Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto, kehittämiskeskustelu 8.11.2016 Kulttuuriympäristön kehittäminen Keitele: kirkonkylä ja Hamula Pielavesi: kirkonkylä ja Säviä, Ikälän tilan pohjalaistyylinen aitta Kuvassa Nilakan ranta-aluetta Hamulan kylän kohdalta 1
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 MRL 118 Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. MRL 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennussuojelulain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapidossa on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. ( Ennen korjauskehotuksen antamista voi vaatia kuntotukimusta.) 2
Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia Valtioneuvosto hyväksyi 20.3.2014 periaatepäätöksellään Kulttuuriympäristöstrategian 2014-2020. Strategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen näkökulmaan: 1. kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara, 2. kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä ja 3. hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan. Strategiassa esitetään 20 ehdotusta toimenpiteiksi. www.sitoumus2050.fi on kestävän kehityksen sivusto, jossa voi voi antaa oman kulttuuriympäristösitoumuksen tai haastaa toinen yhteisö tai yksityinen henkilö tekemään sitoumuksen kulttuuriympäristön hyväksi. Tarkoituksena on lisätä tietoa ja tietoisuutta kulttuuriympäristön olemassa olosta, hoidosta, arvostamisesta. Tämä sama tavoite on mainittu jo vuonna 1998 julkaistussa Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoito-ohjelmassa. Kestävän kehityksen sivustolla on annettu 314 sitoumusta 9/2016. www.kulttuuriymparistomme.fi sivusto on keskittynyt kulttuuriympäristöasioihin, ylläpitäjinä YM, OKM ja Museovirasto 3
Keiteleen kunnan kulttuuriympäristöt Keiteleen asutus on harvaa ja sijaitsee yleensä vesien varsilla. Kivikautisia esinelöytöjä Keiteleeltä on tehty niukasti. Asutus muodostui pysyväksi vasta 1700-luvulla. Aiemmin alueella liikkui lähinnä hämäläisiä eränkävijöitä. Keitele itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1800-luvun loppupuolella. Elinkeinoelämä painottui pitkään alkutuotantoon ja oli lähinnä kalastusta ja karja- ja metsätaloutta. Kunta teollistui nopeasti 1970-luvulla. Nyt kunta on työpakkatarjonnan suhteen hyvin omavarainen. Maakunnallisesti arvokkaita alueita ja kohteita: - Keskustan kulttuuriympäristö - Rytkölänmäki - Pekkala - Pasala - Viinikkalan koulu - Aholan talomuseo - Pahkamäen koulu - Seppälä Arvokas maisema-alue: - Etelälahti - Hamulan kylänraitti Maisemainventointi 2010 kohde: Hamulan kylä Asukasluku 2345 30.9.2016 tilastokeskus ennakkotieto 4
Keiteleen keskustan kulttuuriympäristöt Keiteleen kunnan keskustan kulttuurihistoriallisesti arvokkain alue on Vuonamonsalmen vesistön rantavyöhyke, siihen liittyvä kirkko ja vanha kirkkotie hautausmaalle. 5
Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus (valt. 25.2.2014) kaavassa suojelumerkinnällä olevat kohteet: Srk-1 Ev.lut.kirkko Sr-1 merkinnällä: - Vanha pappila - Hotelli-ravintola Keiteleenranta - Meijeri - Lintuharju Sr-2 merkinnällä: - Lääkärintalo - Virastotalo A-rakennus - Vaatehalli - Rantakivi - Töyrylä - Arvola - Puistola I - Ylä-Mutkala - Saunaranta - Kotiranta - Koivikko Nämä kohteet ovat pieniä asuinrakennuksia rannalla tai sen tuntumassa lukuun ottamatta Puistola I. Ev.lut.kirkko rakennettiin vuonna 1876, rakentajana kirkonrakentaja Mikko Karjalahti. Hänen rakentamia kirkkoja ovat mm. Vesannon (1857), Tuusniemen (1869) ja Pielaveden (1878) kirkot. Pielaveden kirkko onkin tyyliltään samanlainen eli uusgotiikkaa puurakenteisena. 6
Vanha pappila v.1891, alla Meijeri v.1909, nykyisin suojatyökeskus. Keiteleen nyt maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö on ollut RKY 1993 valtakunnallisesti arvokas aluekohde. Sen perusteluissa arvokkaimpina osina pidetään kirkon ohella vanhaa satamarantaa, meijeriä, koulukeskusta sekä pappilaa. 7
Lääkärintalo, v. 1929, toiminut lääkärin vastaanottotiloina ja asuntona 1970-luvun lopulle. Nykyisin asuin käytössä. Alla Vaatehallin ulko-ovi v. 1950 8
Rantakivi, 1940/1950 taite, aikansa tyyppitalo, erikoinen rakennustekniikka. Alla Virastotalon A-rakennus. Kunta aikoo purkaa kaksi myöhemmin rakennettua puurakenteista virastosiipeä. Mikä vaikutus on tulevalla aluehallintomuutoksella kunnan toimintojen tilantarpeeseen? 9
Yleiskaavassa suojelumerkinnällä olevat muut vanhat pientalot: Lintuharju 1911, Arvola 1920-luku, Ylä-Mutkala 1949, Saunaranta 1948, Kotiranta 1948, Koivikko 1920-luku, Töyrylä 1958, Puistola I 1930. Purettuja arvokohteita: Väentupa 1891 purettu 1,5 vuotta sitten, Pirtola 1950 Uhanalaisia arvokohteita: Työväentalo 1939-47, Puistola I 1930, Koulukeskus tulevaisuudessa, paloasema, Hotelli-ravintola Keiteleenranta Rauhalahti 1930, ei suojelumerkintää Työväentalo Puistola I 10
Yllä Koulukeskus 1955, ei kaavasuojelua yleiskaavassa. Alinna Hotelli-ravintola Keiteleen ranta 1936, joka on tyhjillään. On kaava suojelu yleiskaavassa. Rakennuksessa toimi vastaanottokeskus kesään 2016 saakka. (Lähde: kunnan- hallituksen pöytäkirja 27.6.2016) 11
Paloasema, rakennettu? Kunnanhallituksen pöytäkirjan 27.6.2016 mukaan vanha paloasema on myyty yksityiselle henkilölle. Mikä on kohteen tulevaisuus? 12
Hamulan kylä on arvokkaiden kulttuurimaisemien Maisemainventoinnin 2010 kohde ja kylänraitti maakuntakaavan arvokohde. Nilakka-Koutajärvi rantaosayleiskaavan muuttaminen on menossa ja sen yhteydessä tarkistetaan vuodelta 1995 peräisin oleva rakennuskannan inventointi. Kuvassa taustalla Pasalan tila, asuinrakennus 1800-luvun alusta ja 1884 nuorempi osa. Tilan päärakennus oli kylässä keskeinen paikka; toimimajatalona, postin ja puhelinkeskus ja lääkärin vastaanottopaikka. Talon emäntä oli myös koulutukseltaan sairaanhoitaja. Oikealla Hamulan koulu 1895-1896, yksityisomistuksessa ratsastustilana. 13
Hamulan koulu 1895-96. Alla Nilakan rantaa kylän kohdalta. P-S maakuntakaavan (vah.7.12.2011) merkintä, koskee Nilakan saaria kylän eteläpuolella. 14
