ESRA: Suomalaisten tieliikenteen riskikäyttäytyminen ja asenteet kansallisessa ja eurooppalaisessa tarkastelussa

Liikenneturvan selvityksiä 2/2016 ESRA: Suomalaisten tieliikenteen riskikäyttäytyminen ja asenteet kansallisessa ja eurooppalaisessa tarkastelussa Leena Pöysti ja Anja Lohiniva-Parviainen

Leena Pöysti ja Anja Lohiniva-Parviainen ESRA: Suomalaisten tieliikenteen riskikäyttäytyminen ja asenteet kansallisessa ja eurooppalaisessa tarkastelussa

Kannen kuva: Nina Mönkkönen Verkkojulkaisu pdf (www.liikenneturva.fi) ISSN 2341-8052 ISBN 978-951-560-223-7 (pdf)

Leena Pöysti ja Anja Lohiniva-Parviainen: ESRA: Suomalaisten tieliikenteen riskikäyttäytyminen ja asenteet kansallisessa ja eurooppalaisessa tarkastelussa Avainsanat (asiasanat): ESRA, päihteet, turvalaitteet, ajonopeus, tarkkaamattomuus, asenteet TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on analysoitu ESRA-kyselyn tuloksia Suomen osalta ja verrattu tuloksia muiden ESRAhankkeessa mukana olleiden maiden tuloksiin. Selvityksessä on keskitytty tarkastelemaan seuraavia teemoja: 1) ajaminen alkoholin ja/tai huumeiden/ lääkkeiden vaikutuksen alaisena 2) turvalaitteiden käyttö, 3) ajonopeus sekä 4) tarkkaamattomuutta aiheuttavat häiriötekijät. Suomessa suhtaudutaan kriittisesti rattijuopumukseen ja suomalaiset ovat ajaneet päihteiden vaikutuksen alaisena keskimääräistä vähemmän. Suomalaiset kertovat käyttäneensä auton turvalaitteita keskimääräistä enemmän. Suomalaisista suurempi osa kertoo ajaneensa ylinopeutta taajamassa, taajaman ulkopuolella sekä moottoritiellä verrattuna kaikkien kyselyssä mukana olleiden maiden keskiarvoon. Ylinopeuteen koulualueella, asuinkaduilla ja kaupunkialueella suhtaudutaan selvästi kielteisemmin kuin ylinopeuteen moottoritiellä. Matkapuhelimen käyttöön ajon aikana suhtaudutaan Suomessa selvästi sallivammin kuin monissa muissa maissa Euroopassa. Suomalaiset ovat enemmän kuin keskimäärin kyselyyn osallistuneiden maiden vastaajat käyttäneet matkapuhelinta ajaessaan. Sukupuolten välinen vertailu osoittaa, että naisten asenteet liikenteen riskikäyttäytymistä kohtaan ovat yleisesti ottaen tiukemmat miesten asenteisiin verrattuna. Naiset ovat miehiä vähemmän itse syyllistyneet liikenteen vaarantamiseen ja liikennerikkomuksiin. Naiset myös arvioivat tieliikenteen riskit keskimäärin suuremmiksi miehiin verrattuna. Miehet ovat tulosten valossa naisiin verrattuna valmiimpia itse ottamaan riskejä liikenteessä. Eri ikäryhmien välinen vertailu kertoo, että vanhempien ikäryhmien asenteet liikenteen riskikäyttäytymistä kohtaan ovat yleisesti ottaen tiukemmat nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. He myös kertovat ottaneensa vähemmän riskejä liikenteessä kuin nuoremmat vastaajat. Ikäryhmien välillä on eroja etenkin tarkkaamattomuuden teemaan liittyvissä kysymyksissä ja erityisesti sosiaalisen median käytössä. Vastaajat suhtautuvat henkilökohtaisesti kielteisemmin liikenteen riskikäyttäytymiseen kuin mitä he arvioivat ihmisten yleisesti ottaen suhtautuvan.

Sisällys 1 TAUSTA... 2 2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT JA LIIKKUMISMUODOT... 3 3 PÄIHTEET... 4 3.1. Päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen itseilmoitettu käyttäytyminen... 4 3.2. Päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen päihteiden käytön hyväksyttävyys... 6 3.3. Suhtautuminen päihteiden käyttöön ajon aikana väittämät... 8 3.4. Suhtautuminen päihteiden käyttöä ajon aikana rajoittaviin toimenpiteisiin, sääntöihin ja sanktioihin...10 4 TURVALAITTEET...14 4.1. Turvavyön käyttö ajon aikana, lasten turvalaitteet ja kypärän käyttö moottoripyörällä, mopolla tai pyörällä ajettaessa itseilmoitettu käyttäytyminen...14 4.2. Turvavyön ja lasten turvalaitteiden käyttämättömyys ajon aikana hyväksyttävyys...16 4.3. Suhtautuminen turvavyön ja lasten turvalaitteiden käyttöön ajon aikana väittämät...18 4.4. Suhtautuminen turvavyön, pyöräilykypärän sekä heijastinliivien käyttöön liittyviin toimenpiteisiin, sääntöihin ja sanktioihin...19 5 YLINOPEUS...21 5.1. Ylinopeuden ajaminen itseilmoitettu käyttäytyminen...21 5.2. Ylinopeutta ajaminen hyväksyttävyys...22 5.3. Suhtautuminen ylinopeuteen väittämät...25 5.4. Suhtautuminen ylinopeutta rajoittaviin toimenpiteisiin, sääntöihin ja sanktioihin...27 6 TARKKAAMATTOMUUS...28 6.1. Matkapuhelimen käyttö ajon aikana, korvakuulokkeiden käyttö pyöräillessä tai jalankulkijana itseilmoitettu käyttäytyminen...28 6.2. Matkapuhelimen käyttö ajon aikana hyväksyttävyys...31 6.3. Suhtautuminen kädessä pidettävän sekä handsfree-matkapuhelimen käyttöön liikenteessä väittämät...33 6.4. Suhtautuminen matkapuhelimen ja korvakuulokkeiden käyttöä rajoittaviin toimenpiteisiin, sääntöihin ja sanktioihin...34 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...35 1

1 TAUSTA Belgian tieturvallisuusinstituutti (The Belgian Road Safety Institute) toteutti yhdessä useiden muiden tieliikenneturvallisuusalan organisaatioiden kanssa vuonna 2015 ESRA 1 -kyselyn. Kyselyn avulla on kerätty tietoa tieliikenteen riskeihin liittyvistä mielipiteistä, käyttäytymisestä ja asenteista eri Euroopan maissa. ESRA-hankkeen tavoitteena on tukea Euroopan liikenneturvallisuuspolitiikkaa tuottamalla turvallisuusindikaattoreita, joita voidaan hyödyntää sekä eurooppalaisessa että hankkeessa mukana olevien maiden kansallisessa tieliikenneturvallisuutta koskevassa päätöksenteossa. Lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan tieliikenteen turvallisuuden tilaa ja politiikkatoimenpiteiden onnistumista voidaan seurata tienkäyttäjien käyttäytymiseen ja turvallisuuskulttuuriin liittyvien indikaattoreiden avulla. Tässä selvityksessä keskitytään yleisiin tieliikenneturvallisuuden riskeihin. Käsiteltävät teemat ovat: 1) ajaminen alkoholin ja/tai huumeiden/lääkkeiden vaikutuksen alaisena, 2) turvalaitteiden käyttö, 3) ajonopeus sekä 4) tarkkaamattomuutta aiheuttavat häiriötekijät (kuten matkapuhelimen käyttö ajon aikana). ESRA-kyselyssä on hyödynnetty aikaisempaa samankaltaista eurooppalaista SARTRE-hanketta 2. Lisäksi se sisältää joitakin kysymyksiä AAAFTS-kyselystä (USA) Traffic Safety Culture Index. Tämä ensimmäinen ESRA-kysely toteutettiin tietokoneavusteisena verkkokyselynä ja siinä käytettiin edustavia otoksia kansallisista aikuisväestöistä (vastaajat ovat 18+ vuotiaita) 17 Euroopan maassa. Yhteinen kyselylomake laadittiin englanniksi ja käännettiin 20 eri maakohtaiseksi kieliversioksi. Aineiston keruu toteutettiin samanaikaisesti eri maissa kesä/heinäkuussa 2015. 3 Kyselyn toteuttamista koordinoi Belgian tieturvallisuusinstituutin palkkaamana Belgian markkinatutkimusyritys ivox. Suomessa aineiston keruun toteutti markkinatutkimusyritys Norstat. Kysely toteutettiin verkkokyselynä (online survey) ja vastaamiseen kului aikaa noin 20 min. Kaiken kaikkiaan ESRA-kyselyssä on kerätty tietoa 17 767 tienkäyttäjältä. Heistä 11 179 kertoo ajavansa henkilö- tai pakettiautoa säännöllisesti. Tässä selvityksessä on tarkasteltu kyselyn tuloksia pääasiassa Suomen osalta. Suomen aineisto sisältää 1016 vastaajaa. Kansainväliset tulokset on eritelty omaksi osioksi kunkin luvun loppuun. Tuloksia löytyy runsaasti ESRA-sivustolta http://www.esranet.eu/ Kansainvälisessä vertailussa käytetyt maakoodit ovat: 1 ESRA-tulee sanoista European Survey of Road users safety Attitudes. 2 Eurooppalainen tieturvallisuuskysely SARTRE4 oli viimeinen laaja tieliikenteen riskejä kartoittava sosiaalisten asenteiden mittausprojekti Euroopassa (kotisivut www.attitudes-roadsafety.eu). SARTRE- kyselyssä haastateltiin yli 20 000 tienkäyttäjää 19 Euroopan maassa kasvokkain koskien heidän mielipiteitään, käyttäytymistään ja asenteitaan tieliikenteen riskeihin liittyen. SARTRE4- hankkeen viimeinen aineisto kerättiin vuonna 2010. 3 Lisää aineiston keruusta ks. ESRA 2015 raportti (Torfs, Meesmann, Van den Berghe, Trotta 2016). Aineiston keruutavan etuna voidaan pitää sitä, että vastaajan saadessa itse täyttää kysely syntyy vähemmän tarvetta antaa sosiaalisesti hyväksyttyjä vastauksia (vrt. puhelinhaastattelu tai kasvokkain tapahtuva haastattelu). Toisaalta tällainen aineiston keruutapa edellyttää kansalaisilta internetin käyttötaitoa, mikä vaihtelee maasta toiseen. 2

