KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN

Samankaltaiset tiedostot
KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI

Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta. matti korhonen

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus

Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)

SPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

VERIPALVELU Osana suomalaista terveydenhuoltoa

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori

Tietopaketti jatkotutkimuksiin kutsuttavalle

ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Dnro 420/ /2014

KURIIRIN MATKASSA S.8 MIKKO ESKOLAN LUOVUTTAJATARINA S.10 MITÄ OVAT KANTASOLUT S.14

Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus

Kudokset ja solut lääkkeen raaka-aineena. Anu Puomila, ylitarkastaja Fimea, Luvat ja tarkastukset yksikkö, SOHO-jaosto

LABORATORIOTIEDOTE 23/2008. Kemian keskitetyt laboratoriopalvelut/tk (5) Jakelussa mainitut

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto

Certification of quality and/or non-clinical data for ATMPs

Regulaattorin näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen

Tietopaketti jatkotutkimuksiin kutsuttavalle

Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki

HANKINNAISEN VAIKEAN APLASTISEN ANEMIAN HOITO MIKKO KERÄNEN MEILAHTI HEMATOLOGY DAY

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

VEREN KANTASOLUJEN LUOVUTUS

Allogeenisten kantasolujensiirtojen kehityssuunnat ja niiden heijastuminen Turun siirtokeskuksen toimintaan ja tuloksiin

Multippeli myelooma mikä se on ja miten sitä hoidetaan?

Cell and Tissue Engineering CHEM E3225

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset

ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA

LABORATORIOTIEDOTE 25/2012

Biopankki: ideasta käytäntöön

Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan koulutusohjelma

Suomalainen Tuotekehitys Globaalissa Yrityksessä

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

VERENSIIRTOJEN HAITAT JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA. Johanna Wiksten

Taulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina Reaktio

VEREN KANTASOLUJEN LUOVUTUS

AML hoitotutkimuksia. AML-työryhmäkokous

AKKREDITOINNIN EDUT JA HAASTEET

Matalamman riskin AML. Ei uusia täsmälääkkeitä Onko hoitotuloksia siten mahdollista saada paremmaksi

Mainosvuosi 2015 TNS

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys

LABORATORIOTIEDOTE 4/2008 1(6) Kliininen kemia/tk

IHMETYTTÖ. Anna-Liisan. lehti luuytimenluovuttajarekisterin jäsenille

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI

Myelooma- pieni opas sairastuneelle

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN ALKAEN

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Pitkälle kehittyneitä terapiatuotteita koskevat säännökset

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Viime vuosisadan alkupuolella arveltiin, että

Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

muutos *) %-yks. % 2017*)

ATMP-valmisteet ja Fimean rooli ATMP-valvonnassa Suomessa ja EU:ssa

Veriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018

KATSAUS. Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet. Tapani Ruutu

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

ATMP-valmisteiden luokittelu. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Paula Salmikangas 1

*) %-yks. % 2018*)

Alofisel (darvadstroseli)

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa..

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

muutos *) %-yks. % 2016

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

SOLUISTA ELÄMÄÄ Opas kantasolusiirron saavalle potilaalle

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

ATMP-valmistus, Fimean tarkastukset. Pirkko Puranen FT, ylitarkastaja

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Sahatavaran markkinakatsaus Vientikuljetus- ja laivauspäivät, Kotka Kai Merivuori

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Pitkälle kehittyneet terapiatuotteet. Paula Salmikangas Lääkelaitos

Kliininen kemia/tk (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA ALKAEN

Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Kehittyneet terapiat ja kalliit lääkehoidot. Vesa Kiviniemi Arviointipäällikkö Fimea

Rasvakudoksen kantasolujen ja syöpäsolujen vaikutus toistensa kasvuun solujen erittämien liukoisten tekijöiden kautta

MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Biosimilars for Doctors - Introduction

Tutkimuslääkkeiden GMP. Fimea Pirjo Hänninen

Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

Kehomme koostuu miljardeista soluista, jotka

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille

Transkriptio:

KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN Matti Korhonen, dos, ylilääkäri Solupalvelut, Veripalvelu 12.2.2016

Sisältö monikykyiset ja aikuisen kantasolut (ks. kantasoluluento, googlaa kuvia) Monikykyisten käyttö nyt ja huomenna, haasteet. Timon dia Mitä on kantasolusiirto ks myös KSR luento 23.10.2014 Miksi tarvitaan Suomalainen KSR?