Asukasluku 4708 30.9.2016 tilastokeskus ennakkotieto Pielavesi, kulttuuriympäristöt Asutus on melko tasaisesti levinnyt järvien rannoille ja myös mäenrinteille vaara-asutuksena. Suuria peltoaukeita on vähän, ja maatalous on maatilametsätalous- ja karjatalousvaltaista. Pielavedeltä on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja Virranniskan, Maijerikankaan ja Vanhapappilan alueelta (Tänä päivänä löytöjä on ~63 kpl). Pysyvä asutus tuli savolaisten uudisasukkaiden myötä 1540-luvulla. (Lähde: Suomalainen tietosanakirja W-G 1993) Valtakunnallisesti arvokkaita RKY 2009 kohteita ovat Kirkkosaari ja Lepikon torppa. Maakunnallisesti arvokkaita maakuntakaavan kohteita ovat alueina: - Keskustan kulttuuriympäristö - Laukkala - Räisälänranta - Heinämäki (on myös laajempana maisemainventoinnin 2010 kohde) 15
Maakunnallisesti arvokkaita yksittäisiä rakennuskohteita keskustan ulkopuolella on paljon; mm. kaksi meijeriä Säviä ja Vaaraslahti, kaksi koulua Jokijärvi ja Vaaraslahti ja joukko maatilojen pihapiirejä. Kivikautisia asuinpaikkoja tai vastaavia on 63 kohdetta. Alla kuva Säviältä kanava-alueelta, joka yhdistää Nilakan ja Pielavesijärven. Kääntösilta 1893. Kanava on 520 m, syv. 2 m ja leveys 9 m. Siltavahdin eli kanavahain asuintalo, 1893, toiminnassa vuoteen 1972, valtio omistaa. (Lähde: Rakennusperinnettä Pielavedeltä 1998)n P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö 16
Säviän osuusmeijeri 1915, laajennus 1929. Alakuvassa vieressä oleva mylly 1950. Kanava-alue oli valtakunnallisesti merkittävä RKY 1993 kohde. (Ei enää RKY 2009 luettelossa) 17
Pielaveden Säviän nuorisoseurantalo Seurala (ei ole inventoitu, miten vanha?). Alla Savo, Osuusliike Ylä-Savon kauppa 1900-luvun alusta. 18
Pielavesi, keskustan kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti arvokkaat alueet: - Pielaveden kirkko, 1878 - Puustellin aluekokonaisuus - Vaivaistalo, kunnanlääkärintalo, mielisairaala alue Arvokkaat yksittäiset kohteet kartalla o, arkeologiset kohteet 19
Kirkkosaaren Tapuli, rakennettu 1740-1750 välisenä aikana, pohjalainen tyyli. RKY 2009 kohde ja teksti. 1700-luvulla asutus muodostui järven rannoille asettautuneista kalastajista ja kaskeajista. Kirkon paikan valintaan vaikutti saaren keskeinen sijainti ja erityisesti vesistön merkitys liikkumiselle. Seurakunta säilyikin väkiluvultaan ja tieoloiltaan vaatimattomana koko 1700-luvun. Kirkkosaareen rakennettiin vielä uudet kirkot 1760- ja 1790-luvulla. Vasta väkiluvun kasvu ja tieyhteyksien paraneminen johtivat kirkon siirtämiseen nykyisen kirkonkylän Hiekkaniemeen, johon kirkko valmistui 1878. Kirkkosaaren kirkko purettiin 1882 ja hirret käytettiin kansakoulun rakentamiseen (Rannankylän koulu). RKY 2009 teksti. Kuva: MV/RHO Jari Heiskanen 2007 20
Pielaveden puukirkko valmistui 1878 Hiekkaniemeen. Lääninarkkitehti Ferdinand Öhman laati kirkon suunnitelmiksi vaihtoehdot puu- ja tiilikirkolle. Toteutettavaksi valittiin puukirkko, mutta sen tyylinä on kivikirkoista tuttu gotiikka. Tyyliä on sovellettu siten, että ikkunoiden yläosa on tiilisten suippokaarien sijaan tylppäkulmainen kolmio. 21
Maakuntakaavassa kirkkoa ympäröivä alue ja rantarinne ovat kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. Rannalla on kaksi kivikautista asuinpaikkaa. 22
Ikälä, entinen vaivaistalo, 1896. On Ikälä -nimisen maatilan päärakennus, jota on laajennettu v.1915 ja 1950-luvulla. Toimi v. 1982 saakka, jonka jälkeen kunta vuokrannut tiloja mm. pienyrityksille. Alla entinen mielisairaala, 1916-1961. Nyt yksityisomistuksessa. 23
Kunnanlääkärin talo, 1910-luku - 1980-luvulle saakka, jonka jälkeen yksityisomistuksessa. Alla meijeri ja mylly, 1909. Missä käytössä nyt? 24
