Hyperloop Case Salo
Hyperloop Kokonaan uusi liikennemuoto! - nopea kuin lentokone, - sujuva kuin moottoritie - yhtä miellyttävä kuin nykyaikainen hissi Se kuulostaa Science Fictionilta
mutta sitä tehdään parhaillaan!
Hyperloopin toimintaperiaate 2.Sukkulat laitetaan putkiin, joissa on täysin kontrolloitu liikkumisympäristö. 1.Rakennetaan sukkula, jossa voi kuljettaa rahtia tai matkustajia 4.Putkista poistetaan lähes kaikki ilma, jolloin ilmanvastus vähenee ja mahdollistaa hyvin suuren nopeuden vähällä energialla. 3.Sukkulat leijuvat passiivisen magneettikentän varassa ilman kitkaa.
Hyperloop on joustava ja nopea alueellisen liikenteen ja kuljetusten järjestelmä
Hyviä ominaisuuksia Suojassa putken sisällä Suuri nopeus (< 1200 km/t, lähes tyhjiö) Pieni energiatarve (Passiivinen magneetti peti, sähkö) Suuri kapasiteetti (20-90 hengen sukkula 10 s välein) Tavarakuljetus (merikonttimitoitus mahdollista) Pieni liittymisväli (mahdollista 20-30 km välein) Äänetön, saasteeton, vähän energiaa kuluttava Suuri matkustajamukavuus Korkeat turvallisuusvaatimukset
Kolme kehitysvaihetta: 1. Teknologian Testaus Hyperloop One -yhtiö rakentaa ja testaa perusratkaisua Nevadan autiomaassa. Valmis vuoden 2017 alussa 2. Toiminnan Testaus tapahtuu 3-4 paikassa eri puolilla maailmaa 2017-20 3. Palvelun Käynnistäminen alkaa markkinaehtoisesti 2020-
Miten Varsinais-Suomi hyötyisi Hyperloopista?
Varsinais-Suomi ja pääkaupunkiseutu eivät ole yhtä työssäkäyntialuetta - Tarvitaan nopeampi yhteys! Turku 55 km, n. 40 min by car Helsinki 115 km, 65 min by car
Varsinais-Suomi on Suomen portti Skandinaviaan ja Eurooppaan mutta myös varsin hitain yhteyksin!
Mitä, jos Tukholmasta Helsinkiin olisikin Hyperloop?
Nopeilla Hyperloop-yhteyksillä valtava merkitys aluetalouteen ja saavutettavuuteen: Tunnit Monta maata Erilliset kaupungit minuuteiksi yhdeksi superseuduksi saumattomaksi talousalueeksi Turku Salo: 5 min Salo - Helsinki: 10 min Tukholma Salo: 15 min Salo - Tallinna: 16 min
Miksi Salo tarjoutuu Hyperloop-testipaikaksi?
