Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta 2009/2010 18.5.2011 Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto Tutkija Glenn Gassen
Esityksen sisältö 1. Pikakatsaus Espoo-strategiaan 2. Espoo-strategian ja monikulttuurisuusohjelman suhde 3. Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta 2009/2010 4. Kysymyksiä ja keskustelua
Henkilöstö Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstö- ja osaamisrakenne Jatkuva parantaminen Henkilöstön työhyvinvointi Maahanmuuttajataustainen henkilöstö Kaupungin harjoittelu- ja työmahdollisuudet Palvelujen järjestäminen Palvelujen järjestäminen ja palveluvalikoima Palveluverkon toimivuus Sähköiset asiointi- ja neuvontapalvelut Sisäisten palvelujen tehokkuus Palvelujen arviointivälineet Kestävä kehitys Asiakas ja kaupunkilainen Asuinalueiden ja kaupunkikeskusten turvallisuus Palvelujen ja asuinalueiden kehittämiseen osallistuminen Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointi Maahanmuuttajien kotoutuminen Sähköinen asiointi Asukastyytyväisyys Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Kansainvälisiä tutkijoita ja opiskelijoita houkutteleva kampusverkosto Asunto- ja tonttitarjonta Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto -kokonaisuus Joukkoliikenne Otaniemen innovaatioympäristö Elinvoimaisuus ja kaupunkirakenteen eheys Tieteen, taiteen ja talouden yhdistämisen vetovoima Yritystoiminnan kasvu Talous Toimintamenojen hallinta Tuottavuuden paraneminen Vuosikatteen rahoitusosuuden säilyminen investoinneissa Lainamäärän kasvun hallinta Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaus
Monikulttuurisuusohjelmaa koskeva strategian tulostavoite 2010 Strategian valtuustokauden tavoite: Maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti ja asuinalueita eheyttävästi ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kasvanut Kaupungin taloussuunnitelman 2010-2012 tulostavoite: Kaupungin monikulttuurisuusohjelman toimeenpanosta on huolehdittu nimeämällä ohjelman tavoitteille toimialoittain vastuutahot ja seuraamalla niiden toteutumista Vuoden 2011 mittari/arviointikriteeri: Monikulttuurisuusohjelman 23 tavoitteesta 18 (78 %) on kehittynyt myönteiseen suuntaan
Henkilöstö Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstö- ja osaamisrakenne Jatkuva parantaminen Henkilöstön työhyvinvointi Maahanmuuttajataustainen henkilöstö Kaupungin harjoittelu- ja työmahdollisuudet Palvelujen järjestäminen Palvelujen järjestäminen ja palveluvalikoima Palveluverkon toimivuus Sähköiset asiointi- ja neuvontapalvelut Sisäisten palvelujen tehokkuus Palvelujen arviointivälineet Kestävä kehitys Asiakas ja kaupunkilainen Asuinalueiden ja kaupunkikeskusten turvallisuus Palvelujen ja asuinalueiden kehittämiseen osallistuminen Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointi Maahanmuuttajien kotoutuminen Sähköinen asiointi Asukastyytyväisyys Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Kansainvälisiä tutkijoita ja opiskelijoita houkutteleva kampusverkosto Asunto- ja tonttitarjonta Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto -kokonaisuus Joukkoliikenne Otaniemen innovaatioympäristö Elinvoimaisuus ja kaupunkirakenteen eheys Tieteen, taiteen ja talouden yhdistämisen vetovoima Yritystoiminnan kasvu Talous Toimintamenojen hallinta Tuottavuuden paraneminen Vuosikatteen rahoitusosuuden säilyminen investoinneissa Lainamäärän kasvun hallinta Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaus
