Nikkilän Sydän Iso Kylätie 12, 04130 SIPOO
Nikkilän Sydän Tiivistelmä 1 (4) TIIVISTELMÄ Nykyiset Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolan tilat ovat huonokuntoisia; niissä on esiintynyt sisäilmaongelmia, osa rakennuksista on jo jouduttu sulkemaan ja ne ovat tekniikaltaan vanhentuneita. Nikkilän Sydän -hankkeen tarkoituksena on korvata nykyiset tilat uusilla, nykyaikaisilla ja toimivilla tiloilla, joissa sijaitsee kaksi itsenäistä erikielistä yläkoulua saman katon alla. Keskeisimmät tavoitteet ovat: Koulujen tilojen ratkaisuissa tulee käyttää joustavia, helposti laajennettavia tai supistettavia, mukautuvia ratkaisuja. Tilat suunnitellaan pedagogisesti nykyaikaisiksi ja toimiviksi, ja toteutetaan siten, että molempien kielien ja koulujen identiteetti turvataan. Nikkilän Sydän hankkeen toteutuskustannuksissa tulee päästä huomattavasti aikaisempaa edullisempaan hankekokonaisuuteen. Hankkeen ensimmäisen vaiheen kustannukset voivat olla enintään 16,3 M (rakennustöiden kustannusosuus). Nikkilän Sydän tulee suunnitella siten, että se hengeltään soveltuu Nikkilän keskustaan ja Enter -koulutuskeskukseen Vaiheistus ja mitoitus Nikkilän Sydän -hankeen lähtökohtana on ollut sen vaiheittainen rakentaminen siten, että koulu pystyy laajenemaan Nikkilän ja Pohjois-Sipoon kasvun ja sen myötä lisääntyvän oppilasmäärän mukaisesti. Oppilasmäärät perustuvat laadittuun Sipoon strategiaan 2025 ja sen väestöennusteisiin. Koska Nikkilän kasvusta johtuen oppilasmäärä kasvaa jatkossa ensin alakouluissa, on koulutoimi päättänyt, että Nikkilän Sydämen suunnittelussa varaudutaan lisätilatarpeeseen 5-6 luokille. Sipoon ennustetun kasvun ja koulutoimen linjausten perusteella Nikkilän Sydämen hankesuunnitelma on jaettu kolmeen vaiheeseen. 1. Nikkilän Sydämen ensimmäinen vaihe suunnitellaan likimain nykyisten Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolan suuruiseksi ja vaiheittain laajentuvaksi. 2. Nikkilän Sydämen toisessa vaiheessa se suunnitellaan laajennettavaksi Sipoonjoen koulun osalta yhtenäiskouluksi 5-6 luokkien osalta. 3. Kolmannessa vaiheessa Nikkilän Sydämen yläkoulu suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla siirrettävillä kaksikerroksisilla moduulielementeillä lisätilaa yläkoululle. Kunkin vaiheen oppilasmääräennusteet ja ko. vaiheen ennustettu toteuttamisajankohta on esitetty seuraavasta taulukossa. Mitoitusoppilasmäärä Arvioitu toteutumisaika NIKKILÄN SYDÄN VAIHEITTAIN Lisäoppilaat Nykyinen oppilasmäärä 660 2013 Nikkilän Sydän, 1. vaihe, yläkoulu 740 2014-2016 Sipoonjoen koulun yhtenäiskoulu (5-6 luokat) 260 2018-2019 Nikkilän Sydän, 2. vaihe, yhtenäiskoulu 5-9 (SK) 1000 Sipoonjoen koulun yläkoulun laajennus 200 2018-2023 Nikkilän Sydän, 3. vaihe, vuonna 2025 1200
Tiivistelmä 2 (4) Tilamitoitus Nikkilän Sydän hankkeen laajuuden määrittämiseksi projektiryhmä ja koulutoimi ovat koonneet vertailutietoa lähikuntien kouluista. Tämän perusteella Sipoon koulujen mitoitus on selkeästi väljempi kuin muualla Suomessa ja erityisesti Kuuma -kunnissa. Sipoon koulujen bruttopinta-ala nykyistä oppilasta kohden on lähes 18 brm² / nykyinen oppilas, kun se on selvitetyissä Kuuma-kunnissa vastaavasti 12,4-14,6 brm² / nykyinen oppilas ja 11,3 12,0 brm² / mitoitusoppilas. Nikkilän Sydämessä tavoitteeksi asetettiin 12,0 brm² / mitoitusoppilas. Ensimmäisen vaiheen toteutuksessa joudutaan ottamaan huomioon yleisten tilojen mitoituksessa myöhemmät vaiheet, ja tämän takia eri vaiheille asetetaan tehokkuusvaatimukset siten, että bruttopinta-ala oppilasta kohden laskee 1. vaiheesta 3. vaiheeseen 13,0 brm² / mitoitusoppilas 11,0 brm² / mitoitusoppilas. Sijoitus ja hankekokonaisuudet Vaihtoehtoisten tarkastelujen jälkeen on päädytty esitykseen, jossa Nikkilän Sydän -hanke sijoitetaan Sipoonjoen koulun nykyisten rakennusten paikalle. Suunnittelualue käsittää alueen jossa nykyiset Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolan rakennukset sijaitsevat. Koska Nikkilän Sydän vaatii vain osan suunnittelualueesta, muodostuu suunnittelualueelle myös muita projekteja. Muodostuvat hankkeet ovat: 1. Nikkilän Sydän: Tämä tarveselvitys ja hankesuunnitelma 2. Kungsvägens skolan entiset rakennukset B1 B3 ja H: uuden käyttötarkoituksen määrittäminen 3. Koulujen yhteiset rakennukset C, F ja G: Tontin uuden käyttötarkoituksen määrittäminen Nikkilän Sydämen hankesuunnitelma käsittää vain ko. rakennuksen ja sen vaatiman tontin. Muut hankkeet (2 ja 3) projektoidaan omiksi hankkeikseen ja toteutetaan myöhemmin. Toteuttamisperiaatteet Tavoitteiden saavuttamisen kannalta parhaaksi ratkaisuksi osoittautui ns. tähtimalli, joka tasapainoisimmin toteuttaa projektin moninaiset tavoitteet muuntojoustavuudesta tehokkaaseen tilan käyttöön. Lisäksi tähtimalli vastaa helposti ympäristön asettamiin arkkitehtonisiin ja kaupunkikuvallisiin tavoitteisiin sen eri siipien hakiessa ympäristön koordinaatteja ja voimaviivoja. Nikkilän Sydämen tavoitteiden saavuttamiseksi rakennuksen ala ( footprint ) pidetään pienenä. Tämä palvelee energiatehokkuuden tavoitteita, mutta myös tavoitteita yhteisöllisyydestä ja tilojen helposta saavutettavuudesta. Mallin avulla voidaan myös antaa sekä Sipoonjoen koululle, että Kungsvägens skolalle oma selkeästi tunnistettava identiteettinsä sekä sisätiloissa että rakennuksen ulkoisessa hahmossa. Tähtien sakarat synnyttävät luontevasti mittakaavaltaan sopivan kokoisia toiminnallisia kokonaisuuksia ja miellyttäviä lähipihoja. Lähipihat ovat suojaisia ja mikroilmaston kannalta otollisia tiloja ulko-oleskeluun. Koulujen itsenäisyys ja yhteistyö on ollut suunnittelun lähtökohtana. Suunnitelmassa on osoitettu selkeästi kielialueittain hahmotettavat reviirit. Yhteistilat toisaalta mahdollistavat luontevan kanssakäymisen rakennuksen sisällä. Keskeiset ja tiiviit yleiset tilat mahdollistavat sosiaalisia kohtaamisia päivän aikana.
