MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2011. Aika Keskiviikko klo Paikka Vihreiden ryhmähuone, Valtuustotalo, Espoonkatu 5

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1(5) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2011 Aika Keskiviikko klo Paikka Vihreiden ryhmähuone, Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Läsnä Vieraana Poissa Mari Nevalainen, puheenjohtaja Ali Abdirahman Melissa Arni-Hardén Oge Eneh Teemu Haapalehto Riitta Hurme Phong Huynh Mohammed Kaiser Tuija Kern William Law, poistui klo Leena Levola Taru Matilainen Doinita Negruti (Vesa Kukkamaan varajäsen) Anne Nikkanen (Sirkka Wimanin varajäsen) Anne Rasskasov Anneli Rönnberg (Kaveh Mirfakhraein varajäsen) Heli-Liliah Salminen Liisa Kosonen, sihteeri Glenn Gassen Sugulle Abdirizak (Mariam Varjosen varajäsen) Rodolphe le Clech (Marjut Tenkasen varajäsen) Marja Dahl Petri Korhonen Natalia Kozlova Vesa Kukkamaa Teemu Kuusisto Kaveh Mirfakhraei Teija Moilanen (Pertti Poutasen varajäsen) Tapio Nieminen (Marja Dahlin varajäsen) Petr Potchinchtchikov (Natalia Kozlovan varajäsen) Pertti Poutanen Bo Qin Lea Savolainen (Marja Suomisen varajäsen) Marja Suominen Marjut Tenkanen Tiffany Yang (Bo Qinin varajäsen) Mariam Varjonen Sirkka Wiman Paula Åkerlund (Roosa Åkerlundin varajäsen) Roosa Åkerlund Raija Övermark ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI KEHITTÄMISYKSIKKÖ (09) PL ESPOON KAUPUNKI ESPOON PALVELUT HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO PÄÄTÖKSENTEKO NEUVOTTELUKUNNAT JA NEUVOSTOT MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA ESBO STAD SOCIAL OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN UTVECKLINGSENHET (09) PB ESBO STAD

2 2(5) 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin. 3. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Heli-Liliah Salminen. 4. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin seuraavin lisäyksin: muihin asioihin Luo oma polkusi -koulutus 5. Monikulttuurisuusohjelman seurantatulokset Glenn Gassen ja Teemu Haapalehto esittelivät monikulttuurisuusohjelman seurannan tulokset vuosilta 2009 ja 2010 koskien ohjelman tavoitteita (liite 1). Edellisessä kokouksessa käsiteltiin tavoitteet Keskustelussa nostettiin esille seuraavat asiat: tavoite 15 (Maahanmuuttajille on tarjolla asumisen opastusta ja neuvontaa). Asumisneuvonta on hyvin laaja-alaista. Kaupungin maahanmuuttajapalveluiden neuvonta on konkreettista pakolaisille kotona annettua asumisen opastusta ja neuvontaa, samoin Ehjä ry:n neuvonta on hyvin konkreettista neuvontaa maahanmuuttajataustaisille nuorille. Espoonkruunun ja Voimanpesä -hankkeen asumisneuvonta kohdistuu vuokran maksuun ja vuokrarästeihin kaupungin vuokrataloissa. Espoonkruunun asukkaista 23 % on maahanmuuttajia. Neuvonnalla on saavutettu hyviä tuloksia ja estetty häätöjä. tavoite 16 (Asuinalueet kehittyvät tasapainoisesti ja asumiseen liittyvää segregaatiota ehkäistään). Tässä seurataan kuinka suuri osuus muunkielisistä asuu tilastollisilla ruutualueilla, joissa maahanmuuttajatiheys on suuri. Osuus on kasvanut. Osuuden lisäksi halutaan paikkatietoa siitä, mihin näitä tiheitä ruutuja on Espoossa tullut, karttapohjatietoa. On olettavaa, että lisäys on tullut alueille, missä on valtion tukemaa asumista. Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella on valmistumassa Katja Vilkaman väitöskirja tästä asiasta. Päätettiin pyytää Katja Vilkama neuvottelukuntaan esittelemään tutkimustaan, kun se valmistuu. tavoite 18 (Maahanmuuttajataustaisen aikuisväestön suomen ja ruotsin kielen osaaminen vahvistuu). Anne Rasskasov selosti miten mittarin brutto- ja nettokustannukset lasketaan. Maahanmuuttajaopetuksen bruttokustannuksissa on huomioitu kaikki siihen liittyvät kulut (opetus, suunnittelu, tilat, palvelujen ostot, materiaalit jne.) Kun bruttokustannukset jaetaan kurssilaisten määrällä, saadaan bruttokustannukset per opiskelija. Nettokustannukset saadaan, kun bruttokustannuksista vähennetään kaikki maahanmuuttajaopetukseen liittyvät tulot (kurssimaksut, avustukset, myyntikoulutuksen tuotot, hankkeista saatu rahoitus). Edelleen, kun nettokustannukset jaetaan kurssilaisten määrällä, saadaan

