KEHITTÄMISSUUNNITELMA

NUORTEN PUUTARHATYÖPAJAN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖKYKYKOORDINAATTORIN TEHTÄVISSÄ Työkykykoordinaattorikoulutus/ Kuntoutussäätiö Mervi Lehmusoksa, 2016

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 3 NUORET PUUTARHAVAIKUTTAJAT ITUA ELÄMÄÄN 4 4 VIHREÄN OKSAN WERSTAAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA...6 5 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITTEET.6 6 YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 8 6 LÄHTEET

3 1 JOHDANTO Pajan, pajapalvelun ja jatkopolkujen kehittämistyön taustaa Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksessä ry aloitettiin nuorten toimintojen suunnittelu vuonna 2007. Saimme pieniä summia suunnitteluun, mutta itse pajatyöhön ensimmäinen rahoitus tuli vuonna 2011. Sitä ennen olimme järjestäneet maahanmuuttajataustaisille nuorille kesätöitä 2010 alkaen ja nuoria puutarhaapulaisia oli jo kesästä 2007 alkaen. Suunnitelmat pajaohjelmasta, opinnollistamisen aloittaminen, portfolioiden teko ja yhteistyö lähettävien tahojen kanssa käynnistyi nopeasti. Pienenä toimijana uskottavuuttamme haastettiin monin tavoin, mutta omat kokemuksemme ja uskomme vihreän työn voimaan ja hoivaan oli vahva. Yhdistys on järjestänyt nuorten työpajatoimintaa viiden vuoden ajan. Tänä aikana on huomattu nuorten selkeä kiinnostus viljelyyn, käden taitoihin ja kestävään ruokakulttuuriin. Jo ensimmäisen pajajakson aikana yllätyimme kuitenkin, että kuinka paljon ihmettelyä ja epävarmuutta nuorten odotushorisontissa näkyi. Mietimme minkälaista tukea voimme nuorille tarjota pajajakson jälkeen? Valmennusosaamista on monelta alueelta. Miten kertoa siitä ulkopuolisille? Tarvittiin sanoitusta ja strategiatyötä. Valtakunnallisen työpajayhdistyksen ry tukemana pääsimme aloittamaan Tekemällä oppii hankkeen. Vuosina 2013-2104 aloitimme puutarhapainotteisen työpajan Vihreän Oksan Werstaan palvelujen strategisen suunnittelun, missä työstimme pajan arvojen ja vision myötä tarinaa tavoitteista ja tahtotilasta. Samaan aikaan pohdimme työmme vaikutuksia ja kuinka todentaa sitä päättäjille, viranomaisille ja itsellemme. Minkälainen arviointi tukisi nuoren polkua jatkoon? Miten nuoren osaaminen ja työn vaativuusarviointi saataisiin yhteen? Voisimmeko auttaa työnantajia nuorten rekrytoinnissa? Vamlas ry:ssa oli aloitettu Ratko-hanke, jossa opin työnkykyarvioinnin tekoa sekä pajalle palvelun tuotteistamismuotoilua. Työ virittyi seuraavin kysymyksin: Millaista arvoa tuotamme asiakkaille? Minkä ongelman ratkaisemme? Minkä asiakastarpeen tyydytämme? Palvelujärjestelmä palvelupaketti Mitä etua asiakas saa valmiista tuotteesta? - Mitä nuori saa - Mitä koulu saa - Mitä palvelujärjestelmä saa - Mitä etua organisaatiomme ja sidosryhmät saavat valmiista tuotteesta?

