Pöytäkirja 1/ Valtuusto. Aika , klo 18:00-20:30 Paikka Wessman-sali, Iso kylätie 8. Osallistujat.

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1/ Valtuusto Aika , klo 18:00-20:30 Paikka Wessman-sali, Iso kylätie 8 Osallistujat Nimi klo Tehtä vä Läsnä Abrahamsson Anna 18:00-20:30 jäsen Alaterä Mandi 18:00-20:30 jäsen Backström Anders 18:00-20:30 jäsen Björkell Rolf 18:00-20:30 jäsen Boman Rainer 18:00-20:30 jäsen Elfgren Thomas 18:00-20:30 jäsen Granqvist Peter 18:00-20:30 jäsen Grönqvist Kjell 18:00-20:30 jäsen Haapaniemi Rauno 18:00-20:30 jäsen Haikonen Petri 18:00-20:30 jäsen Hursti Jari 18:00-20:30 jäsen Hämäläinen Monika 18:00-20:30 I varajäsen Jalas Jyri 18:30-20:30 jäsen 8-15 Kankfelt Tim 18:00-20:30 jäsen Karhinen Linda 18:00-20:30 jäsen Kopra Juha 18:00-20:30 I varajäsen Kuntsi Eva 18:00-20:30 II varajäsen Laaksonen Annette 18:00-20:30 jäsen Liljeström Christel 18:00-20:30 valt. pj. Liljeström Maria 18:00-18:30 I varajäsen 1-7 Lindqvist Clara 18:00-20:30 jäsen Lindqvist Kaj 18:00-20:30 jäsen Lindroos Kicka 18:00-20:30 jäsen Manninen-Ollberg Marja 18:00-20:30 jäsen Mattila Marketta 18:00-20:30 jäsen Nyberg Kasper 18:00-20:30 valt. II varapj. Oksanen Ari 18:00-20:30 jäsen Ollikainen Hannu 18:00-20:30 jäsen Rantala Juhani 18:00-20:30 jäsen Rope Maarit 18:00-20:30 jäsen Rope Timo 18:00-20:30 jäsen Saarnio Sini-Pilvi 18:00-20:30 valt. III varapj. Salo Juha 18:00-20:30 jäsen Sandström Stefan 18:00-20:30 jäsen Sittnikow Pentti 18:00-20:30 jäsen Skogster Antti 18:00-20:30 jäsen Sundbäck Janica 18:00-20:30 jäsen Sundman Richard 18:00-20:30 jäsen Suominen Mia 18:00-20:30 jäsen Suuronen Juha 18:00-20:30 jäsen Wiik Bengt 18:00-20:30 jäsen Virpiö Sami 18:00-20:30 jäsen Virtanen Kimmo 18:00-20:30 jäsen Virtanen Tapio 18:00-20:30 jäsen Muu Svärd Adelina 18:00-20:30 nuorisovaltuuston

2 Pöytäkirja 1/ edustaja Grannas Mikael 18:00-20:30 kunn.joht Hiipakka Suvi-Päivikki 18:00-20:30 Iijalainen Anne 18:00-20:30 Juselius Carola 18:00-20:30 Kokko Leena 18:00-20:30 Lausamo Stella 18:00-20:30 Myllyvirta Ilari 18:00-20:30 Söyrilä Pekka 18:00-20:30 Träskelin Heidi 18:00-20:30 Poissa Aho Hanne jäsen Berntzen Caspar jäsen Vestman Heikki valt. I varapj. Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Päivämäärä Allekirjoitukset Christel Liljeström Heidi Träskelin Käsitellyt asiat 1-15 Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjantarkastaja Päivämäärä Pöytäkirjan tarkastus Janica Sundbäck Juhani Rantala Pöytäkirja nähtävänä

3 Pöytäkirja 1/ Luettelo käsitellyistä asioista Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 3 Esityslistan hyväksyminen 6 4 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 7 5 Nikkilän sydämen hankesuunnitelman hyväksyminen 11 6 Aloite kymmensormijärjestelmän tehokurssista peruskouluihin/esikouluihin/juha Suuronen ym. 7 Aloite kesätyöntekijöitä palkkaaville yrittäjille maksettavan tuen käytön tehostamiseksi/kokoomuksen valtuustoryhmä Aloite lähidemokratiaprojektin perustamisesta/sami Virpiö 32 9 Aloite kansanäänestyksen järjestämisestä Sipoon kunnassa/pentti Sittnikow/ps. 10 Aloite lasten suojaamiseksi sähkömagneettiselta säteilyltä/monika Hämäläinen ym. 11 Aloite Sipoon kunnan liittymisestä eurooppalaiseen rasismin vastaiseen kunta- ja kaupunkikoalitioon/thomas Elfgren ym. 12 Aloite Sipoonkorven tunnettuuden lisäämisestä ja profiilin korottamisesta/juha Suuronen ym Luettelo valmisteilla olevista aloitteista Kunnanjohtajan raportti Valtuuston kokoukset keväällä

4 Pöytäkirja 1/ Valtuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KV 1 Valtuusto Nimenhuudon toimittamisen jälkeen puheenjohtaja totesi, että saapuvilla oli 39 varsinaista valtuutettua. Seuraavat valtuutetut olivat ilmoittaneet olevansa estyneitä: Caspar Berntzen, hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Monika Hämäläinen; Heikki Vestman, hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Juha Kopra; Hanne Aho, hänen tilalleen oli kutsuttu II varajäsen Eva Kuntsi; Jyri Jalas, hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Maria Liljeström. Puheenjohtaja totesi, että läsnä oli 43 jäsentä. Kutsu valtuuston kokoukseen on julkaistu kunnan ilmoitustaululla, Sipoon Sanomissa ja Borgåbladetissa 30. tammikuuta Kokouskutsu on lähetetty valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenille sähköisesti. Puheenjohtaja totesi, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Pöytäkirjaan merkittiin, että valtuutetut Maarit ja Timo Rope ovat ilmoittaneet valtuustolle, että he ovat eronneet Perussuomalaisten valtuustoryhmästä ja liittyneet Yhteisen Sipoomme valtuustoryhmään.

5 Pöytäkirja 1/ Valtuusto Pöytäkirjantarkastajien valinta KV 2 Valtuusto Valtuusto valitsee kaksi jäsentä tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Janica Sundbäck ja Juhani Rantala.

6 Pöytäkirja 1/ Valtuusto Esityslistan hyväksyminen KV 3 Valtuusto Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan.

