Asunto Oy Juhannusrinne Parolantie 3, 02200 Espoo VESIKATON KUNTOTUTKIMUS Kilpailutus 06400 Porvoo www.innocate.fi
2(31) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Työn tilaaja... 3 1.2 Yhteyshenkilö... 3 1.3 Kohteen tiedot... 3 1.4 Tutkimuksen suorittaja... 3 1.5 Tutkimuksen ajankohta ja sää... 3 1.6 Tutkimuksen sisältö... 3 1.7 Käytetyt mittarit... 3 1.8 Rajaukset kohteessa... 3 2. KOHTEEN PERUSTIEDOT... 4 2.1 Kiinteistö... 4 2.2 Vesikattorakenne (pääpiirustuksen mukaan)... 4 2.3 Vesikate... 4 2.4 Sadevesijärjestelmä... 4 2.5 Läpiviennit... 4 2.6 Kattoturvatuotteet... 4 2.7 Taustaa... 4 3. HAVAINNOT JA KOMMENTIT... 5 3.1 Tuuletus ja yläpohjan rakenteet... 5 3.2 Huoneiston G 13 vuotokohta ja aluskate yleensä... 6 3.3 Vesikate... 7 3.4. Läpiviennit... 8 3.5 Sadevesijärjestelmä... 8 3.6 Kattoturvatuotteet... 8 3.7 Lähteet... 9 4. YHTEENVETO JA KORJAUSTOIMENPITEET... 9 4.1 Yhteenveto... 9 4.2 Korjaustoimenpiteet... 9 4.3 Kustannusarvio... 9 5. KUVASIVUT... 10
3(31) 1. YLEISTÄ 1.1 Työn tilaaja As. Oy Juhannusrinne c/o Matinkylän Huolto Oy Matinkatu 22 02230 ESPOO 1.2 Yhteyshenkilö Projektipäällikkö Markku Kuusjoki gsm: 050 304 3693 email: markku.kuusjoki@matinkylanhuolto.fi 1.3 Kohteen tiedot As. Oy Juhannusrinne, Parolantie 3, 02200 Espoo 1.4 Tutkimuksen suorittaja Jaakko Suvinen 1.5 Tutkimuksen ajankohta ja sää 3.12.2009 Poutaa, lämpötila +0,6 C ja suhteellinen kosteus 79 %. 1.6 Tutkimuksen sisältö Kuntotutkimus perustui saatavilla olleisiin vanhoihin suunnitelma-asiakirjoihin, paikan päällä tehtyihin silmämääräisiin havaintoihin ja tilaajan antamiin ennakkotietoihin. 1.7 Käytetyt mittarit Pintakosteusmittari, Exotek Instruments MC 160SA Lämpötilan- ja kosteuden mittari, Testo 625 1.8 Rajaukset kohteessa -
4(31) 2. KOHTEEN PERUSTIEDOT 2.1 Kiinteistö Tarkastettu kohde on 1984 valmistunut kiinteistö, joka koostuu viidestätoista (15) paritalosta ja yhdestä (1) erillistalosta. Neljä(4) taloista on kaksikerroksisia ja loput yksikerroksisia. 2.2 Vesikattorakenne (pääpiirustuksen mukaan) Yläpohjarakenteena on käytetty seuraavaa rakennetta: Katelevy Ruoteet 50x100 mm, k 1100 Muovikartonkinen aluskate (panssari) Kattokannattajat(NR-ristikot) 45 x120 mm, k 900 Yläpohjan tuuletustila Yläpohjan eristeet 50+200 mm (50+150 mm, talot M-P) Höyrynsulku Harvalaudoitus (ontelolaatta, talot M-P) Kipsilevy 2.3 Vesikate Kiinteistön vesikatteena on kuitusementtilevy (varttikate). Kattojen kaltevuus on 1:5. Vesikattojen pinta-ala on noin 4250 m2, josta varastokoppien osuus on noin 270 m2 ja autokatosten noin 360 m2. 2.4 Sadevesijärjestelmä Sadevesien poisto on toteutettu vesikaton ulkopuolisin 5 kantikkain riippuvesikouruin, joissa on ulkopuoliset kannakkeet. Syöksytorvet ovat malliltaan kantikkaat 75x100 mm. Sadevesijärjestelmä on uusittu muutama vuosi sitten. 