Henkilöstö Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä Monikulttuuristen työyhteisöjen määrä Maahanmuuttajien osuus esimiehistä ja asiantuntijoista Etnistä syrjintää ei esiinny Palvelujen järjestäminen Maahanmuuttajien työllisyyden huomiointi hankinnoissa PKS-yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa Monikielisen sähköisen tiedotuksen kehittäminen Asiakas ja kaupunkilainen Maahanmuuttajien neuvontapalveluita kehitetään Lasten oman äidinkielen osaamisen vahvistuminen Maahanmuuttajille tarjotaan asumisneuvontaa Lasten suomen/ruotsin osaamisen vahvistuminen Asuinalueet kehittyvät tasapainoisesti & segregaatiota ehkäistään Maahanmuuttajien osallistuminen perhevalmennukseen Maahanmuuttajaperheiden ja koulun yhteistyön kehittäminen Työväenopisto tarjoaa kotoutumista edistävää koulutusta Maahanmuuttajien siirtyminen 2. asteen koulutukseen Aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin osaaminen vahvistuu Nuorisotoimi tukee maahanmuuttajanuorten kotoutumista Kotoutumista edistäviä järjestöjä ja yhteisöjä tuetaan Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Maahanmuuttajien työllisyyden kasvua edistetään Maahanmuuttajien yrittäjyyttä tuetaan Kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu ja viihtyminen KV-osaajien juurtuminen sosiaalisten verkostojen avulla
Muutamia ajatuksia ohjelman seurannasta Ohjelma on valmisteltu koko valtuustokautta varten Seurannan kohteena monikulttuurisuusohjelman 23 tavoitteen omat mittarit sekä ohjelmassa erikseen mainittu maahanmuuttajien huono-osaisuuden mittari Monet mittareista ovat uusia Osa osoittautuu varmasti toimiviksi, osa ehkä ei Uusia ajatuksia ja toimintatapoja ei synny, jos epäonnistumista pelätään liikaa Tässä esityksessä esiteltävät vuosien 2009/2010 tiedot ovat pohjatietoja, joihin tulevien vuosien kehitystä voi verrata Osa mittareista antaa yhdeltä vuodelta sattumanvaraisia tuloksia, mutta tarjoaa jatkossa kiinnostavaa tietoa asioiden kehityksestä
1. Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä Tavoite: Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista Seurantamittari: Muunkielisen henkilöstön osuus kaupungin työntekijöistä suhteessa muunkielisten kaupunkilaisten väestöosuuden kehitykseen. 12/2010: Osuus henkilöstöstä 3,6 %, väestönosuus 9,4 % (13 611 kaupungin työntekijää / 493 muunkielistä) Viralliseen henkilöstön henkilöstömäärään eivät kuulu lyhytaikaiset sijaiset (raja n. 12 työpäivää), työllistetyt, palkattomat harjoittelijat, alle 50 %:n työaikaa tekevät
1. Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä % 10 Muunkielisten osuus henkilöstöstä, kaikista palvelussuhteissa olleista ja väestöstä 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2009 2010 2011 2012 henkilöstöstä (joulukuu) kaikista palvelussuhteissa olleista (joulukuu) väestöstä (31.12.)
1. Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä Muunkielisten osuus henkilöstöstä ja väestöstä 2005-2020 (31.12.) toteutunut ennuste
2. Monikulttuuristen työyhteisöjen osuus Tavoite: Kaupungin monikulttuuristen työyhteisöjen määrä kasvaa. Seurantamittari: Niiden työyhteisöjen osuus, joissa työskentelee ainakin yksi muunkielinen työntekijä. 12/2010: 15,5 % (219 / 1413 työpistettä) Työpisteiden jaottelu on kaupungin mm. palkanlaskennan käyttämän kaupungin organisaation virallisen jaottelun mukainen Työpisteitä ovat mm. päiväkoti, koulu ja neuvola Muunkielisten työntekijöiden seurantaan käytetään samoja kriteereitä kuin tavoitteen nro.1 kohdalla
2. Monikulttuuristen työyhteisöjen osuus % 20 Työyhteisöjen osuus, joissa työskentelee ainakin yksi muunkielinen työntekijä 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2009 2010 2011 2012
3. Maahanmuuttajien määrä esimiehistä ja asiantuntijoista Tavoite: Myös esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelee maahanmuuttajataustaisia henkilöitä Seurantamittari: Esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien muunkielisten määrä 12/2010: 180 henkilöä asiantuntijanimikkeille ei ole vakiintunutta luokittelua, joten tässä huomioitu esimiesaseman lisäksi mahdollisuus hyödyntää korkeakoulutuksen tuomaa asiantuntemusta Nimikkeitä mm.: erikoiskirjastovirkailija, erityisluokanopettaja, erityisopettaja, lastentarhaopettaja, lukion lehtori, luokanopettaja, rehtori, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, terveyskeskuslääkäri, pää- ja sivutoimiset tuntiopettajat, työterveyslääkäri, vastaava ohjaaja, verkkotiedottaja