7 Pöytäkirja 1/ Valtuusto Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/ /2013 KH 239 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Metropolialueella valmisteltiin kuntauudistuksen toteuttamiseksi julkaistu esiselvitys, jonka tavoitteena oli kartoittaa osana kuntauudistusta ja yhteistyössä alueen kuntien kanssa alueen kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi ja tämän osalta yhteisesti hoidettavat tehtävät, vaihtoehdot päätöksenteon organisoimiseksi sekä tehtävien rahoitusvaihtoehdot. Selvityshenkilöt ehdottivat kolmea vaihtoehtoista mallia, joista kaksi ensimmäistä ovat päävaihtoehtoja: 1. Suurkunnat ja sopimusyhteistyö 2. Vahvat peruskunnat ja vaaleilla valittu metropolihallinto 3. Vahva vaaleilla valittu metropolihallinto ja vaihtoehtoiset kuntarakenteet. Selvityshenkilöt suosittelivat toteutettavaksi mallia Vahvat peruskunnat ja vaaleilla valittu metropolihallinto. Vaihtoehdot tehtiin ottaen huomioon metropolialueen kehityksen ennusteet vuoteen Vaihtoehtojen perusteluina olivat mm. seudun kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve, arjen sujuvuuden turvaaminen (työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen), asuntomarkkinoiden ja asumisen toimivuus, maahanmuuton hallinta ja työvoiman varmistaminen sekä segregaation ja alueen eriytymisen estäminen. Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoa metropolialueen esiselvityksen loppuraportista klo 16 mennessä. Kahdeksan kunnan, Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan, kesken arvioitiin esitettyjä vaihtoehtoisia malleja ja todettiin, että esitetyistä malleista ei mikään sellaisenaan sovellu tai ole tarkoituksenmukainen

8 Pöytäkirja 1/ Valtuusto toteuttaa metropolialueen kokonaisedun näkökulmasta eikä jatkovalmistelu esitettyjen mallien (1-3) pohjalta ole mahdollista. Kaikki edellä mainitut kunnat antoivat valtiovarainministeriölle lausunnon, jossa perusteltiin ja esitettiin enintään kahdeksan kunnan, eli Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan, muodostamaa yhteistä kuntarakennelakiluonnoksen mukaista selvitysaluetta. Yhdistymisselvityksen tavoitteet Enintään kahdeksan kunnan, eli Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan, yhdistymisselvityksen tavoitteena on aikaansaada esitys kuntien yhdistymisestä sekä siihen liittyvä yhdistymissopimus. Yhdistymisselvitys pohjautuu laajaan valmisteluun ja tuo esille kuntien päätöksenteon pohjaksi erityisesti kuntien yhdistymisellä saavutettavat edut ja haitat. Yhdistymisselvitys sisältää kuntarakennelakiesityksen mukaisesti 1. suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta selvitysalueella 2. selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan 3. selvityksen taloudellisesta tilanteesta 4. arvion asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien ja lähidemokratian toteutumisesta 5. yksityiskohtaisen arvion kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista 6. arvion kielellisten oikeuksien toteutumisesta kaksikielistä kuntaa koskevassa selvityksessä 7. arvion kuntien yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen, erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta. Yhdistymisselvityksen organisoiminen Yhdistymisselvitystä ohjaa poliittinen ohjausryhmä. Sen jäseninä ovat Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan edustajat KUUMA-johtokunnassa, eli kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajat sekä yhteensä neljä ns. lisäjäsentä. Ohjausryhmän jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet ovat samat kuin KUUMA-johtokunnassa. Ohjausryhmä ottaa työssään huomioon valtioneuvoston mahdolliset

9 Pöytäkirja 1/ Valtuusto yhdistymisselvitykseen liittyvät päätökset. Selvityksen johtoryhmä muodostuu Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntajohtajista. Johtoryhmä käsittelee ohjausryhmälle esiteltävät asiat. Teemakohtaiset työryhmät valmistelevat yhdistymisselvitystä kuntarakennelakiesityksen edellyttämällä tavalla. Lisäksi yhdistymisselvityksen valmistelu edellyttää projektinjohtajaa. Ohjausryhmä hyväksyy yhdistymisselvityksen työsuunnitelman, jossa määrätään tarkemmin ohjausryhmän, johtoryhmän, työryhmien sekä selvitysprojektin johtajan tehtävistä sekä yhdistymisselvityksen aikataulusta. Yhdistymisselvityksen aikataulu Kunnilta pyydetään lausunnot joulukuussa 2013 yhdistymisselvityksen väliraportista, jonka perusteella selvitystä jatketaan. Selvitys valmistuu maaliskuussa 2014 siten, että valtuustot voivat käsitellä esityksen kuntien yhdistymisestä sekä siihen liittyvän yhdistymissopimuksen kesäkuussa Kuntia informoidaan yhdistymisselvityksen etenemisestä myös työn aikana. Yhdistymisesityksen valmistelussa kunnat huolehtivat kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä yhteistoiminnasta henkilöstön edustajien kanssa. Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus päättää - käynnistää enintään kahdeksan kunnan, eli Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan, yhdistymisselvityksen - nimetä yhdistymisselvityksen ohjausryhmään KUUMA-johtokunnan jäsenet Christel Liljeströmin ja Ari Oksasen sekä heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen KUUMA-johtokunnan varajäsenet Heikki Vestmanin ja Kaj Lindqvistin. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KH 280 Kunnanhallitus Kunnanhallitus päätti yksimielisesti muuttaa :n kohdalla tekemäänsä päätöstä yhdistymisselvityksen ohjausryhmän

10 Pöytäkirja 1/ Valtuusto varajäsenten valintaa koskevalta osin niin, että Kaj Lindqvist toimii Christel Liljeströmin henkilökohtaisena varajäsenenä ja Heikki Vestman Ari Oksasen henkilökohtaisena varajäsenenä. Tämä pykälä tarkastettiin välittömästi. KH Kunnanhallitus Valmistelija: vs. kunnansihteeri Heidi Träskelin Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportti on valmistunut. Yhdistymisselvityksen poliittinen ohjausryhmä on pyytänyt kunnilta lausuntoa väliraportista. Lausuntopyyntö, jossa kuntia pyydetään vastaamaan esitettyihin kysymyksiin on yhdistymisselvityksen väliraportissa (liite 1, luku 7). Sipoon kunnan lausuntoa on valmisteltu kunnan johtoryhmässä sekä valtuustolle järjestetyssä seminaarissa Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus esittää, että valtuusto antaa Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista liitteen 2 mukaisen lausunnon. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liitteet 1-2/15. KV 4 Valtuusto Henkilöstön lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista merkittiin tiedoksi. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen ja merkitsi henkilöstön antaman lausunnon tiedoksi. tarkastettiin välittömästi. Liitteet 1-3/4.

11 Pöytäkirja 1/ Valtuusto Nikkilän sydämen hankesuunnitelman hyväksyminen 93/10.03/2013 TEKVLK 4 Tekninen valiokunta Valmistelija: tekninen johtaja Ilari Myllyvirta, ilari.myllyvirta(at)sipoo.fi Nikkilän Sydämen hankesuunnitelma on esitetty kokonaisuudessaan seuraavissa liitteissä: Liite 1: Nikkilän Sydämen hankesuunnitelma Liite 2: Hankesuunnitelman liitteet 1 5 (Huonetilaohjelma, henkilökuntasuunnitelma, L1-tason suunnitelmat, kustannusarviot, alustava hankesuunnitelma-aikataulu) Liite 3: Hankesuunnitelman liite 6 (Rakennustapaselostus) Liite 4: Hankesuunnitelman liite 7 (Sähköselostus) Liite 5: Hankesuunnitelman liite 8 (LVIA-selostus sisältäen energiaselvityksen) Liite 6: Nickby Hjärta, Projektplan Liite 7: Projektplanens bilaga 1 (utrymsprogram) Nikkilän Sydän -hankkeen tarkoituksena on korvata nykyiset epätarkoituksenmukaiset, hajanaiset ja osittain terveydelle vaaralliset Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolan tilat uusilla, nykyaikaisilla ja toimivilla tiloilla, joissa sijaitsee kaksi itsenäistä erikielistä yläkoulua saman katon alla. Suunnitelman lähtökohtana on joustava ja helposti muuntuva ja laajentuva, kaksi yläkoulua sisältävä kokonaisuus. Hanke toteutetaan hyödyntäen mahdollisimman kustannustehokasta rakentamista ja vaiheistamista budjetissa määritellyn kustannusarvion puitteissa. Nykyiset Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolan tilat ovat huonokuntoisia; niissä on esiintynyt sisäilmaongelmia, osa rakennuksista on jo jouduttu sulkemaan ja ne ovat tekniikaltaan vanhentuneita. Koulujen oppilaat ja henkilöstö oireilevat vakavasti. Kouluissa on tehty laajat kuntoarviot vuodesta 2009 lähtien ja sisäilmatutkimukset vuoden 2012 aikana. Tutkimusten perusteella on selvää, että tilat on korjattava tai uudelleen rakennettava mahdollisimman nopeasti. Selvitysten perusteella taloudellisin ratkaisu on uudisrakentaminen. Nikkilän Sydän -hankkeen keskeiset tavoitteet 1. Tilat toteutetaan siten, että molempien kielten ja koulujen identiteetti turvataan. 2. Tilat suunnitellaan pedagogisesti nykyaikaisiksi ja toimiviksi. 3. Koulujen tilat ovat joustavia, helposti laajennettavia tai supistettavia sekä mukautuvia. 4. Toteutuskustannuksissa tulee päästä huomattavasti aikaisempaa

