Oulun Kauppakamarilehti 3/2012 Oppisopimuskoulutus uhkaa vähentyä merkittävästi Oamk kouluttaa energiatekniikan osaajia Takomo jalostaa ideoista menestyviä yrityksiä
Paikallinen toimisto palveluksessasi Oulu: Uusikatu 53, p. 040 770 7088 KHT-tilintarkastajat: Risto Hyvönen, Milla Karjalainen, Jari Karppinen, Marjo Karppinen, Juhani Rönkkö, Kari Spårman KHT-, JHTT-tilintarkastaja: Tiina Mikkonen-Brännkärr Venäjän kaupan asiantuntija: Heli Pellikka Veroasiantuntijat: Pirkko Hiltunen, Pirjo Vaarala ja Maritta Virtanen Lakimiehet: Kirsi Putkonen, Ulla Riekki ja Ville Heikkinen Ulkomaankomennusten asiantuntija: Helinä Haapasalo Rovaniemi: Koskikatu 27 b 502, p. 0400 944 555 KHT-tilintarkastaja: Ari Tauriainen KHT, JHTT-tilintarkastaja: Anne Räisänen Kajaani: Teknologiapuisto, p. (08) 614 9290 KHT-tilintarkastaja: Eero Huusko Assurance Tax Transactions Advisory Law 2012 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.
Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 3/2012 Julkaisija Oulun kauppakamari www.oulu.chamber.fi Päätoimittaja Jaakko Okkonen Vastaava toimittaja Armi Lahdenkauppi Toimitusneuvosto Kari Ahokas Sanna-Riikka Hakio Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Paavo Vasala Toimittajat Kari Arokylä Armi Lahdenkauppi Hannele Lamusuo Osoitteenmuutokset Oulun kauppakamari/paula Männikkö paula.mannikko@chamber.fi Puh. 010 821 8802 Toimitus ja ilmoitukset Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, 90100 Oulu 0400 683 257 armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi Taitto Marja Sarkkinen Paino Joutsen Median Painotalo Jakelu Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa 5 Pääkirjoitus 6 Oppisopimuskoulutus uhkaa vähentyä reippaasti 8 Rakentamistekniikan ammattilaispulaan löytymässä ratkaisu 10 Oamk vastaa toimintaympäristön muutokseen 12 LähiTapiolassa osaaminen ja päätäntävalta ovat lähellä 14 Uuden yritykset ja työpaikat ovat Oulun Yritystakomon tuotteita 16 Pk-yritysten kehitystyöhön opiskelijaresursseja 19 Tutustu seutumme kouluttajien syksyn koulutustarjontaan 29 KHT Jari Nurkkala: Verotus muutosten kourissa 30 Kansainväliset harjoittelijat tiedostamaton voimavara! 32 Tornio mittavien mahdollisuuksien kansainvälinen kaksoiskaupunki 34 Business Oulun koulutuksella uusi suunta rakennemuutokseen 36 Laanilan ekovoimalaitos jo kaupallisessa tuotannossa ISSN 1458-6002
Odotettavissa kasvua! BusinessOulu tarjoaa alueella toimiville yrityksille monipuolisia yrityspalveluita tavoitteenaan edistää yritysten kilpailukykyä ja menestymistä. Yritysten tukena sen elinkaaren eri vaiheissa on suuri joukko asiantuntijoita, kehitystyökaluja sekä laajat kansalliset ja kansainväliset verkostot. BusinessOulun palvelut ovat yrityksille maksuttomia. Palvelumme on rakennettu tukemaan kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. Tarjoamme avuksesi laajan joukon yrityskehityksen asiantuntijoita, joiden ammattitaito, verkostot ja työkalut ovat käytettävissäsi kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. kansainvälistymissuunnitelmat yritysten rahoitus- ja tukimahdollisuudet valmistautuminen rahoittajan kohtaamiseen kohdemarkkinoihin tutustuminen avustaminen käytännön vientitoimenpiteissä räätälöidyt koulutus- ja valmennusohjelmat www.businessoulu.com