3 3(5) nettokustannukset per opiskelija. Toisin kuin suuri osa muista kaupungin yksiköistä, työväenopiston täytyy hankkia myös tuloja, jotta opetusta voidaan järjestää. Käytännössä n. 1/3 opetuksen järjestämiseen käytettävistä varoista tulee kurssimaksuista. Myyntikoulutuksessa (esim. työvoimapoliittisessa kotoutumiskoulutuksessa) opetuksen kustannukset katetaan kokonaisuudessaan ulkopuolisella rahoituksella. Opetuksesta 60 % on kaikille avointa opetusta ja 40 % on työvoimapoliittista koulutusta. Vuonna 2010 on tuotettu taloudellisesti tehokkaammin opetusta kuin edellisenä vuonna ja tuloja on ollut suhteellisesti enemmän. tavoite 19 (Kaupunki tukee maahanmuuttajien kotoutumista ja taustaltaan erilaisten väestöryhmien kohtaamista edistävää järjestöjen ja yhteisöjen toimintaa). Avustusten lukumäärä on laskenut, mutta euromäärä on kasvanut. Avustusta myöntävien lautakuntien avustusperiaatteita on uusittu. Jatkossa voisi seurata myös näiden avustusten euromääriä suhteessa kaikkiin avustuksiin ja myös sitä, mitä avustuksilla on saatu aikaan. tavoite 20 (Kaupunki edistää maahanmuuttajien työllisyyden kasvua yhteistyössä valtion ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa). Ulkomaalaisten työttömien osuus vuonna 2010 oli kaksinkertainen verrattuna kantaväestön osuuteen, mikä on laskua verrattuna vuoden 2004 tilanteeseen, jolloin se oli kolminkertainen. tavoite 21 (Kaupunki tukee maahanmuuttajien yrittäjyyttä). Jatkossa toivottiin seurantatietoja myös sukupuolen mukaan. Päätettiin pyytää Espoon Seudun Uusyrityskeskuksesta lisätietoa maahanmuuttajien yrityksistä neuvottelukunnan syksyn kokoukseen. tavoite 22 (Espoo on kansainvälisten opiskelijoiden kannalta houkutteleva ja viihtyisä opiskeluympäristö). Kysyttiin onko kysymys houkuttelevuudesta vai markkinoinnista, kun opiskelijoiden määrä on kasvanut. Englanninkielisillä linjoilla on oltava mahdollisuus opiskella riittävästi suomea työelämää varten. Omnian opiskelijoista suuri osa jää Suomeen. Todettiin myös, että parasta kehitysapua on jos tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset palaavat kotimaahansa töihin. maahanmuuttajien huono-osaisuus. Varsinaisten tavoitteiden lisäksi seurataan ulkomaalaisten toimeentulotukea saavien osuutta kaikista ulkomaalaista. Osuus on noussut ja on myös moninkertainen verrattuna suomalaisten toimeentulotukea saavien osuuteen. Keskustelua määrittelyistä. Käytiin vilkasta keskustelua määrittelyistä. Tavoitteissa puhutaan maahanmuuttajista ja muunkielisistä ja mittareina on muunkieliset tai ulkomaalaiset. Katsottiin, että Suomen kansalaisuuden saaneiden määritteleminen edelleen maahanmuuttajiksi tai Suomeen muuttaneiksi lokeroi heidät yhteen ulkomaalaisten ja hiljattain tulleiden kanssa ja vaikuttaa sekä heidän identiteettiinsä että valtaväestön suhtautumiseen heihin. Äidinkielen käyttäminen