3. Maahanmuuttajien määrä esimiehistä ja asiantuntijoista 300 Esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien muunkielisten määrä 250 200 150 100 50 0 2009 2010 2011 2012
4. Etninen syrjintä Tavoite: Kaupungin organisaatiossa ei esiinny etnistä syrjintää Seurantamittari: Kunta 10-tutkimuksessa esiin tulleiden, etnistä syrjintää kokeneiden työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä. Kaikilta Espoon kaupungin työntekijöiltä kysyttiin: Esiintyykö työpaikallasi syrjintää seuraavista syistä? [ ] - etnisen taustan perusteella Kyllä: 4,32 % vuonna 2010
4. Etninen syrjintä % 10 9 Etnisen syrjinnän osuus Kunta 10-tutimuksen mukaan ja muunkielisten osuus henkilöstöstä etninen syrintä (kyllä, % vastauksista) muunkielisten osuus henkilöstöstä 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2004 2006 2008 2010
5. Maahanmuuttajien työllisyyden huomiointi hankinnoissa Tavoite: Kaupungin hankintoja tehtäessä huomioidaan maahanmuuttajataustaisen väestön työllisyyteen liittyvät näkökohdat Seurantamittari: Niiden hankintasopimusten vuosittainen määrä, joihin tietoisesti tehdyillä kirjauksilla edistetään maahanmuuttajien työllistymistä ja yhdenvertaista työelämää. 2010: Vuonna 2010 ei tehty ko. asioita huomioivia hankintasopimuksia Sosiaalisesti kestävän kehityksen hankintakriteerejä valmistellaan kaupunginhallitukselle 14.12.2010 Kaupungin ja TE-toimiston väliseen yhteistyösopimukseen kirjataan määrälliset tavoitteet vuosittain. Vuonna 2011 tavoitteena 1 hankinta/toimiala.
6. Pääkaupunkiseudun yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa Tavoite: Kaupunki edistää yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa kotoutumista edistävien palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä Mittari: Konkreettisten kotoutumista edistävään palvelutuotantoon tai henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvien yhteistyömuotojen ja -hankkeiden määrä. 2010: Yhteensä 11 yhteishanketta Kanuuna, NEO-Seutu, Mukaan! hanke, NEO-Selma/Infopankki, Kotouttamisen seudullisten ja alueellisten verkostojen vahvistaminen, Kamut-hanke, Kotoraide-hanke, kaupunginmuseoiden maahanmuuttajahanke, Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteistyössä, metropolipolitiikan aiesopimus, maahanmuuttajien yrityspalveluiden kehittäminen
6. Pääkaupunkiseudun yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa 12 Pääkaupunkiseudun yhteistyön hankkeita maahanmuuttajien kotouttamisessa 10 8 6 4 2 0 2009 2010 2011 2012
7. Monikielisen sähköisen tiedotuksen kehittäminen Tavoite: Kaupungin sähköinen tiedotus vastaa aiempaa paremmin muunkielisten kaupunkilaisten tarpeisiin Mittari: Kaupungin muunkielisten internet-sivujen ja maahanmuuttajasivujen sekä Infopankin Espoo-sivustojen käyttäjämäärät 2010: Keskimääräinen kuukausittainen erillisten kävijöiden määrä: Kaupungin englanninkieliset sivut: 5618 Kaupungin maahanmuuttajasivut: 672 Infopankin Espoo-sivusto: 1063
7. Monikielisen sähköisen tiedotuksen kehittäminen 8000 Muunkielisten internet-sivujen keskimääräinen käyttäjämäärät 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2009 2010 Espoon englanninkielisten sivujen erilliset kävijät (keskimääräinen/kuukausittain) Espoon maahanmuuttajasivujen erilliset kävijät (keskimääräinen/kuukausittain) Infopankin Espoo-sivustojen erilliset kävijät (keskimääräinen/kuukausittain)
8. Maahanmuuttajien osallistuminen perhevalmennukseen Tavoite: Maahanmuuttajaperheet osallistuvat perhevalmennukseen aiempaa aktiivisemmin Mittari: Muunkielisten osuus perhevalmennukseen osallistuvista ensimmäistä lasta odottavista perheistä 2010: Espoon keskuksen alueen arvio: - Suomen kieltä taitamattomat perheet valmennetaan yksilövastaanotoilla - Käytössä on englanninkielinen synnytys-dvd ja synnytyssairaalatutustuminen - Osa perheistä käy työväenopiston englanninkielisen valmennuksen - Kaksikielisistä (suomi, muu kieli) pariskunnista noin 50 % osallistuu perhevalmennukseen - Tuleva seurantajärjestelmä (AvoHilmo) käyttöönotto mahdollistaa aikanaan tilastollisen seurannan.
