Pöytäkirja VM130:00/2015 JulkICT-toiminto 30.5.2016 Heikki Talkkari JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (uusi JUHTA) 3/2016 Aika: Tiistai 10.5.2016 klo 9.00 12.00 Paikka: Valtiovarainministeriö nh. Loppupeli, Mariankatu 9 tai Video osallistuminen Kutsutut: Jäsenet Julkisen hallinnon ICT-osasto, ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen, puheenjohtaja varatoimitusjohtaja Hanna Tainio, varapuheenjohtaja Kansaneläkelaitos, tietohallintopäällikkö Ari Vähä-Erkkilä Opetus- ja kulttuuriministeriö, johtaja Hannu Sirén Sosiaali- ja terveysministeriö, tietojohtaja Tiina Pesonen Työ- ja elinkeinoministeriö, teollisuusneuvos Sirpa Alitalo Kunta- ja aluehallinto-osasto ylijohtaja Päivi Laajala Ympäristöministeriö, viestintäjohtaja Jussi Salmi Helsingin kaupunki, tietotekniikkapäällikkö Markku Raitio Kuusamon kaupunki, tietohallintojohtaja Pekka Kantola Varajäsenet Julkisen hallinnon ICT-osasto, lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara erityisasiantuntija Tommi Karttaavi Kansaneläkelaitos, kehittämispäällikkö Kirsi Hagman-Seppänen Oikeusministeriö, tietohallintojohtaja Tarmo Maunu Sisäministeriö, järjestelmäpäällikkö Kaija Martiskainen Liikenne- ja viestintäministeriö, tietohallintopäällikkö, Pekka Sinkkilä Kunta- ja aluehallinto-osasto neuvotteleva virkamies Ville-Veikko Ahonen Maa- ja metsätalousministeriö, tietohallintojohtaja Antti Vertanen Vantaan kaupunki, tietohallintojohtaja Antti Ylä-Jarkko Lempäälän kunta, kunnanjohtaja Heidi Rämö id Valtiovarainministeriö Puh. 09 160 01 tai 09 578 11 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160 33123 PL 28, 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi www.vm.fi Y-tunnus 0245439-9
2 (7) Sipoon kunta, kunnanjohtaja Mikael Grannas Raision seudun koulutuskuntayhtymä, johtaja Maria Taipale Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, johtaja Juha Kinnunen kehityspäällikkö Tanja Rantanen Mikkelin kaupunki, kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, tietohallintopäällikkö Timo Tervo Oulun kaupunki, hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto erityisasiantuntija Karri Vainio Sihteeristö Muut osallistujat Heikki Talkkari, pääsihteeri, VM esityslistan mukaisesti Elisa Kettunen, Suomen Kuntaliitto 1. Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen (klo 9.00) Päätös: Esityslista hyväksyttiin. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Päätös: Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin (Liite 1) 3. Asiantuntijajaosto ja toimintasuunnitelman valmistelun tilanne (klo 9.10) Esittelijä: neuvotteleva virkamies Toni Äikäs (Liite 2) Esittelijä kertoi, että sihteeristöstä JUHTA:n kokouksissa on pääsääntöisesti paikalla Sami Kivivasara (jaoston pj:n roolissa), Heikki Talkkari (VM JulkICT) ja Elisa Kettunen (Kuntaliitto). Asiantuntijajaoston jäseniä on kartoitettu asiantuntemusaluittain ja ryhmille on etsitty vetäjiä. Jaoston asettamisen tavoiteaikataulu on ensi viikolla. Osa asiantuntijoista ja ryhmistä nimetään myöhemmin. Jaosto on tarkoitus kutsua koolle ensimmäisen kerran touko-kesäkuun vaihteessa. JUHTA:n ja asiantuntijaoston yhteinen seminaari on 16.6, jossa käsitellään toiminta ja työsuunnitelmaa syvällisemmin. Sihteeristö