4 2 ITUA ELÄMÄÄN Viime keväänä Nuoret puutarhavaikuttajat Itua elämään hankesuunnittelusta nousseiden kysymysten myötä pääsimme tutustumaan Tulostähti menetelmään ja SROI -arviointiin (Social Return On Investment). Suomeksi se voidaan kääntää: Sijoitetun pääoman sosiaalinen tuotto. Kyse on oman työn yhteiskunnallisesta arvioinnista. Mietimme myös, että mitä kustannuksia yhteiskunnalle tulisi siitä, jos emme järjestäisi nuorten työpajoja? SROI -vaikuttavuusarvioinnin avulla kuvataan koetun elämänlaadun muutosta esim. tällaisista taustakysymyksistä lähtöisin: 1. Mitä tehdään (palvelun avaintoimintojen yhteenveto)? 2. Kuka hyötyy suoraan näistä palveluista? 3. Kuka muu hyötyy tai kenen muun arvelet hyötyvän näistä palveluista? 4. Miten he hyötyvät? 5. Mitä palvelu maksaa? Kokonaiskustannus? 6. Miltä palvelunkäyttäjän elämänkaari näyttäisi ilman näitä palveluja tai vastaavia palveluja? SROIta on kehitetty kolmannen sektorin organisaatioille, jotka pyrkivät tuottamaan sosiaalisia ja/tai ympäristöllisiä hyötyjä ja joilla voi olla vaikeuksia osoittaa vaikuttavuutensa. Haastattelut nuorten jatkopoluista Haastattelin kolmea nuorten kanssa työskentelevää tahoa ja työntekijää: Te-toimisto, KELAn palveluohjaus ja Ohjaamo Helsinki. Nuorten työpaja Vihreän Oksan Werstas sai hyvää palautetta nuorten ohjaamisesta Ohjaamosta: Nuoresta näkyi jo muutaman viikon päästä, että ryhti oli muuttunut ja katse kirkastunut. TE-toimiston työvoimaneuvoja kehui työpajatoimintaa hyväksi työkokeilumalliksi: Jostain syystä suurin osa työpajakokeiluihin osallistuneista nuorista (n. 80%) eivät työpajan jälkeen enää palaa työvoimatoimiston palveluihin. En osaa selittää miksi? KELA:n palveluohjaaja koki asiakkaan tarvekartoituksen jäävän usein kahteen järjestelmän jo valmiiksi suunnittelemaan etenemisvaihtoehtoon. Sain haastatteluista tietoa nuorten jatkopolkujen seuraamisen ja rakentamisen haasteellisuudesta sekä moniammatillisen työn vaikeudesta mm. tiedon kulkuun ja siirtämiseen nähden, vaikka siihen olisi nuoren suostumus. Nuoren henkilökohtaisella ohjauksella nähtiin suuri merkitys uraohjauksessa. Tukea yksilöllisiin opintopolkuihin tarvitaan. Avoin ammattiopisto vai oppisopimus? Saako oppisopimuskoulutusmalli viimein tilaisuutensa? Lisääntyykö työpajojen tarve tekemällä oppijoille? Olisiko Ruotsin mallin mukainen Vihreä kortti eli todistus puutarhaosaamisesta hyvä lisä lyhyt koulutuksena?

5 Aavistus digitalisaatiosta ja tiedon siirtämisestä Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu seuraava määritelmä: Osuva ohjaus. Elinikäisen oppimisen ja koulutuksesta työelämään siirtymisen tueksi tarvitaan monialaista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluosaamista. Etenkin nuorten ohjauksessa korostuu verkostomaiseen toimintatapaan perustuva poikkihallinnollinen yhteistyö eri ohjausammattilaisten ja muiden ohjaustyötä tekevien välillä. Tällä hetkellä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen rakenteet eivät kuitenkaan riittävästi tue moniammatillista yhteistyötä. Tieto-, neuvonta- ja ohjaustyössä toimivilta henkilöiltä edellytetään laajaa tietopohjaa ja yleistä yli hallinnonalojen menevää ohjausosaamista. Erilaisten ja eri-ikäisten kohderyhmien palvelut edellyttävät samalla myös ohjauksen erityisosaamista. Sähköisen asiakaspalvelun yleistyminen edellyttää uusien ohjausmallien ja uudenlaisen ohjausosaamisen kehittämistä. Kaikkea yllämainittua pohditaan uudestaan. Osaa aineistosta on käytetty nuorten jatkopolutusten rahoitushakemuksissa, ja olen erittäin innostunut uusista aiheista. Parhaimmillaan käy niin, että uusi hanke tukee ja nostaa yhdistyksen tieto-taitoa hyvin esille ja sitä kautta yhdistyksen kumppanuudet ja rahoituskanavat selkiytyvät ja vahvistuvat.