4 4(5) (muunkieliset) taas ei erottele vasta Suomeen muuttaneita täällä syntyneistä eri sukupolviin kuuluvista. Mittarivalintoihin vaikuttaa kuitenkin tällä hetkellä saatavissa olevat tilastot. Katsottiin myös, että tarvitaan seurantatietoa myös ulkomaalaisia laajemmin pitempään Suomessa olleista ja myös heidän lapsistaan ja lapsenlapsistaan, jotta työllisyyden, koulutuksen ja hyvinvoinnin taustalla oleviin ilmiöt, mm. rakenteellinen syrjintä, saadaan näkyviin ja siihen voidaan puuttua. Koulussa käytetään määrittelyä vieraskielinen, koska se vaikuttaa opetuksen järjestämiseen. Seurannan kehittäminen. Kysyttiin mitataanko maahanmuuttajien osallistumista yhteiskuntaan. Tällä hetkellä seurataan järjestöjen tukemista. Miten voisi mitata maahanmuuttajien osallistumista järjestötoimintaan? Olisi hyvä saada maahanmuuttajat mukaan järjestötoimintaan, jotta he voisivat itse olla auttajan roolissa vapaaehtoistyössä. Toivottiin Espoon Järjestöjen Yhteisön toiminnanjohtajaa neuvottelukunnan kokoukseen keskustelemaan siitä, miten maahan muuttaneita voidaan ohjata järjestötoimintaan. 6. Muut asiat Syksyn asioiden ennakointi Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen koordinointiryhmä on käsitellyt monikulttuurisuusohjelman seurantaa ja toivoo, että jatkossa ohjelmassa seurataan myös etnisiä suhteita Espoossa ja että siinä näkyisi, että monikulttuurisuus koskee kaikkia kuntalaisia. Teemoiksi päätettiin oman äidinkielen opetus ja merkitys, maahanmuuttajien yrittäjyys ja järjestöyhteistyö. Oman äidinkielen osaamisen ja opetuksen merkityksestä halutaan neuvottelukunnalle tiivis tietopaketti, jota voi välittää mm. valtuutetuille. Valtajärjestöjen, yhteisöjen ja asukasyhdistysten ja -foorumeiden yhteistyötä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa halutaan edistää. Ajankohtaiset tapahtumat Anne Nikkanen kertoi Omniassa järjestettävästä Luo Oma Polkusi -koulutuksesta, joka on työelämään ja koulutukseen ohjaava koulutus yli 18-vuotiaille romaninuorille (liite 2). Koulutuksen tavoitteena on tarjota nuorille tietoa eri ammateista mm. tekniikan, liike-elämän, kädentaidon ja hyvinvoinnin alueilta. 7. Seuraava kokous Seuraava kokous on keskiviikkona alkaen klo Kokouspaikkana on valtuustotalo, kokoomuksen ryhmähuone. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Mari Nevalainen puheenjohtaja Liisa Kosonen sihteeri

5 5(5) Liite 1 Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta 2009/2010 Liite 2 Luo Oma Polkusi -koulutus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Espoossa Heli-Liliah Salminen