ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Kaupunginvaltuusto 22.3.2010 18 Tämän rakentamistapaohjeen tarkoituksena on ohjata korjaus- ja uudisrakentamista Rohmulan pientaloalueella. Rakentamistapaohjeet on laadittu asemakaavan muutoksen yhteydessä vuonna 2009-2010. Nämä rakentamistapaohjeet koskevat asemakaavakartalla osoitettuja AO/s-1, AO-18 ja AKR/s korttelialueilla olevia rakennuksia ja tontteja sekä korttelin 24 tonttia 3 (kts. aluerajaus kartalla seuraavalta sivulta). SISÄLTÖ: ROHMULAN KULTTUURIHISTORIA 3 ALUEEN RAKENTAMISTAPA JA KORJAUSRAKENTAMINEN 4 TYÖN SUUNNITTELU 4 ROHMULAN TYYPPILLISEN RINTAMAMIESTALON OMINAISPIIRTEITÄ 5 RAKENNUKSEN MITTASUHTEET 6 JULKISIVUT 6 IKKUNAT JA OVET 8 VÄRIT 8 KATOT 9 TALOUSRAKENNUKSET 11 PIHA 12 UUDISRAKENTAMINEN 14 VÄHÄISET KORJAUS- JA MUUTOSTYÖT 14 ALUEEN MUU RAKENNUSKANTA 14 ASUINRAKENNUKSEN LAAJENTAMINEN 15 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET 16 KERROSLUKU 16 ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 1
Rakentamistapaohjeet ohjaavat rakentamista kartan osoittamilla alueilla. ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 2
ROHMULAN KULTTUURIHISTORIA Alueen historia Vuodesta 1912 kaupunkia rakennettiin insinööri V.O. Lillen laatiman asemakaavan mukaan. Paloisvirran eteläpuoli oli varattu asumiseen. Tontteja oli etelään menevän radan molemmin puolin niin, että Paloisvirran eteläpuolen toisen kaupunginosan tonttimäärä oli noin 500. Vaikka Paloisvirran eteläpuolella oli laaja kaavoitettu alue, asutus ei levinnyt sinne vielä 1930-luvulla. Kaupunki vuokrasi siitä pelto-, niitty- ja laidunmaata kaupunkilaisten karjalle. 1940-luvulla Lillen kaavan katsottiin olevan vanhentunut ja asemakaavamuutoksen laatijaksi valittiin Otto-Iivari Meurman. Asemakaavamuutos valmistui v. 1943. Meurman kiinnitti huomiota mm. paloturvallisuuteen ja terveellisyyteen. Periaatteena on puutarhakaupunki-ihanne: jokaiseen asuntoon kuului puutarhapalsta. Taloustilat tuli rakentaa kellariin, jolloin erillistä piharakennusta ei tarvittu. Alueesta tuli sotien jälkeiselle ajalle tyypillinen, 1 1/2 kerroksinen, lautarakenteisten omakotitalojen alue. 1950-luvulla asutus levittäytyi rautatien itäpuolelle Kyntäjäntien ja Kylväjänpolun varrelle. Alueella asui erityisesti rautatieläisperheitä. Tunnusomaiset piirteet: katunäkymät Alue on rakentunut asemakaavan mukaisesti. Alueen tontit ovat kapeita ja pitkiä. Tonttien keskikoko on noin 820m2. Alueen tyypillistä katunäkymää hallitsevat asuinrakennusten muodostavat rivit, joissa yhtenäinen kattomuoto, kattokaltevuus, harjasuunta ja kerrosluku tekevät näkymästä eheän. Alueelle on tyypillistä myös vehreä yleisilme. Kulttuurihistoria Alueiden ominaispiirteet muodostuvat kulttuurin ja historian kautta. Kulttuuriympäristö on rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman ja muinaisjäännösten muodostama kokonaisuus. Kulttuuriympäristö on myös muistoja, merkityksiä, tulkintoja, arvotuksia ja taloudellisia odotuksia. Kulttuuriympäristöä luodaan ja muokataan myös nykypäivänä. Maankäyttö, rakentaminen, purkaminen ja käytön muutokset vaikuttavat kulttuuriympäristöön sitä muuttaen, säilyttäen tai kokonaan uutta luoden. Rakennetun kulttuuriympäristön arvoja määriteltäessä puhutaan mm. historiallista, rakennushistoriallisista, arkkitehtonisista, rakennusteknisistä, taiteellisista ja maisemallisista arvoista. Rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu yhdyskuntarakenteesta, rakennuksista sisä- ja ulkotiloineen, pihoista, puistoista sekä erilaisista rakenteista (kuten esim. kadut). Rakentamistapaohjeilla ohjataan alueen rakennusten muutostöitä ja uudisrakentamista siten, että alueen kulttuurihistorialliset arvot säilyisivät myös tulevaisuudessa. ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 3