2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT JA LIIKKUMISMUODOT Suomalaisista vastaajista (N=1016) miehiä on 49 % ja naisia 51 %. Vastaajat ovat iältään 18 84 -vuotiaita. Aineistossa on yhteensä 933 vastaajaa, jolla on ajokortti. Naisista 91 %:lla on ajokortti, miehistä 93 %:lla. Ikäryhmistä 25 34-vuotiaiden ryhmässä 95 % omistaa ajokortin. Vähiten ajokortteja on 35 44-vuotiaiden ryhmässä, 88 %. Taulukko 1 osoittaa, että suomalaisista vastaajista yli puolet on vuoden aikana liikkunut jalankulkijana, henkilöautolla, joukkoliikenteen matkustajana ja polkupyörällä. Taulukko 1 Vastaajien viimeisen 12 kk aikana käyttämät liikkumismuodot SUOMI ja ESRA-maiden painotettu KA Mitä seuraavista liikkumismuodoista olet käyttänyt viimeksi kuluneiden 12 FI/ SUOMI kuukauden aikana? Kävely (jalankulku, mukaan lukien lenkkeily, potkulautailu, rullalautailu..) 96 % 77 % Henkilöauto, kuljettajana (ei sähkö- tai hybridiauto) 85 % 84 % Henkilöauto, matkustajana 85 % 66 % Joukkoliikenteen matkustajana 65 % 61 % Polkupyöräily (ei-sähköiset) 57 % 41 % Pakettiauto, kuljettajana 17 % 9 % Moottoripyörä, kuljettajana (> 50 cm) 5 % 7 % Kuorma-auto, kuljettajana 4 % 2 % Mopo, kuljettajana (<= 50 cm) 3 % 4 % Sähköpyöräily 2 % 4 % Hybridi- tai sähköauto, kuljettajana 2 % 4 % ESRA-maiden painotettu KA Taulukosta 2 on nähtävissä, että käytetyin kulkumuoto Suomessa on kävely. Ikäryhmään 18 24-vuotiaat kuuluvista kaikki (100 %) kertovat käyttäneensä jalankulkua kulkumuotona vuoden aikana. Polkupyöräilyä kulkumuotona kertoo käyttäneensä 57 % vastaajista. Ikäryhmässä 18 24-vuotiaat 72 % kertoo käyttäneensä polkupyörää kulkuvälineenä vuoden aikana, kun taas ikäryhmässä 65+-vuotiaat vastaava osuus on vain 43 %. 85 % vastaajista kertoo ajaneensa autoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Samoin matkustajana henkilöautossa kertoo vuoden aikana olleensa 85 %. Naiset ilmoittavat olleensa matkustajana enemmän kuin miehet: naisista 92 % on ollut matkustajana ja miehistä 78 %. Matkustajana on 18 24-vuotiaista ollut lähes kaikki (98 %), kun taas 65+-vuotiaista matkustajana on ollut 74 % vastaajista. Suomessa joukkoliikennettä kertoo käyttäneensä yhteensä 65 % vastaajista viimeisen vuoden aikana. Naisista julkista liikennettä kertoo käyttäneensä 68 % ja miehistä 62 %. 18 24-vuotiaista jopa 78 % on käyttänyt joukkoliikennettä. Taulukko 2 Yleisimmät viimeisen 12 kk aikana käyttämät liikkumismuodot iän mukaan. SUOMI Kulkumuoto 18 24 v 25 34 v 35 44 v 45 54 v 55 64 v 65+ Yhteensä Kävely 100 % 97 % 99 % 95 % 92 % 97 % 96 % Polkupyöräily 72 % 65 % 63 % 56 % 57 % 43 % 57 % Henkilöauto, kuljettajana 89 % 92 % 81 % 82 % 81 % 85 % 85 % Henkilöauto, matkustajana 98 % 93 % 90 % 88 % 77 % 74 % 85 % Joukkoliikenne 78 % 71 % 72 % 65 % 56 % 59 % 65 % 3

3 PÄIHTEET Luvussa 3.1. käsitellään sitä, ovatko vastaajat (kuljettajat) itse oman kertomansa mukaan ajaneet päihteiden - alkoholin, huumeiden tai päihtymistarkoituksessa otettujen lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Luvussa 3.2. tarkastellaan sitä, miten vastaajat itse henkilökohtaisesti suhtautuvat päihtyneenä ajamiseen ja sitä, miten he ajattelevat muiden suhtautuvan siihen (yleinen mielipide). Luvussa 3.3. käsitellään kyselyssä esitettyjä päihteitä koskevia väitteitä. Luvussa 3.4. käsitellään sitä, miten vastaajat asennoituvat erilaisiin päihtyneenä ajamista rajoittaviin sanktioihin ja keinoihin estää kuljettajaa ajamasta päihteiden vaikutuksen alaisena. 3.1. Päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen itseilmoitettu käyttäytyminen Kysyttäessä, kuinka monta kertaa vastaajat ovat ajaneet viimeisen kuukauden aikana (30 pv) silloin kun ovat saattaneet ylittää rattijuopumusrajan (0,5 ), 99 % suomalaista valitsi vastausvaihtoehdon 0 kertaa 4. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen on suomalaisten vastaajien keskuudessa yleisempää, kun tarkastelussa on vuoden mittainen aikajakso (12 kk) ja mukana ovat myös ne kerrat, jolloin alkoholia on ennen ajoon lähtöä otettu sen verran ettei se ylitä rattijuopumusrajaa (0,5 ). Taulukosta 3 on nähtävissä, että enemmistö (82 %) suomalaisista vastaajista ei ole kertomansa mukaan lainkaan ajanut alkoholin vaikutuksen alaisena viimeisen vuoden aikana. Naisista 87 % ja miehistä 76 % kertoo, etteivät lainkaan ole ajaneet alkoholin vaikutuksen alaisena viimeisen vuoden aikana. Ikäryhmittäinen vertailu osoittaa, että 45 54-vuotiaiden joukossa on vähiten vastaajia, jotka kertovat ajaneensa alkoholin vaikutuksen alaisena. Tähän ryhmään kuuluvista 90 % kertoo, etteivät he ole lainkaan ajaneet alkoholin vaikutuksen alaisena viimeisen 12 kuukauden aikana. Taulukko 3 Kuinka usein olet ajanut viimeisen 12 kuukauden aikana juotuasi alkoholia (Tässä mukana ovat myös ne, jotka ovat ajaneet otettuaan pienen määrän alkoholia, mikä ei ylitä rattijuopumusrajaa.) iän mukaan N=836. SUOMI Ajaminen viimeisen 12 kk aikana alkoholin juomisen jälkeen 18 24 -v 25 34 -v 35 44 -v 45 54 -v 55 64 -v 65 + Yhteensä 1 en koskaan 81 % 71 % 86 % 90 % 80 % 84 % 82 % 2 15 % 20 % 13 % 9 % 16 % 13 % 14 % 3 6 % 2 % 1 % 3 % 2 % 3 % 4 2 % 2 % 1 % 1 % 5 - (lähes) aina 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Lisäksi suurin osa (97 %) suomalaista vastaajista ilmoittaa, etteivät he ole ajaneet viimeisen vuoden aikana käytettyään laittomia huumeita 5. Enemmistö (80 % 6 ) vastaajista kertoo myös, etteivät he ole kertaakaan ajaneet viimeisen vuoden aikana silloin kun ovat ottaneet lääkettä, jolla voi olla vaikutusta ajokykyyn. Naisista 83 % ja miehistä 77 % kertoo, etteivät he ole kertaakaan ajaneet viimeisen vuoden aikana autoa, mikäli ovat ottaneet lääkettä, jossa on varoitus, että se voi vaikuttaa ajokykyyn. Vertailu kyselyssä mukana olleiden maiden välillä kertoo, että suomalaiset ilmoittavat ajaneensa päihteiden (alkoholin, huumeiden, ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden) vaikutuksena alaisena keskimääräistä vähemmän. 4 Kysymys: Kuinka monta kertaa olet viimeisen 30 päivän aikana ajanut autoa silloin kun olet voinut ylittää laillisen rattijuopumusrajan?. Tässä kysymyksessä vastausvaihtoehdot olivat: 0, 1, 2, 10 tai 20 kertaa. Prosenttiosuus on laskettu vastaajista, jotka ovat ajaneet autoa viimeisen puolen vuoden aikana (N=861). 5 N=757. 6 N=790. 4

