilua ja liikkumista säännöllisesti. Viriketoimintaa pyrittiin lisäämään Helmessä ja aktivoimaan mahdollisimman moni asukas osallistumaan voimavarojensa mukaisesti toimintaan mukaan. Asukkaiden osallistuminen talon yhteisissä tapahtumissa lisääntyi myös vuoden aikana. Päätimme jatkaa kehittämishanketta vuonna 2014, koska hankkeen toteutumisen koettiin jäävän vielä kesken ja todettiin siitä saatavan hyödyn olevan suurempi, jos hanketta jatkettaisiin. Liite1/1 13
Tavoitteet vuodelle 2014 Tavoitteena on jatkaa kuntoutussuunnitelmien tekemistä asukkaille sekä päivittää ja arvioida niitä säännöllisesti. Mietimme tiimissä, miten voisimme lisätä ja kehittää keinoja, joiden avulla kuntoutus olisi helpompaa ja luontevampaa hoitotyön ohessa. Tavoitteena on lisätä vuodeasukkaiden viihtyvyyttä heille suunnatun ohjelman kuten lukemisen, laulamisen ja vierellä olemisen keinoin. Yhteenveto Vuosien 2013 ja 2014 aikana asiakaskuntamme koki useita muutoksia; vuodeasukkaiden määrä väheni, mutta toisaalta liikkuvien vaikkakin täysin autettavien asukkaiden määrä kasvoi. Eräillä asukkailla myös infektiot sekä perussairauksien eteneminen vaikuttivat heidän toimintakykynsä laskuun. Hoitotyön ohessa tapahtuva kuntoutus on toteutunut vuodeasukkaiden kohdalla asentohoitona sekä liikehoitona fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Liikkuvia asukkaita on pyritty ohjaamaan ja avustamaan kunkin oman toimintakykynsä mukaan. Maanantain ja perjantain ulkoilupäivissä on ollut useampi osallistuja, kesäisin omalla pihalla ovat pystyneet ulkoilemaan myös heikommin kävelevät ja vuodeasukkaat gtuoleissa. Käsityöpiiri Helmessä on ollut suosittu. Kuntouttava hoitotyö kehittämishankkeena on lisännyt kuntoutusta eri muodoissaan (mm. liikehoidot, ulkoilu, virikkeellisyys) paremmin osaksi jokapäiväisiä rutiinejamme hoitotyön ohella. Jatkamme kuntouttavan hoitotyön toteuttamista edelleen. Liite1/2 14
TYÖHYVINVOINTI TIIMITYÖSSÄ Tiimi Silmun kehittämishanke 20132014 liite2/1 15
HANKKEEN TAUSTAA Tiimi Silmun kehittämishankkeeksi ehdotettu ja valittu työhyvinvointi vuodelle 2013. Silmussa vallitsee hyvä yhteishenki, jota haluttu vielä tarkemmin tehostaa. Kehittämisiltapäivän (lokakuussa 2012) työskentelyn tuloksena aloitettu aiheen purkaminen miettimällä 1. Mitä työhyvinvointi on? (liite 1) 2. Mitä hyvää meillä jo on liittyen työhyvinvointiin? (liite 2) 3. Mitä haluamme muuttaa? (liite 3) Kysymykset tuottivat runsaasti ajatuksia, joista oli luontevaa rajata kehittämistä vaativat osaalueet ja siten muodostettu laatukriteerit, vaatimukset (liitteenä). Teoksessa: Valtuutuksen aika. Tiimeillä parannuksia prosesseihin (Jutila, Järvelin, Kilpi&Kvist (1996) kiteytetään aidon ja toimivan tiimin tunnusmerkeiksi seuraavaa: toimivan tiimin missio ja tavoitteet ovat kaikkien tiimin jäsenten tuntemat ja kaikille yhteiset. ilmapiiri tiimissä perustuu luottamukseen ja avoimuuteen. Työskentely tiimissä on hauskaa. tiedonkulku toimii. jokainen tiimin jäsen tuntee aidosti yhteenkuuluvuutta. tiimissä arvostetaan erilaisuutta. tiimin jäsenet rohkaisevat toisiaan luovuuteen ja riskin ottoon, mutta jokainen kykenee myös itse korjaamaan omia toimintatapojaan ja prosessejaan. tiimin jäsenet tuntevat tarvitsevansa toisiaan ja toistensa taitoja yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. HANKKEEN TAVOITTEET 2013 1. Laatukriteeri: Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Laatuvaatimus: Tiimin jäsenet kehittävät taitoaan mm. työyhteisöpelin avulla. Palautetta annetaan rakentavasti ja vastaanotetaan myönteisesti. 2. Laatukriteeri: Haastavien asukastilanteiden avoin purkaminen. Liite2/2 16