ALUEEN RAKENTAMISTAPA JA KORJAUSRAKENTAMINEN Rakentamistapaohjeet sisältävät sekä ohjaavia että sitovia määräyksiä. Sitovat määräykset on merkitty lihavoidulla tekstityylillä. Asemakaava ohjaa alueen uudisrakentamista, rakennusten laajentamista ja muutostöitä. Tutustu alueella voimassa olevaan asemakaavaan ja näihin rakentamistapaohjeisiin, kun suunnittelet rakentamista/muutostöitä. Nämä rakentamistapaohjeet koskevat asemakaavakartalla osoitettuja AO/s-1, AO-18 ja AKR/s korttelialueilla olevia rakennuksia ja tontteja sekä korttelin 24 tonttia 3. TYÖN SUUNNITTELU Korjaussuunnitelmat kannattaa teettää pätevällä suunnittelijalla, jolla on kokemusta ja tietoa vanhan rakennuksen korjaamisesta. Lisäksi kannattaa jo korjaushankkeen alkuvaiheessa olla yhteydessä Iisalmen kaupungin rakennusvalvontaviranomaisiin. Suunnittelun pohjana voi käyttää rakennuksen alkuperäisiä piirustuksia, joita löytyy Iisalmen kaupungin rakennusvalvonnan arkistosta. Myös RT-kortistosta löytyy hyödyllisiä ohjeita pientalojen kunnostajille. Rintamamiestalojen historiaan liittyvää tietoa löytyy myös mm. internetistä (esim. www.rintamamiestalo.fi, www.jalleenrakennuskausi.fi, www.rakennusperinto.fi). Lähtökohtana on, että alueen rakennuskanta säilyy ja sitä korjataan rakennusten alkuperäistä tyyliä kunnioittaen. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti rakennuksessa on aikaisemmin tehty rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen tai muulla tavoin rakennuksen alkuperäiseen tyyliin ja ympäristöön soveltuvalla tavalla. Uudisrakennus ei koskaan korvaa alkuperäistä rakennusta, vaikka se kuinka hyvin sovitettaisiin ympäröivään rakennuskantaan. Muutoksia suunnitellessa tulee katsoa omaa tonttia pidemmälle ja arvioida rakennus/muutostyön vaikutuksia koko lähialueen luonteeseen. Asemakaavassa on osoitettu velvoittava merkintä: AO/s-1: Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Tavoitteena on säilyttää alueen rakennukset ja muu ympäristö. Rakennusten mahdolliset muutostyöt on tehtävä siten, että ne sijainnin, muodon, mittasuhteiden, värityksen, yksityiskohtien ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä ja aikakauden rakennustapaa. ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 4
ROHMULAN TYYPPILLISEN RINTAMAMIESTALON OMINAISPIIRTEITÄ 1 ½ KERROSTA NOPPAMAINEN, SUORAKULMAINEN RAKENNUS HARJAKATTO: KALTEVUUS 1:1,5-1:2 AVORÄYSTÄS RÄYSTÄSKORKO YLEENSÄ 4-5,5,m JULKISIVUT: VAALEA PEITTOMAALATTU LAUTA TAI RAPPAUS JULKISIVUN PITUUS n. 9-10m PÄÄDYN PITUUS = RUNKOSYVYYS n. 7-8m ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 5
