METSÄT POLVELTA TOISELLE -ILTA Sykettä Keski-Suomen metsiin -hanke

Samankaltaiset tiedostot
SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA. Vantaa Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

Metsätilan sukupolvenvaihdos ja kuolinpesän purkaminen Vitikkalan koulu, Jämsä

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen

METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut Seinäjoki Seppo Niskanen

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen

Metsätilan sukupolvenvaihdos Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki Seppo Niskanen

Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

Varautuminen sukupolven vaihtumiseen metsätilalla. Helsinki Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Vantaa metsälakimies Tuomo Pesälä

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke. Kuolinpesä Metsäyhtymä metsän omistusmuotona. Rovaniemi Markus Ekdahl

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

Huomioitavat veroseikat metsätilan Sukupolvenvaihdoksessa

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Helsinki

Metsätilan siirtäminen osana sukupolvisuunnitelmaa

METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN

Metsänomistajan talouskoulu

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ Asianajaja Peter Salovaara

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdos

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

Polvelta Toiselle ja Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen. Raimo Summanen, Hämeenlinna

KUOLINPESÄ JA SEN HAASTEET Maa- ja metsätalo, Tampere

Sujuvasti seuraavalle. Miten omistajanvaihdos käytännössä tehdään? Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Espoo Pirjo Havia yrittäjä / tietokirjailija

Arto Taskinen Oulu

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro

SUKUPOLVENVAIHDOKSeN EDUT JA SUDENKUOPAT. Kajaani Metsätilan sukupolvenvaihdos- ja veroneuvonta Esko Heikkinen

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke. Kuolinpesä metsäyhtymä metsänomistusmuotona Oulu Markus Ekdahl

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Polvelta Toiselle - messut ja Kuolinpesä metsän omistajana

Toteutuvatko hallituksen metsätavoitteet?

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta

Metsätilan myynti. Kiinteistökaupan asiakirjat ja verotus. Salon Osuuspankki. Ari Salomaa, lakiasiainpäällikkö, VT

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke

Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä

Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta

Avioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa?

Metsätilan sukupolvenvaihdoksesta. Eura, Laitila Eurajoki Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

Metsätilan hallittu sukupolvenvaihdos esimerkkejä kentältä. Helsinki Tuomo Pesälä metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

Metsätilan sukupolvenvaihdos Parkano

Metsätila-arvonlaskelman hyödyntäminen SPV-tilanteissa

Sukupolvenvaihdos tulee, koituuko suvulle etuja vai ongelmia?

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto Muokannut Markku Kovalainen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Spv ja tilakauppainfo turkistiloille TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä

Perintösuunnittelu Vero

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää.

Metsätilan sukupolvenvaihdos ja verotus

Metsälahjavähennyslaskuri

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta

Otanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö

Metsälahjavähennys. Tuloverolain (1535/1992) 55 a mukaisen metsälahjavähennyksen muodostuminen ja käyttö

Perintö- ja lahjaverotus keveni. Juha Koponen johtava lakimies

Metsätilan myynti Asiantuntijailtapäivä Hakkiluoto,

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Metsätilan myynti

Metsätilan omistajanvaihdos. Minnamari Tuovinen Suomen metsäkeskus Lounais-Suomi

Metsätilan omistusjärjestely Metsätilakauppa/Etelä-Savon yhteismetsä. Antti Tiihonen Mhy Etelä-Savo Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, Pirjo Havia

Pikaopas yrityksen sukupolvenvaihdos

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Metsävero Mhy Etelä-Karjala

Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen

Muutoksia metsänomistajan verotukseen 2017: Metsälahjavähennys ja yrittäjävähennys. Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Kari Pilhjerta

Perintösuunnittelu Vero

Sukupolvenvaihdos maatilalla

Maa- ja metsätilan onnistunut sukupolvenvaihdos

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto

Edunvalvontavaltakirja ja testamentti

Tilatukioikeuksien siirrot ja haku kansallisesta varannosta

SPV MAATILALLA. Seinäjoki

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Sukupolvenvaihdos maatilalla

Vakuutuskuori vai sijoitusrahasto. Vesa Korpela lakiasiain johtaja

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

Transkriptio:

METSÄT POLVELTA TOISELLE -ILTA 13.10.2016 Sykettä Keski-Suomen metsiin -hanke

Esityksen aiheet SPV taustaa Kuolinpesän ja yhtymän omistusjärjestelyistä Kuolinpesäosuus, Lesken osakkuus Ositus- ja perinnönjako Verotusyhtymä, omistusosuuden luovutus Käypä arvo Eri luovutustavat, veroseuraamukset Lahja, metsälahjavähennys, hallintaoikeus Kauppa, luovutusvoitto, metsävähennys Lahjaluonteinen kauppa Perintö ja testamentti

SPV -Taustaa Vuosittain n. 15 000 metsätilaa vaihtaa omistajaa, näistä vapailla markkinoilla vain n. 3000 Metsätilat vaihtavat omistajaa usein perintönä Yli 60-vuotiaita keskimäärin, yli 70-vuotiaita kolmannes Suomessa tutkittua: vanhat passiivisimpia metsien hoitajia ja käyttäjiä keskimäärin Kuolinpesiä ja yhtymien osuus jopa ¼ omistuksista suhteellinen osuus lisääntyy ja lisääntyy Purettaessa yhteisomistuksia jaetaan tila, joten metsätilat pirstoutuu Yhteisomistukset riitaisia? määrämisvalta puuttuu metsätalous halvaantuu? Edunvalvonnan alla olevia luopuminen ei mahdollista