Salon historia = Suomen ICT-teknologian ja -tuotannon historiaa Potentiaali edelleen olemassa Radiotekniikan kehittäminen ja tuotanto 1920- ja 30-luvuilla TV-tekniikan kehittäminen ja tuotanto 1950-70-luvuilla (Salora) Matkapuhelintekniikan kehittäminen ja tuotanto 1980-2010-luvuilla (Mobira, Nokia, Microsoft)
Infran kehittäminen itseohjautuvia ajoneuvoja varten IOT kehityskeskus ja 3D-tuotanto Salo - Älykkään teknologian kaupunki Paikallinen satama paikalliselle elinkeinotoimin nalle Hyperloop välillä Tukholma- Helsinki Kehitys- ja testi keskus Saloon Kaupunki uusien ratkaisujen testialustana Illustration: Janne Harju / Napa Illustrations
Salon kasvupotentiaali: Osaava insinöörityövoima ja teollinen yritysperinne Viihtyisä asuinympäristö, hyvät palvelut, lähiluonto Edullinen hintataso Hyvä sijainti Runsaasti modernia laboratorio- ja tuotantotilaa Hyvä kaavallinen ja kaupunkirakenteellinen valmius kasvuun
Salon IOT -Osaamis- ja Kehittämiskeskus
Hyperloop- testirata Salo-Turku-välille ja tutkimuskeskus Saloon: I Vaihe: II Vaihe: III Vaihe: 15 km yhteys Salon keskustasta Hajalaan, tutkimuskeskuksen perustaminen Putken rakentaminen Turkuun Hyperloop-asemien ja tavara/matkustajaliikenteen kokonaisvaltainen, toiminnallinen testaus Alustava aikataulu 2016-2020 ( kustannusarvio 1,5-3,3 miljardia )
Letter of Intent Letter of Intent ydinkohdat: 1. 10 min yhteys Helsinkiin mahdollistaa taloudellisen kehityksen Salossa aivan uudella tasolla 2. Tutkitaan Hyperloop One:n Proof of Operations testiradan rakentamismahdollisuudet Turku-Salo välille 3. Luodaan Pohjoismainen Tutkimus- ja Kehittämiskeskus Saloon Hyperloop One-järjestelmän suunnittelua, rakentamista ja toimintaa varten 4. Testirata rakennetaan osaksi Suomen ja Ruotsin Hyperloop verkostoa
Salo ja Hyperloop - missä nyt mennään? Alustava esiselvitys hankkeen toteutusedellytyksistä välillä Tukholma-Helsinki keväällä 2016 (KPMG ja Ramboll) Yhteinen tahdonilmaus (Letter Of Intent) Salolla ja Hyperloop One yhtiöllä kesäkuussa 2016 Hyperloophankkeen edistämisestä Tukholma-Helsinki välillä Esiselvitys testiradasta välillä Salo-Turku TEKES:n rahoituksella käynnistymässä Valtakunnallinen taustaryhmä perustettu LVM:ään Suomen esitys Salon testiradasta ja kehittämiskeskuksesta EU:lle vuoden lopussa Tavoitteena olla mukana 3-4 valitun Hyperlooptestipaikan joukossa maailmassa.
Hyperloop-testiradan ja kehittämiskeskuksen vaikutukset Salolle ja Varsinais-Suomelle Työllisyys Jo suunnitteluvaiheessa Salossa yli 250 tutkijaa ja välittömien ja välillisten työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan 2-3 kertaisiksi. Rakentaminen Salo-Turku -radan maarakennus- ja LVIS-työt ja putkielementtien ja muiden järjestelmäosien ja koneiden suunnittelu ja valmistus valtakunnallinen investointiprojekti (1-3,3 miljardia ) Elinkeinotoiminta Salo osaksi Tukholma-Turku- Helsinki työssäkäynti/talousaluetta Varsinais-Suomen vetovoima työ- ja asuinpaikkana paranisi merkittävästi
Hyperloop on aluerakenteen mullistava liikennemuoto. Se voi olla yksi Suomen uusista menestysvientituotteista. Testirata Turku-Salo välillä varmistaisi Suomen edelläkävijäaseman Hyperloopin rakentamis- ja käyttöteknologioissa. Tavoitteeksi on asetettava yhteyden rakentaminen vähintään Tukholma-Helsinki välille ja edelleen Keski-Eurooppaan. Pelkkää testirataa ei kannata Suomeen liiketaloudellisesti rakentaa.
Suomi ja Varsinais-Suomi tarvitsee tällä hetkellä ennakkoluulotonta rohkeutta tarttua uusiin asioihin!
Northern Growth Corridor Links Arctic EU to Mediterranean Common market worth of 330 billion Euros Northern Growth Corridor 117,6 Bn Rest of Finland 85,0 mrd. Stockholm 135,5 Bn SALO Tallinn 11,5 Bn St Petersburg 66,8 Bn
Kiitos! Jarmo Heimo Salon kaupunginarkkitehti 0447785100 Jarmo.heimo@salo.fi