RAKENNUKSEN MITTASUHTEET Rakennusten muotoa ja kokoa koskevat määräykset: - Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 9 m. - Rakennuksen päämassalle alisteiset laajennusosat sallitaan. - Rakennusten alkuperäinen noppamainen muoto on säilytettävä muutostöiden yhteydessä. - Rakennuksen harjakorkeus sekä julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeus on sovitettava yhteen alueen rakennuskannan toteutuneisiin Julkisivujen verhous: vasemmalla suositeltava tapa, oikealla alueelle sopimaton kenttälaudoitus. korkeusasemiin. Pienet poikkeamat (n. 0,5 m ) sallitaan. Keskimäärin harjakorkeus on alueella n. 6,5-7m ja julkisivun ja vesikaton leikkauskohta n. 3,5-4,5 m. JULKISIVUT Pääosa Rohmulan pientaloista on peittomaalattuja ja puuverhoiltuja. Alueella on myös rapattuja pientaloja. Alueen rintamamiestalot on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleista oli pulaa. Tämä näkyy rakennusten alkuperäisessä ulkoasussa mm. siten, että kaikki ylimääräinen koristelu on jätetty tekemättä. Rakennuksen julkisivuja koskevat määräykset: - Rakennusten julkisivukorjausten lähtökohdaksi tulee ottaa rakennuksen alkuperäinen ulkoasu. - Sokkelin yläreunan korkeuden tulee pääsääntöisesti noudattaa ympäröivien rakennusten sokkelin korkeutta. - Kaikissa julkisivuissa tulee käyttää yhtenäisesti käsiteltyä, samaa materiaalia. - Rakennusten kadulle näkyvät julkisivut ja katonlappeet tulee säilyttää ehjinä. Niihin ei saa sijoittaa sisäänvedettyjä parvekkeita tai kattoikkunoita. Yllä edessä: yhtenäinen lautaverhous koko seinän matkalla, taustalla vaakasauma, jota tulee välttää. Vas.: usean suuntainen laudoitus ei kuulu alueen rakennuskannan tyyliin. ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 6
Puuverhoillut julkisivut - Pystylaudoituksessa yksi tekninen kapea vaakasauma sallitaan, mutta suositeltavaa on tehdä seinät ilman vaakasaumaa. Rakennuksen tyyliin kuuluu yhtenäinen pinta koko seinän korkeudella. - Julkisivuverhouksen (laudoituksen) tulee olla yhdensuuntaista. - Alueella sallitaan puuverhoilusta käytettäväksi rimalaudoitusta ja vaaka- ja pystysuuntaista ponttilaudoitusta. Lomalaudoitusta ei saa käyttää. Rakennuksen julkisivuja koskevat ohjeet - Jos julkisivuverhoukseen liittyy eristeen lisääminen, tulee suunnitelmissa huomioida ikkunoiden suhde julkisivupintaan, räystäiden leveyden muutos sekä sokkelin pinnan taso julkisivun suhteen: Ikkunat jäävät helposti syvennykseen, mitä tulee välttää. Puuverhoillut julkisivut - Leveät nurkkalaudat ja muut vahvat listoitukset eivät kuulu alueen rakennuskannan alkuperäiseen tyyliin. Vasemmalla alueelle sopiva ponttilaudoitus, oikealla alueelle vieras verhoustyyppi, lomalaudoitus. Rimalaudoitus. ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 7
IKKUNAT JA OVET Rakennuksen aukotusta koskevat määräykset: - Ikkuna-aukotuksessa tulee noudattaa rakennuksen alkuperäiseen tyyliin sopivaa aukotusta. - Kadun puoleisissa julkisivuissa tulee noudattaa rakennustyypille luonteenomaista symmetristä ikkunoiden sijoitustapaa ja kokoa, jos se on kyseisessä rakennuksessa käytössä. - Rintamamiestalolle vieraita ikkunamalleja, kuten pyöreitä ikkuna-aukkoja tai suuria lasipintoja, ei saa rakentaa. - Pieniruutuisia ikkunoita ja liiallista koristelua vuorilaudoituksessa ei sallita. Vältettäviä elementtejä: Rintamamiestaloille vieraita ikkunoiden koristepuitteita Rakennuksen aukotusta koskevat ohjeet: - Rakennuksen alkuperäistä ikkunoiden sijaintipaikkaa tai kokoa ei suositella muutettavaksi. VÄRIT Rakennuksen