6 3 KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vihreän Oksan Werstaalle laadittiin syksyllä 2013 ja kevään 2014 aikana oma tulevaisuusstrategia, jota päivitetään säännöllisesti. Tulevaisuusstrategia luo raamit vuoden 2016 kehittämistyölle. Lisäksi hyödynnetään Tekemällä oppii hankkeen antia (2013-2014). VISIO 2020 Werstas on pääkaupunkiseudulla tunnettu puutarha-alan nuorten työpaja, jossa nuoret pääsevät tekemään oikeita töitä, oppivat elämätaitoja ja voimaantuvat. Paja toimii ympärivuotisesti puutarhan rytmin mukaan. Työ- ja yksilövalmennus luovat tuloksellisesti toimivan pajayhteisön. Pajapalvelua on kehitetty sidosryhmien kanssa yhteistyössä osaksi paikallisia palveluja. ASKELEITA KOHTI VISIOTA. 2014 Ohjausryhmä toimimaan, uusi sosiaalialan osaaja ohjaajaksi. 2015 Kouluyhteistyön vahvistaminen, jatkopolutusten tuki, pajajaksotusten kehittäminen, syyspajan sisällöt. 2016 Kouluyhteistyön vahvistaminen, jatkopolutusten tuki, pajajaksotusten kehittäminen, portfolioiden kehittäminen. 2017 Työrinkitoiminnan kehittäminen nuorille, työelämäyhteyksien vahvistaminen. 2018 Työrinkitoiminnan kehittäminen nuorille, työelämäyhteyksien vahvistaminen.. Kouluyhteistyön syventämisen kartoitusta on aloitettu. Kehittämistyöhön olisi hyvä saada erillinen projektirahoitus, joka mahdollistaisi arjen pyörityksestä vapaan keskittymisen kehittämiseen. 4 KEHITTÄMISKOHTEET JA -TAVOITTEET 2016 Pajasisältöjen kehittäminen Kasvukauden päätyttyä lokakuussa paja siirtyy toisiin toimitiloihin Kumpulan koulukasvitarhalta. Sisällöt ovat loppusyksystä painottuneet puutöihin, kukkasidontaan ja sadon jatkojalostukseen. Pajasisällöt ovat kehittyneet ja vakiintuneet viime vuosien aikana. Suurempaa tarvetta muutoksille ei tällä hetkellä ole, jatkuvaa arviointia ja kehittämistä tehdään osana arkista työtä. Kuntouttavan toiminnan kulkeminen rinnalla asettaa omat kehittämistarpeensa ohjaustyölle ja pajasisällöille. Vertaistuki tavallisilta pajalaisilta kuntouttaville on toiminut toistaiseksi hyvin. Nuorten jatkopolutukseen panostaminen Werstas haluaa kehittää yhteistyössä puutarha-alan oppilaitosten kanssa tukea opintojen aloittamiseen ja opinnoissa pysymiseen. Puutarha-alan oppilaitokset, erityisesti Keuda Mäntsälä, ovat monen nuoren tähtäimessä pajajakson jälkeen. Esimerkiksi syksyllä 2014 pajalta jatkoi yli puolet nuorista puutarha-alan opintoihin. Osalle nuorista kynnys oppilaitosmaiseen opiskeluun on korkea ja keskeyttämisen riski suuri, vaikka opiskelupaikka avautuisikin. Yhteistyöllä pajavalmentajien, työkykykoordinaattorin ja oppilaitosten opinto-ohjaajien kesken tätä riskiä voisi pienentää. Esimerkiksi vanhoille