Tiivistelmä 3 (4) Laajentuminen ja talotekniikka Tähtimalli tarjoaa luontevan laajentumisperiaatteen tuleville laajennusosille. Koulu laajenee ytimensä ympärille. Suunnitelma perustuu muuntojoustavuuden periaatteille, joissa rakennus laajenee ja supistuu tarpeiden mukaan teorialuokkasiipien osalta. Myös liikuntatilat ovat toteutettavissa erillisenä hankkeena tai yhdistettynä laajennussiipeen. Perusratkaisu mahdollistaa lisäsiipien liittymisen perusmoduuliin mahdollisimman pienin häiriöin ja kustannustehokkaasti. Lisäsiivet ovat luonteeltaan joko pysyviä rakenteita tai mukautuvaan, siirrettävään moduulirakentamiseen perustuvia. Tähden siivet muodostavat talotekniikan ja toiminnan näkökulmasta itsenäisiä, autonomisia talojaan talossa. Myös rakennuksen palotekniset rajat määräytyvät luontevasti tähtien sakaroiden mukaisesti. Rakennuksen toteuttamisperiaatteena on joustava moduulirakentaminen, joka voi reagoida muuttuviin tilatarpeisiin. Talotekniset ja rakenteelliset ratkaisut ovat yleispäteviä ja mukautuvia. Yhteenveto Oheisessa taulukossa on esitetty yhteenveto hankesuunnitelman vaiheistuksesta ja toteutuksen laajuudesta. Taulukossa on esitetty tiedot mm. oppilasmäärästä, arvioidun toteutumisajasta ja bruttoneliömääristä NIKKILÄN SYDÄN VAIHEITTAIN TOTEUTUS VAIHTOEHTO A (liikuntasali vaiheessa 1) Lisäoppilaat Mitoitusoppilasmäärä Arvioitu toteutumisaika Bruttoneliömäärä Nykyinen oppilasmäärä 660 2013 9 900 brm² 15,0 brm² Nikkilän Sydän, 1. vaihe, yläkoulu 740 2014-2016 9 900 brm² 13,4 brm² Sipoonjoen koulun yhtenäiskoulu (5-6 luokat) 260 2018-2019 1 320 brm² 5,1 brm² Nikkilän sydän, 2. vaihe, yhtenäiskoulu 5-9 1000 11 220 brm² 11,2 brm² Sipoonjoen koulun yläkoulun laajennus 200 2018-2023 1 600 brm² 8,0 brm² Nikkilän Sydän 3. vaihe vuonna 2025 1200 12 820 brm² 10,7 brm² * liikunnan opetuksessa käytetään pääasiassa monitoimihallia 1200 m 2 brm²/opp
Nikkilän Sydän Tiivistelmä 4 (4) n ensimmäisen vaiheen toteutusvaihtoehdot Nikkilän Sydämen ensimmäisen vaiheen investointikustannukset ylittävät budjetissa sovitun ensimmäisen vaiheen investointimäärärahan. Projektisuunnitelman mukaisesti Nikkilän Sydämen ensimmäinen vaihe tulee jakaa osiin siten, että toteutettava Nikkilän Sydän on sille varatun määrärahan suuruinen. Nikkilän Sydämen ensimmäinen vaihe jaetaan tämän takia kahdeksi eri vaihtoehdoksi. Vaihtoehto A on hankesuunnitelman mukainen Nikkilän Sydämen 1. vaiheen toteutus 740 yläkoulun oppilaalle, jossa on mukana myös liikuntasali. Vaihtoehto B on hankesuunnitelman mukainen Nikkilän Sydämen 1. vaiheen toteutus 740 yläkoulun oppilaalle, jossa liikuntasalin toteutus siirretään toteutettavaksi Nikkilän Sydän hankkeen toisessa vaiheessa. Toinen vaihe on arvioitu toteutuvan noin 3 4 vuotta ensimmäisen vaiheen jälkeen. Vaihtoehdossa B nykyinen 404 m2:n liikuntasali jää käyttöön toisen vaiheen toteutumiseen asti Oheisessa taulukossa on esitetty vaihtoehtojen A ja B investointikustannukset kaikkien vaiheiden osalta. Kaikki investointikustannukset on määritelty 10/2013 kustannustasossa kuitenkin siten, että toteutuksissa on otettu huomioon toteutuksen aikainen arvioitu hintakehitys. Vaihtoehto A Vaihtoehto B Liikuntasali toteutetaan vaiheessa 1 Liikuntasali toteutetaan vaiheessa 2 Vaihe 1 21 490 000,00 19 300 000,00 Vaihe 2 3 560 000,00 5 840 000,00 Vaihe 3 3 500 000,00 3 500 000,00 Vaiheet YHTEENSÄ 28 550 000,00 28 640 000,00 Nikkilän Sydämen vaihtoehdon A 1. vaiheen kustannusarvio osalta on 21,49 M. Rakennusteknisten töiden osuus on 18,94 M ja ylittää annetun kustannusraamin 2,94 M :lla. Nikkilän Sydämen vaihtoehdon B 1. vaiheen kustannusarvio osalta on 19,30 M. Rakennusteknisten töiden osuus on 16,95 M ja ylittää annetun kustannusraamin 0,65 M :lla (4% budjetoiduista rakennusteknisten töiden kustannuksista). Nikkilän Sydämen uudet tilat ovat noin 4 600 brm 2 pienempi kuin alkuperäiset Kungsvägens skolan ja Sipoonjoen koulun tilat. Tämän takia sisäinen vuokra ei juuri kasva nykyisestä, vaikka vuokrataso on normaalia halvempi pienempien Sipoonjoen koulun väistötilojen takia. Mikäli liikuntasalia ei toteuteta, pienenee sisäinen vuokra noin 230 000 euroa vuodessa. Nykyisen liikuntasalin ylläpitäminen maksaa kuitenkin noin 100 000 euroa vuodessa. Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi on tehty EVA (ennakkovaikutusten arviointi) menettelyä käyttäen ja esitetty hankesuunnitelman kohdassa 12.