tekee rungon työstämisen pohjaksi; fokuksena on täsmentää, miten JUHTA toiminnan tavoite saavutetaan, mitä jaostossa, asiantuntijaryhmissä ja Juhtassa tehdään tavoitteen saavuttamiseksi. Esittelijä kysyi, onko muita ajankohtaisia asioita joita seminaarissa tulisi käsitellä. Keskustelussa kysyttiin, pitäisikö kokeilutoiminnan näkyä asiantuntijaryhmissä selkeämmin ja mihin tehtävään se voisi sisältyä. Todettiin, että kokeilutoiminta voisi sopia ICT-toiminnan kehittäminen -asiantuntemusalueen sisään. 4. SOTE ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus (klo 9.20) n. 10 min/alustus - Yleiskatsaus uudistukseen, ylijohtaja Päivi Laajala, VM (Liite 3) Esittelijä kävi läpi SOTE-uudistuksen ja maakuntauudistuksen keskeisimmät asiat. Hallituksen 5.4.2016 linjaukset maakunnan palvelutuotannon yhtiöittämisestä ja asiakkaiden valinnanvapaudesta ovat lisänneet valmistelun haasteita aikataulu huomioiden. Hallitus linjannee tarkemmin vielä valmisteluaikataulun, mutta virallinen lausuntopyyntö siirtynee myöhemmäksi. Asiakkaan valinnanvapauden ja monikanavarahoituksen purkamisen valmistelun osalta on perustettu oma lainvalmisteluryhmä. Nyt valmisteltavassa hallituksen esityskokonaisuudessa ovat mukana mm. sote-järjestämislaki, maakuntalaki, rahoituslait, henkilöstön asemaa koskevat lait, voimaanpanolaki, hallintolaki, kielilaki, vaalilaki, julkisuuslaki jne. Esim. palvelutuotannon yhtiöittämisellä on vaikutus henkilöstön asemaan ja eläkejärjestelmään.
3 (7) Sote-järjestämislaissa haasteena on integraation toteuttaminen ja maakunnan oman palvelutuotannon säätäminen. Tähän liittyy myös ympärivuorokautinen päivystys, maakuntien työnjako ja maakuntien järjestämissopimukset/yhteistyösopimukset. Voimaanpanolaki on määräaikainen, jossa säädellään mm. henkilöstön ja omaisuuden siirtoa koskevista järjestelyt ja maakunnan väliaikaishallinto. Tämän hetkisen valmistelun mukaan maakunta vuokraisi tarvitsemansa kiinteistöt kunnista mahdollinen siirtymäaika huomioiden. Kuntayhtymien kiinteistöt siirtyivät maakuntien omistamalle yhtiölle, jolta taas maakunta vuokraisi tarvitsemansa kiinteistöt. Suunnittelussa on myös maakuntien tukipalveluiden yhtiöittäminen (mm. ICT). Maakuntalain rinnalla valmistellaan myös maakuntajakolakia. Maakuntalakiin sisältyisi sekä maakunnan talouden että toiminnan arviointimenettely niitä tilanteita varten, kun maakunta taloudellisesti tai toiminnallisesti kriisiytyy. Aluehallintouudistus on käynnistynyt hallituksen linjausten mukaisesti, nimi on muuttunut maakuntauudistukseksi. Uudistuksessa maakunnille siirtyy tehtäviä maakuntaliitoista, ELY:stä ja TE-toimistoista ja sekä joitakin muita kuin sote-tehtäviä kunnista. Aluehallintovirastot yhdistetään yhdeksi monialaiseksi valtakunnalliseksi virastoksi. Kysyttiin pääkaupunkiseudun erillisratkaisusta. Esittelijä vastasi, että Tuomas Pöystin johdolla on käyty neuvotteluja (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen eli kunnat, jotka haluaisivat erillisratkaisun). Todettiin että mahdollisella erillisratkaisulla on oltava kestävät erityiset perustelut. Kysyttiin kuntien ja kuntayhtymien palvelujen ulkoistamista ja investointeja rajoittavan lain valmistelun tilanteesta. Esittelijä totesi, että