väritystä koskevat määräykset: - Räikeitä, ympäristöstä poikkeavia värisävyjä ei tule käyttää. Rakennuksen väritystä koskevat ohjeet: - Rakennuksissa käytettäviksi väreiksi sopivat vaaleansävyiset peittomaalit (puuverhous) sekä puna- ja keltamulta. Rapatuilla pinnoilla alueella on käytetty onnistuneesti myös mm. murrettuja oransseja sekä vihreitä sävyjä. - Listojen väreiksi sopivat valkea tai talon päävärin sävystä tummempi sävy. Suositeltava tapa: Rintamamiestalolle tyypilliset kapeapuitteiset ikkunat ja vähäinen listoitus sekä koristelemattomuus julkisivuissa. Lisäksi rakennuksessa on kadunpuolen julkisivulle tyypillinen symmetrinen ikkuna-aukotus. ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 8
KATOT Rohmulassa on käytössä useita eri katemateriaaleja. Myös kattomateriaalien osalta lähtökohtana on, että korjattaessa käytetään rakennuksen alkuperäistä tai sitä vastaavaa materiaalia. Etenkin alueella edelleen käytössä olevat betonikattotiilet ovat puhdistettavissa ja siten usein vielä käyttökelpoisia ja säilyttämisen arvoisia. Rakennuksen kattoa koskevat määräykset: - Alueella sallittavat katemateriaalit ovat: betonitiili-, tiili-, huopa- tai peltikate. - Peltikatteessa ei saa käyttää tiilikuvion jäljitelmiä. - Kattokaltevuuden tulee olla välillä 1;1,5-1:2. Rohmulassa pientaloissa käytetyt kattokaltevuudet ovat noin 1:1,5 1:2 välillä. Rakennuksen kattoa koskevat ohjeet: - Huopakatteen tulisi olla kolmiorimoitettu. Peltikatteissa suositaan suoraa peltiä (konesaumattua tai rimoitettua, myös suoraurainen pelti sallitaan.) Alueella on myös ns. aaltopeltikatteisia rakennuksia. Alueella käytössä olevia katteita: Yllä alueen alkuperäisiin materiaaleihin kuuluva tiilikate ja alla alueella yleistynyt tiiliprofiloitu peltikate. Tiiliprofilointia ei sallita vaan käytetään alueen perinteisiä katemateriaaleja ja profiileja. ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 9
Räystäitä koskevat määräykset: - Rakennuksissa tulee olla avoräystäät. - Rakennuksissa tulee olla julkisivupinnasta ulkonevat räystäät. - Rakennuksissa tulee olla räystäät, jotka ulottuvat vähintään 30 cm seinälinjojen yli rakennuksen päädyssä ja yleensä lappeiden sivuilla, sekä vähintään 40cm seinälinjojen yli lappeen alareunassa. Räystäiden enimmäispituus (räystään ulkoreunasta ulkoverhouksen pintaan vaakatasossa mitattuna) on 70cm. Räystäsmalleja. Vasemmalla ylhäällä suositeltavin räystäsdetalji: avoräystäs, jossa katon kannattimet ovat näkyvissä. Oikealla ylhäällä sallittu räystäsmalli, jossa katon kannatinpalkit on laudoitettu umpeen. Alla vasemmalla umpiräystäsmalli, jollaista ei tule käyttää. ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 10
TALOUSRAKENNUKSET Talousrakennuksen sijoittamisessa kannattaa huomioida mm. ilmansuunnat, naapurit, ympäristön melu ja tontin käytettävyys. Eteläisen Pohjolankadun varressa talousrakennukset suositellaan sijoitettavaksi tontin lyhyen sivun suuntaisesti tontin perälle. Näin saadaan suurin hyöty meluntorjunnan suhteen ja näkösuojaa kevyenliikenteen reitin varrelle. Samoin radan viereisille tonteille suositellaan melulta suojautumiseksi talousrakennusten rakentamista tontin perälle, tontin lyhyen sivun suuntaisesti. Talousrakennuksen sijoittamisessa tontille tulee huomioida palomääräykset. Talousrakennuksia