Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta

Transkriptio

1 Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto Tutkija Glenn Gassen

2 Esityksen sisältö 1. Pikakatsaus Espoo-strategiaan 2. Espoo-strategian ja monikulttuurisuusohjelman suhde 3. Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta Kysymyksiä ja keskustelua

3 Henkilöstö Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstö- ja osaamisrakenne Jatkuva parantaminen Henkilöstön työhyvinvointi Maahanmuuttajataustainen henkilöstö Kaupungin harjoittelu- ja työmahdollisuudet Palvelujen järjestäminen Palvelujen järjestäminen ja palveluvalikoima Palveluverkon toimivuus Sähköiset asiointi- ja neuvontapalvelut Sisäisten palvelujen tehokkuus Palvelujen arviointivälineet Kestävä kehitys Asiakas ja kaupunkilainen Asuinalueiden ja kaupunkikeskusten turvallisuus Palvelujen ja asuinalueiden kehittämiseen osallistuminen Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointi Maahanmuuttajien kotoutuminen Sähköinen asiointi Asukastyytyväisyys Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Kansainvälisiä tutkijoita ja opiskelijoita houkutteleva kampusverkosto Asunto- ja tonttitarjonta Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto -kokonaisuus Joukkoliikenne Otaniemen innovaatioympäristö Elinvoimaisuus ja kaupunkirakenteen eheys Tieteen, taiteen ja talouden yhdistämisen vetovoima Yritystoiminnan kasvu Talous Toimintamenojen hallinta Tuottavuuden paraneminen Vuosikatteen rahoitusosuuden säilyminen investoinneissa Lainamäärän kasvun hallinta Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaus

4 Monikulttuurisuusohjelmaa koskeva strategian tulostavoite 2010 Strategian valtuustokauden tavoite: Maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti ja asuinalueita eheyttävästi ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kasvanut Kaupungin taloussuunnitelman tulostavoite: Kaupungin monikulttuurisuusohjelman toimeenpanosta on huolehdittu nimeämällä ohjelman tavoitteille toimialoittain vastuutahot ja seuraamalla niiden toteutumista Vuoden 2012 mittari/arviointikriteeri: Monikulttuurisuusohjelman 23 tavoitteesta 18 (78 %) on kehittynyt myönteiseen suuntaan

5 Henkilöstö Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstö- ja osaamisrakenne Jatkuva parantaminen Henkilöstön työhyvinvointi Maahanmuuttajataustainen henkilöstö Kaupungin harjoittelu- ja työmahdollisuudet Palvelujen järjestäminen Palvelujen järjestäminen ja palveluvalikoima Palveluverkon toimivuus Sähköiset asiointi- ja neuvontapalvelut Sisäisten palvelujen tehokkuus Palvelujen arviointivälineet Kestävä kehitys Asiakas ja kaupunkilainen Asuinalueiden ja kaupunkikeskusten turvallisuus Palvelujen ja asuinalueiden kehittämiseen osallistuminen Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointi Maahanmuuttajien kotoutuminen Sähköinen asiointi Asukastyytyväisyys Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Kansainvälisiä tutkijoita ja opiskelijoita houkutteleva kampusverkosto Asunto- ja tonttitarjonta Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto -kokonaisuus Joukkoliikenne Otaniemen innovaatioympäristö Elinvoimaisuus ja kaupunkirakenteen eheys Tieteen, taiteen ja talouden yhdistämisen vetovoima Yritystoiminnan kasvu Talous Toimintamenojen hallinta Tuottavuuden paraneminen Vuosikatteen rahoitusosuuden säilyminen investoinneissa Lainamäärän kasvun hallinta Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaus

6 Henkilöstö Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä Monikulttuuristen työyhteisöjen määrä Maahanmuuttajien osuus esimiehistä ja asiantuntijoista Etnistä syrjintää ei esiinny Palvelujen järjestäminen Maahanmuuttajien työllisyyden huomiointi hankinnoissa PKS-yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa Monikielisen sähköisen tiedotuksen kehittäminen Asiakas ja kaupunkilainen Maahanmuuttajien neuvontapalveluita kehitetään Lasten oman äidinkielen osaamisen vahvistuminen Maahanmuuttajille tarjotaan asumisneuvontaa Lasten suomen/ruotsin osaamisen vahvistuminen Asuinalueet kehittyvät tasapainoisesti & segregaatiota ehkäistään Maahanmuuttajien osallistuminen perhevalmennukseen Maahanmuuttajaperheiden ja koulun yhteistyön kehittäminen Työväenopisto tarjoaa kotoutumista edistävää koulutusta Maahanmuuttajien siirtyminen 2. asteen koulutukseen Aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin osaaminen vahvistuu Nuorisotoimi tukee maahanmuuttajanuorten kotoutumista Kotoutumista edistäviä järjestöjä ja yhteisöjä tuetaan Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Maahanmuuttajien työllisyyden kasvua edistetään Maahanmuuttajien yrittäjyyttä tuetaan Kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu ja viihtyminen KV-osaajien juurtuminen sosiaalisten verkostojen avulla

7 Muutamia ajatuksia ohjelman seurannasta Ohjelma on valmisteltu koko valtuustokautta varten Seurannan kohteena monikulttuurisuusohjelman 23 tavoitteen omat mittarit sekä ohjelmassa erikseen mainittu maahanmuuttajien huono-osaisuuden mittari Monet mittareista ovat uusia Osa osoittautuu varmasti toimiviksi, osa ehkä ei Uusia ajatuksia ja toimintatapoja ei synny, jos epäonnistumista pelätään liikaa Tässä esityksessä esiteltävät vuosien tiedot ovat pohjatietoja, joihin tulevien vuosien kehitystä voi verrata Osa mittareista antaa yhdeltä vuodelta sattumanvaraisia tuloksia, mutta tarjoaa jatkossa kiinnostavaa tietoa asioiden kehityksestä

8 1. Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä Tavoite: Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista Seurantamittari: Muunkielisen henkilöstön osuus kaupungin työntekijöistä suhteessa muunkielisten kaupunkilaisten väestöosuuden kehitykseen. 12/2011: Osuus henkilöstöstä 4,1 %, väestönosuus 10,3 % ( kaupungin työntekijää / 556 muunkielistä) Viralliseen henkilöstön henkilöstömäärään eivät kuulu lyhytaikaiset sijaiset (raja n. 12 työpäivää), työllistetyt, palkattomat harjoittelijat, alle 50 %:n työaikaa tekevät

9 1. Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä 12 % Muunkielisten osuus henkilöstöstä, kaikista palvelussuhteissa olleista ja väestöstä 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % henkilöstöstä (joulukuu) kaikista palvelussuhteissa olleista (joulukuu) väestöstä (31.12.)

10 1. Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä Muunkielisten osuus henkilöstöstä ja väestöstä (31.12.)

11 2. Monikulttuuristen työyhteisöjen osuus Tavoite: Kaupungin monikulttuuristen työyhteisöjen määrä kasvaa. Seurantamittari: Niiden työyhteisöjen osuus, joissa työskentelee ainakin yksi muunkielinen työntekijä. 12/2011: 15,5 % (234 / 1511 työpistettä) Työpisteiden jaottelu on kaupungin mm. palkanlaskennan käyttämän kaupungin organisaation virallisen jaottelun mukainen Työpisteitä ovat mm. päiväkoti, koulu ja neuvola Muunkielisten työntekijöiden seurantaan käytetään samoja kriteereitä kuin tavoitteen nro.1 kohdalla

12 2. Monikulttuuristen työyhteisöjen osuus Työyhteisöjen osuus, joissa työskentelee ainakin yksi muunkielinen työntekijä % 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 12/ / / /2012

13 3. Maahanmuuttajien määrä esimiehistä ja asiantuntijoista Tavoite: Myös esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelee maahanmuuttajataustaisia henkilöitä Seurantamittari: Esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien muunkielisten määrä 12/2011: 206 henkilöä asiantuntijanimikkeille ei ole vakiintunutta luokittelua, joten tässä huomioitu esimiesaseman lisäksi mahdollisuus hyödyntää korkeakoulutuksen tuomaa asiantuntemusta Nimikkeitä mm.: erikoiskirjastovirkailija, erityisluokanopettaja, erityisopettaja, lastentarhaopettaja, lukion lehtori, luokanopettaja, rehtori, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, terveyskeskuslääkäri, pää- ja sivutoimiset tuntiopettajat, työterveyslääkäri, vastaava ohjaaja, verkkotiedottaja