12 Pöytäkirja 1/ Valtuusto edullisempaan hankekokonaisuuteen ja ensimmäisen vaiheen kustannukset voivat olla enintään 16,3 milj. euroa (rakennustöiden kustannusosuus). 5. Koulun tulee hengeltään soveltua Nikkilän keskustaan ja Enter-koulutuskeskukseen. Hankkeen johtaminen Hankkeen on asettanut Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas. Tavoitteiden toteuttamiseksi hankesuunnitteluvaiheen organisaationa on toiminut projektiryhmä, jonka tehtävänä on ollut johtaa ja koordinoida suunnittelua ja arvioida eri ratkaisujen järkevyyttä suunnittelijoiden esittämien vaihtoehtojen valossa. Projektiryhmään ovat kuuluneet tekninen johtaja Ilari Myllyvirta (puheenjohtaja), rakennuttajainsinööri Jukka Haakana, Kungsvägens skolan rehtori Ann-Cathrine Helling, Sipoonjoen koulun apulaisrehtori Liisa Juga sekä projektijohtaja Seppo Kärpänen. Projektiryhmän pääsuunnittelijana ja arkkitehtina on toiminut Pentti Kareoja ARK-house Arkkitehdit Oy:stä. Rakennuttajakonsultteina mukana projektiryhmässä ovat olleet Pöyry CM Oy:n Pekka Pussinen ja Niina Toivakka. Hankesuunnittelussa on toiminut seurantaryhmä, joka seurannut ja kommentoinut tehtyjä valintoja. Seurantaryhmän puheenjohtajana on toiminut Ilari Myllyvirta ja jäseninä seuraavat hallituksen valitsemat luottamushenkilöt: Rolf Björkell, Kjell Grönqvist, Rauno Haapaniemi, Ari Oksanen, Maarit Rope, Antti Skogster ja Ari Tamminen. Lisäksi seurantaryhmään kuului Sipoon kunnan virkamiehiä. Projektisuunnitelmassa Nikkilän Sydämen hankesuunnitelman edistymisestä ja sisällöstä tiedottaminen sekä opettajien osallistuttaminen on määritelty projektiryhmän koulutoimen jäsenten tehtäväksi. Tämä voidaan toteuttaa osittain mm. opettajien kokouksissa. Ulkoinen tiedottaminen toteutetaan mm. Facebookissa. Suunnittelun eteneminen Nikkilän Sydän -projekti on käynnistetty uudelleen vuoden 2013 alussa, ja projektiryhmä on kokoontunut viikon välein yhteensä 40 kertaa, noin 120 tuntia. Seurantaryhmä on kokoontunut kuukauden välein asiantuntijasuunnittelun käynnistymisen jälkeen. Tarveselvitys aloitettiin joulukuussa 2012 projektiryhmän toimesta. Ensin laadittiin projektisuunnitelma, jossa esitettiin projektin tavoitteet, toteutustapa riskeineen ja organisoituminen ja aikataulu. Se käsiteltiin kunnanhallituksessa Hankkeelle valittiin

13 Pöytäkirja 1/ Valtuusto pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi Pentti Kareoja ARK-house Arkkitehdit Oy:stä teknisen valiokunnan kokouksessa Hankesuunnitelman teko aloitettiin kesäkuussa 2013 projektityöryhmän ja suunnittelijoiden toimista. Alustava luonnossuunnitelma julkaistiin syyskuussa Lokakuussa 2013 järjestettiin työpaja koulujen toimintaperiaatteiden määrittämiseksi ja identiteetin turvaamiseksi. Työpajaan osallistui edustajia kummastakin koulusta sekä arkkitehti. L1-tason pohjapiirustukset valmistuivat marraskuun alussa Kungsvägens skolan ja Sipoonjoen koulun opettajien ryhmätyöskentely pedagogiikan tarkemmaksi tutkimiseksi aloitettiin projektiryhmän toimesta organisoidusti marraskuussa Työn tulokset valmistuvat helmikuun 2014 aikana. Nikkilän Sydämen hankesuunnitelma Hankesuunnitelma jakautuu kahteen osaan: tarveselvitykseen ja hankesuunnitelmaan. Tarveselvityksessä on esitetty tulevaisuuden oppilasennusteet ja projektin mahdollinen vaiheistus, tavoitteet toteutuksen laajuudeksi ja hankeen sijoittaminen tontille. Hankesuunnitelmassa on esitetty hankkeen toteuttaminen. Hankesuunnitelmassa Nikkilän Sydämen suunnitelmat on viety selvästi normaalia hankesuunnitelmaa pidemmälle, jotta hanke saadaan toteutettua suunnitellussa aikataulussa. Vaiheistus ja mitoitusoppilasmäärät Nikkilän Sydän -hankeen lähtökohtana on ollut vaiheittainen rakentaminen siten, että koulu pystyy laajenemaan Nikkilän ja Pohjois-Sipoon kasvusta aiheutuvan oppilasmäärän lisääntymisen mukaisesti. Oppilasmäärät perustuvat Nikkilän päätettyihin uusiin kaava-alueisiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin sekä Sipoon strategiaan 2025 ja sen väestöennusteisiin. Koska oppilasmäärä kasvaa jatkossa ensin alakouluissa, on koulutoimi päättänyt, että Nikkilän Sydämen suunnittelussa varaudutaan lisätilatarpeeseen 5 6 luokille. Tällöin Nikkilän alakoulujen 1 4 luokat ja rinnakkaisluokat saadaan puolitoistakertaistettua. Sipoon ennustetun kasvun ja koulutoimen linjausten perusteella Nikkilän Sydämen hankesuunnitelma on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1. Nikkilän Sydämen ensimmäinen vaihe suunnitellaan likimain nykyisten Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolan suuruiseksi ja vaiheittain laajentuvaksi. 2. Toisessa vaiheessa Nikkilän Sydän suunnitellaan