Lisää taustaa SPV:t maatiloilla ollut ammatista eläkkeelle jäännin takia luontevaa Metsätiloilla ei samanlaista perinnettä SPV:t koetaan vaikeiksi ja kynnys aloittaa on suuri SPV ei ole pelkästään luovutusta isältä pojalle tai äitiltä tyttärelle vaan myös kuolinpesien ja yhtymien omistusjärjestelyt ovat SPV:ia Yleensä vähäisten SPV-luovutuksien tavoitteena verojen maksun alentaminen kertaluontoisesti Vaihtoehtoja ja seuraamuksia tunnetaan huonosti Perinteinen kuvio: lahja+hallintaoikeuden pidätys huono? Metsävähennyksen merkitys spv:ssä jää huomioimatta SPV-luovutuksia tehty/tehdään liian vähän! Nyt tulossa lakimuutoksien myötä veroporkkanoita edistämään SPV:ia.

Suunnittelu Tilanteen arviointia Vaikuttavat tekijät tilakohtaisia ja yksilöllisiä Sukupolvenvaihdoksen motiivit ja tavoitteet selvitettävä Taloudelliset mahdollisuudet osapuolten varallisuus vaihdoksen rahoitusjärjestelyt Veroseuraamusten laskeminen ja painoarvo Sukulaisuus osapuolten välillä suvussa säilyminen, lähisukulaisuus etuna Omaisuusmassa kokonaisuutena Tasapuolisuustarve ja mahdollisuudet yhteisomistuksen riskit/kokemukset Osapuolten osaaminen ja kiinnostus Metsätalouden tuloksentekomahdollisuudet Aikataulu joskus on oltava ripeä

Kuolinpesän ja yhtymän omistusjärjestelyt Luovutukset osakkaiden kesken lopulta yhdelle? Yksittäisen osakkaan osuuden luovuttaminen kolmannelle Koko omistuksen luovuttaminen kolmannelle Kuolinpesän purkaminen Sopimusjako, Ositus- ja perinnönjakosopimus Toimitusjako, Pesänjakajan määrääminen, käräjäoikeus Yhtymän purkaminen Omaisuuden jakaminen jakosopimuksella, Halkomistoimituksen hakeminen, maanmittauslaitos Yhteismetsän perustaminen vaihtoehtoisena yhteisomistuksen muotona

Kuolinpesäosuuden luovuttaminen Jokainen osakas oikeutettu luovuttamaan osuutensa kirjallinen muoto näyttönä allekirjoitukset Sopimus irtaimen kaupan tai lahjan muodossa luovutuskirjaan osapuolten lisäksi hyvä olla kaksi todistajaa Kp-osuuden ostaja ei ole kuolinpesän osakas mutta voi vaatia jakoa oikeus vaatia pesänjakajan määräämistä Ostaja ei saa saannolle lainhuutoa omistusosuuden määritys puuttuu mites varainsiirtovero? Koska kuolinpesän osuus on irtainta eikä kiinteää Perintöosuutta lunastava ei saa uutta metsävähennyspohjaa, Myöskään luovutusvoittoverovapauksia metsiin ei saada Huono sekä ostajalle että myyjälle! JOS SIIS KP:SSÄ METSÄÄ EI, EI, ja EI!!!

Lesken osakkuudesta kuolinpesässä leski on kuolinpesän osakas ellei muuta näytetä Leski ei ole kuolinpesän osakas, jos -kummallakaan puolisolla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen (avioehtosopimus) - hän ei peri (lapseton perisi) - hän ei ole testamentinsaaja Avio-oikeus kummin päin tahansa laukaisee osakkuuden - jos vainajalla on oikeus lesken omaisuuteen tai osaan siitä leski on aina kuolinpesän osakas Lesken osakkuus päättyy ositukseen tai tasingon suorittamiseen

Huomattavaa! Kun puolisoista toinen kuolee, syntyy kuolinpesä Lesken kuoltua syntyy toinen kuolinpesä kyseessä on kaksi erillistä kuolinpesää siinäkin tapauksessa, että osakkaat ovat samat Jos puolisoilla on eri perilliset, on oltava huolellinen

KUOLINPESÄN MUUTTAMINEN VEROTUSYHTYMÄKSI? Miksi? tappioiden vähentäminen luovutuksien veroedut!!! PAHAT verokuopat omistuksen ja luovutuksen selkeys metsätalouden kannattavuus paranee Kiinteää omaisuutta arvostaa pankki esim. lainaneuvotteluissa panttaus Ulosottomies kiinnostunut myös KP -osuudesta

Miten? -Ositus ja perinnönjako Puolison kuoltua toimitetaan ensin ositus ja sen jälkeen perinnönjako Osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset saa puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä Näin, jos perukirjasta lesken ilmoituksen perusteella Vainaja varakkaampi leski päättää, käyttääkö tasinkooikeuttaan Vainaja köyhempi lesken ei tarvitse luovuttaa omaa omaisuuttaan, mutta halutessaan voi luovuttaa Jos ei mainintaa perukirjassa, verottajalla perintöverotuksessa puolitusperiaate Osituksessa voidaan verottomasti ja laillisesti järjestellä metsätilan omistusta ositussaanto leskelle on verovapaa Osituksessa ja perinnönjaossa voidaan säilyttää myös lesken asumisoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon- VAHVA OIKEUS