9. Lasten oman äidinkielen osaamisen vahvistuminen Tavoite: Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oman äidinkielen osaaminen vahvistuu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Mittari: Niiden muunkielisten lasten ja nuorten osuus, jotka osallistuvat esiopetuksen tai perusopetuksen oman äidinkielen opetukseen 2010: 50,8 % Esiopetuksen piirissä oli 305 muunkielistä lasta, joista 62, eli 20,3 % osallistui oman äidinkielen opetukseen. Suomenkielisessä perusopetuksessa oli vuoden 2010 lopussa 2247 muunkielistä oppilasta. Heistä 1234 (55%) osallistui oman äidinkielen opetukseen.
9. Lasten oman äidinkielen osaamisen vahvistuminen % 70 60 Muunkielisten osuus, jotka osallistuvat esiopetukseen tai perusopetukseen oman äidinkielen opetukseen 2009 2010 2011 2012 50 40 30 20 10 0 esiopetus perusopetus yleensä
10. Lasten suomen/ruotsin osaamisen vahvistuminen Tavoite: Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten suomen ja ruotsin kielen osaaminen vahvistuu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Mittari: Suomi toisena kielenä -opetukseen ja ruotsi toisena kielenä -opetukseen oppilasta kohden käytettyjen resurssien määrä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa 2010: Perusopetuksessa suomi toisena kielenä opetusta käytettiin 5343 tuntia viikossa, keskimäärin 2,77 tuntia viikossa/s2 -oppilas. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa työskentelee 10 suomi toisena kielenä lastentarhanopettajaa, joiden tehtävänä on tukea koko päivähoidon henkilöstöä suomi toisena kielenä opetuksen suunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Jokaiselle suomea toisena kielenä puhuvalle lapselle tehdään kaksikielisyyden suunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tiedot vuodelta 2009 ei ole vertailukelpoista.
11. Maahanmuuttajaperheiden ja koulun välinen yhteistyö Tavoite: Maahanmuuttajaperheiden ja koulun välinen yhteistyö paranee Mittari: Maahanmuuttajaperheiden ja koulun välisen yhteistyön edistämiseksi on laadittu kehittämissuunnitelma ja sen toimeenpanosta on huolehdittu kaikissa kouluissa. 2010: Kehittämissuunnitelman laatiminen käynnistyi syyslukukaudella 2010 ja etenee seuraavasti: 25.5. työryhmän työskentelypäivässä, jossa suunnitelma viimeistellään 8.6. suunnitelma käsitellään SUKOn johtoryhmässä johtoryhmälle esitetään, että suunnitelma lähetetään kaikille kouluille lukuvuosisuunnitelman laatimista koskevan ohjeistuksen yhteydessä ja kouluille annetaan ohjeet suunnitelman toimeenpanosta.
12. Maahanmuuttajien siirtyminen toisen asteen koulutukseen Tavoite: Maahanmuuttajataustaiset nuoret siirtyvät toisen asteen opintoihin Mittari: Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien muunkielisten espoolaisten nuorten osuus 2008: 78,9 % Tiedot koulutuksen ulkopuolelle jäävistä nuorista saadaan tilastokeskukselta kahden vuoden viiveellä Vuoden 2009 tiedot saadaan kesäkuussa 2011 Osa nuorista on jatkanut peruskoulun jälkeen muussa kuin toisen asteen koulutuksessa (esim. nuorille maahanmuuttajille suunnatussa NUMA:ssa)
12. Maahanmuuttajien siirtyminen toisen asteen koulutukseen % 80 Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien muunkielisten espoolaisten nuorten osuus 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2008 2009 2010
13. Nuorisotoimen tuki kotoutumiselle Tavoite: Nuorisotoimi tukee maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumista Mittari: Nuorisotoimen maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden osuus yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetuista nuorista verrattuna muunkielisten osuuteen Espoon väestöstä 2010: Nuorisopalveluiden maahanmuuttajataustaisten osuus yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetuista nuorista oli 12 % vuonna 2010. Muunkielisten osuus Espoon 9-17-vuotiaiden väestöstä oli 7,6 % 1.1.2010. (Nuorisopalveluiden alueellisten palveluiden ikäskaala on 9-17-vuotiaat.)
