Kotouttamisohjelman seurantatulokset vuodelta Teemu Haapalehto Maahanmuuttoasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 23.5.

Transkriptio

1 Kotouttamisohjelman seurantatulokset vuodelta 2018 Teemu Haapalehto Maahanmuuttoasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta

2 Esityksen sisältö 1. Espoon kotouttamisohjelmaan kirjatut, vuosittain raportoitavat taustatiedot 2. Kotouttamisohjelman seurantatiedot

3 Espoon kotouttamisohjelmaan kirjatut, vuosittain raportoitavat taustatiedot

4 Kotouttamisohjelman mukaan seurantatulosten lisäksi vuosittaisessa seurannassa luodaan katsaus: 1. vieraskielisen väestön kasvuun 2. työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen jonotusaikoihin 3. Espooseen muuttaneiden uusien humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien määrään 4. vapaan sivistystyön maahanmuuttajille suunnatun kielikoulutuksen tarjontaan kiinnitetään erikseen huomiota kotona lastaan hoitavien vanhempien kielikoulutukseen, jonka saatavuus on tärkeä sukupuolten välisen tasa-arvon kysymys

5 Suurimpien kieliryhmien kehitys Espoon 10 puhutuinta vierasta kieltä henkilöä venäjä viro arabia englanti somali kiina albania kurdi persia vietnam

6 Vuonna 2035 Espoon vieraskielisten määrän ja väestöosuuden ennustetaan olevan ikäryhmittäin 0-6-vuotiaat 34,3 %, (2018: 5 400) 7-15-vuotiaat 34,1 %, (2018: 5 000) vuotiaat 34,4 %, (2018: 1 800) vuotiaat 37,4 %, (2018: ) vuotiaat 34,4 %, (2018: ) Kaikki kaupunkilaiset 29,9 % (2018: )

7 Vieraskielisen väestön kasvu vaikuttaa vauhdikkaalta jatkossakin, mutta saattaa osoittautua vielä ennustettua vauhdikkaammaksikin

8 Työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus on aikuisten kohdalla tärkein kotouttamispolitiikan työkalu

9 Turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saaneiden uusien espoolaisten määrä kääntynee laskuun tänä vuonna

10 Työväenopisto tarjoaa kielikoulutusta erityisesti työvoiman ulkopuolella oleville aikuisille

11 Kotivanhempien kielikoulutuksen volyymit vaatimattomia, OECD kritisoinut erillistä kotoutumispolkua ja kotihoidon tukea

12 Kotouttamisohjelman seurantatiedot

13 Kotouttamisohjelman tavoitteiden seurantatietojen puutteet Kotouttamisohjelman tavoitteena oli laatia tavoitteille selkeät mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata vuosittain Valitettavasti seuraavien tavoitteiden osalta tulosten raportointiin tarvittavia tietoja ei ollut saatavilla tätä esitystä varten: Yhdenvertainen alku opintopolulle (lukutaito 2. luokalla vs. vuodet varhaiskasvatuspalveluiden piirissä) Oppimistulosten erojen kaventaminen Maahanmuuttajanuorten työttömyys laskee ja lähestyy kantaväestön nuorten tilannetta Ensi vuonna tehtävää, vuosia koskevaa seurantaa varten puutteet pyritään korjaamaan

14 Tavoite 1: Yhdenvertainen alku opintopolulle, mittari 1: osallistumisaste

15 Tavoite 1: Yhdenvertainen alku opintopolulle, mittari 2: lukutaito ja varhaiskasvatuspalveluihin osallistuminen Toiseksi yhdenvertaista opintopolun alkua koskevaksi mittariksi on kirjattu kotouttamisohjelmaan: Toisella luokalla lukemista testaavan ALLU-testin ja läsfärdighetstestet 2 tulokset vieraskielisille ja suomen- ja ruotsinkielisille oppilaille jaoteltuna sen mukaan, kuinka pitkään lapsi on osallistunut varhaiskasvatukseen Mittaustulosten saaminen edellyttäisi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tietojärjestelmien tietojen yhdistämistä sosiaaliturvatunnuksen mukaan Valitettavasti tuloksia ei ole saatu kasaan tänä keväänä, koska eri rekisteritietojen yhdistämistä koskeva tulkinta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) suhteen ei ole vielä valmis