STM:ssä on valmisteltu luonnos rajoittavasta laista. Luonnoksesta järjestetään kuulemistilaisuus toukokuun lopulla. Keskusteltiin siitä, että onko valmistelun alla olevissa esityksissä ja esitelmissä riittävästi asiakasnäkökulmaa ja siitä, mitä valinnanvapaus on ja miten se toteutuu. Todettiin, että nyt esitelty aineisto oli laadittu lainsäädännön valmistelun kuvaamisesta, asiakasnäkökulma otetaan valmistelussa huomioon. - Kuntien näkökulma uudistukseen, varatoimitusjohtaja Hanna Tainio, KL (Liite 4) Esittelijä totesi, että uudistus jakaa kuntakenttää. Useat pienet kunnat ovat helpottuneita vastuiden siirtämisestä, kun monet keskuskunnat ja isommat kaupungit kokevat että heiltä viedään keskeiset tehtävät ja resurssit pois. Muutos koskee kuntia hyvin vaihtelevalla tavalla ja kuntien tulee hakea uutta roolia. Rooleja voivat olla esimerkiksi; hyvinvointirooli, sivistysrooli, osallisuusrooli, elinvoima- ja työllisyysrooli, elinympäristörooli. Lisäksi itsehallinnon selkiyttäminen aiheuttaa toimenpiteitä. Muutoksessa henkilöstönsiirrot ovat merkittäviä koko kuntakentällä. Muutos ei koske ainoastaan sotehenkilöstöä, vaan myös laajaa joukkoa tukipalveluhenkilöstöä. Tukipalvelut ovat usein yhteisiä kunnissa, joten siirron myötä on ratkaistava miten nämä resurssit jaetaan jatkossa. ICT:n järjestämisvastuut ja tietohallintovastuut tulevat ratkaistavaksi, monet ICT-ratkaisut on tarkoituksenmukaista toteuttaa yhdessä kuntien ja maakuntien välillä jatkossakin. ICT tulee olemaan joka tapauksessa merkittävä osa kuntakentän uudistusta. Kuntaliiton näkökulmasta kunnille ei tule asettaa verokattoa. Kuntien ja maakuntien välillä tulee olla joustava neuvottelumenettely. Olisi oltava mahdollisuus siirtää tehtäviä myös maakunnalta kunnalle, eikä ainoastaan kunnista maakuntiin. Valinnanvapauden osalta on toivottavaa että edetään maltillisesti, kokeilujen kautta, eikä liian tiukalla aikataululla. Säästöjen toteutuminen on haasteellista muutosvaiheessa. Keskustelussa kommentoitiin alueellista näkökulmaa (esim. UNA ja Hanko-hankkeet). On tärkeää että isot muutokset toteutuvat, mutta on myös ymmärrettävä alueellisen ICT:n kokonaisuus ja laajuus. Toimijoiden käytössä on paljon (satoja) laajoja järjestelmiä, joissa on isot tietomassat, tiedon luonne on myös hyvin moninaista eri toimijoilla. Henkilöstön siirroista todettiin, että voi syntyä asetelma, jossa maakuntien vastuulla on paljon henkilöstöä jolle ei ole tarkoituksenmukaista tehtävää, kysyttiin miten henkilöstöä sopeutetaan tällaisessa tilanteessa?
4 (7) Todettiin, että henkilöstö siirtyisi ensin maakuntiin, josta mahdollisesti myöhemmin perustettaviin yhtiöihin. Väliaikaishallinnolla on tässä tilanteessa hyvin merkityksellinen tehtävä. Suomessa ei ole aikaisemmin tehty näin suuria henkilöstöryhmien siirtoja ja yhtiöittäminen tuo tähänkin suuria haasteita. Palataan kysymykseen, että miten tuotetaan palvelut tuottavasti ja samalla yhtiöitetään suuri osa palveluista. - Maakuntien ICT-toiminnan ohjaus valmistelun tilannekatsaus, neuvotteleva virkamies Ville-Veikko Ahonen, VM (Liite 5) Esittelijä kertoi, että valmistelua on tehty SoteDigi työryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii Maritta Korhonen STM:stä. Ryhmä