koskevat määräykset (t-3): - Talousrakennusten rakennusoikeus on 40m2. Talousrakennuksen suurin sallittu runkosyvyys on 5m ja suurin sallittu harjakorkeus on 3,5m. Ohje: Poikkeuksena piharakennuksessa voi olla 5 metriä leveämpiä osia, kunhan ne säilyvät alisteisina piharakennuksen muulle massalle eikä ne ylitä runkosyvyydeltään kuutta metriä (6 m). (kts. esimerkkikuva). Piharakennukseen voidaan sijoittaa esim. autotalli, sauna, varastotiloja tai työtila. - Talousrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla välillä 1:1,5-1:3 ja siinä tulee olla harja- tai pulpettikatto. - Talousrakennus tulee sijoittaa tontin rajojen suuntaisesti. - Talousrakennuksen korkeusasema ei saa huomattavasti poiketa olemassa olevan rakennuskannan korkeusasemasta. - Suunniteltaessa talousrakennuksen rakentamista lähemmäs kuin 4 metriä tontin rajasta, on saatava naapurin suostumus rakentamiseen sekä huomioita tontin rajan läheisyyteen rakentamisen aiheuttamat tiukemmat palomääräykset. - Talousrakennus tulee sovittaa yhteen päärakennuksen materiaalien ja värityksen kanssa. Peruskäsitteitä ja mittoja Luonnoksia talousrakennusten mahdollisesta toteuttamistavasta ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 11
- Jos talousrakennukseen rakennetaan sauna/pesutiloja, jätevedet on johdettava kaupungin viemäriverkostoon. Talousrakennuksia koskevat ohjeet: - Talousrakennuksen/autotallin rakennusoikeus voidaan jakaa myös useampaan erilliseen talousrakennukseen. - Tonteilla, joilla talousrakennuksen rakennusalaa on osoitettu useampaan kohtaan tontilla, voidaan talousrakennuksen sijaintipaikka valita näistä vaihtoehdoista. Talousrakennuksia koskeva määräys (t): - Talousrakennuksen harjakorkeus saa olla enintään 4,5 metriä ja runkosyvyys enintään 6 metriä. Talousrakennuksen tulee olla yksi kerroksinen ja siinä tulee olla harja- tai pulpettikatto. Talousrakennuksen tulee olla alisteinen päärakennukseen nähden eikä se saa tyylillisesti huomattavasti poiketa päärakennuksen tyylistä. - Talousrakennuksen rakennusoikeus on osoitettu kaavakartalla. PIHA Pihan käsittelyä koskevat määräykset: - Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on hoidettava puistomaisessa kunnossa. Ohje: Pihan kunnostuksen yhteydessä maanpinta kallistetaan sokkelista poispäin pintavesien poisjohtamiseksi perustuksista. - Pintavesiä ei saa johtaa naapurintontille. - Tonteilla olevaa puustoa tulee säilyttää, jotta alueelle luonteenomainen vehreys säilyy. Jos tontilta kaadetaan puita, ne tulee korvata uusilla istutuksilla tontilla. - Korkeat pengerrykset ja maantäytöt tonteilla ovat kiellettyjä. - Tontit on aidattava pensasaidalla. Ohje: Pensasaidan tontin puolelle voidaan lisäksi rakentaa ulkonäöltään kevyt ja läpinäkyvä (metalli)verkkoaita. Esimerkkejä piharakennuksen sijoittamistavoista tontille. ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 12
Autokatoksen yhdistäminen talousrakennukseen: Vasemmalla kuvat, jossa autotalliin ajetaan rakennuksen pitkältä sivulta. Tämä ratkaisu vaatii enemmän ajotilaa pihasta. Sopii tontin perälle suojaamaan pihaa katseilta ja melulta, esimerkiksi jos tontin takana tie tai rautatie. Yllä kuva, jossa autotalliin ajetaan rakennuksen päädystä. Rakennus sopii rakennettavaksi esim. tonttien väliselle pitkälle sivurajalle, jos tahdotaan näkösuojaa naapurin suuntaan. Näin näkymä kadulle pysyy kevyenä, kun talousrakennuksesta näkyy vain pääty. Katos voidaan rajata korkeintaan kahdelta sivultaan. ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 13