14 3. Maahanmuuttajien määrä esimiehistä ja asiantuntijoista Esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien muunkielisten määrä / / / /2012

15 4. Etninen syrjintä Tavoite: Kaupungin organisaatiossa ei esiinny etnistä syrjintää Seurantamittari: Kunta 10-tutkimuksessa esiin tulleiden, etnistä syrjintää kokeneiden työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä. Kaikilta Espoon kaupungin työntekijöiltä kysyttiin: Esiintyykö työpaikallasi syrjintää seuraavista syistä? [ ] - etnisen taustan perusteella Kyllä: 4,32 % vuonna 2010

16 4. Etninen syrjintä % 8 7 Etnisen syrjinnän osuus Kunta 10-tutimuksen mukaan ja muunkielisten osuus henkilöstöstä etninen syrintä (kyllä, % vastauksista) muunkielisten osuus henkilöstöstä

17 5. Maahanmuuttajien työllisyyden huomiointi hankinnoissa Tavoite: Kaupungin hankintoja tehtäessä huomioidaan maahanmuuttajataustaisen väestön työllisyyteen liittyvät näkökohdat Seurantamittari: Niiden hankintasopimusten vuosittainen määrä, joihin tietoisesti tehdyillä kirjauksilla edistetään maahanmuuttajien työllistymistä ja yhdenvertaista työelämää. 2011: Vuonna 2011 on tehty 3 ko. asioita huomioivia hankintasopimuksia varhaiskasvatuspalvelujen puolella kaupunginhallitus hyväksyi sosiaalisesti kestävän kehityksen hankintakriteerit Kaupungin ja TE-toimiston väliseen yhteistyösopimukseen kirjataan määrälliset tavoitteet vuosittain. Vuonna 2012 tavoitteena on 30 työttömän työllistämien hankintojen kautta.

18 6. Pääkaupunkiseudun yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa Tavoite: Kaupunki edistää yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa kotoutumista edistävien palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä Mittari: Konkreettisten kotoutumista edistävään palvelutuotantoon tai henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvien yhteistyömuotojen ja -hankkeiden määrä. 2011: Yhteensä 15 yhteishanketta Helsinki Region Welcome Weeks, InfoFinland.fi -kurssihaun kehittäminen, Infopankki, Kamut-hanke, kaupunginmuseoiden maahanmuuttajahanke, Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu), metropolipolitiikan aiesopimus, Monikulttuurinen liikuntapolku, NEO-Seutu -neuvontapalvelut, Nuorten kotoutumisen indikaattorit, Nuorten maahanmuuttajien opintopolut, PKS- KOKOn Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön hanke, Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen, Testipiste (aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointi), Vanhemmat mukaan

19 6. Pääkaupunkiseudun yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa Pääkaupunkiseudun yhteistyön hankkeita maahanmuuttajien kotouttamisessa

20 7. Monikielisen sähköisen tiedotuksen kehittäminen Tavoite: Kaupungin sähköinen tiedotus vastaa aiempaa paremmin muunkielisten kaupunkilaisten tarpeisiin Mittari: Kaupungin muunkielisten internet-sivujen ja maahanmuuttajasivujen sekä Infopankin Espoo-sivustojen käyttäjämäärät 2011: Keskimääräinen kuukausittainen erillisten kävijöiden määrä: Kaupungin englanninkieliset sivut: 5491 Kaupungin maahanmuuttajasivut: 642 Infopankin Espoo-sivusto: 1171

21 7. Monikielisen sähköisen tiedotuksen kehittäminen Muunkielisten internet-sivujen keskimääräinen käyttäjämäärät Espoon englanninkielisten sivujen erilliset kävijät (keskimääräinen/kuukausittain) Espoon maahanmuuttajasivujen erilliset kävijät (keskimääräinen/kuukausittain) Infopankin Espoo-sivustojen erilliset kävijät (keskimääräinen/kuukausittain)