Taulukko 4 osoittaa, että keskimäärin 69 % kyselyyn osallistuneiden maiden vastaajista ilmoittaa, etteivät ole ajaneet alkoholin vaikutuksen alaisena viimeisen vuoden aikana. Taulukko 4 Kuinka usein olet ajanut viimeisen 12 kuukauden aikana juotuasi alkoholia (Tässä mukana ovat myös ne, jotka ovat ajaneet otettuaan pienen määrän alkoholia, mikä ei ylitä rattijuopumusrajaa), eri ESRA-maat Ajaminen viimeisen 12 kk aikana alkoholin juomisen jälkeen Maa 1 en koskaan 2 3 4 5 - (lähes) aina) AT 70 % 20 % 8 % 2 % 1 % BE 57 % 29 % 11 % 2 % 0 % CH 62 % 25 % 11 % 2 % 1 % DE 70 % 18 % 7 % 3 % 2 % DK 68 % 23 % 7 % 2 % 1 % EL 69 % 20 % 7 % 3 % 1 % ES 65 % 21 % 7 % 5 % 2 % FI (SUOMI) 82 % 14 % 3 % 1 % 1 % FR 59 % 23 % 11 % 3 % 3 % IE 80 % 10 % 5 % 4 % 1 % IT 66 % 19 % 5 % 5 % 4 % NL 71 % 19 % 7 % 3 % 1 % PL 88 % 5 % 4 % 2 % 1 % PT 67 % 22 % 8 % 3 % 1 % SE 87 % 6 % 5 % 1 % 1 % SI 70 % 20 % 6 % 3 % 1 % UK 72 % 13 % 7 % 6 % 3 % Painotettu KA 69 % 18 % 7 % 4 % 2 % Taulukko 5 kertoo, että keskimäärin kaikista kyselyyn osallistuneista vastaajista 89 % ilmoittaa, etteivät he ole ajaneet viimeisen vuoden aikana käytettyään laittomia huumeita. Taulukko 5 Ajaminen viimeisen 12 kk aikana laittomien huumeiden käytön jälkeen, eri ESRA-maat Ajaminen viimeisen 12 kk aikana laittomien huumeiden käytön jälkeen Maa 1 en koskaan 2 3 4 5 - (lähes) aina AT 93 % 2 % 3 % 1 % 1 % BE 97 % 0 % 1 % 1 % 1 % CH 90 % 4 % 3 % 3 % 1 % DE 90 % 3 % 4 % 2 % 1 % DK 94 % 4 % 1 % 1 % 0 % EL 90 % 4 % 3 % 2 % 1 % ES 88 % 3 % 4 % 4 % 2 % FI (SUOMI) 97 % 0 % 1 % 1 % 0 % FR 84 % 4 % 5 % 4 % 3 % IE 90 % 2 % 3 % 3 % 2 % IT 93 % 3 % 1 % 0 % 2 % NL 93 % 1 % 3 % 2 % 1 % PL 90 % 3 % 3 % 3 % 2 % PT 95 % 1 % 2 % 2 % 1 % SE 91 % 3 % 3 % 2 % 1 % SI 91 % 2 % 3 % 3 % 1 % UK 87 % 3 % 4 % 4 % 2 % Painotettu KA 89 % 3 % 4 % 3 % 2 % Taulukko 6 osoittaa, että kysyttäessä, kuinka monta kertaa vastaajat ovat ajaneet viimeisen kuukauden aikana silloin kun ovat saattaneet ylittää alkoholirattijuopumusrajan, kaikkien kyselyyn osallistuneiden maiden vastaajista keskimäärin 88 % valitsi vastausvaihtoehdon 0 kertaa. 5

Taulukko 6 Viimeisen 30 päivän aikana, kuinka monta kertaa olet ajanut autoa niin, että rattijuopumusraja on ehkä ylittynyt, eri ESRA-maat. % kuljettajista jotka ajaneet autoa viimeisen 6 kk aikana Maa En koskaan 1 pvn:ä 2 + pvn:ä AT 90 % 5 % 5 % BE 81 % 10 % 9 % CH 83 % 10 % 8 % DE 92 % 5 % 4 % DK 95 % 3 % 2 % EL 89 % 6 % 5 % ES 87 % 5 % 8 % FI (SUOMI) 99 % 1 % 0 % FR 78 % 9 % 13 % IE 92 % 2 % 6 % IT 86 % 9 % 5 % NL 94 % 4 % 3 % PL 96 % 2 % 2 % PT 93 % 4 % 4 % SE 98 % 1 % 1 % SI 93 % 3 % 4 % UK 91 % 2 % 7 % Painotettu KA 88 % 5 % 6 % Taulukosta 7 näkyy, että eri ESRA maissa keskimäärin 78 % vastaajista ei ole kertomansa mukaan kertaakaan ajanut otettuaan lääkettä, jossa on varoitus mahdollisesta vaikutuksesta ajokykyyn. Taulukko 7 Ajaminen otettua lääkettä, jossa varoitus että voi vaikuttaa ajokykyyn, eri ESRA-maat Ajaminen otettua lääkettä, jossa varoitus että voi vaikuttaa ajokykyyn Maa 1 en koskaan 2 3 4 5 - (lähes) aina AT 79 % 12 % 5 % 2 % 2 % BE 81 % 11 % 5 % 2 % 1 % CH 77 % 10 % 7 % 3 % 3 % DE 78 % 10 % 6 % 3 % 2 % DK 88 % 5 % 4 % 2 % 2 % EL 83 % 9 % 6 % 2 % 1 % ES 76 % 11 % 8 % 4 % 2 % FI (SUOMI) 80 % 13 % 5 % 1 % 1 % FR 68 % 13 % 9 % 5 % 6 % IE 82 % 6 % 7 % 4 % 2 % IT 85 % 10 % 2 % 0 % 3 % NL 78 % 9 % 6 % 3 % 4 % PL 82 % 8 % 5 % 3 % 1 % PT 80 % 10 % 6 % 2 % 2 % SE 84 % 6 % 5 % 3 % 2 % SI 84 % 6 % 6 % 2 % 2 % UK 78 % 7 % 7 % 4 % 4 % Painotettu KA 78 % 10 % 6 % 3 % 3 % 3.2. Päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen päihteiden käytön hyväksyttävyys Suomalaisista vastaajista enemmistö suhtautuu kielteisesti päihteisiin liikenteessä. Taulukko 8 osoittaa, että vastaajista 88 % 7 ei itse pidä lainkaan hyväksyttävänä ajamista, mikäli kuljettaja ajattelee, että hän on voinut juoda liikaa alkoholia. Naisista näin ajattelee 93 % ja miehistä 83 %. Ikäryhmistä vanhin (65+- vuotiaat) suhtautuu tähän kriittisimmin: heistä 94 % ei pidä lainkaan hyväksyttävänä ajamista, mikäli kokee ottaneensa liikaa alkoholia. Nuorin ikäryhmä (18 24-vuotiaat) puolestaan suhtautuu vähemmän kriittisesti: heistä 83 % ei pidä tätä lainkaan hyväksyttävänä. 7 Tässä luvussa kaikkien kysymysten kohdalla N=1016. 6