Omat luonnonvarat tehokkaasti käyttöön energiatutkimukseen lisää panoksia Oulussa 17.8.2012 Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Suomi on tällä hetkellä 70 prosenttisesti riippuvainen ulkomaisesta energiasta. On Oulun kauppakamari lukuisia syitä, miksi näin ei voi jatkua. Teollisuuden ja yleensäkin yritysten kilpailukyky on merkittävästi riippuvainen energian hinnasta ja saatavuudesta. Järkevällä energiaraaka-aineiden hankinnalla ja käytöllä voidaan saavuttaa isoja säästöjä: esimerkkinä erään teollisuuslaitoksen 20 30 miljoonan euron säästöt. Kotimaisten energialähteiden lisäämiseen on siis panostettava voimakkaammin kuin tähän asti, ja energian tutkimukseen on syytä lisätä voimavaroja. Oulussa ja koko kauppakamarialueella voitaisiin nyt tutkimuksen ja kehitystyön kautta saada uutta potkua energian tehokkaaseen käyttöön, sillä mahdollisuuksia omien energialähteiden käytön lisäämiseen on paljon. Viime aikojen keskustelu ydinvoimasta, uusiutuvien energialähteiden käytöstä, turpeesta, puusta ja kaasusta kertovat, että kokonaisnäkemystä on tosi vaikea saavuttaa. Julkinen keskustelu asiasta on suoraan sanoen erittäin heikolla tasolla. Oulun yliopisto, ammattikorkeakoulu ja muutkin oppilaitokset antavat hyvän pohjan tutkimuksen koordinointiin ja fokusointiin. Voimavaroja on siis olemassa, niiden parempi kohdentaminen on nyt tärkeää. Energiatutkimuksen ei tarvitse keskittyä vain energialähteisiin. On hyvä linkittää alan teollisuus tutkimukseen. Esimerkiksi Vaasassa on voimakas teollisuuden energiakeskittymä, ja Oulun kauppakamarialueella on paljon energiantuottajia ja -käyttäjiä sekä laitevalmistajia. Muidenkin luonnonvarojemme käytön lisäämiseen meillä on runsaasti mahdollisuuksia. Puun jalostus on ollut pitkään puheenaiheena. Kaivosmineraalien jalostuksen käynnistäminen alueella on tulossa ajankohtaiseksi. Näissäkin koulutuksella ja tutkimuksella on paljon roolia. Vahvaan osaamiseen perustuva kehittäminen on tyypillisesti tuottanut tulosta. Siksi tutkimukseen ja tieteelliseen työhön panostaminen on huipputärkeää. Tällä hetkellä energia ja omat luonnonvarat ovat erinomainen kohde. Pohjoisen kehityksen vauhdittamiseen myös arktinen tutkimus voi tuoda aivan uutta lisäpontta. Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisten alueiden merkitys on jo todettu ja hyväksytty. Tämä on hyvä sekä yritysten että oppilaitosten huomata.
Oppisopimuskoulutus uhkaa vähentyä reippaasti Oppisopimuskoulutuksen muodossa toteutettava ammatillinen lisäkoulutus uhkaa vähentyä merkittävästi lähivuosina. Tänä vuonna tarkoitukseen varattuja koulutuspaikkoja on koko maassa vielä hieman vajaat 29 000. Ensi vuonna niitä on opetusja kulttuuriministeriön suunnitelmien mukaan enää noin 21 000. Jatkossa pudotus saattaa olla vieläkin suurempi. Syynä koulutuspaikkojen vähentämiseen on opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan säästötarve. Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) aikuiskoulutusjohtaja Virpi Pikkuaho on tilanteesta enemmän kuin huolissaan. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa opiskelijat suorittavat ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Hän korostaa, että osaavan työvoiman turvaaminen yrityksille, työllisyyden parantaminen ja syrjäytymisen torjunta vaatisivat kaikkea muuta kuin tällaisen koulutuksen leikkaamista.
