ADHD oireista kärsivien palveluohjaus ADHD-liitto 131016 Sauli Suominen VTL perheterapeutti
Taustatietoa Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten henkilöiden työelämäkynnysten madaltaminen Tutkimustyötä ja luentoja tarkkaavuushäiriöstä, josta kolme artikkelia www.saulisuominen.fi Perhetyötä mielenterveys- ja päihde ja neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien lasten vanhempien kanssa Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry. Perustettu keväällä 2011 www.palveluohjaus.fi myös Facebook palveluohjaus yhdistys Palveluohjauksen 2. valtakunnallinen kehittämispäivä to 8.12.16 Helsingissä Selvittänyt asiakaskokemuksia BIKVAa apuna käyttäen
Aiheita Tarkkaavuushäiriöstä Systeemihäiriöt kuntoutumisen esteinä Mitä palveluohjaus on? ADHD oireet ja palveluohjaus Työelämä ja palveluohjaus
Lyhyesti ADHD:n oireista Potilaan diagnosointi kuuluu lääkärille, ja se perustuu käyttäytymisen pohjalta syntyneeseen arvioon. Taylor ja Rutter esittävät ADHD:n olevan kuvaus tarkkaamattoman ja impulsiivisen lapsen käyttäytymisestä, eikä kuvaus sairaudesta, joka selittäisi, miksi lapsi käyttäytyy tietyllä tavalla. sauli.suominen(at)welho.com
Yleisiä havaintoja Historiallisesti katsoen tarkkaavuushäiriö kuuluu normaalisti ja selvästi poikkeavalla tavalla toimivan neurologisen järjestelmän harmaaseen välivyöhykkeeseen, joka on hyvin altis tieteessä tapahtuville tulkinnan muutoksille (Anthony 1973). sauli.suominen(at)welho.com
Harmaasta vyöhykkeestä Hyvillä tukitoimilla voidaan merkittävällä tavalla vaikuttaa häiriön ennusteeseen Biologisen riskin ja epäedullisen kasvuympäristön yhteisvaikutus voi olla tuhoisa sauli.suominen(at)welho.com
Tarkkaavuushäiriön ristiriidat Diagnoosin leviäminen uusiin ryhmiin on johtanut myös sen kyseenalaistamiseen ADHD:tä ei kuitenkaan voida selittää medikalisaation ilmentymänä - On ollut tunnettu jo ennen hyvinvointiprofessioiden syntyä - Ongelmallinen käsite myös lääketieteelle Diagnoosi tärkeä oireista kärsivälle Tukitoimet edellyttävät diagnoosia Oireet ilmenevät asiakkaan ja ympäristön suhteessa, elämänhallinta ja syrjäytyminen
SYSTEEMIHÄIRIÖ
Systeemihäiriö Kun ihminen syrjäytyy palveluista järjestelmien määrityksestä johtuen, esim. mielenterveys ja päihde Kun asiakkaasta tehdyt määritelmät eivät vastaa asiakkaan tarpeisiin Johtaa asiakkaan syrjäytymiseen järjestelmien väliin (ilman tukea) ei kenenkään asiakkaaksi Systeemihäiriöistä muodostuu yksilön sairauteen liittyviä piirteitä
Systeemimaailma ja elämismaailma - Palveluiden integrointi - Palvelusuunnitelma - Verkostokokous - Matala kynnys - Tutut työntekijät - Askel kerrallaan - Läheisten tuki - Sohva johon istua PALVELUOHJAUS - Jalka kahdessa maailmassa - Työtä koko verkoston kanssa - Toimimista arjessa - Yhdessä asiakkaan toimeksiannosta - Ei viranomaisvaltaa
Systeemilähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen SYSTEEMIMAAILMA Mitä meillä on tarjota? Koordinoidut palvelut Oikea diagnoosi/määrit. Palvelut Palveluihin ohjaaminen Palvelusuunnitelma Verkostokokous Matala kynnys ELÄMISMAAILMA Mistä asiakas hyötyisi? Tutut työntekijät Ihminen suhteissaan Tarpeet ja toiveet Asiakkaan arjen tuki Askel kerrallaan Dialoginen verkostotyö Sohva johon istuuntua
Lainauksia: Hyvä elämä perustuu aktiiviseen toimintaan, mutta aktiivinen elämä tarkoittaa eri yksilöille hyvin erilaisia asioita Yhteiskunnan tulee tarjota sellaisia mahdollisuuksia, jotka vastaavat yksilön kykyjä ja vahvuuksia laajemmin kuin tavanomaisessa hyvinvointiajattelussa on tapana ajatella Nuoret eivät ole postipaketteja, ja vaikka rakentaisimme parhaimmat systeemit, ellemme kykene kuuntelemaan mitä nuori todella haluaa, on systeemien rakentaminen turhaa
Kolme perusteesiä Toimimme systeemikeskeisesti, vaikka väitämme toimivamme asiakaslähtöisesti Toimimme yksilökeskeisesti, vaikka pitäisi toimia perhe- ja verkostokeskeisesti Menetelmäkeskeisyyden korostus saa meidät unohtamaan kohtaamisen tärkeyden hallinnallistaminen, laatikkoleikki,
MITÄ PALVELUOHJAUS ON?