2.5 Läpiviennit Katoilla on IV- hormeja, viemärin tuuletusputkija ja kattoluukkuja. Muutamalla katolla on myös tulisijan hormi ja lisäksi P-talon katolla on antenniputki. 2.6 Kattoturvatuotteet Vesikatoille kulku on järjestetty rakennusten päätyihin asennettuja talotikkaita pitkin. Katoilla ei ole kattosiltoja, lapetikkaita eikä lumiesteitä laisinkaan. 2.7 Taustaa Tilaajan antamien ennakkotietojen perusteella vettä oli vuotanut tuulisen ja sateisen viikonlopun 3-4.10.2009 aikana huoneiston G 13 kirjastohuoneiston sisäkatosta ulkoseinälinjan läheltä. Vuoto oli lakannut sunnuntaina, kun sade ulkona lakkasi. Vesivuodon aiheuttajaa oli tutkittu Matinkylän Huollon toimesta 5.10.2009, josta on laadittu muistio. Muistiossa todettiin seuraavaa: sisäkatossa havaittiin halkeama, jonka ympärillä oli kohonneita kosteusarvoja vesikatolla ja yläpohjassa ei havaittu poikkeamia julkisivussa olevan tiilimuurauksen ja puupaneelin yhdistävä katkaisupelti on puutteellinen
5(31) 3. HAVAINNOT JA KOMMENTIT 3.1 Tuuletus ja yläpohjan rakenteet Kiinteistön yläpohjan rakenne on kattotyypille tyypillinen, tuuletettavaksi suunniteltu loiva varttikatto. Kuva 2. Piirros 1 Kattojen tuuletuksen sisäänottoaukkojen yhteenlaskettu pinta-ala vastaa juuri ja juuri 2 promillen sääntöä(taulukko 1), mutta poistoilma-aukot ovat liian pienet. Kuvat 3-4. Koska aluskate on asennettu harjalta umpeen, niin poistoilma pitäisi huolehtia päätysäleikköjen tai alipainetuulettimien kautta. Kuva 5. Taulukko 1.
6(31) Yläpohjan puutavara on hyväkuntoista ja eristepaksuus vastaa pääosin ilmoitettua. Muutamassa talossa eristeet on painunut yläpohjassa liikkumisen vuoksi. Eristeissä on näkyvissä hiirien aiheuttamia kulkureittejä. Kuvat 6-8. Huoneistojen välisissä osastoivissa palokatkoissa on pieniä puutteita, lähinnä Gyproc levyjen osalta. Kuvat 9-10. 3.2 Huoneiston G 13 vuotokohta ja aluskate yleensä Huoneiston G 13 kohdalla takapihan räystäälle oli asennettu muovia. Yläpohjassa oli näkyvissä uusittuja yläpohjan eristeitä. Kuvat 11-12. Huoneiston kohdalla olevat aluskatteet ovat vettyneet vuosien saatossa ja menettäneet muotonsa monin paikoin. Kuva 13. Niiden keskinäinen limitys on puutteellinen, eikä vastaa enää valmistajan ohjeita.(piirros 2) Vaikka varttilevyjen valmistaja suosittelee kartonkisen aluskatteen käyttöä, niin kokemus on osoittanut sen heikkouden, niin kuin tässäkin katossa on nähtävissä. Piirros 2. Katon harjalla, harjakappaleiden ja kattolevyjen välissä ei ole käytetty tiivistettä (piirros 3), jolloin kaikki roskat ja vesi pääsee tuulella aluskatteiden päälle. Kuva 14. Piirros 3.