14 Pöytäkirja 1/ Valtuusto laajennettavaksi Sipoonjoen koulun osalta yhtenäiskouluksi 5 6 luokkien osalta. 3. Kolmannessa vaiheessa Nikkilän Sydämen yläkoulu suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla siirrettävillä kaksikerroksisilla moduulielementeillä lisätilaa yläkoululle. Tällä hetkellä Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolan oppilasmäärä on noin 660 oppilasta ja ensimmäisen vaiheen Nikkilän Sydämen mitoitusoppilasmäärä on 740 oppilasta. Toisessa vaiheessa Nikkilän asukasmäärän kasvun myötä Nikkilän Sydän suunnitellaan laajennettavaksi yhtenäiskouluksi, johon sijoitetaan noin 260 oppilasta. Yhtenäiskoulua ennustetaan tarvittavan vuosien välisenä aikana. Kolmannessa vaiheessa vuosien välisenä aikana tulee käynnistää yläkoulun laajennus, joka toteutetaan moduulikouluna vaiheittain. Vuonna 2025 Sipoon kunnan strategian toteuduttua laajennus tulee tehdä noin oppilasta varten. Yhtenäiskoulun toteuttaminen ja yläkoulun laajentaminen Nikkilän Sydämen yhteyteen voidaan toteuttaa noin puolet pienempänä rakennuksena ja puolet pienemmin kustannuksin verrattuna uuden koulurakennuksen rakentamiseen, koska rakennuksessa voidaan hyödyntää samoja liikenne- ja yhteisiä tiloja. Tilatarpeen tavoitteet Ensimmäisen vaiheen toteutuksessa joudutaan ottamaan huomioon yleisten tilojen mitoituksessa myöhemmät vaiheet. Tämän takia eri vaiheille asetetaan tehokkuusvaatimukset siten, että bruttopinta-ala oppilasta kohden kehittyy ensimmäisestä vaiheesta 13,0 brm²/mitoitusoppilas kolmanteen vaiheeseen 11,0 brm²/mitoitusoppilas. Keskeiset lähtökohdat Nikkilän Sydämen hankesuunnitteluun Tärkein ja keskeisin lähtökohta suunnittelulle on ollut i) järjestää tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti molemmille kouluille terveelliset, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat. Yhtä tärkeänä tavoitteena on ollut ii) turvata molempien koulujen omat identiteetit ja tilat sekä mahdollistaa koulujen välinen yhteistyö. Rajoittavana lähtökohtana on ollut iii) rakentaa 16.3 M :lla (rak.tekn. työt) ensimmäinen vaihe Nikkilän Sydämestä vuosina 6/2014 7/2016. Tämä on tarkoittanut koulun tilojen tarkkaa ja tiukkaa mitoitusta, joka vaatii kouluilta sopeutumista ja mahdollisesti myös toimintatapamuutoksia.

15 Pöytäkirja 1/ Valtuusto Tärkeänä suunnittelun lähtökohtana on ollut iv) tulevien laajennusmahdollisuuksien huomioon ottaminen sekä joustavat ja mukautuvat tilat. Tämä tarkoittaa seuraavien mahdollisten vaiheiden huomioon ottamista koulun suunnittelussa. Lisäksi on varauduttu koulun toteuttamiseen vaiheittain kuitenkin siten, että kokonaiskustannukset pystytään pitämään mahdollisimman alhaisina. Tässä yhteydessä on tutkittu myös modulaarisuutta ja myös siirrettävien moduulikoulujen toteuttamisen mahdollisuutta tulevissa laajennuksissa. Nikkilän Sydämen toteuttamisperiaate ja suunnitelma Tavoitteiden saavuttamisen kannalta parhaaksi ratkaisuksi on osoittautunut ns. tähtimalli, joka tasapainoisimmin toteuttaa projektin moninaiset tavoitteet muuntojoustavuudesta tehokkaaseen tilan käyttöön. Tähtimalli i) vastaa ympäristön arkkitehtonisiin ja kaupunkikuvallisiin haasteisiin, ii) luo Sipoonjoen koululle ja Kungsvägens skolalle omat selkeästi tunnistettavat identiteettinsä sekä sisätiloissa että rakennuksen ulkoisessa hahmossa synnyttämällä mittakaavaltaan sopivan kokoisia toiminnallisia kokonaisuuksia ja miellyttäviä lähipihoja ja iii) mahdollistaa laajennettavuuden. Koulu laajenee ytimensä ympärille. Perusratkaisu mahdollistaa lisäsiipien liittymisen perusmoduuliin mahdollisimman pienin häiriöin ja kustannustehokkaasti, ja tähden siivet muodostavat talotekniikan ja toiminnan näkökulmasta itsenäisiä, autonomisia taloja talossa. Tilamitoituksen lähtökohtana on ollut, että opettajalla ei ole omaa luokkahuonetta ja oppilailla ei ole kotiluokkaa. Näin voidaan aikaansaada tehokas tilankäyttö. Molemmilla kouluilla on käytössä 2 erityisopetuksen pienryhmää, yksi JOPO-ryhmä ja 2 ELA-opetustilaa. Luokkatilojen koon määritelyssä on otettu lähtökohdaksi opetushallituksen opetustilojen kokosuositus, jota on koulutoimen harkinnan mukaan pienennetty kustannusten säästämiseksi. Tilaohjelma ja luokkien määrä määriteltiin luokkien ryhmien määrän perusteella. Tämän jälkeen koulutoimi testasi ja tarkensi määrittelyä laatimalla testilukujärjestyksen. Tuloksena saatiin määritettyä tiukasti mitoitetut tilat, joiden käyttöaste on mitoitustilanteessa 740 oppilaasta korkea, noin 80 %, mutta kuitenkin toimiva. Tilamitoitus vaatii kouluilta mukautumista, jopa toimintatapojen päivittämistä, yhteiskäyttösääntöjen laatimista jne. Nykyiselle oppilasmäärälle (660 oppilasta) tilat ovat kuitenkin selvästi väljempiä. Seuraavien vaiheiden toteutusten yhteydessä tilamitoituksen toimivuus voidaan

16 Pöytäkirja 1/ Valtuusto tarvittaessa tarkistaa. Tuloksena on suunnitelma, jonka bruttoala on brm² ja mitoitusoppilasmäärä 740 oppilasta nykyisen oppilasmäärän ollessa 660 oppilasta. Rakennuksen tilankäyttöä kuvaavat seuraavat tunnusluvut: Pinta-ala suhteessa mitoitusoppilasmäärään on 13,3 brm²/oppilas. Pinta-ala suhteessa nykyiseen oppilasmäärään on 14,8 brm²/oppilas Monitoimihalli, joka on pääasiassa yläkoulujen käytössä, lisää oppilasta kohden käytettävissä olevaa tilaa yli 2 brm²/oppilas. Koulujen sopimat toimintaperiaatteet Nikkilän Sydämessä toimii kaksi koulua saman katon alla. Suunnittelun lähtökohtana on ollut turvata molempien koulujen omat identiteetit ja tilat sekä mahdollistaa koulujen välinen yhteistyö. Tämän toteuttamiseksi rakennuksessa on selvät kummallekin koululle ja kielelle pyhitetyt alueet sekä lisäksi yhteiset alueet, joissa koulut ja kielet voivat kohdata toisensa. Hankesuunnittelun aikana lokakuussa alustavien piirustusten valmistuttua koulujen edustajat muodostivat työryhmässä seuraavat toimintaperiaatteet: 1. Teorialuokkasiivet muodostavat molemmille kouluille niiden ytimen. Aineluokkasiivessä pääperiaate on, että aineluokkatilat ovat joko Kungsvägens skolan tai Sipoonjoen koulun käytössä. Koulut sopivat yhdessä, mikäli käytetään toisen koulun tilaa. Muutamien opetustilojen osalta yhteiskäyttöä on enemmän. 2. Koulut suunnittelevat tilojen yhteiskäyttösäännöt. Tarkempaa tilojen yhteiskäyttöä suunnitellaan lukuvuosittain lukujärjestyksen ja työsuunnitelman tekemisen yhteydessä. 3. Toiminnalle laaditaan selkeät kieliperiaatteet. Periaatteiden laadinnassa on lähtökohtana, että oppilailla on oikeus toimia aina omalla äidinkielellään. Periaatteet laaditaan ja henkilökunta sitoutuu niihin ennen Nikkilän Sydämen käyttöönottoa. 4. Koulujen säännöt ja käytännöt yhtenäistetään siltä osin, kuin on tarkoituksenmukaista. Tämä toteutetaan yhdessä henkilökunnan ja oppilaiden kanssa ennen Nikkilän Sydämen valmistumista. Käytännöistä luodaan avoimia ja osallistavia, ja toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota tiedotukseen ja yhteistyöhön koulujen välillä. Hankkeen vaiheistamisen vaihtoehdot Nikkilän Sydämen ensimmäisen vaiheen investointikustannukset