16 Tavoite 2: Oppimistulosten erojen kaventaminen Mittarin osalta kotouttamisohjelmassa lukee näin: Vuoden 2018 aikana tehdään ratkaisu perusopetuksen loppuvaiheen väestöryhmäkohtaisten oppimistulosten erojen kaupunki- tai pääkaupunkiseututasoiseen hahmottamiseen, jota hyödynnetään ohjelman seurannassa Sivitystoimi tai perusopetus ei ole toistaiseksi tehnyt asiasta ratkaisua, joten mittaustuloksia ei ole saatavilla Väestöryhmäkohteisten oppimistulosten erojen mittaaminen ja seuranta on 7.6. pääkaupunkiseudun kaupunkien sivistystoimen johtajien yhteiskokouksen agendalla

17 Tavoite 3: Toisen asteen koulutus tarjoaa yhdenvertaiset lähtökohdat jatko-opintoihin ja työelämään

18 Tavoite 4: Vieraskielisten mahdollisuus osallistua Espoon ruotsinkielisen sivistystoimen palveluihin paranee 25% Vieraskielisten osuus suomen ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa, peruskoulutuksessa ja toisen asteen koulutuksessa 23% 20% 18% 15% 10% 9% 5% 0% 2% Vieraskielisten osuus suomenkielisessä esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa Vieraskielisten osuus suomenkielisessä perusopetuksessa Vieraskielisten osuus ruotsinkielisessä opetuksessa (peruskoulussa ja esikoulussa) Vieraskielisten osuus ruotsinkielisen toisen asteen koulutuksessa (Sisältää IB -lukion oppilaat. Ei sis. toisen asteen ammatillista koulutusta.) Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Espoon kaupunki

19 Tavoite 5: Maahanmuuttajien työttömyysaste laskee ja lähestyy kantaväestön työttömyysastetta

20 Ulkomaalaisten työttömyys on naapureja alhaisemmalla tasolla, mutta laskee noususuhdanteessa hitaammin

21 Tavoite 6: Maahanmuuttajanuorten työttömyys laskee ja lähestyy kantaväestön nuorten tilannetta Koska työhallinto ei seuraa maahanmuuttajanuorten työttömyyttä erikseen, luotiin kotouttamisohjelmaa varten tällainen mittari: Vieraskielisten espoolaisten vuotiaiden työttömien osuus Espoon vuotiasta vieraskielisistä asukkaista sekä suomen/ruotsinkielisten vuotiaiden työttömien osuus Espoon vuotiaista suomen/ruotsinkielisistä asukkaista (kummankin ryhmän asukasmäärästä on vähennetty KELA:n työvoiman ulkopuolella olemista indikoivien äitiysrahan, vanhempainrahan, kotihoidon tuen ja työkyvyttömyyseläkkeen piirissä olevat asukkaat) Mittarin seurantatietoja ei ole valitettavasti saatu kasaan, koska KELA:lta ei ole saatu yllä kuvattuja tietoja ajoissa

22 Mittari: Tavoite 7: Hyödynnetään analysoitua tietoa kotoutumisen tukemisessa ja hyvinvointierojen kaventamisessa EKY:lle sekä neuvottelukunnalle raportoidaan vuosittain 1-3 pilottikohteen osalta rekisteritietojen yhdistelemiseen perustuvien analyysien tuloksista sekä niiden pohjalta käynnistetyistä toimenpiteistä Edellisessä kotouttamisohjelmassa kiinnitettiin huomiota lastensuojeluun: Tavoite: Kehitetään peruspalveluja niin, että maahanmuuttajaperheiden palvelutarpeet tunnistetaan paremmin ja kohdistetaan heille tarkoituksenmukaisia ja oikea-aikaisia palveluja Mittari: Sijaishuoltoon ohjattujen ulkomaan kansalaisten osuus ulkomaalaisista vuotiaista (vrt. valtaväestön osuudet) Seuraavilla kalvoilla esitellään tiiviisti ensimmäistä, lastensuojelun data-analytiikka pilottia: Mitä tehtiin? Mitä saatiin selville? Mihin tulosten pohjalta ryhdyttiin?