Sisällysluettelo 1 (5) Sisältö ESIPUHE... 1 OSA A: NIKKILÄN SYDÄMEN TARVESELVITYS... 1 1 JOHDANTO... 1 1.1 Hankkeen määrittely... 1 2 NYKYISET RAKENNUKSET, HANKKEEN TAVOITTEET JA RISKIT... 3 2.1 Nykyiset rakennukset sekä niiden käyttö ja kunto... 3 2.1.1 Sipoonjoen koulu: rakennukset ja niiden käyttö sekä kunto... 3 2.1.2 Kungsvägens skola: rakennukset ja niiden käyttö sekä kunto... 4 2.1.3 Yhteiset tilat, muut tilat ja yhteiskäyttö... 5 2.2 Nikkilän Sydämen tarveselvityksen ja hankesuunnittelun tavoitteet... 7 2.3 Hankkeen riskien arviointi... 8 3 HANKKEEN OSAPUOLET... 9 3.1 Hankkeen johtaminen... 9 3.2 Hankesuunnittelun osapuolet... 9 4 HANKKEEN MITOITUS JA LAAJUUDEN MÄÄRITTELY... 10 4.1 Nikkilän Sydämen mitoitusoppilasmäärät... 10 4.1.1 Nikkilän Sydän, yläkoulu, mitoitus... 10 4.1.2 Sipoonjoen koulun laajentaminen yhtenäiskouluksi (luokat 5 6)... 10 4.1.3 Sipoonjoen koulun yläkoulun laajentaminen... 11 4.1.4 Yhteenveto Nikkilän Sydämen mitoitusoppilasmäärästä... 11 4.2 Nikkilän Sydän hankkeen tilatarpeen määrittely... 12 4.2.1 Koulutilat Sipoossa... 12 4.2.2 Koulutilat naapurikunnissa... 13 4.2.3 Nikkilän Sydämen tilatarvetavoite brm 2 /mitoitusoppilas... 15 5 PERIAATERATKAISUT HANKKEEN TOTEUTTAMISESSA... 16
Sisällysluettelo 2 (5) 5.1 Nikkilän Sydämen ensimmäinen vaihe ja laajennusvaraukset... 16 5.1.1 Nikkilän Sydän, 1. vaihe, yläkoulu (Kungsvägens skola ja Sipoonjoen koulu)... 16 5.1.2 Nikkilän Sydän, 2. vaihe, yhtenäiskoulun luokat 5 6 (Sipoonjoen koulu)... 16 5.1.3 Nikkilän Sydän, 3. vaihe, yläkoulun laajentaminen... 16 5.1.4 Nikkilän Sydämen vaiheiden laajuudet ja bruttopinta-alat... 17 5.2 Sijoittumisvaihtoehdot tontille... 18 5.3 Hankekokonaisuuksien muodostaminen... 19 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 21
Sisällysluettelo 3 (5) OSA B: NIKKILÄN SYDÄMEN HANKESUUNNITELMA... 22 1 JOHDANTO HANKESUUNNITELMAAN... 22 2 NIKKILÄN SYDÄMEN HANKESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 23 2.1 Hankkeeseen osallistujat ja hankeen tavoitteet... 23 2.2 Nikkilän Sydämen sijoituspaikka ja laajuus... 23 2.3 Mitoitusoppilasmäärät... 24 2.4 Henkilökuntasuunnitelmat... 24 3 NIKKILÄN SYDÄMEN TOTEUTTAMISPERIAATTEESTA... 25 3.1 A5 rakennuksen hyödyntäminen... 26 3.2 Ruokailun vaihtoehdot ja toteuttaminen... 26 4 NIKKILÄN SYDÄMEN ERI VAIHEIDEN TILAOHJELMA JA LAAJUUS... 27 4.1 Huonetilaohjelma, Nikkilän Sydän 1. vaihe, yläkoulu (Kungsvägens skola ja Sipoonjoen koulu)... 27 4.2 Huonetilaohjelma, Nikkilän Sydän 2. vaihe, yhtenäiskoulun lk. 5-6 laajennus (Sipoonjoen koulu)... 29 4.3 Huonetilaohjelma, Nikkilän Sydän 3. vaihe, yläkoulun laajennus (Sipoonjoen koulu)... 29 5 RAKENNUSPAIKKA... 31 5.1 Hankkeen sijainti... 31 5.2 Ajoneuvoliikenne, huolto ja paikoitus... 32 5.3 Pihat ja kevyt liikenne... 32 5.4 Asemakaava, tontti... 33 5.5 Purettavat ja poistuvat rakennukset... 33 6 L1-POHJAPIIRUSTUKSET... 34 6.1 Tilojen sijoittuminen ja luonne... 34 6.2 Toimintaperiaatteet... 35
Sisällysluettelo 4 (5) 7 TEKNINEN LAATUTASO... 38 7.1 Rakennustekniikka ja rakenneratkaisut... 38 7.2 Hirsirakentamisvaihtoehto... 38 7.3 Sähköjärjestelmät... 39 7.4 LVIA-tekniikka... 39 7.5 Elinkaaritavoitteet... 39 7.6 Käyttöikä ja muunneltavuus... 40 7.6.1 Turvallisuus ja terveellisyys... 40 7.7 Energiatehokkuus... 41 7.8 Ympäristövaikutukset... 42 8 HANKKEEN VAIHEISTAMISEN VAIHTOEHDOT... 44 8.1 Nikkilän Sydämen ensimmäisen vaiheen vaiheistaminen mahdollisuudet... 44 8.2 Vaihtoehto A: Nikkilän Sydämen toteutuksen vaiheistaminen... 44 8.3 Vaihtoehto B: Nikkilän Sydämen toteutuksen vaiheistaminen... 46 9 INVESTOINTIKUSTANNUKSET... 48 9.1 Nikkilän Sydämen ensimmäisen vaiheen investointikustannukset... 48 9.2 Nikkilä Sydämen toisen vaiheen investointikustannukset... 49 9.3 Moduulikoulun kustannukset... 50 9.4 Yhteenveto vaihtoehtoisista investointikustannuksista... 50 10 SISÄINEN VUOKRA... 51 10.1 Sivistystoimen maksamat vuokrat nykyisistä tiloista... 51 10.2 Vaihtoehto A: Nikkilän Sydän, 1. vaihe, jossa toteutetaan myös 583 m2:n liikuntasali.. 51 10.3 Vaihtoehto B: Nikkilän Sydän, 1. vaihe, jossa ei toteuteta liikuntasalia... 52 10.4 Yhteenveto... 52 11 RAHOITUSSUUNNITELMA... 53
Sisällysluettelo 5 (5) 12 HANKKEEN VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA VERTAILU... 54 12.1 Vaihtoehdot ja niiden kuvaus... 54 12.2 Vaihtoehtojen vertailussa käytettävät tekijät... 55 12.3 Vaihtoehtojen A ja B toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset... 55 12.3.1 Vaikutukset oppilaiden liikuntamahdollisuuksiin... 55 12.3.2 Vaikutukset sipoolaisten liikuntamahdollisuuksiin... 56 12.3.3 Vaikutukset koulujen tilaisuuksien järjestäminen... 56 12.3.4 Taloudelliset vaikutukset... 57 12.3.5 Vaihtoehtojen vaikutukset laajennusvaihtoehtoihin... 57 12.4 Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi... 58 12.5 Yhteenveto vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnista ja vertailusta... 59 13 AIKATAULU... 60
