Ryönänjoki, Lapinniemen aitat

Transkriptio

1 Kiuruvesi kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen Kulttuuriympäristöt, esimerkkikohteita kylistä ja keskustasta Koskenjoki Niemiskylä Ryönänjoki/Honkaranta Keskusta Ryönänjoki, Lapinniemen aitat 1

2 Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 MRL 118 Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. MRL 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennussuojelulain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapidossa on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. ( Ennen korjauskehotuksen antamista voi vaatia kuntotukimusta.) 2

3 Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksellään Kulttuuriympäristöstrategian Strategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen näkökulmaan: 1. kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara, 2. kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä ja 3. hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan. Strategiassa esitetään 20 ehdotusta toimenpiteiksi. on kestävän kehityksen sivusto, jossa voi voi antaa oman kulttuuriympäristösitoumuksen tai haastaa toinen yhteisö tai yksityinen henkilö tekemään sitoumuksen kulttuuriympäristön hyväksi. Tarkoituksena on lisätä tietoa ja tietoisuutta kulttuuriympäristön olemassa olosta, hoidosta, arvostamisesta. Tämä sama tavoite on mainittu jo vuonna 1998 julkaistussa Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoito-ohjelmassa. Kestävän kehityksen sivustolla on annettu 330 sitoumusta 10/ sivusto on keskittynyt kulttuuriympäristöasioihin, ylläpitäjinä YM, OKM ja Museovirasto 3

4 Kiuruveden kulttuuriympäristö Pohjois-Savon maakuntakaavan mukaan RKY 2009 kohde: Koskenjoen kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat rautatieasemat: Kiuruveden asema Maisemainventoinnin 2010 kohteet: Niemiskylä ja Ryönänjoki/Honkaranta Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet: keskustan kulttuuriympäristö, Lapinsaaren kulttuurimaisema, Ryönänjoen kulttuurimaisema, Ohenmäen ja Luupujoen koulut, Paloniemen ja Martikkalan laitumet, Tuuliaismäen navetta, Paaran vanha maatilanpihapiiri, Hankaniemi, Lapinniemi, Piekäälä ja Laukkalan aitat ja puolitalli 4

5 Koskenjoen kulttuurimaisema-alue RKY 2009 Koskenjoelta on löydetty 12 muinaisjäännöskohdetta. Esihistoriallisia (ennen 1200 jkr) asuinpaikkalöytöjä on 3: nuoremman kivikauden (~ eaa) ajalta Koskenniskassa, Tuonelanharjussa ja Palosella sekä kaksi ylempänä Osmankijärven eteläpuolella. Paikalta on löydetty useita esinelöytöjä, mm, tasataltta, kirvestaltta ja muita talttoja. Koskenjoen ensimmäiset asukkaat olivat Hyvärisiä ja Remeksiä. Joen länsipuoli oli Hyväristen asuttamaa ja Kosken tila oli alkuaan 5000 ha. Kantatila on ollut samalla suvulla vuodesta Remekset asuttivat joen itäpuolen ja suvun kantatila oli Mattilan talo Remeksen kylässä. 5

6 Koskenjoen valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema, RKY 2009 Koskenjoki on Pohjois-Savossa harvinainen joenvarsikylä, jolle tyypillistä ovat avoimet rantaviljelykset ja laitumet, jotka joen eteläosassa Puolakan seutuvilla muodostavat laajan peltoaukean. Osittain asutus on sijoittunut jokea seurailevan tien varteen tai tiiviisti joen ja tien väliselle kapealle vyöhykkeelle. Uudempi asutus on sijoittunut pääosin Pyhännän tien itäpuoliselle metsäalueelle eikä riko maisemaa. Maatilojen rakennuskanta on lähes poikkeuksetta uutta, niin päärakennukset kuin tuotantorakennuksetkin, mikä kuvastaa sotien jälkeen Suomessa harjoitettua maatalouspolitiikkaa. Pihapiireissä on kuitenkin poikkeuksetta säilytetty yksi tai useampi vanha aitta tai riihi, jotka kertovat kylän tilojen vuosisataisesta historiasta. Koskenjoen kylän koulu on rakennettu 1937 ja mylly 1925 (RKY teksti). Koskenjoen kulttuurimaisemaa, taustalla Palosmäki. Jokea seuraava maantie rakennettiin