Sisältö Kantasolut: eri tyypit ja lähteet Uusien kantasoluhoitojen käyttö tänään Veren kantasolujen siirto Suomen Kantasolurekisteri Kansainvälinen yhteistyö Miksi tarvitaan suomalainen KSR?

Mitä ovat kantasolut? Erilaistumattomia soluja jotka kykenevät uusiutumaan ja tuottamaan erilaistuneita soluja pluripotentit kantasolut kudoskantasolut

Monikykyiset kantasolut: ESC, ipsc Alkion kantasolut (ESC) Indusoidut monikykyiset kantasolut (ipsc) Soluja voidaan periaatteessa erilaistaa miksi tahansa solutyypiksi Tehdään potilaan omista soluista: ei hyljintäreaktioita Soluja voidaan periaatteessa erilaistaa miksi tahansa solutyypiksi Riski: hyljintäreaktiot https://cyhsanatomy2.wikispaces.com

Kudoskantasolut Kudoskantasolut: Ylläpitävät kudoksia kukin pystyy tuottamaan vain yhden- tai muutaman tyyppisiä soluja http://learn.genetics.utah.edu

Luuytimen kudoskantasolut http://stemcells.nih.gov/info/basics/pages/basics4.aspx

Haasteet monikykyisten kantasolujen kliinisessä käytössä Erilaistamisen hallinta on erittäin vaikeaa Syöpäriski

Kantasolujen viljely laboratoriossa ja käyttö potilaille ESC Viljely laboratoriossa sydänlihaskantasoluiksi Implantaatio potilaan sydämeen ESC Viljely laboratoriossa verkkokalvon epiteelisoluiksi Implantaatio potilaan silmään HSC Viljely laboratoriossa punasoluiksi Infuusio potilaaseen Clinicaltrials.gov

Multipotentit mesenkymaaliset stroomasolut (MSC) steroidiresistentin käänteishyljinnän (GVHD) hoidossa

kehittyneet soluterapiat: osa Veripalvelun strategiaa 2008 alkaen STKprojekti käynnistyi 2009 FIMEAn tarkastus 2012 Ensimmäiset soluterapiavalmisteet potilaille 2013

Clinical-grade xenofree BM-MSCs (Laitinen et al., Cytotech., 2015) Fimea myönsi kansallisen valmistusluvan 2012

Xenofree clinical-grade production of mesenchymal stromal cells (MSCs) BM Collection MSC culture (~4 weeks) in PL Collection of cells, freezing Release from quarantine after quality controls Process controls Quality controls on final products: viability and cell number growth kinetics cell identity cell surface antigens differentiation potential potency assay immunosuppression genetic stability sterility tests endotoxins aerobic and anaerobic bacteria

Treated patients: conclusions Follow-up of 12 +/- 11 months: alive Alive, pediatric pts cgvhd 5/8 63% 2/2 agvhd 8/22 36% 4/4 Clinical assessment: Significant benefit to some patients. Scientific evaluation underway agvhd: Survival is only 36% Weaknesses of the study: no control group concomitant conventional GVHD medication Study group will evaluate the study and decide on continuation

VEREN KANTASOLUJEN SIIRTO

Veren kantasolujen siirto KSS Esihoito Immunosuppressio 6-18 kk käänteishyljinnän hoito Infektioiden hoito www.bloodservice.fi

Veren kantasolujen siirto Allogeeninen: (Autologinen: Leukemia Tukihoitona Muu vaikea esim. myelooman veritauti (aplastinen tai kiinteän anemia, kasvaimen vaikea jättihoidossa) immuunipuutos, Fanconin anemia tms.) www.bloodservice.fi Allogeeninen: a) Sisarus b) Rekisteriluovuttaja Allogeeninen rekisteriluovuttaja: a) Luuydin b) Perifeerisen veren kantasolut Vaihtoehtoinen luovuttaja: a) Ei-yhteensopiva rekisteriluovuttaja b) Istukkaveri c) Haploidenttinen luovuttaja