Miten? -Ositus ja perinnönjako Osituksessa leski poistetaan pesästä Osituksen jälkeen perinnönjako mahdollinen usein samassa asiakirjassa ositus- ja perinnönjakokirja Kuolinpesä lakkaa vasta kun kaikki pesän omaisuus on tullut osituksen jälkeen jaetuksi Perinnönjakosopimus on osapuolten välinen lopullinen sopimus omaisuuden jakamisesta Osittainen ositus ja/tai perinnönjako mahdollinen, yksilöitävä omaisuutta jää edelleen yhteiseen omistukseen kuolinpesä jatkaa Perinnönjako voi olla myös yksistään jonkun osakkaan osalta Kullekin omistusosuuttaan vastaava osa omaisuudesta/perintömassasta mitä, niin vapaasti osapuolten kesken sovittavissa Voi olla myös pelkkä murto-osaisen omistuksen osoittava Jos leski niin ensin ositus, esim. leski 1/2, rintaperilliset 1/2 Sitten perinnönjako esim. kolmen rintaperillisen kesken kukin saa 1/6 omistusosuuden perinnöstä, siis tiloista Yleensä sekoitus

Perinnönjako ja verotus Perinnönjako ei vaikuta perintöverotukseen verotus toimitettu perukirjan perusteella Jos perinnönjaossa voidaan käyttää pesän varoja, mitään veroseuraamuksia ei tule esim. yksi osakas saa metsäkiinteistön ja toinen osakas pesän rahavarat Pesän käteisvaroja ei aina kannata heti jakaa, jos tarkoitus on, että kiinteistö menee jollekin osakkaalle Jos joku lunastaa toisen osuuden pesän ulkopuolisilla varoilla, syntyy veroseuraamuksia Jos osituksessa tai perinnönjaossa jaossa poiketaan perintöosuuksien mukaisesta jaosta, liikaa saaneen voidaan katsoa saaneen lahjan muilta osakkailta lahjaveroseuraamus

Esimerkki perinnönjaosta Yksinkertainen perinnönjako elävästä elämästä N. 13 ha kiinteistö, metsää n. 12 ha+pihapiiri+vanha talo joka nyk. vapaa-ajan käytössä lainhuuto isän nimissä 50 luvulta, Isä kuollut 80-luvulla jolloin ensimmäinen KP muodostui Äiti kuoli 90-luvulla, jolloin toinen KP Vanhemmilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen Oikeudenomistajina molemmissa kp kaksi poikaa KP:ssä ei muuta omaisuutta Perinnönjakosopimuksella jaetaan molemmat pesät, siten että molemmat pojat saavat ½ omistusosuuden kiinteistöstä Molempien allekirjoitus sopimukseen, kaksi todistajaa ja näin pesät tulivat jaetuksi Molemmat pojat hakivat lainhuutoa ½ omistusosuudelle kiinteistöstä Lainhuuto myönnettiin muutaman kuukauden jälkeen jaosta, y- tunnukset kuntoon, verottajalle ilmoitus Verotusyhtymä muodostui ja edut sen mukaan

Esimerkki osituksesta ja perinnönjaosta Ositus ja perinnönjako elävästä elämästä n. 29 ha kiinteistö, metsää n. 28 ha+pihapiiri+vanha talo jossa leski lesken hallintaoikeuden nojalla asui KP:ssä traktori, peräkärry ja ML osuuksia n. 1500 euroa Leskellä rahavaroja n. 26 500 euroa, ei muuta lainhuuto isän nimissä, Isä kuollut 90-luvulla jolloin KP muodostunut Vanhemmilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen, perukirjassa ei muita ilmoituksia kuin kodista puolitusperiaate Oikeudenomistajina Kp:ssä leski ja kaksi tytärtä

Esimerkki osituksesta ja perinnönjaosta Omaisuusmassan (lesken ja kp) arvo yhteensä n. 145 000 euroa, josta lesken avio-osa puolet eli 72 500. Leskelle siis pesältä tasinkoa 72 500-26 500 eli 46 000 euron arvosta omaisuutta. Loput omaisuudesta perinnönjaolla tyttärille Osituksessa leski saa 4/10 osuuden kiinteistöön ja lisäksi sai rahavaroja 23 300 euroa. Perinnönjakosopimuksella jaetaan pesä, siten että molemmat tyttäret saavat 3/10 omistusosuuden kiinteistöstä. Toiselle meni lisäksi traktori, peräkärry, ML:n osuudet, rahavaroja ja toiselle loput rahavaroista Lisäksi perinnönjaossa otettiin huomioon se että lesken hallintaoikeus säilyy edelleen asuintaloon. KP:stä syntyi siis äidin ja tyttärien välinen verotusyhtymä, jossa omistusosuudet kiinteistölle ovat 4/10, 3/10 ja 3/10.