17 Pöytäkirja 1/ Valtuusto ylittävät budjetissa sovitun ensimmäisen vaiheen investointimäärärahan. Projektisuunnitelman mukaisesti Nikkilän Sydämen ensimmäinen vaihe tulee jakaa osiin siten, että toteutettava Nikkilän Sydän on sille varatun määrärahan suuruinen. Tämän mahdollistamiseksi Nikkilän Sydämen toteuttamiselle muodostetaan vaiheittainen rakentamisen vaihtoehto B. Vaihtoehto A on edellä esitetyn hankesuunnitelman mukaisesti vaiheistettu Nikkilän Sydän -hanke, jossa 1. vaiheessa toteutetaan Kungsvägens skolan ja Sipoonjoen koulun 740 oppilaalle uudet tilat ja monitoimihallin liikuntatilan lisäksi 583 m²:n liikuntasali Nikkilän Sydämen yhteyteen. Vaihtoehdossa B Nikkilän Sydän -hankkeen vaiheittainen toteutus on sama kuin vaihtoehdossa A kuitenkin siten, että Nikkilän Sydämen yhteyteen suunniteltu liikuntasali siirretään Nikkilän sydän -hankkeen toiseen vaiheeseen toteutettavaksi yhtä aikaa Sipoonjoen koulun 5 6 luokkien siiven kanssa. Näin Nikkilän Sydän voidaan toteuttaa lähes annetun kustannusraamin puitteissa. Toinen vaihe on arvioitu toteutuvan noin 2 4 vuotta ensimmäisen vaiheen jälkeen, ja nykyinen 404 m²:n liikuntasali jää käyttöön kunnes toinen vaihe rakennetaan. Vaihtoehdossa B lisätiloja voidaan liikuntasalia rakennettaessa sijoittaa pukuhuoneiden päälle toiseen ja kolmanteen kerrokseen. Esimerkiksi aineluokkia voidaan sijoittaa nykyisten aineluokkien yhteyteen pukuhuoneiden päälle toiseen kerrokseen ja hallintotiloja pukuhuoneiden päälle kolmanteen kerrokseen yhdistettynä nykyisiin hallintotiloihin. Näin koko Nikkilän Sydämen eri koulujen toimivuutta voidaan parantaa. Vaihtoehtojen kustannukset eri vaiheiden osalta Molemmissa vertailtavissa vaihtoehdoissa vaiheiden toteutuslaajuus on oletettu samaksi. Vaihtoehto A ylittää budjettiraamin noin 2,64 milj. eurolla ja vaihtoehto B vain 0,45 milj. eurolla. Vaihtoehto B on kokonaiskustannusten osalta edullisempi, vaikka investointikustannukset ovat noin 0,11 milj. euroa kalliimpia kuin vaihtoehdossa A. Vaihtoehdon B riskinä on kuiteinkin se, että jos liikuntasali joudutaan syystä tai toisesta toteuttamaan erillisenä urakkana, maksaa se noin 0,7 milj. euroa enemmän kuin sen toteuttaminen heti ensimmäisessä vaiheessa. Nikkilän Sydämen uudet tilat ovat noin brm² pienempiä kuin alkuperäiset Kungsvägens skolan ja Sipoonjoen koulun tilat. Tämän takia sisäinen vuokra ei juuri kasva nykyisestä, vaikka tämän hetken vuokrataso on normaalia halvempi pienempien Sipoonjoen koulun väistötilojen takia.

18 Pöytäkirja 1/ Valtuusto Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja vertailu Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi on tehty EVA -menettelyä (ennakkovaikutusten arviointi) käyttäen. EVA -prosessi toimii seuraavasti: Ensimmäisessä vaiheessa luodaan tutkittavat vaihtoehdot. Tämän jälkeen valitaan tutkittavat vaikutukset ja lopuksi vaikutukset analysoidaan ja kuvataan sanallisesti. EVA -ryhmä koostui neljästä koulutoimen edustajasta, kahdesta Tekniikka- ja ympäristöosaston edustajasta ja rakennuttajakonsultista. Ryhmä valitsi vaihtoehtojen arvioinnissa käytettäviksi tekijöiksi sellaiset asiat, joihin päätös liikuntasalin toteuttamisajankohdasta vaikuttaa. Valitut vaihtoehtojen vertailutekijät ovat: i) Oppilaiden liikuntamahdollisuudet, ii) sipoolaisten liikuntamahdollisuudet, iii) koulujen tilaisuuksien järjestämismahdollisuudet, iv) talous; investoinnin suuruus sekä v) sisäinen vuokra ja ylläpitokustannukset. Oppilaiden liikuntamahdollisuuksien osalta vaihtoehdot ovat lähes samanarvoiset. Mikäli liikuntasali rakennettaisiin ensimmäisessä vaiheessa, olisi nykyisen 404 m²:n liikuntasalin sijaan käytössä uusi 583 m²:n liikuntasali ja oppilaiden liikunnan osalta etuna olisi uusi ja jonkin verran suurempi liikuntasali, jonne voi kulkea sisäkautta. Kuntalaisten liikuntamahdollisuudet eivät parane merkittävästi 583 m²:n liikuntasalin rakentamisesta, sillä lajivalikoiman laajentaminen vaatisi 900 m²:n liikuntasalin toteuttamista. Mikäli Nikkilän Sydämen ensimmäisessä vaiheessa ei rakenneta liikuntasalia, ne Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolan tilaisuuksista, jotka tulee järjestää yhtä aikaa tai ruokailun aikana liikuntasalia hyödyntäen, tulee järjestää joko Wessman-salissa tai Juhlatalossa, jotka eivät sijaitse Nikkilän Sydämen rakennuksen yhteydessä. Kustannukset koko hankkeen osalta ovat likimain samat, ja ensimmäisen vaiheen osalta vaihtoehto B (liikuntasali toteutetaan toisessa vaiheessa) voidaan toteuttaa likimain talousarviossa annetun raamin puitteissa. Vaihtoehto A (liikuntasali toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa) ylittää budjettiraamin noin 2,7 milj. eurolla. Vaihtoehto B (liikuntasali toteutetaan toisessa vaiheessa) mahdollistaa pukuhuoneiden yläpuolisien toisen ja kolmannen kerroksen rakentamisen laajennuksessa tarvittavaan käyttöön esim. aine- tai teorialuokiksi, opettajanhuonelaajennukseen, kansalaisopiston käyttöön jne, jolloin ne muodostavat toimivamman

