Paradigman muutos Teemu Holopainen WSP KAUPUNKIARKKITEHTUURI 1900 luku 2000 luku
Kaupunkien huolet ja tavoitteet Liikenneväylien kaupunkirakennetta pirstoavavaikutus yhdessä nopean liikenteen asumista hajauttavan vaikutuksen kanssa ovat aiheuttaneet: 1. suuret palvelu ja infrakulut 2. suuren hiilijalanjäljen 3. esteen talouskasvulle 2000 luvun tavoitteet kantakaupunkien laajentumisesta (talouskehitys ja työpaikat keskustahakuisilla aloilla) Keskustahakuisten asuinpreferenssien lisääntyminen (sekä euroopassa että amerikassa ja pohjoismaissakin)
BAU business as usual = liikennesuunnittelun ja kaavoituksen vanhat käytännöt 1900 luvun modernistisen teollisuuden kasvutavoitteisiin räätälöity yhdyskuntasuunnittelu (asuinalueet moottoritiet työpaikka alueet) Liikennesuunnittelun teoreettisena taustana 1900 luvun taloustieteilijöiden kaiken teoria (yhteiskunnan matemaattinen mallinnus), jossa matka aika on pois (tehdas)työajasta ja siten yhteiskunnalle kulu Öljy yhtiöiden rahoittamana alkanut liikennesuunnittelukoulutus pohjois amerikassa
Bulevardisointi ( BULE ) Bulevardisointi = työtermi suunnittelutavalle, jolla kaupunkialueen sisään jäänyt 1900 luvun BAUn tulos muutetaan kaupunkirakenteeksi. Ei liikennehanke, vaan Yhdyskuntarakennehanke (YKR hanke) Suunnittelupolitiikka (eng policy, menettely) Freeway removal eng termi
Kaupunki 24.6.2014 5:46
Mitä bulevardisoinnissa tehdään? Tavoitteena (edelleen) talouskasvun tukeminen yhdyskuntarakenneratkaisuilla (liikenne + maankäyttö) Vrt. vanhojen teollisuusalueiden kaavoitus kaupunginosiksi (+ lentokentät, satamat) vastataan ilmastotavoitteisiin vastataan sosiaalisiin tavoitteisiin Täydennysrakennetaan ei vain asuntoja vaan myös työpaikkoja!
Miten bulevardisointi vaikuttaa? Palveluja ja ostovoimaa keskeisille sijainneille (sisääntuloväylät keskeisiä sijainneiltaan) Mahdollisuus kehittää myös bulevardiin nähden poikittaista katuverkkoa (verkostokaupunki) Mahdollisuus parsia yhteen väylien pirstoamaa kaupunkirakennetta Lisää joukkoliikenteen kustannustehokkuutta varrellaan Hyvä pohja raideliikenteen kehittämiseen
Case: Helsinki
Liikenteellinen kapasiteetti vs urbaani kapasiteetti
Liikenteellinen kapasiteetti?
Liikenteellinen kapasiteetti?
Liikenteellinen kapasiteetti? Nykyisin pitkänkin aikavälin ennusteissa on pohjana nykyrakenteen mahdollistama liikennekäytös ja asenteet halutaanko mahdollistaa käytöksen muutos? Bulevardeilla keskeistä on joukko ja kevytliikenteen hyvä kapasiteetti, joka korvaa henkilöautoliikenteen kapasiteetin vähenemisen => Helsingissä bulevardivyöhykkeellä enemmän asukkaita, mutta vähemmän autoja Tiivis maankäyttö lyhentää välimatkoja ja kävelyä ja pyöräilyä
Kysyntä vs kapasiteetti Kuva 22: Liikennemäärät ja liikenneverkon kapasiteetin käyttöaste aamuhuipputuntina v. 2050, BAU-skenaario Kuva 23: Liikennemäärät ja liikenneverkon kapasiteetin käyttöaste aamuhuipputuntina v. 2050, BULE-skenaario
Urbaani kapasiteetti?
Urbaani kapasiteetti?
Urbaani kapasiteetti? Kaupunkibulevardien tavoitelähtöinen vaikutusten arviointi Kuva 13: Naapurustoanalyysi, nykytilanne. Pohja-aineisto MML 2014
Kaupunkibulevardien tavoitelähtöinen vaikutusten Urbaani arviointi kapasiteetti Kaupunkibulevardien tavoitelähtöinen vaikutusten arviointi Kuva 14: 13: Naapurustoanalyysi, BAU-skenaario. nykytilanne. Pohja-aineisto MML 2014
Urbaani kapasiteetti Kaupunkibulevardien tavoitelähtöinen vaikutusten arviointi Kuva 15:: Naapurustoanalyysi, BULE-skenaario. Pohja-aineisto MML 2014
Case: Turku
Case Oulu? Mikä on paras aloitushanke? Vaikutukset Lähitulevaisuuteen (matkaan kohti tavoitetta) Bulevardisointi polkuna mahdollistaa yleiskaavan raidehanketavoite kustannustehokkaasti! Vaikutukset Kaukotulevaisuuteen (tavoitteeseen) Mitä on kustannustehokkuus 2030? Millä perusteilla valtio tukee v 2030?