7 pajalaisille on voitu työssäoppimisjaksoa opinnollistaa werstaalla yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Kun tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn sekä elämänhallintataitojen lisääminen, on erilaisten osallisuutta edistävien ja tukevien työ- ja toimintamuotojen kehittäminen tarpeellista. Sosiaalinen tuki ja asiakkaan sosiaalisen osaamisen vahvistaminen ovat tärkeitä elementtejä. Koska asiakkaan prosessin varrella on niin monta toimijaa päällekkäin, peräkkäin ja lomittain, on toteutus haastavaa, muttei kuitenkaan mahdotonta. Kun uutta palvelua ja toimintamallia kehitetään ja toteutetaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa, saadaan asiakkaiden kokemukset hyödynnettyä ja lisättyä heidän osallisuuden kokemustaan sekä sitoutumistaan. Palveluja kehittävää asiakasryhmää vetävät työntekijät toimivat kannustajina, fasilitaattoreina, mahdollistajina ja prosessin hoitajina, mutta eivät määrittele itse liikaa toiminnan sisältöä tai painopisteitä. Hyvinvointia ja elämänlaatua kehittävässä valmennuksessa (Kuntaliitto, 2014) havaittiin toimivaksi se, että asiakkaat suunnittelevat itse heitä hyödyttävän valmennuskokonaisuuden. Tämän tyyppisissä valmennuksissa on tärkeää, että huomio on motivoitumiseen liittyvissä asioissa ja toiminnallisuudessa. On myös tärkeää seurata, miten opinto- ja työllistymispolulla edetään, jotta valmennuksen vaikuttavuutta voidaan seurata ja arvioida. Keuda Mäntsälän, Työtehoseura ry:n, Lepaan puutarhaopiston ja Kiipulan ammattiopiston kanssa pohditaan mahdollisuuksia yhteistyöhön työrinkitoiminnassa tulevina vuosina. Yhdistys on hakemassa myös säätiörahoitusta nuorten jatkopolutuksen tukeen. Rahoituksen toteutuessa tätä päästäisiin kehittämään systemaattisemmin ja voimallisemmin. Henkilöstön osaamisen ja jaksamisen tukeminen Werstaalla on osaava kolmen työ- ja yksilövalmentajan ryhmä, joista yhden työaika ainakin osan vuotta 60 prosenttinen ja kahden muun vaihtelee 90-100 prosenttiin. Neljä hiljaisinta talvikuukautta on sopimuksen mukaan 90 prosenttia, koska resurssit ovat rajalliset. Tarvetta kokoaikaistamiseen kuitenkin olisi näidenkin kuukausien osalta. Lisäksi hallinnollisena tukena yhdistyksen toiminnanjohtaja sekä laskutus-ja palkka-asioissa toimistosihteeri. Kasvukaudella työmäärä on kuormittava ja työtahti hektinen. Työ puutarhalla on fyysisesti raskasta. Kehittämistyön eteenpäin viemiseksi kuten jatkopolutuksen tuen kehittämiseen tarvitaan oma erillinen resurssinsa, johon haetaan rahoitusta vuodelle 2016. Puutarhatöiden tueksi otetaan mukaan vertaisohjaaja, joka pyritään löytämään entisistä werstaslaisista. Vertaisohjaaja on mukana vastaamassa Kumpulan koulukasvitarhan viljelystä ja viheralueiden hoidosta yhdessä Werstaan valmentajien ja nuorten kanssa. Jaksamisen tueksi mietitään yhä systemaattisemmin koulutuksia eri yksilöiden tarpeiden mukaan. Työnjakoa ja työtapoja mietitään yhdessä ja kokeillaan uusia käytäntöjä, jotta työtehtävät jakaantuisivat mahdollisimman mielekkäästi osaamisen mukaan. Viestinnän kehittäminen ja taloudellisten toimintaedellytysten parantaminen Werstaan saavutuksia ja vaikuttavuutta pyritään tuomaan esille eri yhteyksissä. Kasvukausi Kumpulassa on otollisinta aikaa tiedotusvälineiden vierailuille ja juttujen teolle. Julkisuuskuvaan panostamisella pyritään myös lisäämään sponsoritukea yhtenä toiminnan rahoitusmuotona.