Osituksen ja perinnönjaon kaksi erilaista tietä Kun oikeudenomistajat ovat sopuisia ja kaikki ovat suostuvaisia ositukseen ja/tai perinnönjakoon päästään sopimusjakoon Ositus- ja perinnönjakosopimus Kaikki allekirjoittaa ja hyväksyy sen Kun sanamuodot sopimuksessa ovat oikein heti lainvoimainen Kaksi todistajaa Nopea ja halpa (satoja euroa) Näitä mekin teemme Jos on riita, yksikin oikeudenomistajista voi hakea ositusta ja/tai perinnönjakoa käräjäoikeudesta, joka määrää pesänjakajan tekemään toimitusjaon. Yleensä oikeusoppinut (asianajaja) maksaa alkaen tuhansia euroja

VEROTUSYHTYMÄ Kun kaksi tai useampi henkilö omistaa kiinteistön määrätyin omistusosuuksin yhdessä verottaja muodostaa verotusyhtymän Omistusosuudet murtolukuperusteisia Verotusyhtymä on verottajan käyttämä käsite kiinteistön omistus on osakkailla henkilökohtaisesti (murtolukuosuus) Hallitaan yhteisesti yhteisomistuslain mukaan Vaaditaan yksimielisyyttä - Yhtymäsopimus? Yhtymäosuus katsotaan metsää omistettaessa kiinteäksi omaisuudeksi luovutusvoittoverovapaus sukulaisluovutuksissa VRT. KP -osuus

Omistusosuuden luovutus Osakas oikeutettu luovuttamaan kenelle tahtoo ellei ole muuta sovittu Luovutuksen kohteena omistusosuus (määräosa) jostakin omaisuudesta ei siis verotusyhtymän osuus Kiinteätä omaisuutta luovutus maakaaren määrämuodossa Osapuolet sopivat luovutuksen ehdot kirjallisessa luovutuskirjassa Allekirjoitukset ja kaupanvahvistajan vahvistus Ostaja saa luovutuskirjan perusteella saannolleen lainhuudon Veroseuraamukset/hyödyt kiinteän luovutuksen mukaiset

Omistusosuuden luovutus ja realisointi Yhtymän sisällä voidaan tehdä omistusjärjestelyjä yhteisesti sopien -esim. jakokirjalla, kaupanvahvistus, varainsiirtovero, veroseuraamukset Yhtymäosuus voidaan realisoida myös halkomalla omaksi kiinteistökseen halkomista haetaan maanmittauslaitokselta ja maanmittausinsinööri tekee sen

Yhteismetsä Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat, osakaskunta Kankeampi hallinto, suunnitelmallisuus Päätöksenteko demokraattinen, pienempi veroprosentti 28% Osakkaille osinko verovapaata Ei enää omaa maata, vaan yhteismetsän maata. Omistus osuuksia yhteismetsästä Perikunta voi liittää omistamansa metsät olemassa olevaan yhteismetsään ja perintöosuus jaossa yhteismetsäosuuksia Perikunta voi perustaa oman yhteismetsän Yhtymän osakkaat samat mahdollisuudet em. mahdollisuudet Kannattaa olla riittävän iso

KÄYPÄ ARVO= Kaikkien laskentojen pohja Kaikki luovutettavat positiiviset omaisuuserät ynnätään yhteen, joista vähennetään negatiiviset omaisuuserät. + Metsän arvo, rakennukset, tontit, kaavan mukaiset rakennuspaikat, pellot, muut maat - Pidätettävät hallintaoikeudet, muut mahdolliset etuisuudet, Lopputuloksena saadaan käypä arvo, joka on verottajan laskentaperusteena kun tekee verotuspäätöksiä. HUOM! Mennäänkö siitä mistä aita on matalin vai.???

KÄYPÄ ARVO= Kaikkien laskentojen pohja Verottajan arvostamisohjeet metsän osalta: Ammattilaisen tekemä tila-arvio Verottajan taulukkoarvot, verotusarvot Keski-Suomessa metsämaa 3200 euro/ha alle 15 ha tilat (2016) tukikelpoiset pellot 3200 euroa/3700 euroa (2016) Rantatontit 8 e/m2 (haja-asutusalue) tai 9 e/m2 yleis- ja asemakaava-alueella Vapaa-ajan mökit käyvän arvon mukaan/m2-hinnan/jha Asuinrakennukset käyvän arvon mukaan/m2-hinnat/jha Verottajan arvostamisohjeet jatkuvasti työn alla ja muuttuvat vuosittain Verottaja tulkitsee ohjetta Eli tekee hommasta haasteellisen Verottajalta ennakkopäätöksen kautta arvostus ja varmuus selville!!! maksaa 385 euroa v. 2016

Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA LAHJALUONTEINEN KAUPPA LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN

Lahja Luovutusasiakirjana lahjakirja Maakaaren määrämuoto tarvitsee kaupanvahvistuksen Vastikkeeton luovutus Tila, määräala tai määräosa tilasta Arvostetaan käypään arvoon lahjaveroseuraamus Hallintaoikeuden pidätys alentaa lahjaveron määrää omistajalla ei metsällisiä oikeuksia kannattavuus??? Mahdollisuus sulkea pois lahjan saajan puolison avio-oikeus Lahja huomioidaan perintöverotuksessa, jos lahjanantaja kuolee kolmen vuoden kuluessa luovutuksesta Lisäksi lahjakirjalla otetaan kantaa onko lahja ennakkoperintöä vai ei yleensä ei Ennakkoperintö on lahjaa ja siitä maksetaan lahjavero, mutta se otetaan huomioon perinnönjaossa. Käyttämätön metsävähennys siirtyy lahjan saajan käyttöön