UUDISRAKENTAMINEN Rohmulan pientalovaltainen asuinalue on jo rakentunut. Uudisrakentaminen tulee ajankohtaiseksi, jos tontilla oleva pientalo tuhoutuu. Uudisrakentamisen lähtökohtana on, että uudisrakennus suunnitellaan siten, että se sopii alueelle tyypillisen rakennuskannan joukkoon ja tukee alueen maisemallisten arvojen säilymistä. Uudisrakentamista koskevat määräykset: - Uudet asuin- ja piharakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, mittasuhteiden, värityksen, yksityiskohtien ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä ja aikakauden rakennustapaa. Uudisrakentamisen osalta on noudatettava voimassa olevia asemakaavaa, rakentamistapaohjeita ja säännöksiä. VÄHÄISET KORJAUS- JA MUUTOSTYÖT Vähäisiä laajennuksia tai muutostöitä tehtäessä voi käyttää rakennuksissa käytössä olevia materiaaleja yhtenäisyyden säilyttämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kuistien yms. rakentaminen, jolloin voidaan käyttää yhtenäistä (olevaa) laudoitustyyppiä tai katemateriaalia. ALUEEN MUU RAKENNUSKANTA Rakentamistapaohjeet on ulotettu koskemaan Rohmulan alueen pientalokortteleita. Alueella on rintamamiestalojen lisäksi muita samaa aikakautta edustavia, puurakenteisia ja pienimittakaavaisia pientaloja, jotka poikkeavat rintamamiestalojen rakentamistavasta mm. koon ja tyypillisten piirteidensä osalta. Tällaisia rakennuksia on esimerkiksi rautatien länsipuolisissa kortteleissa 4 ja 25. Asemakaavan ja rakentamistapaohjeiden lähtökohtainen tavoite on, että rakennusten alkuperäinen rakennustapa ja ulkoasu pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvin. Näin ollen rakennukset voidaan kunnostaa näiden rakentamistapaohjeiden vastaisesti, jos rakennuksen alkuperäiset rakennuslupakuvat niin edellyttävät. Mahdolliset rakennukseen jo toteutetut muutokset tulee korjattaessa ennallistaa. Esimerkkejä alueen rintamamiestaloista poikkeavista pientaloista. ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 14
ASUINRAKENNUKSEN LAAJENTAMINEN Vanhan rakennuksen korjaamista ja muuttamista kannattaa harkita tarkkaan. Mitään kunnossa olevaa tai toimivaa ei kannata korjata tai muuttaa. Vähäisillä muutoksilla päästään yleensä taloudellisempiin ratkaisuihin ja samalla rakennuksen arvo säilyy, koska sen alkuperäisyys säilyy. Vanhan rakennuksen tai rakennuksen osan arvo perustuu siihen, että se on aidosti vanha eikä ainoastaan näytä vanhalta. Jos päädytään siihen, että rakennuksessa täytyy tehdä muutoksia, niin tavoitteena on tehdä mahdollisimman vähän ulkoisia muutoksia. Ensin tulisi tutkia tilojen käyttö rakennuksen sisällä: voidaanko tilojen käyttöä muuttaa ja saada näin toimivampia tiloja jo olemassa oleviin tiloihin? Luontevimmin lisätiloja saadaan yleensä kellariin tai ullakolle. Rakennuksen mittasuhteet säilyvät tällöin ennallaan, joka on hyvä asia. Joitain tiloja, kuten työ- tai saunatiloja, voidaan sijoittaa myös piharakennukseen. Jos päädytään rakennuksen laajentamiseen, tulee laajennusosa sijoittaa rakennusten pihanpuoleisiin osiin tai selvästi alisteisina rakennuksen pihanpuoleiseen sivuun / kulmaan