on valmistellut maakuntien tietohallinnon ohjausta lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta, mutta valmistelussa on ollut lähtökohtana ohjausmallin sopiminen maakunnan muihin tehtäväkokonaisuuksiin. Haasteen on tuonut se, että maakunta- ja soterakenteen ohjaukseen ja rahoitukseen liittyvät yleiset mallit ovat olleet valmistelussa yhtä aikaa ICT-ohjaukseen liittyvän valmistelun kanssa. Myös kokonaan uuden hallinnon tason valmisteluun on sisältynyt paljon selvitettäviä asioita tietohallinnon ja ICT-toiminnan vastuiden näkökulmasta. Valmistelua on tukenut selvityshenkilöt Tommi Oikarinen ja Antti Larsio, joiden selvitysraportti luovutettiin maaliskuussa SoteDigi-ryhmälle ja joka julkaistaan mahdollisimman pian alueuudistus.fi -verkkosivuilla. Esittelijä kävi läpi reformiministeriryhmän linjausten perusteella valmisteltuja pääajatuksia ICT-ohjauksen suhteen. Esittelijä korosti, että valmistelu on vielä keskeneräisessä vaiheessa. Esittely pitää sisältää mm. seuraavia asiakohtia: - yleisesti on haluttu vahvistaa ministeriöiden rajat ylittävää ohjausta - vahvaa ICT-toiminnan valtionohjausta; samalla on kysymys siitä, mikä on vahvan ohjauksen määrittely, onko se tiukkaa sääntelyä vai vaikuttavuuteen tähtäävää ohjausta? - ohjaukseen liittyvän sääntelyn tulisi olla loogisesti rakennettu, päällekkäistä sääntelyä tulisi lähtökohtaisesti välttää - huomioitava hallituksen valinnanvapauteen ja monituottajamalliin liittyvien linjausten vaikutukset ICT-ohjaukseen - uudessa mallissa ohjaus toteutuu todennäköisimmin tietointegraation kautta, se miten tieto saadaan kaikkien toimijoiden käyttöön, on ratkaisevassa asemassa - neuvottelumenettelyssä ICT-toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena ja sektorikohtaisuudesta pyritään eroon - muutosvaiheen tukea tullaan tarvitsemaan laajasti Keskustelussa tuli esille kysymys siitä, miten muutoksen tavoite- ja tahtotila asetetaan niin että tulokset ovat vaikuttavia. Todettiin, että aikataulut on vaiheistettava. Todettiin, että tällä hetkellä ei tiedetä tarkalleen ohjaustarvetta ennen kuin lainvalmistelu on edennyt muilta osin pidemmälle. Keskustelussa esitettiin myös näkemys siitä, että hankintalaki säätelee suurelta osin ICT-muutosten realismia, kaikki uudet ICT-palvelut tulee kilpailuttaa, joka aiheuttaa pitkiä aikaviiveitä. Lisäksi SOTE - järjestelmistä iso osa on elinkaarensa päässä, myös näitä hankintoja on vaiheistettava muutoksen yhteydessä. Todettiin, että palveluiden on jatkuttava hallinnollisista muutoksista huolimatta, jatkuvuus on varmistettava, lisäksi resurssien riittävyys on suuri haaste. Tiedostettiin, että kustannukset toteutuvat automaattisesti, mutta muutoksen hyödyt ja vaikuttavuus tulee johtaa. Korostettiin vielä huomiota kilpailuttamisen merkityksestä, se vaikeuttaa ICT-kehittämisestä etenkin jos halutaan laajoja yhteisiä järjestelmiä. Todettiin, että jos tässä ei onnistuta, ollaan yhteensovittamisten ja rajapintojen upottavassa suossa. - Maakuntien ICT-palvelukeskusmalli valmistelun tilannekatsaus, selvitysmiehet Tuija Kuusisto ja Pekka Kantola (Liite 6)