Laatuvaatimus: Välitön purku omaaloitteisesti tiimin jäsenten myös rohkaistessa keskusteluun. 3. Laatukriteeri: Sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin. Laatuvaatimus: Jokainen jäsen osallistuu aktiivisesti tiimin työskentelyyn. Reflektiivinen työote. 4. Laatukriteeri: Vahvuuksien hyödyntäminen. Laatuvaatimus: Uskalletaan rohkeasti toteuttaa itseä ja tiimin jäsenet antavat siihen tilaa. Tartutaan hetkeen! Opitaan yhdessä ja toisiltamme! Muistetaan kiittää itseä ja kollegaa! VÄLIARVIOINTI Tiimin kehittämisiltapäivässä 14.10.13 arvioitu 2013vuodelle asetettuja tavoitteita. Todettu, että tavoitteet olivat vain osittain toteutuneet. Tulokset eivät olleet kuitenkaan selkeästi todennettavissa. Päätetty jatkaa hanketta vielä 2014, koska haluttu konkretisoida työhyvinvointia käsitteenä. TAVOITTEET 2014 Toteutettu tiimin kehittämisiltapäivässä ryhmätyöskentely. Ohjaavina kysymyksinä olivat: Mitä työhyvinvointi on ja miten (millaisilla kysymyksillä) sitä kartoitetaan? Viitekehyksenä toimi Professori Juhani Ilmarisen kehittämä Työkykytalomalli (www.ttl.fi). Ryhmien tulokset olivat hyvin samansuuntaisia. Näiden pohjalta jatkojalostamme kolmen hengen työryhmässä (1 Geronomi, 2 Sosionomia) työhyvinvointikyselykaavakkeen. Palvelukoti Mäntyrannassa ei ole ennen mitattu työhyvinvointia erillisellä kyselyllä, joten sellaisen kehittäminen on luontevaa sekä tarpeellista. Kyselyyn tuodaan positiivinen näkökulma: Miksi meillä viihdytään? Silmu tiimi toimii hankkeen pilottina. Kaavakkeen loppuun on mahdollista kirjoittaa kehittämisehdotuksia kyselyn sisällöstä ja toimivuudesta. Tavoitteena on tämän jälkeen laajentaa kysely koskemaan koko henkilöstöä. Liite2/3 17
Tulosten perusteella mietimme yhdessä miten voimme edelleen parantaa työhyvinvointiamme. Kysely toteutetaan Silmutiimille helmi, maaliskuussa 2014 ja tulokset käsitellään tiimin kehittämisiltapäivässä 2.4.14. HANKKEEN LOPUKSI 2014 vuodelle asetetut tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Tiimi Silmussa toteutettu työhyvinvointikysely (liitteenä) osoittautui melko toimivaksi tavaksi mitata tiimin jäsenten kokemusta asiasta. Tuloksia on analysoitu keskimääräisesti. Tulokset olivat rohkaisevia ja niiden perusteella voidaan todeta työhyvinvoinnin tason olevan korkea. Mikään tutkimus, eikä menetelmä ole aukoton. Tuloksia voidaan mitata, mutta ydin on siinä mitä asioille tehdään. Työhyvinvointi on subjektiivinen kokemus. Siksi on tärkeää muodostaa yhteinen käsitys siitä, mitä työhyvinvointi tarkoittaa. Teoreettisen viitekehyksen lisäksi, tulee käsitteet avata ja yhteiselle keskustelulle varata aikaa. Työhyvinvointi on käsitteenä hyvin laaja. Olemme tiimissä käsitelleet ja lähestyneet aihetta konkreettisella tasolla. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka tulisikin olla osa arkea. Sitä ei saisi eriyttää erilliseksi osaksi, vaan ymmärtää se yhdeksi työtyytyväisyyden merkittäväksi tekijäksi. Liite2/4 18