22 8. Maahanmuuttajien osallistuminen perhevalmennukseen Tavoite: Maahanmuuttajaperheet osallistuvat perhevalmennukseen aiempaa aktiivisemmin Mittari: Muunkielisten osuus perhevalmennukseen osallistuvista ensimmäistä lasta odottavista perheistä 2011: Osuuden tilastollinen seuranta ei valitettavasti ole mahdollista. - Vuodelta 2009 Matinkylä-Olarin alueella tehdyn selvityksen/otoksen perusteella arvio on, että % maahanmuuttajataustaisista osallistuu neuvoloiden omiin perhevalmennuksiin. Lisäksi vähintäänkin sama määrä osallistuu englanninkielisiin valmennuksiin. Ei ole uutta arviota vuodelta Kaikista neuvola-asiakkaista vieraskielisten osuus on keskimäärin 10,5 %. - Vanhempia tuetaan yksilövastaanotoilla, englanninkielinen synnytys-dvd:n avulla ja työväenopiston englanninkielisessä valmennuksessa.

23 9. Lasten oman äidinkielen osaamisen vahvistuminen Tavoite: Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oman äidinkielen osaaminen vahvistuu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Mittari: Niiden muunkielisten lasten ja nuorten osuus, jotka osallistuvat esiopetuksen tai perusopetuksen oman äidinkielen opetukseen 2011: 49,8 % Esiopetuksessa: 14 / 281, eli 5 %. Valtivaltiononavustuksen lainsäädäntö koskee tällä hetkellä vain perusopetuksessa esiopetusta saavia oppilaita. Seuraavalle lukukaudelle valtionavustusta voidaan hakea myös varhaisopetuksessa esiopetusta saaville. Suomenkielisessä perusopetuksessa: 1393 / 2544, eli 54,8 %.

24 9. Lasten oman äidinkielen osaamisen vahvistuminen Muunkielisten osuus, jotka osallistuvat esiopetukseen tai perusopetukseen oman äidinkielen opetukseen % esiopetus perusopetus yleensä 2009/ / / /13

25 10. Lasten suomen/ruotsin osaamisen vahvistuminen Tavoite: Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten suomen ja ruotsin kielen osaaminen vahvistuu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Mittari: Suomi toisena kielenä -opetukseen ja ruotsi toisena kielenä -opetukseen oppilasta kohden käytettyjen resurssien määrä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa 2011: Perusopetuksessa suomi toisena kielenä opetusta käytettiin 5742 tuntia viikossa, keskimäärin 2,72 tuntia viikossa/s2 -oppilas. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa työskentelee 10 suomi toisena kielenä lastentarhanopettajaa, joiden tehtävänä on tukea koko päivähoidon henkilöstöä suomi toisena kielenä opetuksen suunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Jokaiselle suomea toisena kielenä puhuvalle lapselle tehdään kaksikielisyyden suunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tiedot vuodelta 2009 ei ole vertailukelpoista.

26 10. Lasten suomen/ruotsin osaamisen vahvistuminen Perusopetuksessa suomi toisena kielenä -opetusta annettiin tuntia viikossa/s2 -oppilas 3 2,5 2 1,5 1 0, / / /13

27 11. Maahanmuuttajaperheiden ja koulun välinen yhteistyö Tavoite: Maahanmuuttajaperheiden ja koulun välinen yhteistyö paranee Mittari: Maahanmuuttajaperheiden ja koulun välisen yhteistyön edistämiseksi on laadittu kehittämissuunnitelma ja sen toimeenpanosta on huolehdittu kaikissa kouluissa. 2011: Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden ja koulunvälisen yhteistyön kehittämissuunnitelma on lähetetty kaikkiin kouluihin syyskuussa 2011 ja sen sisältöä on käsitelty Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajien kokouksessa sekä Kodin ja koulun välistä yhteistyötä käsittelevässä seminaarissa ja

28 12. Maahanmuuttajien siirtyminen toisen asteen koulutukseen Tavoite: Maahanmuuttajataustaiset nuoret siirtyvät toisen asteen opintoihin Mittari: Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien muunkielisten espoolaisten nuorten osuus 2009: 76,4 % Tiedot koulutuksen ulkopuolelle jäävistä nuorista saadaan tilastokeskukselta kahden vuoden viiveellä Osa nuorista on jatkanut peruskoulun jälkeen muussa kuin toisen asteen koulutuksessa (esim. nuorille maahanmuuttajille suunnatussa NUMA:ssa)

29 12. Maahanmuuttajien siirtyminen toisen asteen koulutukseen % 90 Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien muunkielisten espoolaisten nuorten osuus * *Yhteishaussa hakematta jättäneistä ei ole tietoja.