Lahjaverosta Lahjavero lahjan luovutushetken mukaisesta käyvästä arvosta Lahjaveroilmoitus 3 kk:n kuluessa Lahjaveroilmoituksessa otetaan kantaa lahjan arvoon ikävä kyllä ei sido verottajaa jos ei ennakkopäätöstä ole haettu Kolmen vuoden kumulointi, kolmen vuoden aikana voi lahjoittaa 4999 verotta (5000 :n lahja verollinen, vuosi 2017) Lahjaveroasteikko on progressiivinen lahjaveron määrää voidaan alentaa pilkkomalla lahjoitus useammaksi lahjaksi Usealle lahjansaajalle Esimerkiksi lahjanantajina ovat isoisä ja isoäiti ja lahjansaajina poika, pojan vaimo ja näiden kolme lasta Samalle lahjansaajalle yli kolmen vuoden välein saman lahjanantajan samalle lahjansaajalle antamat lahjat lasketaan juoksevasti yhteen kolmivuotiskausittain kumulaatioaika

Lahjaveroasteikko 2017 (ehdotus) Verotettava Veron vakio Vero ylilahja erä alarajan menevästä kohdalla, osasta, % 5 000-100 8 % 25 000-1 700 10 % 55 000-4 700 12 % 200 000-22 100 15 % 1 000 000-142 100 17 % I veroluokkaan kuuluvat lahjanantajan aviopuoliso, lahjanantajaan suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva sukulainen tai aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva sukulainen

Lahjavero Esimerkkejä 2017 ehdotetun verokannan mukaan Luovutettavan omaisuuden arvo 100 000 e 1. tila luovutetaan vanhemmalta yhdelle lapselle 100 000 euron lahjasta lahjaveroa tulee 10 100 euroa (11 770 euroa vuonna 2016) 2. saman tilan vanhempi lahjoittaa kahdelle lapselle, 100 000 euron tilasta muodostuukin kaksi lahjaa a 50 000 euroa, josta lahjaveroa kummaltakin menee 4200 euroa eli yhteensä 8400 euroa (9540 euroa vuonna 2016) 3. saman tilan omistaa aviopari joka lahjoittaa kahdelle lapselle, 100 000 euron tilasta muodostuukin 4 lahjaa a 25 000 euroa, josta lahjaveroa menee per lahja 1700 euroa. Kumpikin lapsi maksaa siis lahjaveroa 3400 euroa eli yhteensä 6400 euroa. (8080 euroa vuonna 2016)

Metsälahjavähennys -2017? Tulee eduskuntaan budjettilakina, voimaan todennäköisesti 1.1.2017 Metsälahjavähennyksen sisältö: (voi muuttua eduskunnassa) Lahjana (ei perintönä) saadun metsätilan maksetusta lahjaverosta voi vähentää tietyn osuuden seuraavan 15 vuoden aikana Huojennuksen alarajana on ns. arvostamislain mukainen metsätilan 30 000 euron arvo (= 10 x metsän keskimääräinen kuntakohtainen vuotuinen tuotto). Jos tuotto alhainen (Pohjois-Suomi ja saaristokunnat) alaraja on 100 ha Esimerkkejä ha-alarajasta: Jyväskylä 20,4 ha, Jämsä 21,6 ha, Hankasalmi 19,8 ha, Oulu 95,5 ha, Pori 29,4 ha, Kyyjärvi 50,7 ha

Metsälahjavähennys Vähennyspohja on 30 000 euron raja-arvon ylittävästä osasta maksettu lahjavero x 2,4 Vähennys tehdään metsänomistajan kaikkien metsien metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Puunmyyntituloista, kemera-tuista, vakuutuskorvauksista ym. vähennetään ensin kaikki muut vähennykset ja vasta sen jälkeen vähennetään metsälahjavähennys Verovuonna tehtävä vähennys on enintään 50 % metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, kuitenkin enintään 195 000 euroa Vähennys on oltava vähintään 1 500 euroa 30 000 euron alaraja on osakaskohtainen ja myös vähennys tehdään osakaskohtaisesti

Metsälahjavähennys -Esimerkki 30 hehtaarin metsätila Jyväskylässä, veroluokka I Metsätilan käypä arvo 100 000, maksettava lahjavero 10 100 Metsän ha-arvo arvostuslain mukaan Jyväskylässä 1 473,9 /ha (= 147,39 x 10) Kyseisen metsätilan arvo on arvostuslain mukaan 30 ha x 1 473,9 = 44 208 Metsälahjavähennyspohja muodostuu näin: (44 208-30 000 )/44 208 x 10 100 x 2,4 = 7 790 Lahjaverosta saadaan takaisin huojennuksina 2 337 eli ale-% lahjaverosta on 23 % Luovutuksen kokonaisverotustulos on 7 763 (11 770 euroa vuonna 2016 )

Hallintaoikeus On mahdollista pidättää kaikissa luovutusmuodoissa ja pienentää kokonaiskäypää arvoa Luovutuskirjassa määritellään mihin pidätetään Voidaan pidättää koko luovutettavaan omaisuuteen tai vain osaan siitä esim. rakennuksiin. Toimintavaltuuksien ylittämiset Oikeus tuoton nauttimiseen ei enempään Omaisuutta pitää hoitaa hyvin ja sitä ei saa hukata! Epätietoisuus määräämisvallan jakaantumisesta Ristiriitaiset tarpeet omistajan kanssa Oikeustoimikelpoisuuden menettäminen johtaa vaikeaan tilanteeseen Toteutuuko eo. kohta? Hyvä tapa esim. rakennusten käyttöön jatkossakin