Taulukko 8 Kuinka hyväksyttävänä itse pitää, että auton kuljettaja ajaa, vaikka arvioi, että on ehkä juonut liian paljon alkoholia, iän mukaan. SUOMI Kuinka hyväksyttävänä itse pitää sitä, että auton kuljettaja ajaa, vaikka arvioi, että on ehkä juonut liian paljon alkoholia 18 24 v 25 34 v 35 44 v 45 54 v 55 64 v 65 + Yhteensä 1 mahdoton hyväksyä 83 % 83 % 86 % 87 % 91 % 94 % 88 % 2 13 % 9 % 11 % 11 % 7 % 5 % 9 % 3 5 % 6 % 3 % 2 % 1 % 1 % 3 % 4 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 5 - hyväksyttävää 0 % 0 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Taulukko 9 kertoo, että kysyttäessä suhtautumista ajamiseen alkoholin vaikutuksen alaisena suomalaisvastaajat ajattelevat yleisen mielipiteen olevan heidän omaa henkilökohtaista mielipidettään sallivampi. Vastaajien arvion mukaan 73 % - naisten arvion mukaan 74 % ja miesten 72 % - suomalaisista ei pidä lainkaan hyväksyttävänä sitä, että ajaa vaikka on voinut juoda liikaa alkoholia. Ikäryhmien välillä on jonkin verran eroja: 18 24-vuotiaat arvioivat, että 64 % suomalaisista ei pidä tätä hyväksyttävänä, kun taas 65+-vuotiaiden arvion mukaan 79 % ei pidä tätä hyväksyttävänä. Taulukko 9 Miten hyväksyttävänä useimmat ihmiset arvion mukaan pitävät sitä, että auton kuljettaja ajaa, vaikka arvioi että on ehkä juonut liian paljon alkoholia, iän mukaan. SUOMI Miten hyväksyttävänä useimmat ihmiset arvion mukaan pitävät sitä, että auton kuljettaja ajaa, vaikka arvioi että on ehkä juonut liian paljon alkoholia 18 24 v 25 34 v 35 44 v 45 54 v 55 64 v 65 + Yhteensä 1 mahdoton hyväksyä 64 % 67 % 71 % 72 % 79 % 79 % 73 % 2 23 % 23 % 18 % 20 % 18 % 17 % 19 % 3 11 % 7 % 8 % 6 % 2 % 4 % 6 % 4 3 % 2 % 2 % 2 % 2 % 5 hyväksyttävää 2 % 1 % 0 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 100 % Taulukosta 10 on nähtävissä, että suuri osa suomalaisista vastaajista (91 %) ei itse pidä lainkaan hyväksyttävänä sitä, että kuljettaja ajaa sekä lääkkeiden (muiden kuin hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden) että alkoholin vaikutuksen alaisena. Naisista näin ajattelee 94 % ja miehistä 89 %. Vastaajien arvion mukaan 80 % muista suomalaisista ei pidä lainkaan hyväksyttävänä ajaa alkoholin ja lääkkeiden (muiden kuin hoitoon tarkoitettujen) vaikutuksen alaisena. Taulukko 10 Miten hyväksyttävänä itse pitää /useimmat ihmiset arvion mukaan pitävät sitä, että auton kuljettaja ajaa käytettyään sekä alkoholia että lääkkeitä. SUOMI Miten hyväksyttävää: ajaminen; sekakäyttö (alkoholi + lääke) Sekakäyttö; oma kanta ajamiseen Sekakäyttö; arvio muiden kannasta ajamiseen 1 mahdoton hyväksyä 91 % 80 % 2 5 % 14 % 3 3 % 6 % 4 0 % 1 % 5 - hyväksyttävää 0 % 0 % Yhteensä 1 100 % Vertailu kyselyssä mukana olleiden maiden kesken kertoo, että Suomessa vastaajat suhtautuvat päihteiden käyttöön liikenteessä yleisesti ottaen kriittisemmin kuin keskimäärin vastaajat selvityksessä mukana olevissa maissa. Taulukko 11 osoittaa, että kaikista vastaajista keskimäärin 80 % ei pidä lainkaan hyväksyttävänä ajamista, mikäli kuljettaja ajattelee, että hän on voinut juoda liikaa alkoholia. Kaikkien kyselyyn osallistuneiden maiden vastaajista keskimäärin 83 % ei pidä lainkaan hyväksyttävänä sitä, että kuljettaja ajaa sekä lääkkeiden (muiden kuin hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden) että alkoholin vaikutuksen alaisena. 7

Taulukko 11 Kuinka hyväksyttävänä itse pitää sitä, että auton kuljettaja ajaa, vaikka arvioi, että on ehkä juonut liian paljon alkoholia, eri ESRA-maat Kuinka hyväksyttävänä itse pitää sitä, että auton kuljettaja ajaa, vaikka arvioi, että on ehkä juonut liian paljon alkoholia 1 mahdoton hyväksyä 2 3 4 5 - hyväksyttävää Maa AT 86 % 9 % 4 % 1 % 0 % BE 73 % 19 % 6 % 1 % 1 % CH 79 % 15 % 6 % 1 % 0 % DE 77 % 12 % 9 % 2 % 1 % DK 84 % 11 % 4 % 1 % 0 % EL 82 % 11 % 6 % 2 % 1 % ES 81 % 9 % 8 % 2 % 1 % FI (SUOMI) 88 % 9 % 3 % 1 % 0 % FR 72 % 14 % 9 % 3 % 2 % IE 86 % 6 % 5 % 2 % 1 % IT 86 % 6 % 2 % 2 % 3 % NL 80 % 12 % 6 % 2 % 1 % PL 76 % 11 % 10 % 2 % 2 % PT 80 % 14 % 5 % 1 % 0 % SE 86 % 4 % 8 % 1 % 1 % SI 85 % 7 % 6 % 1 % 1 % UK 83 % 7 % 7 % 3 % 1 % Painotettu KA 80 % 10 % 7 % 2 % 1 % 3.3. Suhtautuminen päihteiden käyttöön ajon aikana väittämät Taulukko 12 kertoo, että suuri osa suomalaisista (90 % 8 ) arvioi alkoholin lisäävän selvästi onnettomuuden riskiä liikenteessä. Väitteen Ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena lisää vakavasti onnettomuusriskiä, kanssa täysin samaa mieltä on 93 % naisista ja 86 % miehistä. 18 24-vuotiaista 83 % on täysin samaa mieltä tämän väittämän kanssa, 65+-vuotiaista jopa 95 %. Väitteen Ajaminen huumeiden/lääkkeiden vaikutuksen alaisena lisää vakavasti onnettomuusriskiä, kanssa täysin samaa mieltä on 91 % 9 ; 94 % naisista ja 88 % miehistä. 89 % 10 vastaajista arvioi, että alkoholi vaikeuttaa reagoimista oikealla tavalla liikenteen vaaratilanteissa. Naisista 93 % ja miehistä 85 % on täysin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: Jos ajat alkoholin vaikutuksen alaisena, sinun on vaikea reagoida oikealla tavalla vaarallisessa tilanteessa. 18 24-vuotiaista 81 % on samaa mieltä tämän väitteen kanssa ja 55 64-vuotiaista jopa 97 %. Taulukko 12 Suhtautuminen päihteiden käyttöön ajon aikana. SUOMI Väittämä 1 eri mieltä 2 3 4 5 samaa mieltä Ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena lisää vakavasti onnettomuusriskiä 0 % 1 % 3 % 6 % 90 % Alkoholi vaikeuttaa reagoimista oikealla tavalla liikenteen vaaratilanteissa. 0 % 0 % 5 % 6 % 89 % Ajaminen huumeiden/lääkkeiden vaikutuksen alaisena lisää vakavasti onnettomuusriskiä 1 % 0 % 3 % 5 % 91 % Enemmistö tutuistani/ystävistäni ajattelee, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen ei ole hyväksyttävää 3 % 1 % 4 % 10 % 82 % Enemmistö tutuistani/ystävistäni ajattelee, että huumeiden/lääkkeiden vaikutuksen alaisena ajaminen ei ole hyväksyttävää 5 % 1 % 3 % 6 % 86 % Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien arvioita siitä, miten heidän ystävänsä ja tuttavansa suhtautuvat päihteiden käyttöön liikenteessä. Vastaajista 82 % 11 on täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: Enemmistö tutuistani/ystävistäni ajattelee, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen ei ole 8 N=992. 9 N=978. 10 N=951. 11 N=995. 8

hyväksyttävää. Naisista 86 % ja miehistä 78 % on tätä mieltä. Väitteen kanssa samaa mieltä on 75 % ikäluokasta 18 24-vuotiaat ja 88 % ikäluokasta 65+-vuotiaat. Vastaajista 86 % 12 - naisista 88 % ja miehistä 83 % - on täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: Enemmistö tutuistani/ystävistäni ajattelee, että huumeiden/lääkkeiden vaikutuksen alaisena ajaminen ei ole hyväksyttävää. Väitteen kanssa täysin eri mieltä on 5 % sekä miehistä että naisista. Väitteen kanssa samaa mieltä on 82 % ikäluokasta 25 34-vuotiaat ja 91 % ikäluokasta 65+-vuotiaat. Kansainvälinen vertailu kertoo, että suomalaiset vastaajat ajattelevat päihteiden käyttöön liittyvien riskien olevan suuremmat kuin keskimäärin kyselymaiden vastaajat. Taulukosta 13 näkyy, että kaikkien maiden vastaajista keskimäärin 78 % on täysin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: Jos ajat alkoholin vaikutuksen alaisena, sinun on vaikea reagoida oikealla tavalla vaarallisessa tilanteessa. Taulukko 13 Jos ajat alkoholin vaikutuksen alaisena, sinun on vaikea reagoida oikealla tavalla vaarallisessa tilanteessa, eri ESRAmaat Jos ajat alkoholin vaikutuksen alaisena, sinun on vaikea reagoida oikealla tavalla vaarallisessa tilanteessa. Maa 1 eri mieltä 2 3 4 5 samaa mieltä AT 3 % 4 % 8 % 11 % 75 % BE 1 % 2 % 7 % 15 % 74 % CH 3 % 2 % 8 % 12 % 75 % DE 2 % 3 % 9 % 10 % 76 % DK 1 % 3 % 4 % 5 % 87 % EL 1 % 3 % 7 % 12 % 78 % ES 3 % 3 % 9 % 8 % 76 % FI (SUOMI) 0 % 0 % 5 % 6 % 89 % FR 4 % 4 % 9 % 12 % 70 % IE 3 % 2 % 9 % 8 % 78 % IT 3 % 1 % 2 % 6 % 88 % NL 5 % 3 % 6 % 11 % 75 % PL 3 % 2 % 7 % 6 % 82 % PT 3 % 2 % 5 % 8 % 82 % SE 4 % 2 % 8 % 5 % 81 % SI 4 % 3 % 8 % 8 % 77 % UK 3 % 3 % 9 % 9 % 76 % Painotettu KA 3 % 3 % 8 % 9 % 78 % Lisäksi kaikkien maiden vastaajista keskimäärin 79 % on täysin samaa mieltä väitteen Ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena lisää vakavasti onnettomuusriskiä kanssa. Kyselyyn osallistuneiden maiden vastaajista keskimäärin 82 % on täysin samaa mieltä väitteen Ajaminen huumeiden/lääkkeiden vaikutuksen alaisena lisää vakavasti onnettomuusriskiä kanssa. Taulukko 14 osoittaa, että kaikista vastaajista keskimäärin 62 % on täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: Enemmistö tutuistani/ystävistäni ajattelee, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen ei ole hyväksyttävää. Tämän väitteen kanssa täysin eri mieltä on 6 % kaikista vastaajista. 12 N=975. 9