23 Lastensuojelun rekisterianalyysipilotti 1/3: Mitä tehtiin? Ensimmäinen sovelluskohde rekisteritietojen yhdistelemisessä oli lastensuojelu Tarve saada lisää tietoa lastensuojelun maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden tilanteesta nousi, kun perheen ulkopuolelle sijoitettujen osuus Espoon alaikäisistä ulkomaalaisista nousi ,44 prosentista 1,93 prosenttiin Vrt. suomen kansalaisten 1,17 % 1,09 % Data-analytiikan asiantuntijat ja lastensuojeluiden osaava henkilöstö yhdistivät voimansa hahmottaakseen eri väestönryhmien palveluiden käyttöä ja palveluprosesseja Kaikki lastensuojelussa tehdyt päätöstä läpivalaistiin 3 väestörekisteristä saadun taustamuuttujan mukaan: 1) suomalaistausteiset 2) ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset 3) Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset

24 Lastensuojelun rekisterianalyysipilotti 2/3: Mitä saatiin selville? Saatiin hyvä kuva siitä, miten eri väestöryhmät liikkuvat palvelujärjestelmän sisällä Saatiin numeerisesti ja visualisoidussa muodossa osoitettua todeksi se alan ammattilaisten intuitiivinen havainto, jonka mukaan: Kevyet, varhaisen vaiheen ja ennaltaehkäisevät palvelut eivät tavoita ulkomaalaistaustaisia asiakkaita yhtä hyvin kuin suomalaistaustaisia Ulkomaalaistaustaiset asiakkaat tavoittaessaan kevyemmät palvelut eivät ehkäise raskaisiin palveluihin siirtymistä yhtä hyvin kuin suomalaistaustaisten kohdalla Seurantadatan laatuun liittyvät ongelmat tulivat näkyviin, mm: Asiakkuuden päättymistä ei merkitä asiakasrekisteriin kattavasti Synnyinmaata sekä äidinkieltä koskevia tietoja oli joiden asiakkaiden kohdalla muuteltu asiakastyössä niin, että ne ovat ristiriidassa väestörekisterikeskuksen tietojen kanssa

25 Lastensuojelun rekisterianalyysipilotti 3/3: Mihin ryhdyttiin? Osin data-analyysin tietojen avulla perheiden palveluissa on lisääntynyt tietoisuus siitä, kuinka vieraskielisten asiakkaiden kohdalla kannattaa huomioida koko perheen tarpeet Tietoisuus kotouttamisesta ja sen keinoista on kasvanut, henkilökunnan osaamista on kehitetty Yhteistyö mm. asukastalojen, maahanmuuttajapalveluiden, neuvoloiden ja perheiden sosiaalipalveluiden (perhetyö, kotipalvelu, perheneuvola) kanssa on muuttunut aktiivisemmaksi Lastensuojelun raskaiden palveluiden käyttöä ehkäisevät kevyemmät palvelut ovat tavoittaneet maahanmuuttajaperheet paremmin ja raskaiden palveluiden käyttö vähentyi, : Lastensuojelussa vieraskielisten osuus on noussut vain noin prosenttiyksikön Perhetyössä vieraskielisten osuus on noussut 19,7 % 25,8 % Sijoituksissa vastaanottokoteihin osuus laski 45,4 % 24,3 % ja sijoituksissa perheisiin 37,6 % 34,6 %

26 Tavoite 8: Ennaltaehkäistään maahanmuuttajien asunnottomuutta

27 Tavoite 8: Ennaltaehkäistään maahanmuuttajien asunnottomuutta

28 Tavoite 9: Palveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseksi henkilöstön tulee heijastella kaupungin väestörakennetta

29 Tavoite 9: Palveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseksi henkilöstön tulee heijastella kaupungin väestörakennetta

30 Tavoite 9: Palveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseksi henkilöstön tulee heijastella kaupungin väestörakennetta

31 Tavoite 9: Palveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseksi henkilöstön tulee heijastella kaupungin väestörakennetta

32 Kiitos!