Rekisterit on perustettu tarpeeseen Kantasolusiirrot aloitettiin sisarussiirroilla n. 1/3:lle potilaista löytyy kudostyypiltään sopiva sisarusluovuttaja tarvitaan rekisteriluovuttajia Anthony (1971-79) ja Shirley Nolan The Anthony Nolan Bone Marrow Register 1974 (Westminster Children s Hospital)

BMDW (Bone Marrow Donors Worldwide) Perustettu 1986 (Jon van Rood) Ylläpitää tietokantaa joka sisältää 27 milj. luovuttajaa ja 690 000 istukkaveriyksikköä Tietokannassa voi tehdä hakuja BMDW:n jäsenet 75 kantasolurekisteriä 53 maasta 53 istukkaveripankkia

Sopivan luovuttajan etsiminen potilaalle potilas + siirtokeskus NMDP Sisarus ZKRD KSR IVP 31 000 luovuttajaa KSR BMDW 27 milj. luovuttajaa ym. rekisterit Istukkaveripankit

KS siirrot ovat maailmanlaajuisesti kasvava hoitomuoto 20000 CB PBSC BM 15000 20 602 10000 5000 0 WMDA, Oct 2015

KSR:n välittämät siirteet 160 140 151 120 100 80 60 40 CB DLI PBSC BM 20 0

Suurimmat kantasolurekisterit Suurimmat rekisterit (2015) USA: NMDP 7 900 000 Saksa 5 800 000 Brasilia 3 500 000 Kiina 2 012 000 UK (Anthony Nolan ja BBMR) 890 000 Israel 874 000 Puola DKMS 578 000

Kantasolurekisteri: faktat Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu ylläpitää Kantasolurekisteriä. Kantasolurekisteri perustettiin 1992. Rekisterissä on 31 000 jäsentä. Siirteitä on välitetty 1500 kpl. n. 500 Kantasolurekisterin jäsentä on luovuttanut kantasoluja.

5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Vuosittainen Kantasolurekisteriin ilmoittautuneiden määrä

Tarvitaanko suomalaista rekisteriä?

Suurimmat kantasolurekisterit Suurimmat rekisterit (2015) USA: NMDP 7 900 000 Saksa 5 800 000 Brasilia 3 500 000 Kiina 2 012 000 UK (Anthony Nolan ja BBMR) 890 000 Israel 874 000 Puola DKMS 578 000 Suomen kantasolurekisteri 31 000

Pohjoismaalaisten kudostyypit verrattuna saksalaisiin Tiina Linjama, julkaisematon

Suomeen on rikastunut oma valikoima HLA-haplotyyppejä On joukko suomalaisia potilaita, joille on vaikea löytää sopivaa luovuttajaa kv. rekistereistä Suomalaisia luovuttajia käytetään myös pienelle joukolle ulkomaalaisia potilaita

Eri rekisterien toimittamien siirteiden määrät 2014 rekisterin käyttöaste Avg. shipping rate of WMDA registries 0,071% Japan JMDP 0,296 Poland ALF 0,179 Finland 0,163 Poland DKMS 0,138 Germany ZKRD 0,116 www.bloodservice.fi

KSR:n ikä- ja sukupuolijakauma 400 350 300 250 200 150 Female Male 100 50 0 Ikä, v Mediaani = 37 Mediaani = 38

Yhteistyötä - keräyskeskus

Kuriiritoiminta

Lopuksi KSS on korkeariskinen ja kallis toimenpide Kuitenkin monen potilaan viimeinen toivo KSS:jen määrä kasvaa sekä kansainvälisesti että Suomessa Luovuttajan etsiminen edellyttää kv. yhteistyötä Suomen rekisterin kehittämiseen on panostettu voimakkaasti Kehitystyö näkyy rekisterin käytössä

Kiitos, ja

http://www.sovinkoluovuttajaksi.fi/