Oikealla em. Ikälä, entinen vaivaistalo 1896. Tällä alueella on suurten kuusien ja mäntyjen muodostamia puukujia joiden iän voi ajatella olevan saman kuin rakennusten. 25
Rantala 1876, laajennus 1910- luvulla. Oli alkuaan Petter Lyytikäisen kauppa, 1991 kunnan omistukseen. Kunnostettu 1992-93 ympäristöministeri ön tuella. Pappila rakennettu 1920-luvulla. Alkuaan ollut sivuilta taitettu katto, kuten edellä Rantalassa. 26
Suojala on rakennettu suojeluskunnan taloksi 1920-luvun lopulla. Paikalla olleen VPK:n hirsiä on käytetty jossakin kohdin rakennusta. Arkkitehtinä Eino Pitkänen ja tyyli on ankaran klassinen ja suoraviivainen. Sisäänkäyntikatoksen päätykolmio ja pilarit muistuttavat antiikin temppeliä. 27
Puustelli, nykyisin osana kunnanvirastoa, on rakennettu 1870-1880- luvuilla. Paikalla oli 1700- luvulla vääpelin virkatalo eli puustelli ja tämän rakennuksen hirsiä on nykyisessä rakennuksessa tallella. Vanhoja 1800-luvun rakenteita ovat muutama ikkuna, lattialankut ja kellarissa puuovi mahdollisesti jopa 1700- luvulta. Rannankylän koulu, 1884, on vanhin Pielaveden kouluista. Rakentamiseen käytettiin Kirkkosaaresta puretun vanhan kirkon hirsiä ja sokkeliin kirkkoaidan kiviä. Rakennuksen räystäskonsolit ja sisääntulokatokset (?) edustavat sveitsiläistyyliä ja alkuperäinen rakennus myös empiretyyliä. 28
Rannankylän koulu, 1959 Pielaveden kunnan valtakunnallisesti arvokkaat kohteet RKY 2009 ovat edellisen sivun Kirkkosaari ja Lepikon torppa. Urho Kekkosen (1900-1986) synnyinkoti. Torppa on rakennettu 1860-luvulla ja oli alkuaan pelkän savutuvan kokoinen. Juho Kekkonen osti torpan kesällä 1900 perheen asunnoksi ja kunnosti sitä sen jälkeen mm. laittamalla tuvan uloslämpiäväksi. 29
Ikälän tila sijaitsee Heinämäen kylän keskustassa, laajojen peltoaukeiden ympäröimänä. Heinämäen alue on sekä arvokas maisema-alue (maisemainventointi 2010), että maakuntakaavan kulttuuriympäristökohde. Tilalla on säilynyt pohjoissavolaiselle rakennusperinteelle harvinainen kolmikerroksinen, mansardikattoinen eloaitta. Aitan on rakentanut vuonna 1820-luvulla Crister Ikäheimo. Samantyylinen pohjalaista tyyliä oleva aitta on Kiuruvedellä Paaran tilalla. 10.11.2016 P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö 30 Lähde: Rakennusperinnettä Pielavedellä, Hannu Laukkanen 1998
Pohjois-Savossa rakennuskannasta 16,7 % on rakennettu ennen sotia. Tilanne vuonna 2010, mukana myös puretut rakennukset, ei kesäasuntoja, varastoja, saunoja yms. Kuva: Rakennuskannan ikäjakaumakuvaajissa vuosi 1920 on omana pylväänään, sillä RHR:ssä kyseiseen vuoteen on sisällytetty myös kaikki ne rakennukset, joiden valmistumisajankohta ei ole tiedossa. 31
YM:n asetus tuli voimaan viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin 1.6.2013 ja muihin 1.9.2013 Ympäristöministeriön asetus 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 1.rakennuksia joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske, ovat 1) Rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. 2) www.kulttuuriymparistomme.fi On kulttuuriympäristöasioita käsittelevä sivusto jota ylläpitävät ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto. 32