Nikkilän Sydän Esipuhe 1 (1) ESIPUHE Nikkilän Sydän hankesuunnitelma jakautuu kahteen osaan: tarveselvitykseen ja hankesuunnitelmaan. Kumpikin osa on esitetty omana erillisenä raporttina. Suunnitelmat ovat laatineet hankkeen asettajan toimesta projekti- ja seurantaryhmät. Lisäksi hankkeen edistämiseen on osallistunut lukuisa määrä koulun henkilöstöä ja Sipoon kunnan luottamushenkilöitä. Hankkeen asettaja: Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas. n tehtävänä on ollut johtaa ja koordinoida suunnittelua sekä päättää suunnitteluratkaisut suunnittelijoiden tuomien vaihtoehtojen pohjalta. on aloittanut työnsä vuoden 2013 alussa, laatinut projektisuunnitelman tavoitteiden asettamisineen, tarveselvityksen luonnoksen ja valmistellut suunnittelijoiden valinnan. Varsinainen rakennussuunnittelu käynnistyi kesäkuussa 2013. on kokoontunut tarveselvityksen ja hankesuunnittelun osalta yhteensä 40 kertaa ja 120 tuntia. : Ilari Myllyvirta, tekninen johtaja, projektiryhmän puheenjohtaja Jukka Haakana, rakennuttajainsinööri Ann-Cathrine Helling, rehtori, Kungsvägens skola Liisa Juga, vs. rehtori, Sipoonjoen koulu Seppo Kärpänen, projektijohtaja Lisäksi hankkeen määrittelyyn osallistuivat sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka ja opetusjohtaja Anneli Nylund. Seurantaryhmän tehtävänä on ollut kommentoida tehtyjä valintoja. Seurantaryhmä on kokoontunut kuukauden välein asiantuntijasuunnittelun käynnistymisen jälkeen. Hallitus valitsi seurantaryhmään luottamushenkilöiden edustajat. Seurantaryhmään kuuluivat: Luottamushenkilöiden edustus: Rolf Björkell Kjell Grönqvist Rauno Haapaniemi Ari Oksanen Maarit Rope Antti Skogster Ari Tamminen Sipoon kunnan virkamiesten edustus: Ilari Myllyvirta, TEKY (puheenjohtaja) Seppo Kärpänen, Sivistys, koulutuspalvelu Ann-Cathrine Helling, Sivistys, koulutuspalvelut Liisa Juga, Sivistys, koulutuspalvelut Anne Laitinen, Sivistys, kulttuuri ja nuorisotyö Tiina Salonen, työturvallisuuspäällikkö Birgit Mäkilä, SOTE, ruokapalvelut Tina Sihvo, SOTE, terveysneuvonta Minna-Maria Jokinen, TAHA Johanna Horelli, KEKE Jukka Haakana, TEKY, toimitilat
Tarveselvitys 1 (61) OSA A: NIKKILÄN SYDÄMEN TARVESELVITYS 1 Johdanto Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolanin olemassa olevat tilat eivät enää vastaa nykyaikaisen koulun edellytyksiä terveellisyyden ja toimivuuden näkökulmasta. Nykytilojen vakavat sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet oppilaiden ja henkilökunnan oireilua. On välttämätöntä korvata ne uusilla, muuntojoustavilla ja tämän päivän vaatimukset toteuttavilla tiloilla. Nikkilän Sydämen tarveselvityksellä määritetään Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolanin uusien tilojen laajuus tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Lähtökohtana on ollut, että molemmille kouluille toteutetaan yksi yhteinen kiinteistö, jossa siis sijaitsee kaksi erikielistä koulua saman katon alla. Lisäksi lähtökohtana on ollut myös, että uusiin tiloihin ei sijoiteta muita toimintoja kuin mainitut kaksi koulua kuitenkin siten, että toteutettava kiinteistö toimii mahdollisimman laajassa iltakäytössä mm. kansalaisopiston toimesta. Tätä tarveselvitystä ja hankesuunnitelmaa edeltänyt aiemmin laadittu hankesuunnitelmaluonnos osoittautui laajuudeltaan ja hinnaltaan epärealistiseksi sekä toteutuksen kannalta mahdottomaksi. Näin ollen suunnittelun perusteet ja koulujen tarpeiden selvittäminen on tässä työssä asetettu uusiksi. Taustana on ollut mm. tarve selvittää tilaohjelman laajuus ja hakea optimaalinen tasapaino sen ja hankkeen pedagogisten tavoitteiden välillä sekä määrittää olemassa olevien rakennusten käyttömahdollisuudet uudessa tilanteessa niiden toimivuuden ja korjattavuuden näkökulmasta. Nikkilän Sydämen tarveselvitys koostuu 1) nykytilanteen kuvauksesta, 2) uudelle Nikkilän Sydän - kiinteistölle asetettavien tavoitteiden ja projektin riskien määrittämisestä, 3) Nikkilän Sydämen toteutuksen laajuuden ja laajennusvarausten selvittämisestä sekä 4) hankkeen projektionnista osaprojekteiksi. 1.1 Hankkeen määrittely Hankkeen nimi on Nikkilän sydän. Se koostuu kahdesta eri koulusta: Sipoonjoen koulusta ja Kungsvägens skolasta. Sipoonjoen koululle ja Kungsvägens skolalle hankitaan tarkoituksenmukaiset ja terveelliset sekä ympäristöön sopivat tilat korvaamaan nykyiset tilat. Hankkeessa toteutetaan saman katon alle sekä suomen- että ruotsinkielinen yläkoulu. Hanke toteutetaan hyödyntäen mahdollisimman kustannustehokasta rakentamista ja vaiheistamista siten, että 1. vaiheeseen käytetään enintään 16,3 M (rakennuskustannukset) vuosina 2014-2016. Toisen vaiheen aikataulua ei toistaiseksi tunneta.