Suurin pudotus Pohjois-Pohjanmaalla Virpi Pikkuaho harmittelee erityisesti sitä, että kaavaillut leikkaukset ovat kohdistumassa pahimmin Pohjois-Pohjanmaahan. Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikat vähenisivät 30,2 prosenttia. Koko maan keskiarvo on 25 prosenttia. Kun paikkojen määrä Pohjois-Pohjanmaalla on nyt 1 911, niin ensi vuonna se olisi enää 1 333, hän laskeskelee. OSAO on yksi Suomen suurimmista oppisopimuskouluttajista ja selvästi suurin Pohjois-Pohjanmaalla. Tänä vuonna OSAO:n järjestämässä koulutuksessa on 1 130 opiskelijaa. Pahimmassa tapauksessa leikkaukset saattavat Virpi Pikkuahon mukaan johtaa siihen, ettei OSAO pysty ensi vuonna lainkaan aloittamaan uusia oppisopimuskoulutuksia. Lisäkoulutus pidentää työuria Koulutusasiantuntija Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitosta korostaa, että ammatillisen lisäkoulutuksen merkitys myös työurien pidentämisessä on keskeinen. Oppisopimus on yritysten näkökulmasta tärkeä, aikuisille soveltuva koulutusmuoto. Hänen mielestään on valitettavaa, jos uusia oppisopimuksia ei voida leikkausten takia solmia. Hannula muistuttaa samalla, että osana hallituksen lupaamaa nuorten yhteiskuntatakuuta on nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kaavailtu vuodelle 2013 rahoitusta 27 miljoonaa euroa. Sen kautta on tulossa kohdennettuja resursseja alle 30-vuotiaiden ja vailla ammatillista tutkintoa olevien oppisopimuskoulutukseen sekä näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä on tärkeää, ettei nuoria ja aikuisia aseteta resurssien jaossa vastakkain. Ammatillisen koulutuksen tulee palvella työelämään siirtyvien nuorten lisäksi myös osana elinikäistä oppimista ammattitaitoaan päivittäviä aikuisia, jatkaa Hannula. Ei vielä lopullisia päätöksiä Lopullista varmuutta oppisopimuskoulutuksen tulevien vuosien tilanteesta ei vielä ole. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Mari Pastila-Eklund kertoo, että ministeriö on lähettänyt keväällä leikkauksia sisältävät esityksensä koulutuksen järjestäjille. Näillä on ollut elokuun 17. päivään asti aikaa vastata niihin. Tutkimme vastaukset ja katsomme, mihin ne antavat aihetta. Myös valtion tekeillä olevalla budjetilla on tässä iso merkitys, hän sanoo. Lopulliset luvut koulutuksen järjestäjät saavat tietoonsa loka-marraskuun aikana. Pastila-Eklundin mukaan oppisopimuskoulutuksen vähentäminen perustuu hallitusohjelmassa aikanaan sovittuun julkisen talouden tasapainottamiseen, joka vaatii myös menojen leikkauksia. Osittain ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkojen putoaminen johtuu siitä, että vuonna 2009 ja 2010 elvytystarkoituksessa käyttöön otetut 1 900 lisäpaikkaa jäävät nyt pois, hän muistuttaa. Ylitarkastaja Pastila-Eklund korostaa ministeriön lähtökohtana olevan, että euromäärien putoamisesta huolimatta oppisopimuskoulutuksena järjestettävää ammatillista lisäkoulutusta pystyttäisiin tarjoamaan kaikkialla Suomessa. Hän sanoo myös, että tarkoituksena on nyt kohdentaa tätä erityisen vahvasti syrjäytymisen estämiseen ja nuorten työllisyyden parantamiseen.
Rakentamistekniikan osaajapulaan ratkaisu yliopistojen yhteistyöllä Rakentamistekniikan ammattilaisista alkaa olla pohjoisessa Suomessa kova puute. Oulun yliopisto pyrkii nyt täyttämään tätä osaaja-aukkoa yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Tavoitteena on, että vuoden 2013 syksystä lähtien Oulussa voi aloittaa diplomi-insinöörin tutkintoon johtavat rakentamistekniikan opinnot. Tutkinnot kirjautuisivat Tampereen teknilliseen yliopistoon. Yliopistot ovat jo solmineet tätä koskevan esisopimuksen. Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvén korostaa, että tarkoituksena ei ole perustaa yliopistoon rakentamistekniikan osastoa tai aloittaa alan viisivuotista koulutusohjelmaa. Rakentamistekniikan osasto lakkautettiin Oulussa vuonna 1996, eikä sen pystyttämistä uudelleen kannata haikailla. Sen sijaan pyrkimyksenä on löytää ratkaisu, joka tuo nopeasti avun nykyiseen ahdinkoon. Osaajapula on syntynyt, kun Pohjois-Suomen alueelle on suuntautunut ja suuntautumassa suuri määrä muun muassa kaivos- ja energia-alan investointeja. Niiden toteuttamisessa tarvitaan paljon myös rakentamisen ammattilaisia. Oulusta aikanaan valmistuneita rakennusalan diplomi-insinööreistä osa on muuttanut etelään ja osa alkaa olla jo eläkeiässä. Muualta Suomesta ei taas tunnu kovin paljon olevan muuttohaluja pohjoiseen päin, toteaa Silvén. Neljäkymmentä opiskelijaa vuodessa Ratkaisuksi on löytymässä yhteistyö Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Tamperelaiset alkavat tarjota Oulussa yhteistyössä täkäläisen yliopiston kanssa kaksivuotista rakentamistekniikan diplomi-insinöörikoulutusta. Opinnot aloittavilla täytyy olla takanaan vähintään soveltuvan alan kandidaatti- tai amk-tutkinto. Silvénin mielestä voitaisiin myös puhua eräänlaisesta muuntokoulutuksesta. Takavuosina tekniikan eri alojen osaajia muuntokoulutettiin ict-toimialalle, nyt suunta voisi olla toisinpäin. Koulutukseen otettaisiin tämänhetkisten suunnitelmien mukaan vuosittain neljäkymmentä opiskelijaa, hän laskeskelee. Lisää ketteryyttä koulutukseen toisi koulutusrehtori Silvénin mukaan se, että aloitettavaa suuntautumisvaihtoehtoa voitaisiin tarvittaessa vaihtaa vuosittain. Näin pystyttäisiin aina vastaamaan nopeasti kulloinkin kipeimpään tarpeeseen.
Oulun kauppakamarin uudet jäsenet KAJAANI Sotkamon kunta KALAJOKILAAKSO Champion Door Oy teollisuus, nosto- ja palo-ovien valmistus Nt Cab Oy moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden vähittäiskauppa Pehutec Oy ohjelmistosuunnittelu OULU Bass Solutions IT-teollisuus, ohjelmistopalvelut eri teollisuuden aloille Great Place to Work Institute Finland työelämän kehittäminen, johtaminen, konsultointi Nookainfra Oy hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle Nostokonepalvelu AT Oy rakentaminen Oulun Koivula Oy kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Oulunseudun Fysioterapia Ky muut terveydenhuoltopalvelut Pitney Bowes Oy muiden konttorikoneiden ja -laitteiden tukkukauppa POEM-Säätiö esittäviä taiteita palveleva toiminta Suomen Pro Tapahtumat Oy messujen ja kongressien järjestäminen Thinko Positivo Oy työvoiman vuokraus Tilimylly Ky kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu Oy SL-Goods Ab urheilu- ja vapaa-ajan varusteiden jälleenmyynti Hyvän pullan tekeminen on taitolaji, kuten kaiken muunkin tuottavan bisneksen. Jotta sinä voit keskittyä olennaiseen, jätä meidän huoleksi se, minkä parhaiten taidamme. MEILTÄ SAAT KAIKEN ENERGIASTA YRITYKSESI PARHAAKSI Oulun Energia on täyden palvelun energiakonserni. Asiantuntijamme ovat käytössäsi niin sähkön hankintaan, kaukolämpöön kuin urakointiinkin liittyen. Tarjoamme kattavat ratkaisut yrityksesi energiakustannusten ja markkinariskien minimoimiseksi. Ota yhteyttä, niin varmistetaan yhdessä, että pullat ovat todellakin hyvin uunissa! (08) 5584 3101 myynti@oulunsahkonmyynti.fi
Kuvat: Petteri Löppönen Oamk:ssa uutta koulutusta ja uusia toimintatapoja
Oamkin yhtiöittämistä valmistellaan täyttä vauhtia Oulun seudun ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikössä on toimintaympäristön muutoksiin ja muun muassa ict-alan taantumiseen pyritty vastaamaan monella tavalla. Yksikkö on suunnannut opetustaan uudelleen ja muuttanut myös koulutusten sisältöjä ja toteutustapoja, jotta ne entistä paremmin vastaisivat yritysten tarpeita. Yhtenä esimerkkinä tästä Tekniikan yksikön johtaja Jyrki Laitinen mainitsee energiatekniikan koulutuksen, joka aloitetaan tänä syksynä. Koulutusohjelmaan otetaan vuosittain 40 opiskelijaa. Laitisen mukaan energiatekniikan osaajille näyttää olevan kysyntää Oulun seudulla eikä tämä suinkaan liity pelkästään Fennovoiman