Taulukko 14 Enemmistö tutuistani/ystävistäni ajattelee, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen ei ole hyväksyttävää, eri ESRA-maat Enemmistö tutuistani/ystävistäni ajattelee, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen ei ole hyväksyttävää Maa 1 eri mieltä 2 3 4 5 samaa mieltä AT 7 % 5 % 17 % 14 % 57 % BE 4 % 7 % 19 % 20 % 50 % CH 4 % 5 % 14 % 19 % 57 % DE 6 % 4 % 13 % 15 % 62 % DK 4 % 3 % 3 % 10 % 79 % EL 4 % 6 % 15 % 16 % 59 % ES 5 % 5 % 12 % 14 % 63 % FI (SUOMI) 3 % 1 % 4 % 10 % 82 % FR 7 % 5 % 15 % 18 % 56 % IE 9 % 4 % 12 % 11 % 64 % IT 5 % 3 % 10 % 22 % 60 % NL 11 % 3 % 10 % 14 % 62 % PL 4 % 3 % 10 % 11 % 73 % PT 7 % 5 % 13 % 14 % 62 % SE 7 % 3 % 8 % 6 % 75 % SI 8 % 5 % 13 % 15 % 59 % UK 9 % 5 % 12 % 13 % 63 % Painotettu KA 6 % 4 % 12 % 16 % 62 % Lisäksi koko aineiston vastaajista keskimäärin 69 % on täysin samaa mieltä väitteen Enemmistö tutuistani/ystävistäni ajattelee, että huumeiden/lääkkeiden vaikutuksen alaisena ajaminen ei ole hyväksyttävää. Vastaajista tämän lauseen kanssa täysin eri mieltä on 7 %. 3.4. Suhtautuminen päihteiden käyttöä ajon aikana rajoittaviin toimenpiteisiin, sääntöihin ja sanktioihin Alkolukon käyttöönottoa liikenneturvallisuutta parantavaa toimenpiteenä kannatetaan Suomessa laajasti. Taulukosta 15 on nähtävissä, että suomalaisista vastaajista suuri osa (94 % 13 ) kannattaa ajatusta, jonka mukaan kuljettajille, jotka ovat useamman kuin yhden kerran jääneet kiinni rattijuopumuksesta, asennettaisiin autoon alkolukko. Naisista 96 % ja miehistä 92 % tukee tätä toimenpidettä. Alkolukon asentamista useamman kerran rattijuopumukseen syyllistyneiden ajoneuvoon kannatetaan tasaisesti eri ikäluokissa. Suomalaisvastaajista 71 % kannattaa alkoholin nollatoleranssia (0,0 ) uusille kuljettajille (ajo-oikeus ollut alle kaksi vuotta). Naisista 81 % kannattaa toimenpidettä ja miehistä 61 %. Nollarajaa uusille kuljettajille vastustaa 16 %. Nuorimman ikäluokan (18 24 v.) keskuudessa toimenpide saa eniten kannatusta; ikäryhmästä 80 % tukee nollatoleranssia alkoholin suhteen uusille kuljettajille. Vähiten kannatusta tämä saa 25 34-vuotiaiden ryhmässä, joista 66 % kannattaa nollatoleranssia uusille kuljettajille. Puolet suomalaisista (52 %) kannattaa alkoholin nollatoleranssia liikenteessä kaikkien kuljettajien kohdalla. Naisista 64 % ja miehistä 40 % kannattaa promillerajan laskemista nollaan kaikkien kuljettajien osalta. Nollarajaa kaikille kuljettajille vastustaa 34 %. Eniten kannatusta kaikkia kuljettajia koskeva nollatoleranssi liikenteessä saa nuorimpien (18 24-v) vastaajien keskuudessa, joista 61 % kannattaa tätä. Vähiten kannatusta on 25 34 -vuotiaiden keskuudessa: heistä 47 % kannattaa tätä toimenpidettä. 13 Tässä luvussa 3.4 kaikkien kysymysten kohdalla N=1016. 10

Taulukko 15 Suhtautuminen päihteiden käyttöä ajon aikana rajoittaviin toimenpiteisiin. SUOMI Suhtautuminen: Alkolukko rattijuopumuksesta useamman kerran kiinnijääneille Alkoholin 0-toleranssi uusille kuljettajille Alkoholin 0-toleranssi kaikille kuljettajille Kannattaa 94 % 71 % 52 % Vastustaa 2 % 16 % 34 % Ei kantaa 4 % 13 % 14 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Taulukko 16 osoittaa, että suurin osa (92 %) vastaajista on sitä mieltä, että alkoholirattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen pitäisi olla nykyistä tiukemmat. Naisista 96 % ja miehistä 87 % on tätä mieltä. Samoin enemmistö (94 %) kokee, että liikennesäännöt koskien huume/lääkerattijuopumusta, eivät ole riittävän tiukkoja. Naisista 96 % ja miehistä 91 % on tätä mieltä. Ikäryhmien välillä ei ole eroja. Enemmistö (71 %) vastaajista kokee, että alkoholirattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen noudattamista ei valvota riittävästi. Naisista 73 % ja miehistä 69 % kokee näin. Ikäryhmittäinen vertailu kertoo, että vanhemmissa ikäluokissa tähän kysymykseen suhtaudutaan kriittisemmin kuin nuoremmissa: 18 24-vuotiaista 56 % arvioi, ettei alkoholirattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen noudattamista valvota riittävästi, kun taas 65+-vuotiaiden vastaava osuus on 82 %. Enemmistö (74 %) vastaajista on sitä mieltä, että lääke/huumerattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen noudattamista ei valvota riittävästi. Naisista osuus on 74 % ja miehistä 73 %. Eri mieltä on 9 % vastaajista. Vähiten samaa mieltä tämän väittämän kanssa oltiin nuorimmassa ikäryhmässä (18 24-v., 61 %) ja eniten vanhimmassa ikäryhmässä (65+v. 82 %). Lisäksi vastaajien mukaan rangaistukset koskien alkoholirattijuopumusta eivät ole liian ankaria: 86 % on tätä mieltä. Näin ajattelee 88 % naisista ja 84 % miehistä. Ikäryhmittäinen vertailu kertoo, että 25 34- vuotiaista 81 % ei pidä alkoholirattijuopumusta koskevia rangaistuksia liian ankarina ja vastaavasti 55 64- vuotiaista 90 % on tätä mieltä. 85 % on sitä mieltä että huume/lääkerattijuopumuksesta saadut rangaistukset eivät yleisesti ottaen ole liian ankaria. Liian ankarina näitä rangaistuksia pitää 5 % vastaajista. Taulukko 16 Suhtautuminen päihteiden käyttöä ajon aikana rajoittaviin sääntöihin. SUOMI Alkoholirattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen pitäisi olla nykyistä tiukemmat Huumerattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen pitäisi olla nykyistä tiukemmat Alkoholirattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen noudattamista ei valvota riittävästi Samaa mieltä 92 % 94 % 71 % 74 % Eri mieltä 3 % 2 % 13 % 9 % Eos 5 % 4 % 16 % 17 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % Huumerattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen noudattamista ei valvota riittävästi Suomalaisista vastaajista puolet (51 %) vastustaa toimenpidettä, jonka mukaan kiellettäisiin alkoholin myynti moottoriteiden (highway/motorway) varsilla olevilla huoltoasemilla. Tätä toimenpidettä kannattaa 27 % vastaajista. Miehistä 59 % ja naisista 44 % vastustaa tätä toimenpidettä. Naisista 30 % kannattaa toimenpidettä ja miehistä sitä kannattaa 23 %. Ikäryhmittäinen vertailu osoittaa, että vanhemmissa ikäryhmissä tätä toimenpidettä kannatetaan keskimäärin enemmän kuin nuoremmissa ikäryhmissä: vähiten kannatusta tämä toimenpide saa 25 34-vuotiaiden keskuudessa (14 % kannattaa ja 67 % vastustaa) ja eniten tätä toimenpidettä kannattaa ikäluokka 65+-vuotiaat (37 % kannattaa ja 36 % vastustaa). Kansainvälinen vertailu kertoo, että suomalaiset vastaajat suhtautuvat joihinkin päihteiden käyttöä rajoittaviin toimenpiteisiin, sääntöihin ja sanktioihin myönteisemmin ja kannattavat niitä enemmän kuin keskimäärin vastaajat koko aineistossa. Taulukosta 17 näkyy, että alkolukon käyttöönottoa liikenneturvallisuutta parantavana toimenpiteenä kannatetaan Suomessa selvästi enemmän kuin kyselyyn osallistuneissa maissa keskimäärin. Keskimäärin 76 % vastaajista kannattaa ajatusta, jonka mukaan kuljettajille, jotka ovat useamman kuin yhden kerran jääneet kiinni rattijuopumuksesta, asennettaisiin 11