30 13. Nuorisotoimen tuki kotoutumiselle Tavoite: Nuorisotoimi tukee maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumista Mittari: Nuorisotoimen maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden osuus yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetuista nuorista verrattuna muunkielisten osuuteen Espoon väestöstä 2011: Nuorisopalveluiden maahanmuuttajataustaisten osuus yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetuista nuorista oli 15,2 % vuonna Muunkielisten osuus Espoon 9-17-vuotiaiden väestöstä oli 8,1 % (Nuorisopalveluiden alueellisten palveluiden ikäskaala on 9-17-vuotiaat.)

31 13. Nuorisotoimen tuki kotoutumiselle % 16 Nuorisotoimen maahanmuuttajataustaisten osuus asiakkaista ja 9-17-vuotiaista asiakkaista 9-17-v. väestöstä (1.1.)

32 14. Neuvontapalvelut Tavoite: Maahanmuuttajien neuvontapalveluita kehitetään Mittari: Maahanmuuttajien neuvontapalveluiden asiakkaiden määrä 2011: 3889 neuvontatapahtumaa Palveluiden järjestämisessä on tapahtunut muutoksia viime vuosina, joten tulosten vertaileminen on vaikeaa. In Espoo neuvontapisteen perustaminen oli suuri harppaus eteenpäin Palvelun keskittyminen yhteen toimipisteeseen parantaa todennäköisesti seurantatulosten vertailukelpoisuutta

33 14. Neuvontapalvelut Maahanmuuttajien neuvontapalveluiden asiakkaiden määrä

34 15. Asumisneuvonta Tavoite: Maahanmuuttajille on tarjolla asumisen opastusta ja neuvontaa Mittari: Maahanmuuttajille suunnatun asumisneuvonnan vuosittainen määrä 2011: Asumisneuvontaan käytettiin n. 4,5 henkilötyövuoden työpanos Toimijoita: Kaupungin maahanmuuttajapalvelut (yksi vuosi), Ehjä Ry (yksi vuosi), Voimanpesä -hanke (yksi vuosi), Espoonkruunu Oy (7 kk), - Espoon kaupunki/tuettu asuminen (2 kk), Espoon kaupunki/asuntopalvelut (4 kk), S-Asunnot (2 kk), Espoon Diakoniasäätiö (1 kk), Espoon nuorisoasunnot ( 1 kk)

35 15. Asumisneuvonta 5 Asumisneuvontaan käytettiin henkilövuoden työpanos 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,

36 16. Asuinalueiden kehitys Tavoite: Asuinalueet kehittyvät tasapainoisesti ja asumiseen liittyvää segregaatiota ehkäistään Mittari: Mittaamisessa hyödynnetään väestötietoja, joissa Espoon alue on jaettu ruutuihin, joiden sivut ovat 250 metrin pituisia. Seurannan kohteena on niiden väestöruutujen muunkielinen väestö, jossa muunkielisiä on vähintään 10 ja heidän osuutensa väestöruudun asukkaista on vähintään 20 %. Mittarilla seurataan ko. ruutujen muunkielisen väestön osuutta kaikista Espoon muunkielisistä. 12/2012: 36,8 % 82 ruudussa asuu vähintään 10 muunkielistä ja niiden väestönosuus on yli 20 %. Niissä ruuduissa asuu 9045 muunkielistä, eli 36,8 % kaikista muunkielisistä.

37 16. Asuinalueiden kehitys 50 % Muunkielisen väestön osuus ruudussa yli 20 % ja vähintään 10 henkeä / / / / /2012

38 17. Työväenopiston kotoutumista edistävä koulutus Tavoite: Espoon työväenopisto tarjoaa maahanmuuttajille kotoutumista edistävää koulutusta Mittari: Työväenopiston maahanmuuttajakoulutuksen toteutunut tuntimäärä 2011: Työväenopiston järjesti maahanmuuttajille suunnattua koulutusta yhteensä tuntia, josta suomen ja ruotsin opetusta sekä kotoutumiskoulutusta oli 9874 tuntia.