5 (7) Esittelijät avasivat sitä, mitkä olisivat kansallisesti tuotettuja ict-palveluita ja mitä selvityksen alla oleva palveluita palvelukeskus voisi tuottaa. Selvityksessä johtavan ajatuksena on ollut, että tieto seuraa asiakasta. Tietointegraatio ja muutostuki ovat keskeisiä tehtäviä. Palvelukeskuksen tulee mahdollistaa sen, että asiakas saa aina tarvitsemaansa palveluun liittyvän tiedon. Esittelijät korostivat, että selvitystyö ja kuulemiset ovat vielä kesken ja työn väliraportti ilmestyy kesällä. Keskustelussa kysyttiin, että tulisiko tälle koko kokonaisuudelle olla riskienhallintaorganisaatio. Monien riskien toteutuminen on vaarana näin suuressa muutoksessa, todennäköisesti useille henkilöille tulee uudet työkaverit, uudet työvälineet ja uudet palvelut ja ainekset riskien toteutumiselle on olemassa. Esitetyistä muutoksista puuttuvat vaiheistukset ja siirtymäajat. Esitettiin, että palvelukeskus voisi minimissään olla Kanta-palvelut sekä toimialariippumattomat tehtävät (tilitoimisto, palkanlaskenta, jne.). Todettiin, että lähtökohtaisesti tietointegraation tulisi toteuta kuvatulla tavalla. Tauko klo 10.35 10.45 5. Digitaalisten palveluiden kehittäminen - Julkisen hallinnon digitalisaation linjaukset (klo 10.40) Esittelijä: neuvotteleva virkamies Juhani Korhonen (Liite 7) Todettiin, että työn valmistelussa ja tulevassa dokumentissa keskitytään digitalisaation päämääriin, eri menetelmät ja toimeenpanon vaiheistukseen. Valmistelun aikana on kuultu sidosryhmiä ja keskeisestä sisällöstä on laaja yhteinen ymmärrys. Digitalisaation linjausten tavoiteaikataulu on syksy 2016. Todettiin, että termeillä hallinto ja palvelu on iso ero. Kuntien palvelutuotanto on hyvin laajaa, jossa suora asiakaspalvelu on vain yksi osa-alue. Hallinto termi ymmärretään myös eri tavoille eri toimijoiden yhteydessä. Keskustelussa korostettiin julkisten organisaatioiden vahvan vastuun roolia. Odotusarvo on usein se, että yritys tekee muutoksen, joka ei ole oikea olettama. Esitettiin, että nyt tehtävät digitalisaation linjaukset eivät riitä, tärkein tehtävä on viedä tavoitetila ja linjaukset käytäntöön ja toimintaan sisälle. Todettiin, että toimeenpanosuunnitelma on oltava mukana julkaistavassa lopputuotoksessa. Lisäksi todettiin, että konkretiaa kaivataan strategioiden lisäksi, kansallisia linjauksia tarvitaan myös. - Digikuntakokeilujen tilanne (klo 11.00) Esittelijä: ylitarkastaja Suvi Savolainen (Liite 8) Esittelijä kertoi, että tällä hetkellä hankkeessa ollaan suunnittelu- ja organisoitumisvaiheessa. Kuntaliitossa tullaan 8.6. järjestämään Uskalla kokeilla työpaja, jossa asiaa käsitellään. Kokeilujen lanseeraus tapahtuu Kuntamarkkinoilla ja hanke jatkunee läpi koko hallituskauden. Sisällöllisesti keskitytään siihen, kuinka muutoksen johtamista tuetaan kunnissa. Keskusteltiin siitä, miten digikuntakokeilu kytkeytyy muihin reformeihin ja kärkihankkeisiin. Hanke toisi ensisijaisesti syötettä kunnan tulevaisuuden rooliin. On pohdittu sitä, pitäisikö digikuntakokeilun rajautua pääosin kunnan tuleviin tehtäviin, SOTE sektoriin vain kevyemmin. Keskusteltiin myös, mitä hankkeella pitäisi tavoitella, keitä toimijoina ja miten tuloksia voisi skaalata kuntakentässä. Todettiin, että suunniteltu rajaus on hyvä ja kokeilut kannattaa keskittää tulevaisuuden kunnan tehtäviin, todettiin myös että tuki kunnille saattaa jäädä ohueksi.