7(31) Roskat tukkivat osittain veden vapaata virtaamista aluskatteen päällä ja näin lisäävät myös aluskatteen vettymistä ja rikkoutumista. Asia korostuu, koska aluskatteen ja ruoteiden välissä ei ole käytetty tuuletusrimoja. Kuva 15. Aluskate on repeytynyt muutamasta kohtaa eri rakennusten katoilla. Lisäksi kaikkien läpivientien (iv-hormit, tuuletusputket ym.) kohdalla aluskate on puhkaistu, eikä liitosta ole tehty tiiviiksi. Tästä seuraa se, että kovalla tuulella veden päästessä harjalta aluskatteen päälle, se etenee esteettä yläpohjan rakenteisiin. Kuvat 16-18. 3.3 Vesikate Vesikattojen kaltevuus katemateriaalin suhteen on suosituksiin (taulukko 2) nähden aivan rajoilla. Kuva 19. Koska katelevyt ovat valmistuneet ennen vuotta 1989, niissä on suurella todennäköisyydellä käytetty sidosaineena asbestia, jolloin niiden huolto- sekä purkutöissä pitää käyttää asianmukaisia suojavarusteita. Taulukko 2. Tutkimuspäivänä katelevyt olivat osittain kuurassa, mutta näkyviltä osin itse levyt ovat tyydyttävänkuntoisia. Yhtään halkeamaa en löytänyt, mikä onkin aika tyypillistä tämän ikäluokan levyissä (asbestilevyt kestävät paremmin, kuin nykyiset.) Levyjen pinnassa esiintyy vähäisissä määrin kasvustoa ja lisäksi levyjen väripinta on kulunut osittain pois. Kuva 20. Levyjen kiinnityksessä on käytetty kierrenauloja, jotka ovat osittain nousseet ylös. Ylösnousseiden naulojen alla olevat tiivisteprikat eivät enää tiivistä kiinnitysreikiä. Kuva 21. Osa rakennusten sekä autokatosten katoista on hyvinkin roskaisia. Katolla olevat roskat sekä sammal pitävät ko. alueet pidempään märkänä, joka heikentää katelevyjä. Kuvat 22-23. Lähes kaikilla yksikerroksisilla katoilla on ylimääräistä tavaraa. Irrallisilla katelevyillä ja muilla tarvikkeilla on todennäköisesti suojattu huoneistojen ja varastokoppien välinen aukko sateelta. Irralliset tavarat vaarantavat alla olevat ihmiset, jos lumet liikuttavat niitä. Myös veden virtaus vesikouruihin näillä alueilla on osittain estynyt. Kuva 24.
8(31) 3.4. Läpiviennit Kaikissa läpivienneissä on käytetty tehdasvalmisteisia valmiiksi katteen muotoon prässättyjä muovisia juurikappaleita. Kattoluukkujen alakehyksistä puuttuvat tukipuut, jolloin ne vaurioituvat niihin varatessa painon yläpohjaan mennessä. Luukuista puuttuvat myös kiinnitysketjut. Kuva 25. Aluskatteen liitos on tehty virheellisesti, jolloin vesi pääsee raosta yläpohjaan. Kuva 26. IV-hormien vierellä oli jäätynyttä vettä. Kannen avauksen jälkeen havaittiin, että hormista puuttui ns. välikansi, joka estäisi kondensoituneen veden pääsyn hormin eristeisiin. Kuvat 27-29. Hormien ja kattoluukkujen yläpuolelta puuttuvat taustakaadot, joita ei ole voitu tehdä käytettäessä tehdasvalmisteisia läpivientikappaleita. Läpivientien taakse kertyy roskia. Kuva 30. Muutama tulisijan hormi on asennettu väärin käyttämällä kaulusta, joka on limiliitoksella ns. vastakarvaan veden virtaukseen nähden. Kuvat 31-32. Viemärin tuuletusputkien juurista puuttuvat lämpömanttelit, jotka estävät jäätymisen aiheuttamaa vauriota. Kuva 33. P-talon katolla olevat antenniputkien juurien läpivientikaulukset ovat toteutettu huonosti. Kuva 34. 3.5 Sadevesijärjestelmä Vesikourut on toteutettu harvinaisen siististi. Kourun kulmat on viimeistelty hyvin ja lisäksi kouruissa näytti olevan riittävät kaadot. Kuvat 35-36. Osassa kouruista oli runsaasti roskia, jotka estävät veden vapaata virtausta. Kuva 37. Syöksytorvet ovat hyväkuntoiset. Auenneita takasaumoja ei havaittu. Torvien ulosheittäjät ovat asennettu pääsääntöisesti oikealle korkeudelle. Kuva 38. 3.6 Kattoturvatuotteet Talotikkaiden asennuskorkeus on määräysten mukainen. Kuva 39. Tikkaisiin on asennettu räystästuet, jotka tukevoittavat tikkaita huomattavasti. Tuet pienentävät myös jalkojen kiinnityspisteiden kuormitusta. Tikkaiden yläkaaret on kiinnitetty kattoon käyttäen kattosillan alusrautaa. Kaarien kiinnitys oli pääsääntöisesti kunnossa, mutta parissa kohdassa kiinnitysruuvit oli korkannut irti. Kuvat 40-41. L-talon seinätikkaiden paikka on väärä, koska katolle siirtyminen tapahtuu vaarallisesti. Piipun kylkeen asennettu lautasantenni estää suoran poistumisen, joten katolle menijä joutuu siirtymään yläkaarien ulkopuolelta katolle. Kuva 42. Kiinteistön katoilta puuttuvat kattosillat ja lapetikkaat kokonaan. Kuva 43. (Katolla sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on järjestettävä tarkoituksenmukainen, katkeamaton kulkutie. Kattokulkutien eri osien etäisyys toisistaan on enintään 400 mm.) Kattosilta olisi hyvä asentaa koko rakennuksen matkalle, mikä olisi hyvä tapa esim. vesikourujen puhdistuksen ja mahdollisen lumen pudotuksen kannalta. Katoilta puuttuvat myös lumiesteet kokonaan. Tarve on lähinnä M-P talojen sisäänkäyntien puolelle. Kuva 44. (Lumieste tarvitaan katolla karkeapintaisella katteella, kun katto on jyrkempi kuin1:4 ja sileäpintaisella katteella, kun katto jyrkempi kuin 1:8.)