Hallintaoikeus Elinikäisissä pidätyksissä vuosituotto kerrotaan lahjoittajan iän mukaisella kertoimella - Vuosituotto metsä/vakituisessa asuinkäytössä oleva asunto = 5 % * käypä arvo - Vuosituotto vapaa-ajan rakennus = 3%* käypä arvo Ikä (vuotta) Kerroin Ikä (vuotta) Kerroin alle 44 12 44-52 11 73-76 6 53-58 10 77-81 5 59-63 9 82-86 4 64-68 8 87-91 3 69-72 7 92-2 Määräaikaisissa pidätyksissä Vuotuisarvo x diskonttauskerroin erillisestä verottajan taulukosta esim. 5 v. 3,99; 10 v. 6,71; 15 v. 8,56; 20 v. 9,82

Hallintaoikeuden vaikutus esimerkkejä Luovutettavan metsäomaisuuden arvo 100 000 e (v. 2017) 1. tila luovutetaan vanhemmalta yhdelle lapselle. Vanhempi on 70- vuotias ja pidättää itselleen elinikäisen hallintaoikeuden. Lahjan arvo on 100 000-(7*0,05*100 000 )= 65000 euroa. Lahjaveroa menee näin 4700 +((65 000-55 000 )*0,12) eli 5900 euroa 2. saman tilan 70 vuotias vanhempi lahjoittaa lapselle ja pidättää itselleen 10 vuoden määräaikaisen hallintaoikeuden, Lahjan arvo on 100 000-(6,71*0,05*100 000 )= 66 450 euroa. Lahjaveroa menee näin 4700 +((66 450-55 000 )*0,12) eli 6074 euroa

Hallintaoikeuden purku Jos on kuitenkin tehty pääsee eroon Joko vastikkeellisesti tai vastikkeettomasti Vastikkeeton johtaa lahjaveroseuraamukseen Hallintaoikeudelle lasketaan arvo uudestaan ja näin syntyneestä uudesta lahjasta lahjaveroseuraamus Kirjallisesti verottajalle Vaatii kaksi todistajaa Luovuttajan tulee olla oikeustoimikelpoinen HUOM! Jos edunvalvonnan alla homma käy vaikeaksi EDUNVALVONTAVALTAKIRJA???

Kauppa Luovutusasiakirjana kauppakirja Maakaaren määräämä muoto tarvitaan kaupanvahvistus Tila, määräala tai määräosa tilasta Luovutettavat oikeudet määritellään luovutuskirjassa omistus- ja hallintaoikeus ratkaiseva Luovutus vastiketta vastaan Kauppahinta maksettava Huom. maksuaikaa voi antaa Vastikkeellisen saannon verohyödyt käyttöön METSÄVÄHENNYS Myyjällä mahdollisena veroseuraamuksena luovutusvoittovero Ei välttämättä sukulaiskaupoissa metsien osalta Ostajalla varainsiirtovero 4 % vastikkeesta Hallintaoikeus voidaan pidättää myös kaupassa Luovuttaja saa rahaa kohta perinnöksi?

Luovutusvoittoverosta Verotetaan luovutuksen yhteydessä saadusta voitosta Verokanta 30 % tai 34 % (30 000 e ylimenevä osa) Luovutusvoiton laskenta kahdella tavalla: todellisen hankintahinnan tai Hankintameno-olettaman perusteella (alle 10 v 20% tai yli 10 v 40 % myyntihinnasta) Verovelvolliselle edullisimman vaihtoehdon mukaan Hankintahinta esim. perukirjasta tai muusta luovutuskirjasta Lähisukulaisten välisessä kaupassa mahdollinen verovapaus metsätalouteen liittyvän kiinteän omaisuuden osalle

jos ostaja myy edelleen ennen kuin 5 v kulunut, hän joutuu käytännössä maksamaan veroa molempien kauppojen voitosta!! Luovutusvoittoverovapaus Sukupolvenvaihdoksen verovapaus luovutusvoiton verotuksessa kun: verovelvollinen luovuttaa harjoittamaansa maa- tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta ei siis koske taloja, mökkejä, jne. ostajana sisaret/sisarpuolet tai suoraan alenevassa polvessa olevat lapset/lapsenlapset puolisoineen (myös ottolapset ja aviopuolison lapsi) omaisuus ollut yhteensä 10 vuotta verovelvollisen tai sellaisen henkilön omistuksessa, jolta se on saatu vastikkeettomasti Kuolinpesässä metsätalouden harjoittajana kuolinpesä=> Kukaan osakkaista ei saa verovapautta lähiomaisten välisissä kuolinpesäosuuksien kaupoissa Verosuunnittelu: 1. Kuolinpesä -> perinnönjaolla yhtymä 2. Harjoitettu metsätaloutta yhdessä 3. Tehdään kaupat omistusosuuksien kauppoina => SPVverovapaus lähisukulaisten kesken

Kauppa - metsävähennys Metsävähennysoikeus on 1.1.1993 jälkeen ostettujen metsäkiinteistöjen omistajilla tilan hankinnasta aiheutuneet kulut, myös muista saannoista kuin kaupasta pohjaa esim. vaihdot. Metsävähennys on MO-omistajakohtainen 60 % metsäkiinteistön hankintamenosta (kauppahinta, varainsiirtovero, lohkomiskustannukset, kaupanvahvistus ja lainhuuto, yms. kauppaan liittyvät kulut) voi tehdä vain vähennykseen oikeuttavilta kiinteistöiltä saadusta verotettavasta pääomatulosta Vähennys voi kertyä miltä tahansa metsävähennyskelpoiselta tilalta ja ne vähennetään tilojen yhteisestä metsävähennyspohjasta