autoon alkolukko. Alkolukon käyttöönottoa vastustaa keskimäärin 13 % kaikkien osallistuneiden maiden vastaajista. Taulukko 17 Mitä mieltä: Toistuvasti rattijuopumuksesta kiinnijääneille pakollinen "alkolukko", eri ESRA-maat Mitä mieltä: Toistuvasti rattijuopumuksesta kiinnijääneille pakollinen "alkolukko" Maa Kannattaa (pro) Vastustaa (contra) Ei kantaa AT 64 % 24 % 11 % BE 80 % 11 % 10 % CH 64 % 26 % 11 % DE 63 % 23 % 13 % DK 84 % 9 % 7 % EL 84 % 11 % 5 % ES 80 % 9 % 11 % FI (SUOMI) 94 % 2 % 4 % FR 74 % 14 % 12 % IE 82 % 8 % 9 % IT 89 % 5 % 7 % NL 70 % 16 % 14 % PL 82 % 10 % 9 % PT 71 % 8 % 21 % SE 84 % 8 % 8 % SI 76 % 14 % 10 % UK 78 % 8 % 14 % Painotettu KA 76 % 13 % 11 % Suomessa vastaajista suurempi osa kuin keskimäärin kaikista vastaajista on sitä mieltä, että sekä alkoholiettä huumerattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen pitäisi olla nykyistä tiukemmat. Keskimäärin vastaajista 80 % on tätä mieltä alkoholi- ja 87 % huumerattijuopumuksen osalta. Taulukko 18 osoittaa, että suomalaiset vastaajat ovat lisäksi keskimääräistä kriittisempiä, kun kysytään, valvotaanko alkoholi- tai huumerattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen noudattamista riittävästi. Taulukko 18 Mielipide alkoholi- ja huumevalvonnan määrästä liikenteessä, eri ESRA-maat Liikennesääntöjä ei valvota riittävästi: alkoholi Liikennesääntöjä ei valvota riittävästi: huumeet Maa Kyllä Ei eos/ei vastausta Kyllä Ei eos/ei vastausta AT 61 % 30 % 9 % 69 % 21 % 10 % BE 63 % 28 % 9 % 73 % 16 % 11 % CH 56 % 37 % 7 % 64 % 28 % 8 % DE 69 % 24 % 8 % 72 % 20 % 8 % DK 49 % 27 % 24 % 49 % 26 % 25 % EL 75 % 19 % 6 % 70 % 18 % 13 % ES 57 % 32 % 11 % 61 % 28 % 11 % FI (SUOMI) 71 % 13 % 16 % 74 % 9 % 17 % FR 65 % 28 % 7 % 74 % 18 % 8 % IE 68 % 22 % 10 % 70 % 19 % 11 % IT 65 % 25 % 11 % 65 % 24 % 11 % NL 66 % 22 % 12 % 73 % 14 % 14 % PL 76 % 18 % 6 % 77 % 16 % 8 % PT 57 % 32 % 11 % 61 % 27 % 12 % SE 53 % 20 % 27 % 54 % 19 % 27 % SI 69 % 24 % 7 % 76 % 17 % 7 % UK 58 % 22 % 20 % 62 % 18 % 20 % Painotettu KA 64 % 25 % 11 % 68 % 20 % 12 % Keskimäärin kaikista vastaajista 64 % alkoholi- ja 68 % huumerattijuopumuksen osalta arvioi, että rattijuopumusta koskevien liikennesääntöjen noudattamista ei valvota riittävästi. Taulukko 19 kertoo, että Suomessa keskimääräistä useammat kokevat, että rangaistukset rattijuopumuksesta eivät ole liian ankaria. Kaikkiaan vastaajista keskimäärin 12 % kokee, että rangaistukset alkoholirattijuopumuksesta ovat liian ankaria. Vastaava osuus huumerattijuopumuksen osalta on 10 %. 12

Taulukko 19 Mielipide alkoholi- ja huumerattijuopumuksesta seuraaviin rangaistuksiin, eri ESRA-maat Rangaistukset ovat liian ankaria alkoholi Rangaistukset ovat liian ankaria huumeet Maa Kyllä Ei Eos/ ei vastausta Kyllä Ei Eos/ ei vastausta AT 8 % 84 % 8 % 7 % 83 % 10 % BE 9 % 81 % 10 % 3 % 86 % 11 % CH 15 % 79 % 6 % 11 % 82 % 7 % DE 9 % 84 % 7 % 9 % 84 % 7 % DK 5 % 83 % 12 % 6 % 82 % 12 % EL 24 % 62 % 14 % 15 % 61 % 24 % ES 17 % 74 % 9 % 15 % 77 % 9 % FI (SUOMI) 5 % 86 % 9 % 5 % 85 % 10 % FR 14 % 79 % 7 % 11 % 81 % 8 % IE 11 % 81 % 9 % 9 % 82 % 9 % IT 11 % 81 % 9 % 7 % 84 % 9 % NL 8 % 81 % 11 % 8 % 80 % 12 % PL 10 % 84 % 6 % 9 % 84 % 7 % PT 19 % 67 % 15 % 14 % 71 % 15 % SE 7 % 80 % 13 % 8 % 79 % 13 % SI 23 % 72 % 5 % 20 % 74 % 6 % UK 10 % 79 % 11 % 9 % 79 % 12 % Painotettu KA 12 % 80 % 9 % 10 % 81 % 9 % Osa päihteiden käyttöä rajoittavista toimenpiteistä, säännöistä ja sanktioista saa Suomessa vähemmän kannatusta kuin keskimäärin muissa osallistuneissa maissa. Nollatoleranssia sekä uusille kuljettajille että kaikille kuljettajille suomalaiset vastaajat kannattavat vähemmän kuin keskimäärin vastaajat kyselyyn osallistuneissa maissa. Taulukko 20 kertoo, että uusille kuljettajille alkoholin nollatoleranssia kannattaa kyselyyn osallistuneissa maissa 80 % vastaajista ja vastustaa 13 %. Kaikista vastaajista keskimäärin 60 % kannattaa nollatoleranssia kaikille kuljettajille. Taulukko 20 Mielipide nollatoleranssiin alkoholille, eri ESRA-maat Alkoholin nollaraja (0,0 ) uusille kuljettajille Alkoholin nollaraja (0,0 ) kaikille kuljettajille Maa Kannattaa (pro) Vastustaa (contra) Ei kantaa Kannattaa (pro) Vastustaa (contra) Ei kantaa AT 86 % 11 % 3 % 52 % 41 % 8 % BE 83 % 12 % 5 % 58 % 35 % 8 % CH 79 % 16 % 5 % 49 % 43 % 8 % DE 87 % 9 % 4 % 63 % 29 % 8 % DK 68 % 22 % 10 % 48 % 42 % 11 % EL 77 % 19 % 4 % 58 % 38 % 4 % ES 82 % 10 % 8 % 71 % 21 % 8 % FI (SUOMI) 71 % 16 % 13 % 52 % 34 % 14 % FR 73 % 17 % 10 % 50 % 40 % 10 % IE 79 % 14 % 8 % 68 % 25 % 7 % IT 76 % 17 % 7 % 50 % 35 % 15 % NL 84 % 10 % 6 % 71 % 21 % 8 % PL 80 % 11 % 9 % 71 % 19 % 11 % PT 78 % 14 % 8 % 56 % 32 % 11 % SE 79 % 13 % 8 % 72 % 19 % 10 % SI 87 % 10 % 3 % 54 % 36 % 10 % UK 77 % 12 % 10 % 64 % 24 % 12 % Painotettu KA 80 % 13 % 8 % 60 % 30 % 10 % Alkoholin myyntikieltoa moottoriteiden varsilla olevilla huoltoasemilla kannattaa selvästi suurempi osa kaikista vastaajista kuin suomalaisista vastaajista. Keskimäärin kyselyyn vastanneista eri maissa tätä kannattaa 56 % vastaajista ja vastustaa 28 %. 13