porrastamalla. Laajennus tulee tällöin sijoittaa selvästi katujulkisivusta sisäänvedettynä. Lisärakentamista suunniteltaessa on huomioita mm. palomääräykset. Usein laajennusosiin sijoitetaan märkätilat (pesutilat ja sauna), mikä sinänsä on ratkaisuna varsin toimiva: pesutilat ovat samassa tasossa asuinhuoneiden kanssa (esteettömyys) ja rakenteellisesti vaativammat märkätilat eivät sijoitu vanhan rakenteen sisään. Lisärakentamisen suunnittelu on ammattilaisen tehtävä, sillä lisärakentaminen ei saa heikentää katutilan yhtenäisyyttä eikä muuttaa rakennuksen mittasuhteita merkittävästi. Merkittävällä muutoksella tarkoitetaan noppamaisen perusmassan häviämistä lisärakentamisen seurauksena. Rakennuksen muutostöitä koskevat määräykset: Rakennusten alkuperäinen noppamainen muoto on säilytettävä muutostöiden yhteydessä. - Laajennusosien tulee olla alisteisia rakennuksen päähahmolle. - Laajennusosa ei saa huomattavasti poiketa tyylillisesti tai materiaaliensa puolesta päärakennuksen ominaispiirteistä. - Laajennusten korkeusasemat tulee suunnitella ja sopeuttaa alisteisiksi olemassa olevan rakennuskannan korkeusasemiin nähden. Kuistin laajentaminen pihan puolella. Kadusta poispäin laskevissa rinteissä olevia rakennuksia voidaan laajentaa alarinteen puolelle lapetta jatkamalla. Pihan puolelle rakennettava lisäosa, alisteinen päämassalle. Laajennuksen harjasuunta sama kuin päärakennuksessa. Laajennus toteutetaan yksikerroksisena. Pihan puolelle rakennettava lisäosa. Laajennuksen harjasuunta 90 kulmassa taloon nähden. Laajennus toteutetaan yksikerroksisena. Esimerkkejä mahdollisista laajennuksen toteuttamisperiaatteista. ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 15
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Nämä rakentamistapaohjeet liittyvät vuonna 2009-2010 laadittuun Rohmulan asemakaavan muutokseen. Alla on esitetty osa kaavakartalla käytetyistä merkinnöistä, jotka vaikuttavat alueella tehtäviin rakennuskantaan kohdistuviin muutostöihin. Rakennusala Asuinrakennus/laajennus täytyy sijoittaa pistekatkoviivalla osoitetun alueen sisään. Merkintä on sitova. Talousrakennuksen rakennusala Tontille piirretty pistekatkoviiva, jonka sisällä on t tai t-3 merkintä, osoittaa alueen, jolle piharakennus tulee rakentaa. Merkintä on sitova. Katkoviiva rakennusalan sisällä osoittaa ohjeellisena paikan, johon rakennus voidaan toteuttaa. Merkintä ei ole sitova. Rakennuksen harjasuuntaa osoittava viiva. Merkintä on sitova. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Merkintä on sitova. Rakennusoikeuden määrä Lukusarja (160) osoittaa tontille osoitetun, rakennusalakohtaisen rakennusoikeuden määrän. Luku siis kertoo, kuinka paljon rakennusoikeuteen laskettavia tiloja (m2) asuirakennukseen voidaan rakentaa. Talousrakennuksen rakennusoikeuden määrä t-3 40 Tarkoittaa sitä, että talousrakennusten rakennusalalle saa rakentaa enintään 40m2 kokoisen talousrakennuksen. KERROSLUKU I u 2/3 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimaan kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Alleviivattuna luku tarkoittaa sitä, että alueen rakennukset on rakennettava puolitoistakerroksisina, esim. yksikerroksista rakennusta ei saa rakentaa. ROHMULAN RAKENTAMISTAPAOHJEET / IISALMEN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU 16