19 Pöytäkirja 1/ Valtuusto kokonaisuuden ja mahdollistavat teknisesti sekä taloudellisesti järkevän toteutuksen. Vaihtoehto B mahdollistaa liikuntasalin suurentamisen kasvavan oppilasmäärän tarpeen mukaan esim. 900m²:in suuruiseksi halliksi. Jatkosuunnittelu Opettajien pedagogisen suunnittelun aktiivinen vaihe on alkanut marraskuussa projektiryhmän erikseen antamalla toimeksiannolla. Pedagogista suunnittelua johtavat koulujen rehtorit. Suunnittelun tulee olla valmis helmikuun loppuun mennessä, jolloin suunnitelmat joudutaan tilojen ja päälaitteiden osalta päättämään, jotta urakkatarjoukset saadaan lähetettyä kesäkuussa 2014 hankkeen aikataulun mukaisesti. Helmikuun jälkeinen aika tarvitaan urakkapakettien viimeistelyyn. Nikkilän Sydämen toteutussuunnittelu on käynnistynyt jo joulukuussa, ja tekninen valiokunta on valinnut joulukuussa toteutussuunnittelun erityissuunnittelijat. Toteutussuunnittelun osalta Pentti Kareoja ja ARK-house Arkkitehdit Oy jatkavat pää- ja arkkitehtisuunnittelijoina, vastaavasti projekti- ja seurantaryhmät säilyvät hankkeen johdossa. Projektiryhmän puheenjohtajana toimii hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen rakennuttajainsinööri Jukka Haakana projektisuunnitelman mukaisesti. Kesällä 2014 puretaan vanhat rakennukset A2, A3, A4, A5, D ja E erillisenä purku-urakkana. Rakennus A1 ja huoltorakennus pidetään käytössä niin kauan, kuin se rakentamisen kannalta on mahdollista. Niiden purkaminen ajoitetaan kevättalveen Rakennus- ja LVISA-urakat kilpailutetaan kesällä 2014 siten, että urakoitsijavalinnat ovat lainvoimaisia lokakuussa Rakentaminen aloitetaan loka marraskuun vaihteessa 2014, ja kohde on valmis kalustamista varten kesäkuussa Annetut lausunnot Liite 8: Sivistysvaliokunnan lausunto Liite 9: Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Liite 10: Svenska utbildingssektionens utlåtande Sivistysvaliokunta toteaa lausunnossaan Nikkilän Sydämen hankesuunnitelman mukaisen rakennuksen hyväksi ja vaihtoehdon B taloudellisesti vastuulliseksi toteutustavaksi. Sivistysvaliokunta toteaa myös, että suunnitelma on huolellisesti laadittu, tilat sekä toimintamallit vaikuttavat toimivilta ja ne huomioivat tulevaisuuden muutostarpeet. Tilojen muunneltavuuden ja uudenlaisten käyttötarpeiden huomioiminen on tarkoituksenmukaista. Myös

20 Pöytäkirja 1/ Valtuusto suomen- ja ruotsinkieliset koulutusjaokset pitävät suunnitelmia teknisesti hyvinä ja onnistuneina. 2. Sivistysvaliokunta toteaa, että suomen- ja ruotsinkielisten rehtoreiden näkemykset tilojen riittävyydestä poikkeavat toisistaan. Molemmat jaokset pyysivät tarkistamaan Nikkilän Sydämen luokkakokojen suuruudet. Lisäksi ruotsinkielinen koulutusjaos lausuu, että luokkien määrän tulee olla riittävä normaaliin koulunkäyntiin kummankin koulun osalta, vaikkakin tietyssä määrin tulee joustaa molemmin puolin. 3. Sekä suomen- että ruotsikielinen koulutusjaosto toteavat lausunnoissaan, että WC-tiloja tulee olla riittävästi. Lisäksi jaokset ovat huolissaan liikennejärjestelyistä. 4. Ruotsinkielinen koulutusjaos toteaa lausunnossaan, että ennen Sipoonjoen koulun 5 6 luokan lisäsiiven rakentamispäätöstä tulee tehdä uusi kouluverkkoselvitys. 5. Suomenkielinen koulutusjaos toteaa lausunnossaan, että oppilaskunnan kioskille tulee tehdä tilavaraus ja jakelukeittiöön tulisi järjestää pienehkö keittiötila tarjoilujen järjestämiseksi aulatiloihin. 6. Molemmat koulutusjaokset toteavat lausunnoissaan, että olisi hyvä laatia suunnitelma ilkivallan estämiseksi jo rakennusaikana. 7. Sivistysvaliokunta ja molemmat koulutusjaokset toteavat lausunnoissaan, että erityistä huomiota tulee kiinnittää valvontaan ja toteutussuunnitelmia laadittaessa turvallisiin ja kestäviiin ratkaisuihin. Kommentit annettuihin lausuntoihin 1. Jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomioita tilojen muunneltavuuteen ja tarkoituksenmukaisten muutosten mahdollistamiseen. Jo hankesuunnitelmavaiheessa on varauduttu muutosvalmiuteen keskittämällä samantyyppiset tilat omiksi vyöhykkeikseen. 2. Hankesuunnitelman tilaohjelma on laadittu luokkien ryhmien määrän perusteella ja testattu sekä tarkennettu koulutoimen toimesta laatimalla testilukujärjestys. Tuloksena ovat tiukasti mitoitetut mutta kuitenkin toimivat tilat, joiden käyttöaste on mitoitustilanteessa (740 oppilaasta) korkea noin 80 %. Tilamitoitus vaatii kouluilta mukautumista, jopa toimintatapojen päivittämistä. Tilaohjelman laatimisen yhteydessä koulutoimi piti tiloja mitoitusoppilasmäärälle (740 oppilasta) tiukkana mutta kuitenkin juuri ja juuri riittävinä. Nykyisellä oppilasmäärällä (660 oppilasta)

21 Pöytäkirja 1/ Valtuusto tilaa on selvästi enemmän oppilasta kohden. Nikkilän Sydämen budjettimäärärahat eivät mahdollista suurempia tiloja. 3. Mikäli koulujen kasvaessa tilaa tarvitaan enemmän ennen seuraavan vaiheen valmistumista, on kuitenkin mahdollisuus käyttää Kungsvägens skolan H-rakennusta, jossa on yhteensä neljä luokkahuonetta. H-rakennus on suhteellisen uusi. H-rakennuksen Wessmansalia käytetään todennäköisesti myös koulun tilaisuuksien pitämiseen, mikäli Nikkilän Sydän toteutetaan vaihtoehdon B mukaisesti. 4. Koulujen tilamitoitusta voidaan tarkastella uudelleen jo toisessa vaiheessa, joka arvioitu toteutusaika on jo Myös liikuntasalin pukuhuoneiden yläpuolinen tila on käytettävissä, mikäli liikuntasali toteutetaan vaiheessa Nikkilän Sydämen jatkosuunnittelussa tarkistetaan WC-tilojen riittävyys ja tehdään tarpeelliset muutokset. Nikkilän Sydämen hankesuunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomioita liikenneturvallisuuteen. Lisäksi Nikkilän Sydän -hankkeen takia liikennemäärät eivät lisäänny. Liikenneturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomioita erityisesti esitetyissä paikoissa. Pohjoisen koulutien liikenneturvallisuus ei kuulu Nikkilän Sydän -hankkeeseen, ja se tulee joka tapauksessa turvata erillisen katurakennusprojektin avulla. 6. Nikkilän Sydän -hankkeeseen on suunniteltu erillisiä laajennusvarauksia. Ne on suunniteltu johonkin todennäköiseen käyttötarkoitukseen, jotta laajennusmahdollisuus on todellinen ja myös käytännössä taloudellisesti tarkoituksenmukaisesti toteutettavissa. Laajennusmahdollisuudet ovat vain varauksia, eikä niiden käyttötarkoitusta ole lopullisesti päätetty. Laajennuksista päätetään erikseen ko. laajennuksen hankesuunnitelman laatimisen ja päättämisen yhteydessä. Päätöksiä tehtäessa otetaan huomioon, mitä ruotsikielinen koulutusjaos on laajennuksista lausunut. 7. Nikkilän Sydämen jatkosuunnittelussa tutkitaan oppilaskunnan kioskin tilavaraus ja aulatilojen tarjoilun järjestämiseksi keittiötilan toteutusmahdollisuudet. 8. Esitys suunnitelmasta ilkivallan estämiseksi jo rakennusvaiheessa on hyvä, ja projektiryhmä tulee edistämään ko. suunnitelman laatimista ja toteuttamista. Muun muassa kameravalvonta on sisällytetty hankesuunnitelmaan. 9. Lausunnoissa on kiinnitetty ansiokkaasti huomiota siihen, että suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota turvallisiin ja kestäviin ratkaisuihin. Tämä on myös Nikkilän Sydän -hankkeen