ydinvoimalaitokseen. Uusiutuvan energian lisääntyvä käyttö, älykkäät sähköverkot, uudenlaiset energian tuotantojärjestelmät ja monet muut tekijät lisäävät energiatekniikan ammattilaisten tarvetta, hän toteaa. Oamkissa valmistellaan myös sähkötekniikan koulutuksen aloittamista ensi syksynä. Neuvottelut opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tästä ovat parhaillaan käynnissä. Laitisen mukaan tarkoituksena on, että sähköisen talotekniikan koulutus poistuisi ja näin vapautuvat koulutuspaikat siirtyisivät sähkötekniikan käyttöön. Tietotekniikan koulutusmäärät pudonneet Tietotekniikan koulutusmäärät ovat Oamkissa vuosien saatossa pudonneet huomattavasti, sillä ict:n kultakausi on jo varsin kaukana takanapäin. Jyrki Laitisen mukaan tietotekniikan opiskelijoita oli Oamkissa Raahen-yksikkö mukaan lukien suurimmillaan jopa 1 700. Nyt opiskelijoiden määräksi on asettunut noin 500. Tekniikan yksikön antaman koulutuksen toteutuksessa on tapahtunut myös muutos, jota Jyrki Laitinen luonnehtii fi losofi seksi. Loppuvaiheen opinnoista merkittävä osa tehdään nyt yhteistyössä yritysten kanssa. Opiskelijat menevät yrityksiin ja suorittavat niissä erilaisia opetuksellisia projekteja. Tämä malli on osoittautunut erittäin toimivaksi, hän kiittelee. Tiiviin yritysyhteistyön tarkoituksena on auttaa suuntaamaan opinnot loppuvaiheessa niin, että ne mahdollisimman hyvin vastaavat työmarkkinoiden kulloiseenkin kysyntään. Muutokset ovat nykyisin niin nopeita, että opiskelijan aloittaessa ei voida tarkalleen tietää, mitä osaamista hänen aikanaan valmistuessa yrityksissä eniten kaivataan. Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) yhtiöittäminen etenee hyvää vauhtia. Tavoitteena on, että Oamk siirtyy toimimaan osakeyhtiönä vuoden 2014 alusta. Aikaa on puolitoista vuotta, mutta valmistelutöitäkin on vielä paljon jäljellä. Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) johtaja Jarmo Paloniemi sanoo, että ensi kesään mennessä tärkeimpien neuvottelujen pitää olla käytynä ja keskeisimpien päätösten tehtynä. Osakeyhtiömuotoinen ammattikorkeakoulu ei suinkaan ole mikään harvinaisuus pikemminkin päinvastoin. Valtaosa Suomen ammattikorkeakouluista toimii yhtiönä jo nyt. Valtioneuvoston viime vuoden marraskuussa tekemä linjaus ammattikorkeakoulujen talouden ja hallinnon uudistamisesta merkitsee loppujenkin muuttamista osakeyhtiöiksi. Yhtiöittämisellä tavoitellaan koulutukseen lisää tehoa, joustavuutta ja laatua. Myös yritysyhteistyön toivotaan parantuvan entisestään, johtaja Paloniemi kertoo. Yhteisömuoto ei ratkaise Mikään ihmelääke yhtiöittäminen ei suinkaan ole. Paloniemi korostaakin, että ammattikorkeakoulun yhtiömuoto ei ole ratkaisevan tärkeä tekijä. Paljon olennaisempi on vaikkapa koulun henkilökunnan osaaminen ja innostus. Oamkin yhtiöittämistä on valmisteltu jo hyvän aikaa muun muassa erityisen työryhmän ja virkamiesten voimin. Keskeisimmin työssä ovat olleet mukana koulutuskuntayhtymä, ammattikorkeakoulu sekä Oulun kaupunki. Jarmo Paloniemen loppukesän ohjelmaan on muun muassa kuulunut käydä läpi Osekkin nykyisten omistajakuntien halukkuutta tulla osakkaiksi uuteen yhtiöön. Itsestään selvää ei ole, että kaikki kunnat haluavat tulla mukaan. Ja on muistettava, että ammattikorkeakouluyhtiön osakkaina voi periaatteessa ja myös ihan käytännössä olla muitakin kuin kunnallisia toimijoita, hän huomauttaa. Piakkoin perustetaan yhtiöittämisen valmistelua varten 3 5 jäsenen hallitus. Tämän toimielimen korvaa myöhemmin osakeyhtiön varsinainen hallitus. Sen kokoonpanosta ei vielä ole tarkkaa tietoa, mutta Paloniemi ennakoi jäseniksi tulevan ainakin elinkeinoelämän ja isoimpien kuntaomistajien edustajia. Osekkin ylivoimaisesti suurin kuntaomistaja on Oulun kaupunki, jonka osuus nousee ison kuntaliitoksen myötä noin 80 prosenttiin. Tämä määrittänee myös Oamk Oy:n tulevan omistajapohjan.
