Rautavaara, kulttuuriympäristöt

Transkriptio

1 Kulttuuriympäristöt Rautavaara, kulttuuriympäristöt 1

2 Rautavaara sekä osa Kaavia ja Sonkajärveä kuuluvat Vaara-Karjalan maisemamaakuntaa. Vaara-Karjalan maisemalle antavat leimaansa luoteesta kaakkoon kulkevat vaaraselänteet ja niiden väliin jäävät soiset metsämaat ja järvet. Asutus ja viljelykset ovat keskittyneet vaarojen lakialueille ja rinteille. Rinneasutus on yleensä etelä- tai lounaisrinteen puolella edullisesta pienilmastosta johtuen. Pohjois-Savon itäosan vaaramaisemat ovat karua, yksitoikkoista metsäseutua. Seudun karuus johtuu maaperästä ja ilmaston ankaruudesta Pielisen altaan leudontavan vaikutuksen lakattua. Nilsiän-Pisan vyöhykkeellä on korkeita vaaroja kovan kvartsiittisen kallioperän ansiosta. Nikinmäki, Pohjois-Savon maisemainventointi 2010 kohde 2

3 Alue on historiallisesti ollut levotonta rajaseutua karjalaisten ja savolaisten heimojen sekä myöhemmin Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Tämä yhdistyneenä niukkoihin elinoloihin ja huonoihin kulkuyhteyksiin on pitänyt asutuksen harvana ja pientilavaltaisena. Rautavaaran keskustan kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokkaita alueita Rautavaaran keskustassa ovat Kirkkotien ympäristö ja Saarela, Nahkuri, Halosen paikka, sillan ympäristö. Kirkkotien alueeseen kuuluvat arvokkaina kohteina kellotapuli ja nimismiehentalo. Kohteina arvokkaita ovat: Kuusela ja Aittarinne, Seurakuntatalo ja pappila sekä entinen kansakoulu. Kirkonkylän yksi komeimpia julkisia rakennuksia. Alakoulu toimii edelleen? 3

4 Kirkonkylän osayleiskaavan on valtuusto hyväksynyt Siinä on 13 rakennussuojelukohdetta. Keskusta-alueen inventointi on vuodelta Jokisuunniemen oyk kv Maaseutualueiden inventoinnin on tehnyt vuonna 2000 Mirkku Halonen. Keyritty-järven ranta-alueen osayleiskaava Älänne-Tiilikanselän järvialueen oyk Yleistäen voidaan sanoa, että Rautavaaran haja-asutusalueilla parhaiten alkuperäisyytensä säilyttäneitä rakennuksia löytyy enemmän kuin kyläkeskuksista. Kunnan kulttuurihistoriallisesti arvokkain ja laajin rakennusperintö onkin hajaasutusalueilla. Siellä on paitsi hienoja maatilojen pihapiirejä rakennuksineen esim ja 1930 luvuilta. Kaksi rakennustyyppiä nousee kuitenkin inventoinnin pohjalta haja-asutusalueella arvokkaiksi ja vielä osin säilyneiksikin, nimittäin puukoulut ja metsätyömiesten kämpät sekä metsänvartijoiden asuinrakennukset. Näitä onkin säilynyt edustava joukko vaikka väestö siirtyy pois haja-asutusalueilta ja myös Itä-Suomessa pois kuntakeskuksista keskuskaupunkeihin. Tällöin rakennusperinnön kohtalona on vaille käyttöä jääminen, tai olla pelkästään kesäpaikkana. Seuraavassa näytän Mirkku Halosen inventoinnin pohjalta 9 koulua, 5 kämppärakennusta ja kaksi asuinrakennuskohdetta ja kaksi maatilojen päärakennusta. 4

5 Seuraavat kohteet haja-asutusalueelta: - 2 maisemakohdetta - 1 jälleenrakennuskauden paikka - 9 koulua - 7 kämppää - 1 asuinpaikka 1920-luku - 4 maatilan päärakennusta Pohjois-Savon arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi Pohjois-Savon maakuntakaavan ( ) kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maisemaalueet ovat Karin kulttuurimaisema eli Ala-Luostan kyläkeskus (ent. Ala-Luostan koulu, maakunnallisesti arvokas) ja Nikinmäki (Anttilan talomuseo, maakunnallisesti arvokas). 5