22 Pöytäkirja 1/ Valtuusto rakennusteknisen suunnittelun keskeisin tavoite ja vaatimus. Myös valvonta on hyvän toteutuksen keskeinen elementti, johon panostetaan. Nikkilän Sydän -hankkeen toteuttaminen Lähtökohtana on, että rakennetaan Nikkilän Sydän, joissa sijaitsee kaksi itsenäistä erikielistä yläkoulua saman katon alla. Suunnitelman lähtökohtana on joustava, helposti muuntuva ja laajentuva rakennus. Nikkilän Sydämen hankesuunnitelman laadinnassa on käytetty mahdollisimman vuorovaikutteista suunnittelutapaa hankkeen tiukasta aikataulusta huolimatta. Hankeen projektiryhmä, jossa koulutoimella on ollut kolme viidestä jäsenestä, on kokoontunut noin 40 kertaa yhteensä noin 120 tunnin ajan. Hankkeen keskeinen periaate on ollut molempien koulujen tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä molempien koulujen identiteetin ja tilojen turvaaminen. Hanke on kuitenkin toteutettu erittäin tiukan kustannusraamin puitteissa, mikä on rajoittanut hankkeen toteutuslaajuutta. Tilatarvetta voidaan kuitenkin parantaa hankkeen myöhemmissä vaiheissa todettujen tarpeiden mukaan. Nikkilän Sydämen hankesuunnitelmasta sivistysvaliokunnalta ja koulutusjaostoilta pyydetyt lausunnot puoltavat hanketta ja sen nopeaa aikataulun mukaista toteuttamista. Kungsvägens skolan lausuma, joka on ruotsinkielisen koulutusjaoksen lausunnon liitteenä, on kuitenkin tyytymätön tilojen laajuuteen ja kyseenalaistaa hankkeen lähtökohdan. Kungsvägens skolan henkilöstön lausunnossaan esittämä tyytymättömyys ei tullut esille vielä lokakuussa 2013 sovittaessa koulujen välisiä toimintaperiaatteita. Tyytymättömyys tilojen laajuuteen ilmeni vasta marraskuun lopussa hankesuunnitelman ollessa viimeistelyvaiheessa. Hankkeen lähtökohdan kyseenalaistaminen ilmeni puolestaan vasta joulukuun lopussa. Nikkilän Sydämen hankesuunnitelman vaihtoehto B, jossa Nikkilän Sydämen yhteyteen rakennettava liikuntasali toteutetaan vasta toisessa vaiheessa, mahdollistaa parhaiten koulun kehittämisen yhdyskunnan kehittymisen myötä. Vaihtoehto B ylittää talousarviossa määritellyn raamin vain 0,45 miljoonalla eurolla, kun vaihtoehto A ylittää sen 2,64 miljoonalla eurolla. Molemmat vaihtoehdot mahdollistavat koulutyön käytännössä samantasoisesti. Liitteet: Liite 1/ 4 tekvlk: Nikkilän Sydämen hankesuunnitelma Liite 2/ 4 tekvlk: Hankesuunnitelman liitteet 1 5 (Huonetilaohjelma,

23 Pöytäkirja 1/ Valtuusto henkilökuntasuunnitelma, L1-tason suunnitelmat, kustannusarviot, alustava hankesuunnitelma-aikataulu) Liite 3/ 4 tekvlk: Hankesuunnitelman liite 6 (Rakennustapaselostus) Liite 4/ 4 tekvlk: Hankesuunnitelman liite 7 (Sähköselostus) Liite 5/ 4 tekvlk: Hankesuunnitelman liite 8 (LVIA-selostus sisältäen energiaselvityksen) Liite 6/ 4 tekvlk: Nickby Hjärta, Projektplan Liite 7/ 4 tekvlk: Projektplanens bilaga 1 (utrymsprogram) Liite 8/ 4 tekvlk: Sivistysvaliokunnan lausunto Liite 9/ 4 tekvlk: Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Liite 10/ 4 tekvlk: Svenska utbildingssektionens utlåtande Teknisen johtajan esitys: Tekninen valiokunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle seuraavaa: 1. Nikkilän Sydämen hankesuunnitelma hyväksytään. 2. Nikkilän Sydämen ensimmäinen vaihe toteutetaan vaihtoehdon B mukaisesti. 3. Nikkilän Sydämen seuraavista vaiheista laaditaan erilliset hankesuunnitelmat ennen niiden mahdollista toteuttamista. 4. Nikkilän Sydämen hankesuunnitelman ensimmäisen vaiheen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa otetaan huomioon annetut lausunnot ja suunnitelmaa tarkennetaan mm. lausuntoon annettujen kommenttien mukaisesti. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän esityksen. Pykälä tarkastettiin kokouksessa. KH 9 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Nikkilän sydämen pedagogista ja teknistä suunnittelua on jatkettu keskeytymättä koko päätösprosessin ajan. Teknisen valiokunnan käsiteltyä Nikkilän sydämen hankesuunnitelman on kattomuotojen tarkemman suunnittelutyön yhteydessä tullut esiin mahdollisuus sijoittaa Nikkilän sydämen kolmannessa kerroksessa aineluokkasiivessä sijaitseva LVI-konehuone ullakolle. Katon ulkoisen vedenpoiston takia ullakolle jää riittävän korkea tila LVI-konehuonetta varten. Konehuoneen sijainnin muuttaminen on järkevää myös LVI-tekniikan kannalta.