Sisältö Palveluohjauksen perusmäärityksiä (1 dia) Miksi palveluohjausta tarvitaan? (1 dia) Palveluohjauksen vaiheet (4 diaa) - Alkuvaihe (2 diaa) - Työvaihe (1 diaa) - Lepo- ja lopetusvaihe (1 diaa) Palveluohjauksen sudenkuopat (2 diaa) Palveluohjauksesta yleensä (2 diaa) 17.6.2014
Miksi palveluohjausta tarvitaan? Palvelut ja asiakkaat eivät kohtaa toisiaan. Palvelujärjestelmä on joustamaton ja hajanainen: Palveluviidakossa suunnistaminen on hankalaa ja vaatisi hyviä elämänhallinnan ja toiminnanohjauksen taitoja, joita vaikeassa elämäntilanteessa olevalla asiakkaalla ei välttämättä ole. Koska järjestelmä on niin hajanainen, asiakkaalla voi olla useita eri asiakkuuksia, mutta kellään palvelujärjestelmässä ei oikein synny kokonaisvaltaista kuvaa hänen tilanteestaan.
Määrityksiä Palveluohjauksen tavoitteena on suhteen kautta muodostuvan tiedon kautta vahvistaa asiakkaan itsenäistä elämää. Palveluohjaus on yksilöstä lähtevää rakenteellista työtä. Ei ole tarkoitus muuttaa asiakasta vaan työskennelle yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan ja hänen ympäristönsä välisen suhteen muuttamiseksi. Eli vaikutetaan olosuhteisiin. Palveluohjaus lähtee liikkeelle asiakkaan tai suhteen kautta muodostuvasta toimeksiannosta.
Alkuvaihe (1) Tavoitteena on hyvän kohtaamisen edellytysten luominen. Asiakas hyväksytään sellaisena kuin hän on. Alussa ei pyritä muutostyöhön. Tavoitteena dialogisen suhteen rakentaminen. Asiakkaan tutustuttaminen palveluohjaajan työkuvaan. Tutustuminen asiakkaan arkeen ja pysähtyminen hänen elämäntilanteensa äärelle. Tutustuminen asiakkaan tapaan nähdä maailma ja omat mahdollisuutensa.
Alkuvaihe (2) Tavoitteena asiakkaan tukeminen arjessa selviytymisessä (mitä asiakas voi tehdä?) Vaikutetaan kriisitilanteen rauhoittamiseksi (asiat, joihin heti on yhdessä puututtava) Ei vielä tehdä päätöksiä asiakkaan palvelujen tarpeesta. Tapaamisten tavoitteena ei vielä ole eteneminen vaan tutustuminen.
Työvaihe Kun asiakas ja palveluohjaaja ovat saavuttaneet riittävän luottamuksellisen suhteen, päätetään suhteen jatkamisesta ja yhteisen työskentelyn aloittamisesta. Sovitaan etenemisen keinoista ja tärkeimmistä tavoitteista. Edetään yksilöllisesti asiakkaan tahtiin. Työskennellään pitkäjänteisesti. Työ etenee askel kerrallaan. Jokaisen askeleen jälkeen pysähdytään ja katsotaan, missä ollaan ja mitä pitää tehdä seuraavaksi. Työskentely ei välttämättä ole lineaarista: asiakkaalla myös lupa ottaa takapakkia ilman sanktiota.
Lepo- tai lopetusvaihe Asiakas kokeilee omien siipiensä kantavuutta. Kun asiakas ottaa yhden askeleen eteenpäin, palveluohjaaja ottaa kaksi askelta taaksepäin. Asiakas selviää kriisivaiheiden ohi ilman palveluohjaajan tukea. Asiakkaalle tärkeät tavoitteet on saavutettu. Asiakkaan elämä on tasaisessa vaiheessa. Elämän- ja arjenhallinta on parantunut. Asiakkaan palvelut tukevat ja vahvistavat nykyistä elämäntilannetta. Sovitaan lopettelusta yhdessä asiakkaan kanssa.