6 1920-luvulta lähtien oli mahdollista ostaa torppia itsenäisiksi tiloiksi ja syntyi paljon pieniä tiloja. tiloja KUVA. Anttilan pienviljelystilan asuinrakennus on rakennettu Sudenpyytäjän aitta on siirretty Luikonautiolta ja on luultavasti Rautavaaran vanhin säilynyt rakennus. Kohde on tänä päivänä paikallismuseona. 6

7 Sodan jälkeen maanhankintalain nojalla syntyi asutustiloja, joiden rakennukset tehtiin pääosin tyyppipiirustuksien mukaan. Näitä maatiloja oli mm. Pirttipuron alueella, Vellinpurolla ja kirkonkylästä Hankamäkeen johtavan tien varrella. 7

8 Kouluja, jotka on rakennettu samoilla tyyppipiirustuksilla, laatija kouluhallituksen arkkitehti Toivo Salervo. Tyyli 1920-luvun klassismia. Kouluja Lehtovaaran jotka on koulu, rakennettu 1937, samoilla tyyppipiirustuksilla luvun klassismia Lievisenmäen koulu, 1938 maakunnallisesti arvokas Ala-Luostan koulu, 1904 maakunnallisesti arvokas, uusrenessanssi Issakan koulu, 1936, arkkitehti Toivo Salervo Harsukankaan koulu, 1937, Suojärven laajennettu koulu, , vääränlaista korjaamista 8

9 Ala-Luostan koulu, 1904, maakunnal Issakan koulu, 1936 lisesti arvokas, uusrenessanssia Harsukankaan Suojärven koulu, koulu, 1902, 1937 vääränlaista korjaamista Hankamäen koulu, 1930 maakunnallisesti arvokas, 1920-luvun klassismia Hankamäen koulu 9

10 Satakunnassa Suomijärven kansakoulu, rakennettu 1924 kouluhallituksen tyyppipiirustuksin. Hankamäen koulu 1930, tyyppipiirustukset arkkitehtitsto Borg, Siren, Åberg Inventoinnin aikaan v.2000 hoitamaton. 10

11 Tiilikan koulu Ylä-Luostan koulu Tiilikan koulu, 1931, luvun klassismia Ylä-Luostan koulu,

12 Kämpät ja metsänvartijan asunnot Oikealla Metsola, 1920, metsänvartijan talo, sama pohjaratkaisu kuin Särkimäessä. Särkimäki, 1913, metsänvartijan talo Metsäkartanon kämppä, 1950-luku, maakunnallisesti arvokas 12

13 Kankainen metsähallituksen vuokrakämppä, 1940-luvun loppu, maakunnallisesti arvokas Hirvivaaran kämppä, 1950-luku 13

14 Uiton kämppä, 1948, Tiilikan kansallispuistossa, valtakunnallisesti arvokas Tiilikanautio, 1920-luvun asuinpaikka Tiilikan kansallispuistossa, valtakunnallisesti arvokas 14

15 Kurttomäki 1897, valtion metsänhoitajan torppa, toimi luvulla savottakämppänä. Maakunnallisesti arvokas Riihi, joka toimi myös kämppänä. Huom. Ikkuna. 15

16 Ala-Luostan taloja Karisalmi 1910 Karinurmi 1932 Följarit kertovat varmaankin siitä, että talossa on ollut kauppa ja ulko-ovet noilla paikoilla. Googlemapsillä katsottuna vaikutti olevan kesäpaikkana. Karinurmi Talo on säilynyt hyvin 1950-luvun asussaan, myös sisäpuolelta. Viereisen maatilan päärakennus samantyylinen mansardikattoinen, samoin Karisalmi tilan päärakennus vuodelta 1910 ylhäällä. Karinurmi

17 Uhanalaisia maanviljelystilojen asuinrakennuksia. Ovat vailla kunnostamista. Uusrenessanssin (1800-luvun lopulla) tyylipiirteitä ikkunoiden vuorilaudoituksissa. Mattila, luvun vaihde. Omistaja ostanut paikan viljelysten vuoksi, ei rakennusten. Inventoinnin aikaan vuonna 2000 ainakin julkisivut vaativat kunnostamista. Ollila, luvun vaihde. Pihapiirissä on kunnostettu aitta joten toivoa sopii että tämä hieno asuinrakennus myös kunnostetaan. 17

18 Komeita riihirakennuksia on säilynyt onneksi jonkin verran. Tässä kohteessa on laitettu tyyliin sopiva uusi peltikatto. 18