24 Pöytäkirja 1/ Valtuusto LVI-konehuoneesta vapautuvaan tilaan on tarkoitus sijoittaa kaksi teorialuokkahuonetta, jotka toimisivat ns. lukujärjestysvaraluokkina. Teorialuokkien määrän kasvaminen kahdella lisää koulun toimivuutta, parantaa koulujen toimintamahdollisuuksia ja tehostaa koulun toimintaa entisestään. LVI-konehuoneen poistuminen kolmannesta kerroksesta parantaa myös rakennuksen sisätilojen eheyttä. LVI-konehuoneen siirtäminen ullakolle kolmannen kerroksen päälle ja kahden teorialuokan toteuttaminen siitä vapautuvaan tilaan lisää Nikkilän sydämen kustannuksia 0,20 miljoonaa euroa. Teknisen valiokunnan kunnanhallitukselle esittämän vaihtoehdon B ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannukset nousevat edellä mainituista muutoksista johtuen 19,1 miljoonasta eurosta 19,3 miljoonaan euroon. Kokonaisuutena edellä kuvatun kahden teorialuokkahuoneen lisääminen ns. lukujärjestysvaraluokiksi Nikkilän sydämen ensimmäisen vaiheen kokonaisuuteen on järkevää, koska se parantaa koulun toimivuutta ja tehokkuutta, ja lisäksi se on toteutettavissa kustannustehokkaasti. Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että 1. Nikkilän sydämen hankesuunnitelma (liite1) hyväksytään siten, että aineluokkasiiven LVI-konehuone siirretään ullakolle kolmannen kerroksen päälle ja vapautuvaan tilaan toteutetaan kaksi teorialuokkaa ns. lukujärjestysvaraluokiksi. Muutos lisää kustannuksia 0,20 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelmaa päivitetään edellä mainittujen muutosten mukaisesti. 2. Nikkilän sydämen ensimmäinen vaihe toteutetaan vaihtoehdon B mukaisesti, jonka kokonaiskustannukset edellä mainittu muutos huomioon ottaen ovat 19,3 miljoonaa euroa 3. Nikkilän sydämen seuraavista vaiheista laaditaan erilliset hankesuunnitelmat ennen niiden toteuttamista 4. Nikkilän sydämen hankesuunnitelman ensimmäisen vaiheen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa otetaan huomioon annetut lausunnot ja suunnitelmaa tarkennetaan mm. lausuntoihin annettujen kommenttien mukaisesti. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liitteet 1-10/9. KV 5 Valtuusto

25 Pöytäkirja 1/ Valtuusto Puheenjohtaja totesi, että nyt käsiteltävänä oleva hankesuunnitelma, joka on on merkitty B:llä, on päivitetty kunnanhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. Liitteet 1-10/5.

26 Pöytäkirja 1/ Valtuusto Aloite kymmensormijärjestelmän tehokurssista peruskouluihin/esikouluihin/juha Suuronen ym. 212/ /2013 KV 68 Valtuusto Juha Suuronen ja 21 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa he ehdottavat, että Sipoon kunta selvittäisi mahdollisuudet järjestää halukkaille lapsille kymmensormijärjestelmän intensiivikursseja. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/68. KOULJAOS 37 Suomenkielinen koulutusjaosto UTBSEKT Svenska utbildningssektionen Valmistelija: projektijohtaja Seppo Kärpänen, seppo.karpanen@sipoo.fi, opetusjohtaja Annelie Nylund, annelie.nylund(at)sipoo.fi Valmistelija: Juha Suuronen on tehnyt aloitteen, jossa toivotaan Sipoon kunnan selvittävän mahdollisuudet järjestää halukkaille oppilaille 2 päivän 2 viikon kymmensormijärjestelmän intensiivikurssin. Koulutuspalvelut on selvittänyt mahdollisuutta. Kurssin järjestäminen olisi perusteltua, koska kymmensormijärjestelmää ei erikseen kouluissa opeteta. Kouluilla ei kuitenkaan ole osoittaa kurssille opettajia tai muita resursseja, joten olisi järkevää järjestää kurssi joko 1) kerhotoimintana koulupäivän jälkeen, koska Koulutuspalvelut on saanut ulkopuolista rahoitusta kerhotoimintaa varten tai 2) yhteistyössä esim. kansalaisopiston kanssa. Siten kurssi olisi kaikkien saatavilla ja järjestettävissä molemmilla kielillä. Koulut voisivat tällöin kustantaa oppilaiden kurssimaksut. Koulutuspalvelut selvittää, voisiko kurssimaksut sisällyttää vuoden 2014 talousarvioon. Opetusjohtajan ehdotus Suomenkielinen koulutusjaosto antaa yllä olevan valmistelun vastaukseksi Juha Suurosen valtuustoaloitteeseen 10-sormijärjestelmän tehokurssin järjestämisestä perusopetuksessa/esiopetuksessa.

27 Pöytäkirja 1/ Valtuusto Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. SIVVLK 52 Sivistysvaliokunta Valmistelija: sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka, suvi-paivikki.hiipakka(at)sipoo.fi Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta antaa suomen ja ruotsinkielisen koulutusjaoston päätökset kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle vastauksenaan aloitteeseen. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi sivistysvaliokunta ehdottaa, että jonkin koulun kerhotoiminnan yhteydessä kokeillaan 10-sormijärjestelmän tehokurssin järjestämistä. KH 277 Kunnanhallitus Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus palauttaa asian sivistysvaliokunnalle jatkovalmistelua varten. Sivistystoimen tulee tällöin harkita, voidaanko kymmensormijärjestelmä integroida muuhun opetukseen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liite 1/ 277 KOULJAOS 52 Suomenkielinen koulutusjaosto UTBSEKT 48 Svenska utbildningssektionen Valmistelija: vt opetusjohtaja Seppo Kärpänen, seppo.karpanen@sipoo.fi Jaostojen tehtäväksi on annettu selvittää, voisiko kymmensormijärjestelmän opetuksen integroida osaksi muuta opetusta. Kymmensormijärjestelmän opetus ei tällä hetkellä sisälly Sipoon kunnan opetussuunnitelmiin. Sen opettamiseen ei myöskään ole varattu resursseja (vuosiviikkotunnit, opettaja, ohjelmistot, tilat). Siksi sen opetusta pakollisena kaikille perusopetuksen oppilaille ei voida kouluilta edellyttää tälle tai seuraavalle lukuvuodelle. Koulut voivat toki nykyisten resurssien puitteissa opettaa kymmensormijärjestelmää oppilaille, mikäli rehtori näkee sen opetuksen

28 Pöytäkirja 1/ Valtuusto järjestämisen onnistuvan ilman, että opetussuunnitelman toteuttaminen vaarantuisi. Näin ei kuitenkaan voida taata oppilaiden tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtelua koulujen välillä liittyen kymmensormijärjestelmän opetukseen. Mikäli kymmensormijärjestelmän opetus halutaan kaikille pakolliseksi, vaatii se opetussuunnitelman muuttamista ja kymmensormijärjestelmän lisäämistä jonkin aineen tai aihekokonaisuuden opetussisällöksi. Tilanne on kuitenkin se, että opetussuunnitelmat tullaa uudistamaan kokonaan siten, että uudet suunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä Näin ollen olisi järkevää ottaa tavoitteeksi, että kymmensormijärjestelmän opetus huomioidaan uusia opetussuunnitelmia tehtäessä. Varsinainen opetussuunnitelmien uudistamistyö käynnistyy kevätlukukaudella Opetusjohtajan ehdotus Kymmensormijärjestelmän opetus huomioidaan viimeistään uusia opetussuunnitelmia tehtäessä. Mikäli kymmensormijärjestelmän opetusta halutaan kiirehtiä, jää parhaaksi vaihtoehdoksi kymmensormijärjestelmän opetus kerhotoimintana. Siten voisimme aloittaa opetuksen jopa tämän lukuvuoden aikana. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. SIVVLK 59 Sivistysvaliokunta Valmistelija: sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka, suvi-paivikki.hiipakka(at)sipoo.fi Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta antaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle vastauksenaan aloitteeseen suomen- ja ruotsinkielisen koulutusjaoston antaman vastauksen. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi sivistysvaliokunta ehdottaa, että opetustoimi hakee ns. pilottikoulua tai -kouluja, jotka voisivat kokeilla 10-sormijärjestelmän opetusta esimerkiksi kerhotoimintana. KH 378 Kunnanhallitus Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus merkitsee sivistysvaliokunnan antaman vastauksen tiedoksi ja antaa asian valtuustolle tiedoksi ja esittää, että aloite on