13. Nuorisotoimen tuki kotoutumiselle % 14 Nuorisotoimen maahanmuuttajataustaisten osuus asiakkaista ja 9-17-vuotiaista asiakkaista 9-17-v. väestöstä (1.1.) 12 10 8 6 4 2 0 2009 2010
14. Neuvontapalvelut Tavoite: Maahanmuuttajien neuvontapalveluita kehitetään Mittari: Maahanmuuttajien neuvontapalveluiden asiakkaiden määrä 2010: 4 023 neuvontatapahtumaa 2010 alussa Laituri (Matinkylän toimintakeskus) ja kesäkuun alussa Veturi (Espoon keskuksen toimintakeskus) pistettiin kiinni Tilastoitujen neuvontatapahtumien määrä putosi viime vuonna dramaattisesti verrattuna vuoteen 2009, mutta In Espoo neuvontapisteen perustaminen oli suuri harppaus eteenpäin Palvelun keskittyminen yhteen toimipisteeseen parantaa todennäköisesti seurantatulosten vertailukelpoisuutta
14. Neuvontapalvelut Maahanmuuttajien neuvontapalveluiden asiakkaiden määrä 10000 8000 6000 4000 2000 0 2009 2010 2011 2012
15. Asumisneuvonta Tavoite: Maahanmuuttajille on tarjolla asumisen opastusta ja neuvontaa Mittari: Maahanmuuttajille suunnatun asumisneuvonnan vuosittainen määrä 2010: Asumisneuvontaan käytettiin n. 4,5 henkilötyövuoden työpanos Toimijoita: Kaupungin maahanmuuttajapalvelut (yksi vuosi), Ehjä Ry (yksi vuosi), Voimanpesä -hanke (yksi vuosi), Espoonkruunu Oy (10 kk), Espoon kaupunki/tuettu asuminen (4 kk), Espoon Diakoniasäätiö (1 kk), Espoon nuorisoasunnot (2 vkoa)
15. Asumisneuvonta 5 Asumisneuvontaan käytettiin henkilövuoden työpanos 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2009 2010 2011 2012
16. Asuinalueiden kehitys Tavoite: Asuinalueet kehittyvät tasapainoisesti ja asumiseen liittyvää segregaatiota ehkäistään Mittari: Mittaamisessa hyödynnetään väestötietoja, joissa Espoon alue on jaettu ruutuihin, joiden sivut ovat 250 metrin pituisia. Seurannan kohteena on niiden väestöruutujen muunkielinen väestö, jossa muunkielisiä on vähintään 10 ja heidän osuutensa väestöruudun asukkaista on vähintään 20 %. Mittarilla seurataan ko. ruutujen muunkielisen väestön osuutta kaikista Espoon muunkielisistä. 2011: 33,9 % 70 ruudussa asuu vähintään 10 muunkielistä ja niiden väestönosuus on yli 20 %. Niissä ruuduissa asuu 7 494 muunkielistä, eli 33,9 % kaikista muunkielisistä.
16. Asuinalueiden kehitys % 50 Muunkielisen väestön osuus ruudussa yli 20 % ja vähintään 10 henkeä 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 12/2008 12/2009 12/2010 12/2011
17. Työväenopiston kotoutumista edistävä koulutus Tavoite: Espoon työväenopisto tarjoaa maahanmuuttajille kotoutumista edistävää koulutusta Mittari: Työväenopiston maahanmuuttajakoulutuksen toteutunut tuntimäärä 2010: Työväenopiston järjesti maahanmuuttajille suunnattua koulutusta yhteensä 9279 tuntia, josta suomen ja ruotsin opetusta sekä kotoutumiskoulutusta oli 9049 tuntia.
17. Työväenopiston kotoutumista edistävä koulutus 10000 Työväenopiston maahanmuuttajakoulutuksen toteutunut tuntimäärä suomen ja ruotsin opetusta sekä kotoutumiskoulutusta muut 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2009 2010 2011 2012
18. Aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin osaaminen Tavoite: Maahanmuuttajataustaisen aikuisväestön suomen ja ruotsin kielen osaaminen vahvistuu Mittari: Maahanmuuttajille suunnatun suomen ja ruotsin kielen opetukseen opiskelijaa kohden käytettyjen resurssien määrä työväenopistoissa ja tämän kieliopetuksen ja kotoutumiskoulutuksen osallistujamäärät työväenopistoissa 2010: kieliopetuksen ja kotoutumiskoulutuksen bruttokustannukset olivat 358 euroa ja nettokustannukset 173 euroa per opiskelija. Opetukseen osallistui yhteensä 1704 kurssilaista, joista kieliopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen osallistui yhteensä 1577 kurssilaista.
18. Aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin osaaminen Maahanmuuttajille suunnatun suomen ja ruotsin kielen opetus työväenopistossa Osallistujamäärä Opiskelijaa kohden käytettyjen resurssien määrä 1800 kurssilaista kieliopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen kurssilaista muuhun opetukseen 400 350 2009 2010 2011 2012 1600 300 1400 1200 1000 800 250 200 150 600 400 200 0 2009 2010 2011 2012 100 50 0 bruttokustannukset opiskelijaa kohti (euro) nettokustannukset opiskelijaa kohti (euro)
19. Järjestöjen ja yhteisöjen tukeminen Tavoite: Kaupunki tukee maahanmuuttajien kotoutumista ja taustaltaan erilaisten väestöryhmien kohtaamista edistävää järjestöjen ja yhteisöjen toimintaa Mittari: Niiden kaupungin järjestöille, yhteisöille ja yhdistyksille myöntämien avustusten määrä, joilla edistetään kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita 2010: Yhteensä 21 avustusta Kulttuurilautakunta: 12 avustusta, Liikuntalautakunta: 2 avustusta, Nuorisolautakunta: 3 avustusta, Sosiaali- ja terveyslautakunta: 4 avustusta 53 740 euroa 30 600 euroa kulttuurilautakunta, 3 840 euroa liikuntalautakunta, 1 200 euroa nuorisolautakunta, 18 100 euroa sosiaali- ja terveyslautakunta
19. Järjestöjen ja yhteisöjen tukeminen 25 20 15 Avustuksien määrä 60000 50000 40000 30000 Avustuksien rahasummat sosiaali- ja terveyslautakunta nuorisolautakunta liikuntalautakunta kulttuurilautakunta 10 20000 5 10000 0 2009 2010 2011 2012 0 2009 2010 2011 2012
20. Työllisyys Tavoite: Kaupunki edistää maahanmuuttajien työllisyyden kasvua yhteistyössä valtion ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa Mittari: Maahanmuuttajien työttömyysaste Espoossa 12/2010: 9,2 % työtöntä 15-74-vuotiaista ulkomaalaisista Kyseessä on työttömien määrä suhteessa työikäisten (15-74 v) määrään, ei virallinen työttömyysaste Työttömien määrässä ei ole mitään ikärajaa (käytännössä muiden kuin työikäisten työttömien määrä on merkityksetön)
20. Työllisyys % 16 Työttömien osuus työikäisistä ulkomaalaisista (15-74v) 14 12 10 8 6 4 2 0 12/2004 12/2005 12/2006 12/2007 12/2008 12/2009 12/2010
21. Yrittäjyyden tukeminen Tavoite: Kaupunki tukee maahanmuuttajien yrittäjyyttä Mittari: Muunkielisten asiakkaiden vuotuinen määrä Espoon Seudun Uusyrityskeskuksessa 2010: 120 muunkielistä yhteensä 778 asiakasta, eli muunkielisten osuus 15,4 %
21. Yrittäjyyden tukeminen 140 Espoon Seudun Uusyrityskeskuksen muunkieliset asiakkaat % 16 Espoon Seudun Uusyrityskeskuksen muunkielisten asiakkaiden osuus 120 14 100 12 80 60 10 8 6 40 4 20 2 0 2009 2010 2011 2012 0 2009 2010 2011 2012
22. Kansainväliset opiskelijat Tavoite: Espoo on kansainvälisten opiskelijoiden kannalta houkutteleva ja viihtyisä opiskeluympäristö Mittari: Aalto-yliopiston, Laurean, Metropolian ja Omnian ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Espoossa sijaitsevissa toimipisteissä 20.9.2010: 2508 Aalto-yliopisto: 1037 Laurea: 391 Metropolia: 425 Omnia: 655
22. Kansainväliset opiskelijat Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Espoossa sijaitsevissa toimipisteissä (20.9.) 3000 Aalto-yliopisto Laurea AMK Metropolia AMK Omnia AK/AO 2500 2000 1500 1000 500 0 2009 2010 2011 2012