Tarveselvitys 2 (61) Suunnittelualue käsittää alueen, johon sijoittuvat 1) Sipoonjoen koulun nykyiset rakennukset A1-A5, Pirtti ja Riihi 2) Kungsvägens skolanin nykyiset rakennukset B1-B3 ja H (sis. myös keittiön) 3) koulujen yhteiset rakennukset C, F ja G sekä 4) muut rakennukset D ja E. Oheisessa kuvassa on esitetty tämän hetkinen tilanne: Kuva 1: Nykytilannekartta
Tarveselvitys 3 (61) 2 Nykyiset rakennukset, hankkeen tavoitteet ja riskit Luvussa kaksi on kohdassa 2.1 esitetty nykyisten rakennuksen käyttö ja kunto ja luvuissa 2.2 ja 2.3 Nikkilän Sydän -hankkeen tavoitteet ja riskit. 2.1 Nykyiset rakennukset sekä niiden käyttö ja kunto Nikkilän Sydämen tarveselvityksen alue käsittää sekä Sipoonjoen koulun että Kungsvägens skolan käytössä olevat alueet. Alueella olevissa kiinteistöissä on myös kaksi asuinrivitaloa, joista toinen on peruskorjattu oppilashuollon tiloiksi ja vuonna 2012 suljettu käytöstä mikrobivaurioiden takia. Toisessa asuinrivitalossa on 10 huoneistoa asuinkäytössä. Lisäksi Kungsvägens skolan tiloissa rakennuksessa B1 toimii kansalaisopiston kanslia. Alueen kiinteistöistä on vuosien 2011-2013 aikana tehty laajat kuntokartoitukset ja sisäilmatutkimukset, joiden perusteella voidaan määrittää kiinteistöjen nykyinen kunto. Lisäksi kuntokartoitusten ja tutkimusten perusteella on tehty päätökset väistötiloihin siirtymisestä ja kiinteistöjen sulkemisesta. Ohessa on esitetty kooste kiinteistöjen kunnosta jaoteltuna Sipoonjoen koulun, Kungsvägens skolan sekä koulujen yhteisiin rakennuksiin ja muihin alueen kiinteistöihin. 2.1.1 Sipoonjoen koulu: rakennukset ja niiden käyttö sekä kunto Sipoonjoen koulu koostuu rakennuksista A1-A5, ja lisäksi yhteisiä tiloja sijaitsee G- (tekninen työ), C- (ruoka- ja liikuntasali) ja F-rakennuksessa (kotitalous). A1-rakennukseen laadittiin tutkimusten perusteella suunnitelma, jonka perusteella määriteltiin korjaustoimenpiteet, jotka tehtiin kesällä 2013. A2-rakennuksen peruskorjaus piti alkaa jo vuonna 2009, mutta silloin todettiin, että se tulee yhtä kalliiksi kuin uuden rakentaminen, jolloin siitä luovuttiin ja rakennus on ollut tyhjillään siitä asti. A3-rakennuksessa todettiin keväällä 2012 niin pahoja sisäilmaongelmia, että niitä ei kannattanut taloudellisista syistä korjata, ja rakennus jouduttiin sulkemaan toukokuussa 2012. Väistötilat vuokrattiin viereisistä Pirtin rakennuksista, joissa Leppätien koulu oli ollut väistötiloissa. A4-rakennukseen laadittiin tutkimusten perusteella suunnitelma, jonka perusteella määriteltiin korjaustoimenpiteet, jotka tehtiin kesällä 2012. Keväällä 2013 tehtiin seurantatutkimus, jossa todettiin, että tilanne ei kuitenkaan ollut parantunut, vaan oppilaiden oireilu jatkui siitä huolimatta. Rakennus suljettiin syksyllä 2013. Rakennuksessa sattui myös tulipalo keväällä 2013, joka tuhosi 1. kerroksen tiloja. Väistötiloiksi vuokrattiin Ladot, jotka sijoitettiin viereiselle hiekkakentälle. Myös A5 rakennuksessa (A.I.V.-sali) osa oppilaista oireilee, joten se on vain välitunti- ja päivänavauskäytössä. A1-rakennus, Puukoulu Rakennettu 1930-luvulla, krs-ala 322 m 2 Remontoitu 2000-luvun alussa, 2 luokkatilaa (kuvataide ja tekstiilityö). Rakennusrungon alaosassa on lahovaurioita. Tuulikaapin lattia on korjattu kesällä 2013. Rakennus käytössä kevättalveen (helmi-maaliskuu) 2016 asti.