7 Koskenjoen valtakunnallisesti (RKY 2009) arvokasta kulttuurimaisemaa. Koskenjoen kylämaisemaa Pyhännäntieltä 7

8 Koskenjoen leirikeskus, entinen koulurakennus v SR-1 paikallisesti merkittävä Koskenjoen ja Niemisjärven royk Rapatut julkisivut. 8

9 Pohjoisempana Näläntöjärven lounaisrannalla: Remeskylän Terveystalo, Mannerheimin Kiuruveden osasto rakennutti 1948, ruotsin ystävyyskunta lahjoitti rahat. Lahjoitettiin kunnan käyttöön lääkäriasemaksi. Koskenjoen alueella Murennoksen rantalaitumet ja pellot (kivikautinen asuinpaikka). Murennoksen tila oikealla. Tila erotettiin Remesten suvun vanhasta Joppilasta vuonna Aitta tuotiin Joppilan tilalta (2300 ha), samoin asuinrakennuksen hirret. Asuinrakennusta laajennettiin ja korotettiin

10 Jokilaakson pohjoisosassa Osmankijärven rannalla on Paara (maakuntakaavan kohde), vanha maatilan pihapiiri. Remesten suku tuli Rantasalmelta vuonna 1622, mistä saakka tila on ollut samalla suvulla. Asuinrakennus on tehty v nyk. keittiö ja kamari, v.1928 siirrettiin luvun savutupa tuvaksi, navetta v.1914 ja eloaitta v Kivinavetan yläosa on tulipalon jälkeen rakennettu tiilestä vuonna kerroksinen eloaitta on harvinainen, pohjalaista tyyliä. Samanlainen aitta löytyy Pielaveden Ikälästä. Inventoinnin aikaan v asuinrakennus. mainitaan huonokuntoiseksi, mikä on tilanne nyt? 10

11 Niemiskylä, maakunnallisesti arvokas maisemaalue, maisemainventointi 2010 kohde Taustalla Ruottislahti Niemiskylä, Ryönänjoki ja Honkaranta ovat maisemallisesti arvokkaita ja mukana Pohjois- Savon arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa Näistä inventointikohteista on ympäristöministeriö valinnut arvokkaimmat kohteet valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Pohjois-Savon alueelta on 7 maisemakohdetta mukana. Valtakunnallinen maisema-alueiden inventointi on tehty ja YM:stä odotetaan julkaisua lähiaikoina. (Em. kohteet eivät ole mukana tulevassa valtakunnallisesti arvokkaat maisemakohteet.) 11

12 Kiuruveden teollisuus virisi maatalouden piirissä tilakohtaisesti harjoitetusta mylly- ja meijeritoiminnasta. Vuosisadan vaihteessa osuustoiminnan avulla pystyttiin rakentamaan Kiuruvedelle ensimmäiset varsinaiset myllyt, meijerit ja sahat, jotka rakennettiin käyttövoimansa ja vesiliikenteen vuoksi jokiuomiin. Näin myös kuvassa oleva Niemiskylän osuusmeijeri rakennettiin vuonna 1914 Saksansalmeen. Rakennuksessa toimi nahkuriliike 1920-luvulta luvulle.ensimmäisen kerroksen materiaalina on rakennusaineena uusi betoni. Kartalla R

13 Kiuruveden keskustaan rakennettiin vuonna 1908 osuusmeijeri ja vuonna 1912 sen viereen saha. Meijerin alueen asemakaavaa on nyt tarkistettu ja suojelumerkintä poistettu. Se merkinnee sitä, että maisemallisesti arvokas rakennus hävinnee taajamakuvasta. 13