39 17. Työväenopiston kotoutumista edistävä koulutus Työväenopiston maahanmuuttajakoulutuksen toteutunut tuntimäärä suomen ja ruotsin opetusta sekä kotoutumiskoulutusta muut

40 18. Aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin osaaminen Tavoite: Maahanmuuttajataustaisen aikuisväestön suomen ja ruotsin kielen osaaminen vahvistuu Mittari: Maahanmuuttajille suunnatun suomen ja ruotsin kielen opetukseen opiskelijaa kohden käytettyjen resurssien määrä työväenopistoissa ja tämän kieliopetuksen ja kotoutumiskoulutuksen osallistujamäärät työväenopistoissa 2011: kieliopetuksen ja kotoutumiskoulutuksen bruttokustannukset olivat 335 euroa ja nettokustannukset 141 euroa per opiskelija. Opetukseen osallistui yhteensä 2476 kurssilaista, joista kieliopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen osallistui yhteensä 1951 kurssilaista.

41 18. Aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin osaaminen Maahanmuuttajille suunnatun suomen ja ruotsin kielen opetus työväenopistossa 3000 Osallistujamäärä Opiskelijaa kohden käytettyjen resurssien määrä kurssilaista kieliopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen kurssilaista muuhun opetukseen 50 0 bruttokustannukset opiskelijaa kohti (euro) nettokustannukset opiskelijaa kohti (euro)

42 19. Järjestöjen ja yhteisöjen tukeminen Tavoite: Kaupunki tukee maahanmuuttajien kotoutumista ja taustaltaan erilaisten väestöryhmien kohtaamista edistävää järjestöjen ja yhteisöjen toimintaa Mittari: Niiden kaupungin järjestöille, yhteisöille ja yhdistyksille myöntämien avustusten määrä, joilla edistetään kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita 2011: Yhteensä 19 avustusta Kulttuurilautakunta: 6 avustusta, Liikuntalautakunta: 2 avustusta, Nuorisolautakunta: 5 avustusta, Sosiaali- ja terveyslautakunta: 6 avustusta euroa 7250 euroa kulttuurilautakunta, 3250 euroa liikuntalautakunta, 7650 euroa nuorisolautakunta, euroa sosiaali- ja terveyslautakunta

43 19. Järjestöjen ja yhteisöjen tukeminen 25 Avustuksien määrä Avustuksien rahasummat sosiaali- ja terveyslautakunta nuorisolautakunta liikuntalautakunta kulttuurilautakunta

44 20. Työllisyys Tavoite: Kaupunki edistää maahanmuuttajien työllisyyden kasvua yhteistyössä valtion ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa Mittari: Maahanmuuttajien työttömyysaste Espoossa 12/2011: 8,9 % työtöntä vuotiaista ulkomaalaisista Kyseessä on työttömien määrä suhteessa työikäisten (15-74 v) määrään, ei virallinen työttömyysaste Työttömien määrässä ei ole mitään ikärajaa (käytännössä muiden kuin työikäisten työttömien määrä on merkityksetön) Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan ulkomaalaisten työttömyysaste oli vuoden 2011 lopussa Espoossa 15,9 %, Helsingissä 21,8 % ja Vantaalla 28,4 %

45 20. Työllisyys 16 % 14 % Työttömien osuus työikäisistä ulkomaalaisista (15-74v) Työttömien osuus kaikista työikäisistä (15-74v) 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 12/ / / / / / / /2011

46 21. Yrittäjyyden tukeminen Tavoite: Kaupunki tukee maahanmuuttajien yrittäjyyttä Mittari: Muunkielisten asiakkaiden vuotuinen määrä Espoon Seudun Uusyrityskeskuksessa 2011: 120 muunkielistä Yhteensä 937 asiakasta, eli muunkielisten osuus 12,8 %

47 21. Yrittäjyyden tukeminen Espoon Seudun Uusyrityskeskuksen muunkieliset asiakkaat % Espoon Seudun Uusyrityskeskuksen muunkielisten asiakkaiden osuus

48 22. Kansainväliset opiskelijat Tavoite: Espoo on kansainvälisten opiskelijoiden kannalta houkutteleva ja viihtyisä opiskeluympäristö Mittari: Aalto-yliopiston, Laurean, Metropolian ja Omnian ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Espoossa sijaitsevissa toimipisteissä : 2696 Aalto-yliopisto: 1260 Laurea: 469 Metropolia: 444 Omnia: 523