Tarveselvitys 4 (61) A2-rakennus Rakennettu 1969, krs-ala 998 m 2 Ollut aiemmin lukion käytössä vuoteen 2007 asti. Alapohjan materiaalin poisto sekä asbestin purkutyö tehty vuonna 2010. Ei käytössä. A3-rakennus Rakennettu 1969, krs-ala 1643 m 2 Luokkahuoneita ja opettajanhuone Tutkimuksissa todettu ulkoseinässä ja sokkelihalkaisussa voimakas mikrobivaurio. Rakennus poistettu käytöstä vuonna 2012. Ei käytössä. A4-rakennus Rakennettu 1977, krs-ala 810 m 2 Henkilöstön ja oppilaiden kokeneiden sisäilmaongelmien takia tehtiin tutkimukset ja sen perusteella vuonna 2012 seuraavat korjaukset: tiivistys, ilmanvaihdon nuohous, kaikkien kalusteiden ja tavaroiden puhdistus sekä alapohjan alipaineistus. Mittauksissa todettiin, ettei tilanne parantunut. Suljettu syksyllä 2013. Ei käytössä A5-rakennus, Rakennettu 1995, krs-ala 1197 m 2 A.I. Virtanen-sali Tilapäisessä käytössä sekä välitunti- ja päivänavauskäyttö Ilmanvaihto puhdistettu. Pirtti Krs-ala 713 m 2 Vuokrattu tilapäinen tilaelementtirakennus (Keuda ja Parmaco) vuonna 2007 8 luokkatilaa Riihi Krs-ala 426 m 2 Vuokrattu tilapäinen tilaelementtirakennus (Parmaco) vuonna 2012 3 luokkatilaa (sis. fys/kem) + oppilashuolto Ladot Krs-ala 728 m 2 Vuokratut kaksi tilapäistä tilaelementtirakennusta (Cramo) vuonna 2013 5 luokkatilaa (sis. kotitalous ja fy/ke) ja hallintotilat sekä ela-erityisopetustilaa 2.1.2 Kungsvägens skola: rakennukset ja niiden käyttö sekä kunto Kungsvägens skola koostuu rakennuksista B1-B3; sekä H-rakennus (jossa sijaitsee Wessman-sali) ja yhteisiä tiloja G- (tekninen työ), C- (liikuntasali) ja F-rakennuksessa (kotitalous, tekstiilityö ja fysiikka/kemia sekä oppilashuolto).
Tarveselvitys 5 (61) Rakennuksissa tehtiin vuodenvaihteessa 2012/2013 ja helmikuussa 2013 mittavia sisäilmatutkimuksia, joiden perusteella laadittiin korjaussuunnitelmat. Korjaustöitä tehtiin kesällä ja syyslomalla 2013. Korjaukset jatkuvat vielä joulukuussa 2013. Syksyllä 2013 on käynnistetty rakennuksissa B1- ja B3 Työsuojelurahaston rahoituksella hanke, jossa kehitetään aktiivisella paine-erosäädöllä ohjattavaa huonekohtaista ilmanvaihtoa ratkaisuksi sisäilmahaittakohteisiin. Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun. Lisäksi Aalto-yliopisto valmistelee yhdessä Helsingin yliopiston kanssa hanketta, jossa tutkitaan rakennuksen toimivuutta mikrobiologisin silmin, ja Kungsvägen skola on mukana yhtenä kohteena. Tavoitteena on, että tehdyillä tutkimuksilla ja korjaustoimenpiteillä saadaan rakennukset pysymään käyttökunnossa kunnes Nikkilän Sydämen valmistuu. B1-rakennus Rakennettu 1920, krs-ala 832 m 2 Yläkerta osittain kansalaisopiston käytössä Ala- ja yläkerrassa luokkahuoneita Korjattu vuonna 2012 tutkimuksissa ilmenneiden sisäilmaongelmien takia. Ikkunoita on korjattu ja tiivistetty. B2-rakennus Rakennettu 1960, krs-ala 748 m 2 Korjattu vuonna 2012 tutkimuksissa ilmenneiden sisäilmaongelmien takia. Ikkunoita on korjattu ja tiivistetty, B3-rakennus Rakennettu 1969, krs-ala 925 m 2 Korjattu vuonna 2012 tutkimuksissa ilmenneiden sisäilmaongelmien takia. Ikkunoita on korjattu ja tiivistetty, H-rakennus Rakennettu 2001, krs-ala 2245 m 2 Sisältää Wessman-salin sekä keittiön, ruokasalin ja luokkahuoneita. 2.1.3 Yhteiset tilat, muut tilat ja yhteiskäyttö Yhteiset tilat Molempien koulujen yhteisiä tiloja on C-, F- ja G-rakennuksessa sekä lisäksi koulujen yhteinen oppilashuolto on toiminut D-rakennuksessa. D-rakennuksessa tehtiin tammikuussa 2012 sisäilmatutkimuksia, joissa todettiin niin laajoja sisäilmaongelmia, että rakennus suljettiin syksyllä 2012. Tämän jälkeen rakennuksen henkilökunta hajasijoitettiin molempien koulujen tiloihin. Muissa rakennuksissa tehtiin vuodenvaihteessa 2012/2013 ja helmikuussa 2013 mittavia sisäilmatutkimuksia, joiden perusteella laadittiin korjaussuunnitelmat. Korjaustöitä tehtiin kesällä ja syyslomalla 2013. G-rakennuksen eteläpääty (Sigfridskolan tilat) on suljettu sisäilmaongelmien takia vuonna 2012. Myös C-rakennuksessa on korjauksista huolimatta oireiltu, joten se on tällä hetkellä vajaakäytössä ja opetusta on osittain siirretty monitoimihallille.