8 Vuoden 2016 aikana kehitetään myös Werstaan myytävien tuotteiden valikoimaa. Suurempi tuotevalikoiman kehittäminen on kuitenkin mahdollista vasta kun Kumpulan koulukasvitarhalla saadaan kunnollinen kuivuri, kasvihuone ja lisää työvoimaa. Kuivuri ja kasvihuone ovat kaupungin suunnitelmissa ja parhaassa tapauksessa ne voisivat olla valmiina vuonna 2017. 5 YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN/Pohdinta Kehitetään ja jatketaan edelleen yhteistyötä keskeisten kumppanien kanssa, joita ovat muun muassa Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja sosiaalitoimi, lastensuojelu, TEtoimistot, Helsingin työvoiman palvelukeskus Duuri, Ohjaamo, etsivän nuorisotyön tekijät, Vamos Helsinki, puutarha-alan oppilaitokset, Vallilan siirtolapuutarha, Snellman korkeakoulu, Helsingin Diakonissalaitos, Valtakunnallinen työpajayhdistys, Hyötykasviyhdistys ry, Lyhty ry, HERO ry ja Sveps ry ja Puutarhaliiton kanssa. Kehittämistyön painopisteenä on jatkopolutus ja tätä kautta oppilaitosyhteistyö on keskeistä. Nuorisoasiainkeskus on merkittävä yhteistyökumppani tilojen mahdollistajana ja yhdistyksen muun toiminnan rahoittajana kuten nuorten kesä- ja palkkatukien mahdollistajana. Lisäksi voimme yhdessä kehittää nuorten opinto- ja työpolkuja kahvila-catering- alalle ja nuoriso ja vapaa-ajan ohjaustehtäviin. Vihreä kortti -osaamistodistuksen kehittäminen työllistymisen ja opintojen tueksi Vihreä kortti olisi toteutuessaan puutarha-alalla toimivien ammattilaisten (oppilaitokset, toimialajärjestöt ja muut kiinnostuneet alan toimijat) työväline, joka tarjoaa tukea työllistyvien ja opintopisteitä tarvitsevien asiakkaiden ohjaustyöhön. Vihreän kortin idea on noussut tarpeesta kehittää suoria työllistymismahdollisuuksia sekä asiakkaille että työnantajille joustavan (yksilöllisen) opintopolun kautta. Vihreän kortti toimii jo Ruotsissa, ja malli on herättänyt kiinnostusta myös meillä. Vihreän kortin kehittämistyö antaa mahdollisuuden verkostoitua ammattilaisten kanssa, tiedottaa avoimista palkkatyö-, oppisopimus- ja työkokeilupaikoista sekä ideoida oppimispolkuja. Työnantajille palvelun /hankkeen kautta rekrytointi kannattaa, sillä työnhakijoiden osaaminen on arvioitu ja työllistettävällä sekä työnantajalla on mahdollisuus käyttää työhönvalmentajan tukea. Vihreä kortti hankkeessa voidaan myös jakaa tietoa tapahtumista ja uusista tutkimuksista sekä kysellä neuvoja muilta verkostoon kuuluvilta ohjausalan ammattilaisilta. Pääsy Puutarhaliiton portaaliin olisi hankeen ja rekrytoinnin oikea alusta.

9 6 LÄHTEET KIRJALLISUUS Hamarus, Päivi, Kanervio Pekka.(toim.) 2014: Huuto! Lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolesta. PS-kustannus. Opettajan ääni. Nieminen Harri, Kivijärvi Anni.. (toim.) 2015: Maahan muuttaneet nuorte yhteiskunnallisten esteiden edessä. Into Kustannus. Martela, Frank ja Jarenko, Karoliina 2015: Draivi voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Talentum pro. Tukea yksilöllisiin opintopolkuihin. Verkkodokumentti: www.ameo.fi/kehittamishankkeet/yty-hanke, Haastattelut ja konsultointi, kevät kesä 2016: TE -toimisto nuorten työllisyyspalvelut, Sirpa Pitkänen Ohjaamo Helsinki, terveydenhoitaja, Nina Kuusisto KELA, nuorten palveluohjaus, Minna Kuikka SROI arviointimenetelmä 2016, Anne Bland, www.uusianetwork.fi