Kauppa lisää metsävähennyksestä Vuotuisen metsävähennyksen enimmäismäärä 60% kaikista k.o. omistajan puun myynneistä koko Suomessa Metsävähennyksen minimimäärä on 1500 /v, edellyttää siis 2500 :n vuosituloa HUOM! Tilan ostaja ei voi tehdä metsävähennystä, jos myyjä on pidättänyt itselleen hallintaoikeuden metsään metsävähennysoikeus jää lepäämään kunnes myös hallintaoikeus on omistajalla Käyttämättä oleva metsävähennys siirtyy vastikkeettomissa saannoissa uudelle omistajalle vrt lahja/kauppa Käytetty metsävähennys lisätään luovutusvoittoon tilaa myytäessä Syntyy kiinteän metsäomaisuuden ostosta (verotusyhtymän osakkaan omistusosuuden kauppa - kyllä/kuolinpesän osuuden kauppa ei) SUOMEKSI SANOTTUNA METSÄVÄHENNYKSEN VERRAN ELI 60% TILAN KAUPPASUMMASTA VOI MYYDÄ PUUTA VEROVAPAASTI!!! VEROPROSENTTI PUUKAUPOISSA TIPPUU jopa 30% 12%!!!

Esimerkki metsävähennyksen vaikutuksesta kaupassa luovutettavan metsän käypäarvo 100 000 e, SPV kauppa. kauppasumma 76 000 >75% käyvästä arvosta Varainsiirtovero 3040 Metsävähennyksen verotusta puukaupoissa vähentävä vaikutus =verohyöty: 60 % x 79 040 x 30 %= -14 227 euroa eli yhteensä verotustulos - 11 187 euroa Vrt. tila lahjoitetaan, lahjavero oli 10 100 euroa ja jos metsälahjavähennys otetaan huomioon 7 763 euroa Eli ero 100 000 euron tilassa veroissa n. 19 000 EUROA!!!

Kauppasummasta SPV -kaupoissa Muista SPV-kauppamahdollisuus yli 75 % tilan käyvästä arvosta eli nk. Varttikaupat alihintaisuus Maksuaikaa sopimuksen osapuolten vapaasti sopimalla tavalla Kauppasumma aina maksettava Verottaja hyväksyy 10-12 vuoden korottoman maksuajan Metsävähennysoikeus heti Kohtuullinen maksuaika riippuvainen mm. luopujan iästä Maksamaton kauppahinta on kuolinpesän saatavaa perintöverotetaan

Kauppasummasta SPV -kaupoissa Parhaimmassa tapauksessa rahaa ei tarvita kauppaan muuta kuin varainsiirtovero. Pankkina ikään kuin toimii vanhempi sukupolvi. Jos vanhempi sukupolvi olisi hakannut metsää vero 30%. Metsävähennystä käytettäessä uusi sukupolvi maksaa parhaimmassa tapauksessa veroja vain 12 % metsäkaupoista. Kauppasumman maksuun ja teille jää siis lisää euroa teidän pussiin eikä verottajan. ELI KAUPPA VOIDAAN RAHOITTAA PARHAASSA TAPAUKSESSA METSÄTULOILLA, JOIHIN SAA VIELÄ METSÄVÄHENNYKSEN KAUTTA MAKSIMI VEROHYÖDYT!!!

Lahjaluonteinen kauppa Kauppa on lahjanluontoinen jos luovutushinta 75 % tai alle käyvästä arvosta Jos kauppahinta alittaa 75 % käyvästä arvosta, pidetään käyvän arvon ja maksetun vastikkeen välistä erotusta lahjana lahjavero Käypä arvo jakautuu siis käytettyyn kauppasummaan ja lahjan osuuteen Kauppasummasta kertyy metsävähennyspohjaa Lahjasta mahdollista kertyä metsälahjavähennystä? Joskus reilusti lahjanluonteinen kauppa perusteltu sekä lahjan että kaupan vaikutuksia Kauppahinta saadaan alemmas ja myös hyödyt

Lahjaluonteinen kauppa Esimerkki Metsätilan käypä arvo 100 000 e, tila 30 ha. Kauppasummana käytetään vanhemmalta yhdelle lapselle 50 000 euroa Varainsiirtovero 4% kauppasummasta eli 2000 Metsävähennyksen verotusta puukaupoissa vähentävä vaikutus=verohyöty: 60% x 52 000 x 30 %= -9360 euroa Syntyy myös lahjaa 50 000 euroa, josta lahjaveroa menee 4200 euroa Metsälahjavähennys? Kokonaisverotustulos - 3160 euroa (ei huomioitu mahdollista metsälahjavähennystä)