23. Kansainvälisten osaajien verkostoituminen Tavoite: Kansainvälisten osaajien ja heidän perheenjäsentensä juurtumista Espooseen tuetaan edistämällä sosiaalisen verkostoitumisen mahdollisuuksia Mittari: Keskeisten espoolaisia kansainvälisiä osaajia ja opiskelijoita palvelevien sosiaalisten verkostojen jäsenmäärä Palveluita kehitetään Otaniemi International Network - verkoston puitteissa osana seudullista NEO -hanketta. Verkoston jäsenmäärä 01/2011: 936
23. Kansainvälisten osaajien verkostoituminen 1200 Otaniemi International Network verkoston jäsenmäärä 1000 800 600 400 200 0 09/2009 2009/2010 2010/2011 2012
Maahanmuuttajien huono-osaisuus Asiakas ja kaupunkilainen -osio: Vaikka maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten sosio ekonomisen aseman kohentamiseen liittyviä toimia on vaikea typistää yhdeksi konkreettiseksi tavoitteeksi, on kehityksen seuraaminen tärkeää. Tämän ohjelman tavoitteisiin suoraan liittyvien seurantamittareiden lisäksi ohjelman toteutumisen seurannassa ja raportoinnissa kiinnitetään huomiota maahanmuuttajien huonoosaisuuden kehitykseen Mittari: Muunkielisten toimeentulotukea saavien osuus kaikista muunkielisistä kaupunkilaisista 2010: 25,9 % ulkomaalaisista oli toimeentulotuen piirissä. 3 965 ulkomaalaista oli toimeentulotuen asiakkaina vuoden aikana. Kaikkien ulkomaalaisten määrä oli 15 304 (1.1.2010). Suomalaisista 5,5 % sai toimeentulotukea vuonna 2010. Äidinkielen mukaan jaoteltua seurantatietoa ei ole saatavilla.
Maahanmuuttajien huono-osaisuus % 60 Vuoden aikana toimeentulotuen asiakkaina olleiden ulkomaalaisten osuus kaikista ulkomaalaisista 2009 2010 2011 2012 50 40 30 20 10 0 ulkomaalaisista ulkomaalaisista lapsista ulkomaalaisista aikuisista suomalaisista
Kuinka moni ohjelman tavoitteista on kehittynyt myönteiseen suuntaan? Vuoden 2011 mittari/arviointikriteeri: Monikulttuurisuusohjelman 23 tavoitteesta 18 (78 %) on kehittynyt myönteiseen suuntaan Kehittynyt myönteisesti: 14 kappaletta Kehittynyt kielteisesti: 5 kappaletta Ei vertailukelpoista tietoa: 4 kappaletta
Henkilöstö Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä Monikulttuuristen työyhteisöjen määrä Maahanmuuttajien osuus esimiehistä ja asiantuntijoista Etnistä syrjintää ei esiinny Palvelujen järjestäminen Maahanmuuttajien työllisyyden huomiointi hankinnoissa PKS-yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa Monikielisen sähköisen tiedotuksen kehittäminen Asiakas ja kaupunkilainen Maahanmuuttajien neuvontapalveluita kehitetään Lasten oman äidinkielen osaamisen vahvistuminen Maahanmuuttajille tarjotaan asumisneuvontaa Lasten suomen/ruotsin osaamisen vahvistuminen Asuinalueet kehittyvät tasapainoisesti & segregaatiota ehkäistään Maahanmuuttajien osallistuminen perhevalmennukseen Maahanmuuttajaperheiden ja koulun yhteistyön kehittäminen Työväenopisto tarjoaa kotoutumista edistävää koulutusta Maahanmuuttajien siirtyminen 2. asteen koulutukseen Aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin osaaminen vahvistuu Nuorisotoimi tukee maahanmuuttajanuorten kotoutumista Kotoutumista edistäviä järjestöjä ja yhteisöjä tuetaan Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Maahanmuuttajien työllisyyden kasvua edistetään Maahanmuuttajien yrittäjyyttä tuetaan Kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu ja viihtyminen KV-osaajien juurtuminen sosiaalisten verkostojen avulla
Kysymyksiä ja kommentteja?
Kiitos tarkkaavaisuudesta! teemu.haapalehto@espoo.fi (09) 816 83311 glenn.gassen@espoo.fi (09) 816 22505