49 22. Kansainväliset opiskelijat Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Espoossa sijaitsevissa toimipisteissä (20.9.) Omnia AK/AO Metropolia AMK Laurea AMK Aalto-yliopisto

50 23. Kansainvälisten osaajien verkostoituminen Tavoite: Kansainvälisten osaajien ja heidän perheenjäsentensä juurtumista Espooseen tuetaan edistämällä sosiaalisen verkostoitumisen mahdollisuuksia Mittari: Keskeisten espoolaisia kansainvälisiä osaajia ja opiskelijoita palvelevien sosiaalisten verkostojen jäsenmäärä Palveluita kehitettiin vuonna 2011 Otaniemi International Network -verkoston puitteissa osana seudullista NEO - hanketta. Nyt toiminta jatkuu ilman hankerahoitusta. Verkoston jäsenmäärä 01/2012: 1726

51 23. Kansainvälisten osaajien verkostoituminen Otaniemi International Network verkoston jäsenmäärä / / / /2012

52 Maahanmuuttajien huono-osaisuus Asiakas ja kaupunkilainen -osio: Vaikka maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten sosio ekonomisen aseman kohentamiseen liittyviä toimia on vaikea typistää yhdeksi konkreettiseksi tavoitteeksi, on kehityksen seuraaminen tärkeää. Tämän ohjelman tavoitteisiin suoraan liittyvien seurantamittareiden lisäksi ohjelman toteutumisen seurannassa ja raportoinnissa kiinnitetään huomiota maahanmuuttajien huonoosaisuuden kehitykseen Mittari: Muunkielisten toimeentulotukea saavien osuus kaikista muunkielisistä kaupunkilaisista 2011: 24,6 % ulkomaalaisista oli toimeentulotuen piirissä ulkomaalaista oli toimeentulotuen asiakkaina vuoden aikana. Kaikkien ulkomaalaisten määrä oli ( ). Suomalaisista 5,7 % sai toimeentulotukea vuonna Äidinkielen mukaan jaoteltua seurantatietoa ei ole saatavilla.

53 Maahanmuuttajien huono-osaisuus 60 % Vuoden aikana toimeentulotuen asiakkaina olleiden ulkomaalaisten osuus kaikista ulkomaalaisista ulkomaalaisista ulkomaalaisista lapsista ulkomaalaisista aikuisista suomalaisista

54 Kuinka moni ohjelman tavoitteista on kehittynyt myönteiseen suuntaan? Vuoden 2012 mittari/arviointikriteeri: Monikulttuurisuusohjelman 23 tavoitteesta 18 (78 %) on kehittynyt myönteiseen suuntaan Kehittynyt myönteisesti: 10 kappaletta Kehittynyt kielteisesti: 6 kappaletta Ei vertailukelpoista tietoa tai tilanne pysynyt ennallaan: 6 kappaletta

55 Henkilöstö Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä Monikulttuuristen työyhteisöjen määrä Maahanmuuttajien osuus esimiehistä ja asiantuntijoista Etnistä syrjintää ei esiinny Palvelujen järjestäminen Maahanmuuttajien työllisyyden huomiointi hankinnoissa PKS-yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa Monikielisen sähköisen tiedotuksen kehittäminen Asiakas ja kaupunkilainen Maahanmuuttajien neuvontapalveluita kehitetään Lasten oman äidinkielen osaamisen vahvistuminen Maahanmuuttajille tarjotaan asumisneuvontaa Lasten suomen/ruotsin osaamisen vahvistuminen Asuinalueet kehittyvät tasapainoisesti & segregaatiota ehkäistään Maahanmuuttajien osallistuminen perhevalmennukseen Maahanmuuttajaperheiden ja koulun yhteistyön kehittäminen Työväenopisto tarjoaa kotoutumista edistävää koulutusta Maahanmuuttajien siirtyminen 2. asteen koulutukseen Aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin osaaminen vahvistuu Nuorisotoimi tukee maahanmuuttajanuorten kotoutumista Kotoutumista edistäviä järjestöjä ja yhteisöjä tuetaan Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Maahanmuuttajien työllisyyden kasvua edistetään Maahanmuuttajien yrittäjyyttä tuetaan Kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu ja viihtyminen KV-osaajien juurtuminen sosiaalisten verkostojen avulla

56 Kysymyksiä ja kommentteja?

57 Kiitos tarkkaavaisuudesta! (09) (09)