4 TURVALAITTEET Luvussa 4.1. käsitellään kysymystä, ovatko vastaajat itse käyttäneet turvalaitteita liikenteessä oman kertomansa mukaan. Luvussa 4.2. käsitellään sitä, kuinka hyväksyttävänä vastaajat pitävät sitä, että turvalaitteita ei käytetä liikenteessä. Luku 4.3. kerrotaan miten vastaajat suhtautuvat turvalaitteiden käyttöä koskeviin väittämiin. Luvussa 4.4. tarkastellaan vastaajien asennoitumista erilaisiin turvalaitteiden käyttöä lisäämään pyrkiviin sanktioihin. 4.1. Turvavyön käyttö ajon aikana, lasten turvalaitteet ja kypärän käyttö moottoripyörällä, mopolla tai pyörällä ajettaessa itseilmoitettu käyttäytyminen Taulukko 21 osoittaa, että suurin osa (92 %) suomalaisista vastaajista kertoo käyttäneensä turvavyötä aina tai lähes aina ajaessaan autolla viimeisen vuoden aikana. Naisista 94 % ja miehistä 90 % kertoo käyttäneensä turvavyötä aina tai lähes aina autoa ajaessaan viimeisen vuoden aikana. 93 % - naisista 94 % ja miehistä 92 % - kertoo käyttäneensä turvavyötä aina tai lähes aina matkustaessaan autossa etupenkillä viimeisen vuoden aikana. Enemmistö vastaajista (86 %) kertoo käyttäneensä aina tai lähes aina turvavyötä matkustaessaan autossa takapenkillä viimeisen vuoden aikana. Naisista 89 % ja miehistä 82 % kertoo tehneensä näin. Taulukko 21 Turvavyön käyttö. SUOMI Turvavyön käyttö Kuljettajana Etupenkin matkustajana Takapenkin matkustajana N 854 851 829 1 - ei koskaan 2 % 2 % 3 % 2 2 % 1 % 2 % 3 2 % 2 % 3 % 4 3 % 2 % 6 % 5 - (lähes) aina 92 % 93 % 86 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Enemmistö vastaajista (65 % 14 ) kertoo käyttäneensä alle 135 cm pitkällä lapsella asianmukaista turvalaitetta, lasten turvaistuinta tai istuinkoroketta, aina tai lähes aina matkustaessaan autolla lapsen kanssa viimeisen vuoden aikana. Naisista 71 % ja miehistä 58 % kertoo käyttäneensä alle 135 cm pitkällä lapsella asianmukaista turvalaitetta aina tai lähes aina matkustaessaan autolla lapsen kanssa viimeisen vuoden aikana. Vastaajista 22 % - miehistä 25 % ja naisista 19 % - kertoo, etteivät he ole lainkaan käyttäneet lapsella (alle 135 cm) asianmukaista turvalaitetta (turvaistuinta tai istuinkoroketta). Enemmistö vastaajista (76 % 15 ) kertoo käyttäneensä turvavyötä aina tai lähes aina yli 135 cm pitkällä lapsella lapsen matkustaessa hänen kanssaan autossa viimeisen vuoden aikana. Naisista 82 % ja miehistä 69 % kertoo käyttäneensä aina tai lähes aina yli 135 cm pitkällä lapsella turvavyötä lapsen matkustaessa hänen kanssaan autossa viimeisen vuoden aikana. Vastaajista 16 % -miehistä 20 % ja naisista 12 % - kertoo, etteivät he ole lainkaan käyttäneet yli 135 cm pitkällä lapsella turvavyötä viimeisen vuoden aikana. Pyöräilevistä vastaajista 82 % 16 kertoo pyöräilleensä ainakin kerran ilman kypärää viimeisen vuoden aikana. Pyöräilijöistä 40 % kertoo pyöräilleensä viimeisen vuoden aikana aina tai lähes aina ilman kypärää. Miehistä 46 % ja naisista 34 % kertoo viimeisen vuoden aikana pyöräilleensä aina tai lähes aina ilman kypärää. 19 % naisista ja 18 % miehistä kertoo, etteivät he ole lainkaan pyöräilleet ilman kypärää viimeisen vuoden aikana eli he ovat aina käyttäneet kypärää pyöräillessään. 14 N=533. Alle 135 cm pituista lasta autossa kuljettaneet vastaajat 15 N=539. Yli 135 cm pituista lasta autossa kuljettaneet vastaajat 16 N=581. 14

Kyselyssä on tiedusteltu myös kypärän käyttöä mopolla tai moottoripyörällä ajettaessa. Näillä kulkumuodoilla liikkuneista vastaajista (N=68) 73 % kertoo, ettei ole kertaakaan viimeisen vuoden aikana ajanut mopolla tai moottoripyörällä ilman kypärää. Kansainvälinen vertailu kertoo, että suomalaiset kertovat käyttäneensä auton turvalaitteita enemmän kuin keskimäärin kyselymaiden vastaajat. Taulukko 22 osoittaa, että kaikkien maiden vastaajista keskimäärin 80 % kertoo käyttäneensä turvavyötä kuljettajana ollessaan aina tai lähes aina viimeisen vuoden aikana. Kaikkien maiden vastaajista keskimäärin 84 % on käyttänyt turvavyötä etupenkillä matkustaessaan. Taulukko 22 Turvavyön käyttö kuljettajana ja etupenkin matkustajana, eri ESRA-maat Turvavyön käyttö kuljettajana Turvavyön käyttö etuistuimen matkustajana Maa 1 en koskaan 2 3 4 5 - (lähes) aina 1 en koskaan 2 3 4 5 - (lähes) aina AT 7 % 2 % 5 % 4 % 82 % 6 % 3 % 3 % 2 % 87 % BE 6 % 2 % 1 % 2 % 89 % 4 % 1 % 1 % 2 % 92 % CH 8 % 3 % 5 % 5 % 79 % 4 % 2 % 3 % 4 % 86 % DE 8 % 4 % 4 % 4 % 79 % 5 % 3 % 3 % 4 % 85 % DK 5 % 3 % 2 % 2 % 88 % 4 % 2 % 2 % 3 % 90 % EL 5 % 4 % 6 % 8 % 77 % 4 % 5 % 9 % 8 % 75 % ES 8 % 3 % 4 % 5 % 80 % 7 % 2 % 4 % 6 % 81 % FI (SUOMI) 2 % 2 % 2 % 3 % 92 % 2 % 1 % 2 % 2 % 93 % FR 11 % 5 % 4 % 5 % 76 % 8 % 3 % 3 % 3 % 83 % IE 11 % 1 % 3 % 4 % 80 % 7 % 1 % 3 % 4 % 84 % IT 1 % 2 % 4 % 6 % 87 % 1 % 1 % 1 % 11 % 85 % NL 9 % 2 % 3 % 3 % 84 % 8 % 1 % 2 % 3 % 86 % PL 8 % 4 % 5 % 6 % 77 % 6 % 3 % 4 % 5 % 82 % PT 8 % 1 % 3 % 4 % 85 % 6 % 2 % 2 % 5 % 86 % SE 5 % 2 % 5 % 4 % 84 % 4 % 2 % 4 % 3 % 87 % SI 13 % 4 % 5 % 6 % 72 % 7 % 2 % 4 % 5 % 83 % UK 11 % 2 % 5 % 6 % 77 % 7 % 2 % 3 % 3 % 86 % Painotettu KA 8 % 3 % 4 % 5 % 80 % 6 % 2 % 3 % 5 % 84 % Taulukosta 23 on nähtävissä, että keskimäärin eri ESRA maissa 62 % vastaajista kertoo käyttäneensä lähes aina turvavyötä takapenkillä matkustaessaan. Taulukko 23 Turvavyön käyttö takapenkin matkustajana, eri ESRA-maat Turvavyön käyttö takapenkin matkustajana Maa 1 en koskaan 2 3 4 5 - (lähes) aina AT 10 % 8 % 10 % 6 % 66 % BE 10 % 4 % 6 % 5 % 75 % CH 10 % 6 % 15 % 8 % 60 % DE 9 % 5 % 7 % 8 % 72 % DK 6 % 4 % 3 % 6 % 82 % EL 41 % 18 % 14 % 10 % 17 % ES 8 % 6 % 8 % 8 % 70 % FI (SUOMI) 3 % 2 % 3 % 6 % 86 % FR 10 % 4 % 8 % 8 % 70 % IE 9 % 3 % 8 % 9 % 71 % IT 30 % 15 % 15 % 16 % 24 % NL 12 % 7 % 9 % 9 % 64 % PL 13 % 12 % 12 % 11 % 53 % PT 11 % 9 % 14 % 11 % 55 % SE 5 % 4 % 5 % 6 % 81 % SI 13 % 9 % 16 % 7 % 55 % UK 9 % 4 % 7 % 6 % 75 % Painotettu KA 13 % 7 % 9 % 9 % 62 % Suomessa vastaajat kertovat käyttäneensä pyöräilykypärää samassa määrin kuin vastaajat muissa vertailukohteina olevissa maissa. 15