9(31) 3.7 Lähteet 1. Vesikaton kaltevuudet, katteen valinta RT 85-10141 2. Varttikato, asennusohjeet, Cembrit Oy 3. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, RIL 107-2000 4. RakMk Kosteus, C2 5. RakMK Rakennusten käyttö- ja huoltoturvallisuus, F2 6. Vesikaton turvavarusteet, RT 85-1070 7. Rakennusten suojapellitykset, RT 80-10632 8. Metalliset sadevesijärjestelmät, RT 85-10596 9. RakMK Rakennusten paloturvallisuus, E1 4. YHTEENVETO JA KORJAUSTOIMENPITEET 4.1 Yhteenveto aluskatteet ovat huonokuntoiset ja niiden liitos läpivientien on huono yläpohjan tuuletus on puutteellinen yläpohjan eristepaksuus on nykymääräyksiin nähden pienehkö palokatkoissa on puutteita vesikatot on toteutettu minimikallistuksin katemateriaalin nähden katelevyt ovat kokonaisuutena vielä tyydyttävänkuntoiset kiinnitysnaulat ovat osittain löystyneet kattojen harjalinja on tiivistämättä osalla katoista on huomattavasti roskia kattoluukuista puuttuvat tukipuut iv-hormeista puuttuvat välikannet muutama läpivienti on liitetty varttilevyyn virheellisesti tuuletusputkista puuttuvat lämpömanttelit sadevesijärjestelmä on hyväkuntoinen osassa kouruista on roskaa rakennuksista puuttuvat kattosillat, lapetikkaat ja lumiesteet kokonaan 4.2 Korjaustoimenpiteet Katon uusinta ei olisi vielä tarpeen varttilevyjen tyydyttävän kunnon vuoksi, mutta jos vesivuodot halutaan varmuudella kuriin, niin aluskate täytyy uusia. Aluskatteen uusinta ilman levyjen poistoa ei onnistu, jolloin ei vanhoja levyjä ole kustannustehokasta laittaa takaisin paikoilleen. Jos kattoremonttia halutaan siirtää, voidaan vesivuodon riskiä pienentää merkittävästi asentamalla harjalinjaan tuulettuva tiiviste. (piirros 3) Yläpohjan tuuletusta voidaan parantaa asentamalla säleiköt (piirros 1) päätykolmioihin tai alipainetuulettimet harjalinjaa. 4.3 Kustannusarvio Vesikatteen uusinta maksaa 340-390.000 (Alv 22%), toteutusratkaisuista riippuen. Harjatiivisteen ja tuuletussäleikköjen asennus maksaa noin 13.000 (Alv 22%). Porvoossa 7.1.2010 Jaakko Suvinen
10(31) 5. KUVASIVUT Kuva 1. Kuva 2.
11(31) Kuva 3. Kuva 4.
12(31) Kuva 5. Kuva 6.
13(31) Kuva 7. Kuva 8.
14(31) Kuva 9. Kuva 10.
15(31) Kuva 11. Kuva 12.
16(31) Kuva 13. Kuva 14
17(31) Kuva 15 Kuva 16
18(31) Kuva 17 Kuva 18
19(31) Kuva 19. Kuva 20.
20(31) Kuva 21 Kuva 22.
21(31) Kuva 23. Kuva 24.
22(31) Kuva 25. Kuva 26.
23(31) Kuva 27. Kuva 28.
24(31) Kuva 29. Kuva 30.
25(31) Kuva 31. Kuva 32.
26(31) Kuva 33. Kuva 34.
27(31) Kuva 35. Kuva 36.
28(31) Kuva 37. Kuva 38.
29(31) Kuva 39. Kuva 40.
30(31) Kuva 41. Kuva 42.
31(31) Kuva 43. Kuva 44.