Tarveselvitys 6 (61) Tavoitteena on, että tehdyillä korjaustoimenpiteillä saadaan muut rakennukset pysymään käyttökunnossa Nikkilän Sydämen valmistumiseen saakka. C-rakennus Rakennettu 1972, krs-ala 1456 m 2 Voimistelusali, ruokasali sekä luokkahuone. Keravan Energian varalämpökeskus Korjattu vuonna 2012 tutkimuksissa ilmenneiden sisäilmaongelmien takia. Lattioita ja ikkunoita tiivistetty. F-rakennus Rakennettu 1969, krs-ala 1188 m 2. Kotitalousluokkia, fysiikan tiloja, 2 kpl luokkatilaa, KVS:n oppilashuolto ja tekstiilityö Korjattu vuonna 2012 tutkimuksissa ilmenneiden sisäilmaongelmien takia. Lattioita ja ikkunoita tiivistetty, Kaksi pienempää tilaa otettu pois käytöstä vuonna 2012 sisäilmaongelmien takia. G-rakennus Rakennettu 1972, krs-ala 934 m 2 Korjattu vuonna 2012 tutkimuksissa ilmenneiden sisäilmaongelmien takia. Tiivistetty, ilmanvaihto nuohottu. Sisältää teknisen työn luokat. Rakennuksen eteläpääty on suljettu. Käyttöikänsä päässä oleva rakennus. D-rakennus Rakennettu 1959, krs-ala 360 m 2 Entinen asuinrivitalo, joka muutettu vuonna 2000 peruskorjauksella oppilashuollon tiloiksi. Sokkeli- ja ulkoseinärakenteissa on todettu mikrobivaurioita. Suljettu vuonna 2012. Ei käytössä. Muut tilat E-rakennus Rakennettu 1959, krs-ala 640 m 2 Asuinkäytössä oleva rivitalo (10 asuntoa). Käyttöikänsä päässä oleva rakennus. Asunnot on irtisanottu 30.4.2014 alkaen. Huoltorakennus Rakennettu 1959, krs-ala 96 m 2 Huoltomiesten käytössä oleva entinen sauna- ja pesutuparakennus. Käyttöikänsä päässä oleva rakennus. Rakennus käytössä kevättalveen (helmi-maaliskuu) 2016 asti. Yhteiskäyttö Lisäksi opetusta on järjestetty Monitoimihallilla (liikunta) ja Enterissä (musiikki) Monitoimihallin salit toimivat yläkoulujen pääasiallisina liikuntasaleina.
Tarveselvitys 7 (61) 2.2 Nikkilän Sydämen tarveselvityksen ja hankesuunnittelun tavoitteet Nikkilän Sydämen tarveselvityksen ja hankesuunnittelun lähtökohtana on rakentaa Sipoonjoen koululle ja Kungsvägens skolalle uudet koulutilat, jossa kaksi erikielistä koulua toimii saman katon alla. Tavoitteena on mahdollisuuksien talo, joka kykenee reagoimaan joustavasti myös vielä osin tuntemattomiin tulevaisuuden tarpeisiin. Kaupunkirakenteen kannalta eheytetään hajanaista kaupunkikuvaa ja toteutetaan helposti lähestyttävä, esteetön ja ekologisesti kestävä moderni koulu. Tilaratkaisut tukevat koulun pedagogisia tavoitteita. Hankkeen kokonaistaloudellisuus ja kustannusten oleellinen vähentäminen aikaisemmasta hankesuunnitelmasta on yksi keskeisistä tavoitteista. Hankkeen 1. vaiheen kustannukset voivat olla enintään 16.3 M (rakennustöiden kustannus). Kustannusten laskemiseen käytetään kaikkia mahdollisia keinoja kuten esimerkiksi tilatarpeen tarkastelua, kustannustehokasta rakentamista, olemassa olevien tilojen hyödyntämistä sekä rakentamisprojektin vaiheistamista. Joustavien, helposti laajennettavien tai supistettavien, ratkaisujen käyttö Nikkilän Sydämen suunnittelussa on yksi hankeen keskeisiä tavoitteita. Kustannusten hallinnassa keskeistä on tilojen tehokas käyttö ja sen maksimointi tilojen määrän säästämiseksi. Myös laajennettavuus ovat suunnittelun johtavia periaatteita. Laajennusosien liittymäkohdat suunnitellaan huolella, jotta liittyminen voi tapahtua mahdollisimman pienin operaatioin, koulunkäyntiä häiritsemättä ja seiniä mahdollisimman vähän purkamalla. Kulkureitit laajennusosiin toteutetaan valmiiksi jo ensimmäisessä vaiheessa. Nikkilän Sydän suunnitellaan siten, että se hengeltään soveltuu Nikkilän keskustaan ja läheiseen Enter -koulutuskeskukseen. Materiaalivalinnoissa ja taloteknisissä ratkaisuissa noudatetaan kestävän rakentamisen periaatteita. Rakennuksen sijoittelu ja rakentamisperiaatteet tukevat ja jatkavat alueella jo alkaneita rakentamisen tavoitteita. Tilat rakennetaan palvelemaan Nikkilän Sydäntä, sen molempia kouluja. Pedagogisiin tavoitteisiin liittyy kahden eri kielen itsenäisyyden turvaaminen arjen opetustoiminnassa. Sekä Kungsvägens skolalla että Sipoonjoen koululla on omat tilansa omine pihoineen. Kummankin koulun omat tilat käsittävät luokkien lisäksi mm. oman kielialueen pienryhmäopetus- ja aulatilat. Osa tiloista on puolestaan yhteiskäytössä, mikä mahdollistaa toimivan yhteistyön koulujen välillä. Opettajien tilat toteutetaan tasapuolisesti ja koulujen välistä yhteistyötä tukevana. Viihtyvyys taataan mm. mittakaavan vaihtelevalla hyödyntämisellä. Rakennus jaetaan esim. eriasteisiin ja -kokoisiin osiin, jotka palvelevat erilaisia oppimis- ja opetustilanteita, ja ne jakaantuvat luonteeltaan julkisista tiloista puolijulkisiin ja aina yksityisiin tiloihin asti. Erityisesti korkeiden osien akustiseen suunnitteluun kiinnitetään huomiota hankesuunnitteluvaiheesta toteutusvaiheeseen asti. Materiaaleilla ja väreillä tuetaan eri koti- ja kielialueiden hahmottumista niin rakennuksen sisä- kuin ulkopuolellakin. Tekniset tavoitteet toteutetaan valitsemalla toimintavarmoja ratkaisuja. Rakennusosien ja - materiaalien huollettavuuteen kiinnitetään huomiota. Rakennuksen oikeaan käyttöön liittyy mm. huoltovälien määrittely. Taloteknisten ratkaisujen yksinkertaiset periaatteet ja selkeät huollettavissa olevat reitit ovat suunnittelun teknisiä tavoitteita. Hankkeen tavoitteena on energiatehokas ja kestävän kehityksen mukainen lopputulos. Ratkaisut tehdään kustannusraamien puitteissa kuitenkin siten, että kaikkiin tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin varaudutaan toteutuksessa, mikäli niitä ei voida toteuttaa ensimmäisen vaiheen kustannusraamin puitteissa.