4.2. Turvavyön ja lasten turvalaitteiden käyttämättömyys ajon aikana hyväksyttävyys Taulukko 24 kertoo, että vastaajista 57 % 17 - naisista 66 % ja miehistä 49 % - ei pidä lainkaan hyväksyttävänä olla käyttämättä turvavyötä etupenkillä. 25 34-vuotiaiden ryhmässä 42 % ei pidä hyväksyttävänä olla käyttämättä turvavyötä etupenkillä, kun taas 65+-vuotiaiden keskuudessa vastaava prosenttiosuus on 74 %. Taulukko 24 Turvavyön käyttämättömyys etupenkillä, oma asenne iän mukaan. SUOMI Kuinka hyväksyttävänä itse pitää turvavyön käyttämättömyyttä etupenkillä 18 24 -v 25 34 -v 35 44 -v 45 54 -v 55 64 -v 65 + Yhteensä 1 mahdoton hyväksyä 48 % 42 % 52 % 57 % 64 % 74 % 57 % 2 37 % 30 % 26 % 25 % 21 % 20 % 25 % 3 14 % 18 % 15 % 14 % 10 % 2 % 12 % 4 8 % 4 % 2 % 4 % 4 % 4 % 5 hyväksyttävää 2 % 3 % 3 % 2 % 2 % 1 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Vastaajat arvioivat, että yleisesti ottaen 37 % suomalaisista ei pidä lainkaan hyväksyttävänä sitä, että ei käytä turvavyötä etupenkillä (taulukko 25). Naisten arvion mukaan 40 % ja miesten arvion mukaan 34 % on tätä mieltä. 25 34-vuotiaiden mukaan 21 % ja 65+-vuotiaiden mukaan 63 % muista suomalaisista ei pidä lainkaan hyväksyttävänä olla käyttämättä turvavyötä auton takapenkillä. Taulukko 25 Turvavyön käyttämättömyys etupenkillä, arvio muiden asenteesta iän mukaan. SUOMI Kuinka hyväksyttävänä useimmat ihmiset pitää turvavyön käyttämättömyyttä etupenkillä 18 24 v 25 34 v 35 44 v 45 54 v 55 64 v 65+ Yhteensä 1 mahdoton hyväksyä 27 % 21 % 22 % 30 % 50 % 63 % 37 % 2 38 % 32 % 43 % 40 % 31 % 23 % 33 % 3 28 % 35 % 24 % 23 % 16 % 11 % 22 % 4 6 % 10 % 8 % 5 % 4 % 3 % 6 % 5 hyväksyttävää 2 % 3 % 3 % 3 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Taulukko 26 osoittaa, että vastaajista 39 % - naisista 46 % ja miehistä 32 % - ei itse pidä lainkaan hyväksyttävänä olla käyttämättä turvavyötä auton takaosassa. Vastaajien arvion mukaan muista suomalaisista 21 % ei pidä lainkaan hyväksyttävänä olla käyttämättä turvavyötä auton takaosassa. Naisten arvion mukaan 23 % ja miesten arvion mukaan 19 % toisista ihmisisistä ei pidä tätä hyväksyttävänä. Vastaavasti miesten arvion mukaan 6 % muista ihmisistä ja naisten arvion mukaan 3 % muista ihmisistä hyväksyy täysin sen, ettei käytä turvavyötä auton takapenkillä. 25 34-vuotiaiden arvion mukaan 13 % ja 65+-vuotiaiden arvion mukaan 30 % muista suomalaisista ei pidä tätä hyväksyttävänä. Vastaajista 65 % - naisista 73 % ja miehistä 57 % - ei pidä itse lainkaan hyväksyttynä kuljettaa lasta autossa ilman että käyttää turvalaitteita (lastenistuinta, turvavyötä tms.). 25 34-vuotiaista 55 % ja 65+-vuotiaista 75 % ei pidä hyväksyttävänä lapsen kuljettamista ilman asianmukaista turvalaitetta. Vastaajien arvion mukaan puolet (51 %) muista suomalaisista ei pidä lainkaan hyväksyttävänä kuljettaa lasta autossa ilman turvalaitetta. 25 34-vuotiaiden arvion mukaan 40 % on tätä mieltä, 55 64-vuotiaiden arvion mukaan 64 %. Taulukko 26 Turvavyön ja lasten turvalaitteiden käyttämättömyys oma asenne vs. arvio muiden asenteesta. SUOMI Turvavyön käyttämättömyys takapenkillä; oma asenne Turvavyön käyttämättömyys takapenkillä, muiden asenteet Turvalaitteen käyttämättömyys lapsella; oma asenne Turvalaitteen käyttämättömyys lapsella; muiden asenteet 1 mahdoton hyväksyä 39 % 21 % 65 % 51 % 2 33 % 32 % 24 % 33 % 3 19 % 27 % 9 % 14 % 4 6 % 15 % 2 % 2 % 5 hyväksyttävää 2 % 5 % 1 % 1 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 17 Tässä luvussa 4.2 kaikkien kysymysten kohdalla N=1016. 16

Kansainvälinen vertailu kertoo, että suomalaiset vastaajat suhtautuvat keskimäärin hyväksyvämmin siihen, että autossa matkustettaessa ei käytetä turvavyötä tai lasta kuljetetaan ilman turvalaitetta. Taulukosta 27 on nähtävissä, että kaikkien maiden vastaajista 79 % ei pidä lainkaan hyväksyttävänä kuljettaa lasta autossa ilman asianmukaista turvalaitetta (lastenistuinta, turvavyötä tms.). Taulukko 27 Miten hyväksyttävänä pitää /muut pitävät, että kuljettaa lasta autossa ilman että käyttää turvalaitteita, eri ESRAmaat Miten hyväksyttävänä itse pitää, että kuljettaa lasta autossa ilman että käyttää turvalaitteita Miten hyväksyttävänä muut ihmiset pitävät, että kuljettaa lasta autossa ilman että käyttää turvalaitteita 1-1 Maa mahdoton hyväksyä 2 3 4 5 - hyväksyttävää mahdoton hyväksyä 2 3 4 5 - hyväksyttävää AT 86 % 8 % 5 % 1 % 0 % 80 % 12 % 6 % 2 % 1 % BE 89 % 7 % 2 % 1 % 1 % 77 % 15 % 5 % 1 % 1 % CH 77 % 13 % 7 % 3 % 1 % 69 % 19 % 9 % 3 % 1 % DE 79 % 10 % 7 % 2 % 1 % 57 % 20 % 15 % 6 % 2 % DK 87 % 9 % 4 % 1 % 0 % 81 % 13 % 5 % 1 % 0 % EL 79 % 13 % 6 % 2 % 0 % 46 % 22 % 18 % 8 % 5 % ES 74 % 13 % 10 % 3 % 1 % 59 % 21 % 13 % 5 % 2 % FI (SUOMI) 65 % 24 % 9 % 2 % 1 % 51 % 33 % 14 % 2 % 0 % FR 78 % 9 % 8 % 2 % 2 % 70 % 14 % 9 % 4 % 3 % IE 86 % 6 % 5 % 2 % 1 % 73 % 11 % 10 % 4 % 2 % IT 89 % 7 % 4 % 0 % 0 % 51 % 17 % 12 % 14 % 6 % NL 77 % 12 % 9 % 2 % 1 % 71 % 17 % 8 % 3 % 1 % PL 64 % 17 % 13 % 5 % 3 % 61 % 18 % 13 % 5 % 3 % PT 82 % 12 % 5 % 1 % 1 % 71 % 17 % 8 % 3 % 1 % SE 79 % 9 % 9 % 2 % 2 % 68 % 16 % 12 % 4 % 1 % SI 83 % 9 % 7 % 2 % 1 % 70 % 13 % 12 % 3 % 1 % UK 81 % 8 % 8 % 3 % 1 % 70 % 15 % 10 % 3 % 2 % painotettu KA 79 % 10 % 8 % 2 % 1 % 63 % 18 % 12 % 6 % 3 % Taulukko 28 kertoo, että 48 % kyselyyn osallistuneiden maiden vastaajista ei pidä lainkaan hyväksyttävänä olla käyttämättä turvavyötä auton takaosassa. Täysin hyväksyttävänä tätä pitää 5 % vastaajista. Vastaajista 69 % ei pidä lainkaan hyväksyttävänä olla käyttämättä turvavyötä etupenkillä. 2 % vastaajista pitää tätä täysin hyväksyttävänä. Taulukko 28 Miten hyväksyttävänä itse pitää turvavyön käyttämättömyyttä, eri ESRA-maat Turvavyön käyttämätttömyys takapenkillä 1 5 mahdoton hyväksyttävää hyväksyä 2 3 4 17 Turvavyön käyttämättömyys etupenkillä 1 5 mahdoton hyväksyttävää hyväksyä 2 3 4 Maa AT 47 % 22 % 19 % 7 % 5 % 70 % 14 % 10 % 3 % 2 % BE 56 % 24 % 12 % 4 % 3 % 74 % 15 % 8 % 2 % 2 % CH 35 % 26 % 24 % 9 % 7 % 58 % 22 % 13 % 4 % 3 % DE 50 % 24 % 18 % 6 % 3 % 69 % 15 % 11 % 3 % 2 % DK 63 % 23 % 10 % 3 % 2 % 75 % 16 % 8 % 1 % 0 % EL 28 % 23 % 26 % 14 % 10 % 60 % 23 % 11 % 5 % 1 % ES 56 % 22 % 15 % 5 % 2 % 71 % 16 % 10 % 3 % 1 % FI (SUOMI) 39 % 33 % 19 % 6 % 2 % 57 % 25 % 12 % 4 % 2 % FR 53 % 23 % 16 % 5 % 4 % 64 % 18 % 12 % 4 % 2 % IE 71 % 14 % 8 % 4 % 2 % 84 % 7 % 7 % 2 % 1 % IT 31 % 25 % 19 % 11 % 14 % 78 % 11 % 5 % 3 % 4 % NL 46 % 23 % 20 % 7 % 4 % 63 % 20 % 12 % 3 % 2 % PL 37 % 23 % 21 % 11 % 9 % 57 % 20 % 14 % 6 % 4 % PT 43 % 29 % 18 % 6 % 4 % 80 % 13 % 6 % 1 % 1 % SE 61 % 18 % 14 % 5 % 3 % 72 % 12 % 12 % 3 % 2 % SI 63 % 19 % 12 % 3 % 3 % 66 % 16 % 11 % 3 % 3 % UK 62 % 18 % 14 % 3 % 3 % 75 % 12 % 9 % 3 % 2 % Painotettu KA 48 % 23 % 17 % 7 % 5 % 69 % 15 % 10 % 4 % 2 %