Esimerkki SPV KP, jossa leski ja neljä lasta Kolme eri kiinteistöä, joista kaksi ½ vainajan ja ½ lesken ja yksi pelkästään vainajan omistuksessa Yhdellä näistä kiinteistöistä päätila jossa metsää, asuintalo, missä leski asui sekä kaksi lasta vuokratontilla omissa taloissaan, kaksi vapaa-ajan tonttia (joissa kahdella muulla vapaa-ajan asunnot) KP traktori ja moottoripyörä Vainaja kuollut 70-luvulla, josta lähtien oltu KP. Leskellä rahavaroja n. 37 000 euroa Ensin tehtiin ositus, jossa leski sai pitää rahavarat ja päätilan lukuun ottamatta perillisille annettavia määräaloja määräalat omat tontit

Esimerkki SPV Rintaperilliset saivat jaossa jokainen oman määräalan (tontti), ¼ osuuden kahteen muuhun tilaan. Ja yksi heistä sai traktorin ja MP:n Tämän jälkeen leski lahjoitti Päätilan (lukuun ottamatta näitä jo perinnönjaossa saatuja lohkomattomia määräaloja) omistuksen ¼ osuudet jokaiselle rintaperilliselle. Hän kuitenkin pidätti itsellään nk. Lesken hallintaoikeuden pihapiiriin ja siinä olevaan asuinrakennukseen. Eli lopputilanteessa jokainen lapsista omistaa kolmesta kiinteistöstä ¼ määräosan muodostui verotusyhtymä. Jokaisella on oma tontti (jossa omat rakennukset). Leski saa asua talossaan niin kauan kuin haluaa ja pystyy. Kuvio ja arvostukset varmistettiin ennakkopäätöksellä ja kun kaikki oli selvää. Molemmat luovutuskirjat tehtiin samassa tilaisuudessa.

Testamentti Oikeustoimi, jolla määrätään kuoleman varalta varotoimi Asiakirja, jossa vainajan viimeinen tahto - määrätään vainajalta jääneestä omaisuudesta ja saajien oikeuksista Tiukasti säädetty määrämuotoinen asiakirja Testaattori haluaa elinajan omistaa ja käyttää omaisuuttaan itse, mutta antaa, sitten spv-määräyksiä kuoleman varalta Mahdollisuus elinaikana kuoleman varalta määrätä perintökaaresta poikkeamisesta perimisessä lakiosavaatimus voi rajoittaa täytäntöönpanoa Perillisten tasapuolisuuden varmistaminen täydentää elinaikana tehtyjä oikeustoimia halu estää perintöriitelyä Mahdollisuus sulkea pois rintaperillisten puolisoiden avio-oikeus Mahdollisuus vaikuttaa perillisten veroseuraamuksiin esim. hallintaoikeuden pidätys tai luovutus kolmannelle Mahdollisuus turvata puolison asemaa Mahdollisuus turvata tilan tai yrityksen toiminnan jatkumista alaikäisten perillisten asema Perillisille testamentatusta omaisuudesta perintövero

Perintöveroasteikko 2017 (esitys) Verotettava Veron vakio Vero yliperintö erä alarajan menevästä kohdalla, osasta, % 20 000-100 7 % 40 000-1500 10 % 60 000-3500 13 % 200 000-21 700 16 % 1 000 000-149 700 19 % I veroluokkaan kuuluvat perittävän aviopuoliso, perinnön jättäjän suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva sukulainen tai aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva sukulainen Puolisovähennys 90 000 euroa (v. 2016 60 000 euroa) ja alaikäisyysvähennys 60 000 euroa (v. 2016 40 000) euroa

Perintö Esimerkki (esitys) Tilan käypä arvo 100 000 e Vainajalla yksi lapsi. Perintöveroa menee tällöin 3500 euroa+((100 000-60 000)*0,13) = 8700 euroa Vrt. tila lahjoitetaan, lahjavero oli 10 100 euroa ja metsälahjavähennys huomioon otettuna 7 763 euroa

Loppusaatteeksi -vinkit Ydinasiat kokemusteni perusteella: Kuolinpesien omistusjärjestelyt? Ajoissa! Ei kuolinpesiä moniin polviin, JA SOPUA, SOPUA Verotuksellisesti voi olla kannattavampaa muuttaa yhtymäksi Jos tavoite pidemmällä järjestelyjen suhteen aina ositus ja/tai perinnönjako ensin ja sitten luovutukset määräosilla verohyödyt molemmin puolin!!! SPV? SPV = Vaihtoehto perintönä siirtymiselle Hyödyt toiminnallisia ja monesti myös taloudellisia! Milloin Yleensä liian myöhään, vaihtoehtoja ei niin paljoa. Oikeustoimikelpoisuus? Tasapuolisuus Hallintaoikeudet ongelmallisia? ETTEI METSÄTALOUS HYYDY JA OMISTAMINEN OLISI SUKUPOLVILLA KANNATTAVAA!

Loppusaatteeksi -Vinkit Perinnönjako ja SPV vie aikaa yleensä kuukausia jopa vuosia, joten ajoissa liikkeelle! Kaikki osapuolet pöytään Miettikää kokonaisuutta, ei pelkästään veroja/euroa. SPV luovutus koukerot ovat monimutkaisia. Jos ei itse osaa ja tuntuu hankalalta niin käytä ammattiapua! Tästä kannattaa maksaa, hyöty monesti moninkertaisesti takaisin KUITENKIN MUISTETTAVA ETTÄ YHTÄ OIKEAA SAPLUUNAA EI OLE VAAN JOKAINEN TAPAUS ON UNIIKKI. ROHKEASTI AINAKIN SELVITTÄMÄÄN VAIHTOEHTOJA!

KIITOS!