Palveluohjauksen sudenkuopat (1) Palveluohjaaja tekee asioita asiakkaan puolesta (asiakas tekee aina työn, palveluohjaaja taustalla) Palveluohjaaja tuntee asiakkaan puolesta (huoli on asiakkaan omaisuutta). Asiakasta ymmärretään kun pitäisi vastuuttaa ja vastuutetaan kun pitäisi ymmärtää. Edetään liian nopeasti (asiakas ei ole sitoutunut).
Palveluohjauksen sudenkuopat (2) Palveluohjaus johtaa suhteen vahvistumiseen ei itsenäisen elämän. Palveluohjauksen tarkoitus ei ole kestää koko elämää. Edetään liian nopeasti muutokset eivät ole pysyviä. Palveluohjaus on vain palveluihin ohjaamista.
Palveluohjauksesta yleensä (1) Asiakas on päämies ja toimeksiantaja, ei järjestelmä. Palveluohjaustyötä ei tehdä hoitotai viranomaisvastuullisella työotteella. Palveluohjaaja ei tee asiakasta koskevia päätöksiä eikä toteuta palveluita. Liikkeelle lähdetään asiakkaan voimavaroista ja tavoitteista ei ongelmista, toiminnanvajeista tai vaikeuksista. Palveluohjauksessa toimitaan oikea-aikaisten asiakkaan aktiivisuutta tukevien palveluiden puolesta. Palveluja voidaan myös tarvittaessa
Palveluohjauksesta yleensä (2) Pitkällä aikavälillä tavoitteena on asiakkaan oman luonnollisen verkoston vahvistaminen virallisen verkoston kustannuksella. Palveluohjauksessa asiakkaan kohtaama vaikeus nähdään pääsääntöisesti luonnollisena osana elämän vastoinkäymistä eikä diagnoosiin liittyvänä oireena. Palveluohjaajan tärkeänä tehtävänä on löytää sellaiset systeemihäiriöt, jotka estävät asiakkaan elämänhallinnan saavuttamisen ja toimia niiden poistamisen puolesta.
Palveluohjaajalla on - Sosiaali- ja terveystoimen peruskoulutus - Kokemusta toimimisesta oman asiakasryhmänsä parissa - Elämänkokemusta
POHDITTAVAKSI Onko meillä tarpeeksi resursseja vaikeassa elämäntilanteessa olevan asiakkaan kohtaamisessa? Onko asiakkaan saama hyöty ristiriidassa järjestelmän tavoitteiden kanssa? Poikkeaako minun asiakastyöni muiden tekemästä työstä, vai muodostuuko siitä taas uusi lenkki asiakkaan pitkässä hoitoketjussa? Joudunko tarjoamaan palveluita, vaikka tiedän, ettei asiakas niistä hyödy? Kannattaisiko joidenkin asiakkaiden kohdalla kokeilla intensiivisempää työotetta? Onko pakko jatkaa vanhaan malliin ellei se tuota lisääntynyttä hyvinvointia?
ADHD JA PALVELUOHJAUS
ADHD oireet ja PO-asiakkuus Ymmärtävän ja vastuuttavan työotteen vuorotteleminen Työn painopiste on resurssien ja toimivien asioiden tukemisessa, oireita ei voi tukea Suhteen tärkeys: Koska vaikeudet johtuvat tarkkaavuushäiriöstä, koska jostain muusta Työtä stigmatisaation vähentämiseksi Yksilöllinen työ, tukeminen yksilöllinen prosessi
TYÖELÄMÄ JA PALVELUOHJAUS
Toimeksianto tai tehtävä 3. 2. Työllistyminen 1. Parantunutelämänhallinta - Sos. Verkosto - Mielek. tekem Elämänhallinnan puute ja vaikeudet - Mitä jos 1 mutta ei 3? - Jos päästään vain 2? - Jos asiakas hyötyy mutta ei järjestelmä? - Jos sosiaalitoimi hyötyy mutta ei työvoimahallinto? - Siirtyminen 1->2 vaatii erilaista työtapaa kuin 2 -> 3! - Miten yhteiskuntatalouden kokonaisetu? - Entä asiakkaan saama hyöty - Entä jos tuloksena on kokonaisvaltaisuuden ja vastuun lisääntyminen
KIITOS!