6 (7) Ehdotettiin, että myös muiden sektoreiden toimintatapoihin kannattaa tutustua ja etsiä sieltä hyviä toimintatapoja, esim. maa- ja metsätalous, verkkokauppa jne. Myös maakuntauudistuksen kokeiluihin liittyen TEM on julkaissut työ- ja elinkeinopalveluihin liittyvä kuntakokeiluohjelmansa. Todettiin, että kokeilukulttuuri on voimakkaasti esillä tällä hetkellä, tulisiko kokeiluihin liittyen määritellä myös joitakin pelisääntöjä ja toimintatapoja, esimerkiksi rahoituksen suhteen. Tulisi selvittää, että voidaanko kokeiluja tukea tai rahoittaa joillakin muilla periaatteilla, kuin perinteisiä kehittämishankkeita. Lopuksi todettiin, että digikuntakokeilussa on hyvä rajausehdotus keskittyä tulevaisuuden kunnan tehtäviin (ei sote) ja kuntien välillä on jaettava hyviä käytäntöjä. - Autetaan asiakasta digitaalisissa palveluissa hankkeen esittely (klo 11.20) Esittelijä: neuvotteleva virkamies Johanna Nurmi (Liite 9A, 9B ja 9C) Esittelijä kertoi hanke-ehdotuksen keskittyvän erityisesti niiden asiakkaiden tukemiseen, joilla on haasteita käyttää itse digitaalisia palveluita. Hankkeessa edetään kokeilujen kautta ja valmistellaan toimintamallia, jossa asiakkaita tuetaan monien toimijoiden toimesta erilaisissa ympäristöissä eri alueilla. Keskustelussa totiin esille digitalisaatioriski, joka saattaa lisätä eriarvoisuutta eri väestöryhmissä. Digitaalisaation tuki tulisi kohdentaa juuri niihin kansalaisiin, joita voidaan auttaa siirtymään digitaalisten palveluiden käyttäjiksi. Näin digitalisaatio lisää tasa-arvoista palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Hanke-ehdotusta kannatettiin yleisesti, samalla todettiin että tukea tulee suunnata enenevissä määrin myös muihin kuin hallinnon palveluihin. Todettiin, että nyt on vielä hyvä tilaisuus harjoitella ns. helpompien palveluiden kanssa, tulevaisuudessa yhä vaativampia palveluita siirretään digitaalisiksi. Kokeiluilta toivotaan uusia malleja, palvelumuotoja ja toimijoita tukipalveluiden tuottajaksi. Keskustelussa nousi esille useita tilanteita, joissa on kohdattu haasteita perinteisten palveluiden siirtyessä sähköisiksi. Tukea ja neuvontaa on annettu myös yksityisen sektorin palveluihin, jolloin on jouduttu pohtimaan vastuita ja rooleja tukea annettaessa. Kaikilla kansalaisilla ei ole myöskään laitteiden tai verkkoyhteyksien puolesta mahdollista käyttää digitaalisia palveluita. Verkossa vaikuttaminen koetaan myös demokratian lisääntymisenä, kyvyt ja osaaminen ei ole vain ikäkysymys, vaan opastusta tarvitaan hyvin monissa asiakasryhmissä eri syistä. Kansalaisilla tulee olla selkeä tieto, mistä saa tukea ja apua eri tilanteissa, kun käytetään julkisia digitaalisia palveluita. Huomioita kiinnitettiin myös saavutettavuusdirektiivin näkökulmasta, tuen kohdentamista laajalle asiakasryhmälle sekä niihin asiakkaisiin, jotka voivat siirtyä kevyemmin ja edullisemmin tuettavalle tasolle. On pyrittävä myös ennaltaestämään asiakkaiden siirtymistä kalliimpiin asiakasluokkiin, eli ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä myös huomiota. Päätös: JUHTA puoltaa hankkeen käynnistämistä ja rahoituksen myöntämistä momentilta 28.90.20 (valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet) ja mahdolliset valtion sisäisiin toimenpiteisiin kohdistuvat kulut momentilta 28.70.01 (valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen) esitetyn budjetin mukaisesti. 6. JHS asiat (klo 11.45) - JHS 147 Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu suosituksen lakkauttaminen Esittelijä: JHS-projektipäällikkö Pekka Niemi, VM (Liitteet 10 A ja 10 B) Keskustelussa kannatettiin suosituksen lakkauttamista Päätös: JHS 147 lakkauttaminen hyväksytään - JHS 179 Julkisen hallinnon KA-menetelmän uudistaminen Esittelijä: neuvotteleva virkamies Hannu Ojala, VM (Liite 11) Todettiin, että on saatu palautetta suosituksen liian laajasta soveltamisalasta. Päätös: Palautekierroksen tilanne merkitään tiedoksi
7 (7) 7. Muut asiat - Kokousaikataulut: o 16.6.2016 klo 11.00, Kesäseminaari (alkaen salaattilounaalla), VM, Mariankatu 9, nh. Paja. o 13.9.2016 klo 13.30 16.00, Mariankatu 9 o 26.10.2016 klo 13.00 16.00 Mariankatu 9 o 14.12.2016 klo 13.00 16.00 Mariankatu 9 8. Kokouksen päättäminen (klo 12.00) Jakelu: JUHTA:n jäsenet, varajäsenet, sihteerit, asiantuntijat ja muut osallistujat Liitteet: Liitteet on tallennettu verkko-osoitteeseen: https://wiki.julkict.fi/julkict/juhta/juhta-n-kokousasiakirjat-vuonna-2016/3-juhta-n-kokous-10-5.2016