Tarveselvitys 8 (61) 2.3 Hankkeen riskien arviointi Riskeihin on varauduttu järkevien ja monipuolisten suunnitteluratkaisujen avulla. Tällaisia ovat mm. vaiheittain rakentamisen järkevä mahdollistaminen ja jatkuva kustannusseuranta ja -suunnittelu hankkeen ensivaiheista lähtien. Riskinä on olemassa olevien rakennusten elinkaaren päättyminen ennen uusien korvaavien tilojen valmistumista. Tilojen rakennus- ja talotekninen kunto on nyt kokonaisuutena korkeintaan välttävä, ja tiloissa on havaittu myös sisäilman laatuun liittyviä ongelmia. Riskiä hallitaan nykyisten käytössä olevien tilojen asianmukaisella hoidolla turvallisten opetustilojen varmistamiseksi koko Nikkilän Sydämen rakentamisen ajan. Näin vältytään mahdollisuuksien mukaan uusien väistötilojen hankkimiselta. Hankkeessa riskinä on virheellinen oppilasmäärien kasvuennuste. Pohjois-Sipoon ja Nikkilän kasvuennuste on epämääräinen ja se ei ole riittävän hyvin tiedossa. Riskiä hallitaan suunnittelemalla koulu muuntojoustavaksi ja laajennettavaksi. Laajentumisperiaatteet mahdollistavat koulun laajenemisen teknisesti siten, että laajentumistyöt ovat mahdollisia koulutyön keskeytymättä. Mahdollisten laajennusten rakentaminen aikataulutetaan siten että raskaimmat, koulutyötä häiritsevät vaiheet toteutetaan kesällä. Nikkilän Sydämen rakentaminen tulee aloittaa nopeasti ja sen tulee olla valmis jo syyslukukauden 2016 alkuun mennessä. Tämä merkitsee erittäin kireää aikataulua läpi koko suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin. Projektin läpivienti vaatii uusia toimintatapoja ja päätöksenteon joustavuutta. Jotta tarvittavat päätökset saadaan tehdyksi, edellytetään, että luottamuselimillä, Sipoon kunnan johdolla, projektiryhmällä ja koululla on samat tavoitteet ja osapuolet ovat tietoisia hankkeen toimintatavoista ja etenemisestä. Riskiä hallitaan pitämällä kaikki osapuolet koko ajan tietoisina suunnittelutilanteesta ja tekemällä kaikki valmistelutyö mahdollisimman huolellisesti ja läpinäkyvästi, jotta tarvittava luottamus eri osapuolten välille on syntynyt. Erityisenä haasteena on lyhyt suunnitteluaika ja opettajien osallistuttaminen, joka on koulun ja sen projektiryhmän jäsenten tehtävänä. Tavoitteena on merkittävä kustannusten alentaminen. Kustannusriskiä hallitaan käyttämällä kaikkia käytettävissä olevia keinoja, kuten esimerkiksi tilatarpeen kriittistä tarkastelua ja jatkuvaa kustannusseurantaa.
Tarveselvitys 9 (61) 3 Hankkeen osapuolet Hankkeen osapuolet on koottu mahdollisimman laajasti eri alojen asiantuntijoista ja ne on määritelty hankkeen organisaatiossa. Läpinäkyvä päätöksenteko ja hankkeen eri osapuolten jatkuva yhteydenpito on ollut prosessin keskeisiä periaatteita. 3.1 Hankkeen johtaminen Hankkeen asettaja on Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas. Hankkeelle on asetettu projektiryhmä ja seurantaryhmä. n tehtävänä on johtaa ja koordinoida suunnittelua sekä valita suunnitteluratkaisut suunnittelijoiden tuomien vaihtoehtojen pohjalta. on kokoontunut säännöllisesti viikon välein, ja käsitellyt edellisessä istunnossa sovitun valmistelun pohjalta asian sekä tehnyt työn etenemiseksi tarvittavat päätökset. Seurantaryhmän tehtävänä on kommentoida tehtyjä valintoja. Seurantaryhmä on kokoontunut säännöllisesti noin kuukauden välein rakennussuunnittelun käynnistymisestä lähtien. Seurantaryhmän puheenjohtaja on kutsunut seurantaryhmän kokoon. Lähtötietojen ja hankkeen tavoitteiden pohjalta on luotu reunaehdot päätöksenteolle. on luonut vaihtoehtoisia ratkaisutapoja ja tutkinut niiden vaikutuksia, ja lopuksi valinnut ja perustellut ratkaisut. Kokouksissa on päätetty sekä sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta; sisäinen tiedottaminen hoidetaan koulujen opettajien kokouksissa. Lisäksi käytetään Sinettiä sisäisen tiedon informaatioväylänä. Ulkoinen tiedottaminen sidosryhmille hoidetaan pääosin Twitterin ja Facebookin kautta. 3.2 Hankesuunnittelun osapuolet Nikkilän Sydämen tarveselvityksen ja hankesuunnitelman projekti- ja seurantaryhmän jäsenet on esitetty esipuheessa. ssa rakennuttajakonsulttina ja suunnittelijjoina ovat olleet: Rakennuttajakonsultti: Arkkitehtisuunnittelu: Rakennesuunnittelu: LVIA-suunnittelu ja energia: Sähkösuuunnittelu: Pohjarakennussuunnittelu: Pöyry CM Oy / Pekka Pussinen ja Niina Toivakka Ark-house Arkkitehdit Oy / Pentti Kareoja Finnmap Consulting Oy / Lasse Rajala ja Magnus Stagnäs Granlund Oy / Risto Nikkilä ja Erja Reinikainen Projectus Team Oy / Erkki Tamminen Insinööritoimisto Severi Anttonen Oy / Severi Anttonen Lisäksi hankkeeseen on osallistunut muuta Sipoon kunnan organisaation, luottamushenkilöorganisaation ja koulutoimen henkilöstöä.