14 Niemiskylä, Kalliokyläntie 14

15 Koivikko, Tenhusen kauppa, rakennettu v Toimi kauppana vuoteen 1965, sen jälkeen postina. Niemiskylän alue. SR-1, paikallisesti merkittävä, Koskenjoen ja Niemisjärven royk (vah ) Kartalla R luvun aikana maanteiden, koulujen ja kauppojen yms. julkinen rakentaminen ohjasi kyläkeskusten muotoutumista tienvarsille. Tämä maisematyyppi on kuitenkin häviämässä asutuksen vähentymisen, toimintojen lakkaamisen ja tienvarsien metsittymisen seurauksena. 15

16 Aitat, puotirakennukset ja riihet edustavat Kiuruveden vanhan rakennuskannan suhteellisesti parhaiten säilynyttä osaa, aitat helpon siirrettävyyden ja korjattavuuden sekä huolellisen rakentamisen vuoksi. Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito, Hanna Oijala ja Mirja Nuutinen 2002 julkaisussa: Kaksikerroksisen aitan pohjoissavolainen omin tyyppi oli asuinrakennuksen lähelle sijoitettu puotirakennus, jossa luhtikäytävän sijaan umpinainen etuseinä on yleensä suora tai harvinaisempana oven päällä oleva seinä on ulokkeena. Puotirakennukseen kuuluivat tyypillisesti ruoka-aitat, talli ja tallin yliset, jonne heinät hangottiin pienestä etuseinän luukkuovesta. Yläaitat palvelivat myös nukkuma ja vaateaittoina. Toiseen kerrokseen kuljettiin ala-aitasta.. Kämärilän tilan puotiaitta Niemisjärvellä (rakennusaikaa ei tiedossa). Tila on Niemisjärven vanhoja kantatiloja, muodostettu 1790-luvun isojaossa. Vanhin tilan aitoista on vuodelta

17 Kalliokyläntie läheltä Alatalonlahtea Pienvedellä. Kuvassa on ns. pohjoissavolainen puotirakennus. Melko tarkalleen saman näköisiä ovat mm. Niemiskylän Pennalan ja Ruutanan sekä Kämärilän puotiaitat. 17

18 Laukkalan aitat ja puotitalli on maakuntakaavan kohde, jossa on kolme aittaa: ruisaitta 1777, otra-aitta 1898 ja kuvan puotitalli Rakennuksen päätyharjan alla on komeat räystäskonsolilaudoitukset ja sivuräystään alaiset hirret on salvottu muuta hirsiseinää ulommas. Tämä Pohjanmaalta tullut rakennustekniikka näyttää levinneen Pohjois-Savon kunnissa Kiuruvedelle ja jonkin verran Pielavedelle, muualla rakenne näkyy vain muutamissa yksittäisissä kohteissa. Remeskylän Lepistön eloaitta 1852, kuvassa näkyy räystäiden alle veistetyt koristeelliset hirret. 18

19 Ryönänjoki, Viereinen teksti Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito, Hanna Oijala ja Mirja Nuutinen 2002 Ryönänjoen kylässä on vanhoja maatiloja pihapiirin rakennuksineen, seuraavat ovat ainoastaan kesäkäytössä: - Heikkisenaho, tupa luvulta, upea leivinuuni samalta ajalta, laajennus , puotiaitta, R21.1, maakunnallisesti arvokas - Karsikko, tuulimylly/eloaitta 1800-luvun alkupuoli, liittyy myös Paavo Ruotsalaisen elämään, R Konginniemi, tupa 1940, kamariosa vanhempi, R Lapinniemi, tilamuseona R

20 20

21 Ryönänjoki, Heikkisenaho, uunin alaosan hirsikehikko on idästä tullutta tyyliä 21

22 Lapinniemi, tupa 1840, uuni yli 100 vuotta vanha. Nykyään tilamuseona. Ryönänjoentien varrelta Lapinniemi, tupa 1840, uuni yli 100 vuotta vanha. Nykyään tilamuseona. 22

23 Uutta kulttuuriympäristöä, Uutispiha(?). Lähellä em. Heikkisenaho ja siitä erotettu Linnin kartanomainen pihapiiri (vanhin osa 1894) Ryönänjoentien varrelta 23

24 24

25 Kiuruveden rautatieasema-alue rakennuksineen kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin asemarakennusten ns. sopimussuojelukohteisiin (Museoviraston esityksesta YM:n päätös ). Aseman rakennukset rakennettiin ja ovat tyyliltään uusklassismia. 25

26 Varastorakennus ja vesitorni. Asema-alueeseen kuuluu kaksi asuinrakennusta piharakennuksineen. Rakennukset ovat nyt yksityisomistuksessa. Keskustan kulttuuriympäristö Pohjois-Savon maakuntakaavan (vah ) maakunnallisesti arvokkaita keskustan alueita ovat: Osulan vanha liikekeskus, Kiuruveden tori, kaupungintalo, Nivan koulurakennukset ja lähiympäristö, Rovastin pappila ja kirkko, vanha hautausmaa ja kotiseutumuseo, vanha pappila 26

27 Maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu Osulan vanha liikekeskus. Alue alkoi muotoutua 1800-luvun lopulla maakaupan vapauduttua. Vasemmalla Osula, vuonna 1938 rakennettu osuuskauppa. Edustaa funktionalismia laajennettu. Taustalla vasemmalla Pankkila (1952) ja vieressä vanha säästöpankki (1916, 1923). 27

28 Keskusta-alueen vanhin rakennus, vuonna 1916 valmistunut Säästöpankki. Vuonna 1923 tehtiin rakennukseen koulukäyttöön tarkoitettu laajennus (oikealla). Pankki muutti pois 1962 ja koulutoiminta jatkui vuoteen Nyt kunnan omistama, kansalaisopistona yms. (?). Vanha säästöpankki edustaa vuosisadan alkupuolen kansallisromantiikan jälkivaiheen ja uusklassismin tyylipiirteitä, harvinainen pystyhirsirunko. 28

29 Vasemmalla Pankkila, 1952 pankki ja asuintalo, nykyään liiketiloina. Talon rakennutti Pohjoismaiden Yhdyspankki, suunnittelijana pankin oma arkkitehti Jaakko Tähtinen. Suonenjoen Asemakadulle Suomen Yhdyspankki rakennutti 1954 saman suunnittelijan suunnittelemana liike/asuintalon (kuva vieressä). Suonenjoen Asemakatu 29

30 Edessä Pankkila. Tien toisella puolen on vuonna 1951 avattu Osuuskauppa Elo, purettu ja rakennettu uusi saman näköinen vuonna 1994 (?). Taustalla kirkkotie ja kirkko. Evankelisluterilainen kirkko rakennettu palaneen tilalle 1941, arkkitehti Bertel Liljeqvist. P-S maakuntakaavassa kirkko ja kirkkotie kuuluvat arvokkaaseen em. Osulan vanhan liikekeskuksen (MA1 001) alueeseen. Vasemmalla näkyy vanhan Säästöpankin kulma. Tämä alue on ollut valtakunnallisesti arvokas RKY 1993 luettelossa. 30

31 Pohjois-Savossa rakennuskannasta 16,7 % on rakennettu ennen sotia. Tilanne vuonna 2010, mukana myös puretut rakennukset, ei kesäasuntoja, varastoja, saunoja yms. Kuva: Rakennuskannan ikäjakaumakuvaajissa vuosi 1920 on omana pylväänään, sillä RHR:ssä kyseiseen vuoteen on sisällytetty myös kaikki ne rakennukset, joiden valmistumisajankohta ei ole tiedossa. 31

32 YM:n asetus tuli voimaan viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin ja muihin Ympäristöministeriön asetus 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 1.rakennuksia joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske, ovat 1) Rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. 2) On kulttuuriympäristöasioita käsittelevä sivusto, jota ylläpitävät ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto. 32