LähiTapiolassa osaaminen ja päätäntävalta ovat lähellä LähiTapiola Pohjois-Pohjanmaa Osoite: Asemakatu 7, 90100 Oulu Puhelin 020 522 6080 ilkka.herva@lahivakuutus.fi Lähivakuutuksen ja Tapiolan fuusiossa syntyi vahva kotimainen toimija, mutta ennen kaikkea siinä syntyi vakuutusjohtoinen fi nanssitalo, joka on tanakasti mukana maakunnallisessa yrityselämässä. Pohjois-Pohjanmaalla uusi vahinkovakuutusryhmittymä on markkinajohtaja. LähiTapiolassa päätöksenteko, korvauspalvelu ja alueen paras vakuutusosaaminen ovat lähellä asiakasta. Yrittäjäyhteisöt ovat meille tuttuja ja tunnemme maakuntamme yritysasiakaskenttää. Tätä kautta voimme olla vahvasti läsnä yrittäjien tarpeissa, liiketoimintajohtaja Ilkka Herva Pohjois- Pohjanmaan LähiTapiolan alueyhtiöstä toteaa. Lähellä asiakasta Uusi yhtiö tarjoaa vahvaa, henkilökohtaista, paikallista palvelua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka LähiTapiolan palvelut ovat luonnollisesti saavutettavissa netin ja puhelimen kautta, henkilökohtainen palvelu ja vakuutusasiantuntemus pysyvät ja paranevat. Esimerkiksi korvauspalvelut hoidetaan paikallisesti. Alueyhtiöiden johto on paikallisesti läsnä tekemässä päätöksiä. LähiTapiola on näkyvästi mukana myös yrittäjäyhteisöissä ja elinkeinoelämän edunvalvontatyössä. LähiTapiolan toiminta alkoi kesäkuussa. Kahden väkevän toimijan asiantuntemus on jo asiakkaiden käytössä, vaikka uuden fi nanssiryhmän myötä syntyvien 19 alueyhtiön perustamiseen liittyy suuri määrä viranomaistoimia. Myös tutut paikallistoimistot ja niiden palvelut löytyvät entisiltä sijoiltaan siten, että rinnakkain sijaitsevia tiloja yhdistellään. Kaikki palvelukanavat ovat avoinna. Uuden liikemerkin alta yritysasiakas löytää tutut ihmiset ja LähiTapiolan kaikki palvelut kattavan toimistoverkon kautta tutuista toimipisteistä. Yritysesittely Parempia etuja Pohjois-Pohjanmaan alueyhtiö kattaa laajan maantieteellisen alueen Pudasjärveltä Keski- Pohjanmaalle asti. Meillä on 15 000 yritysasiakasta, joista pääosa on Oulun seudulla. Asiakkaillemme yhdistyminen tarkoittaa entistä parempia etuja. Henkilöasiakkaita varten olemme jo lähteneet liikkeelle bonusturvan kautta. Syksyksi on odotettavissa uusia avauksia yritysasiakkaille. Ilkka Herva kertoo, että LähiTapiolan strategiaan kuuluu paikallisten kumppanuuksien hyödyntäminen. Esimerkkinä voi olla korvauspalveluissa paikallisten korjaamojen käyttö tai mikä tahansa muu uusi, tehokas ja hyödyllinen vakuutuspalvelujen avaus. LähiTapiolan pankkipalvelut ja sijoitustoiminta ovat niin ikään varmoissa käsissä. Varainhoitoon liittyy muun muassa henkilöasiakkaiden Private-palvelu, joka on kehitetty asiakastoiveiden pohjalta tuottavaksi ja riskejä suunnitelmallisesti hallitsevaksi sijoitusmuodoksi yli 100 000 euron pääomalle.
Kaivosinsinöörejä kolmen ammattikorkeakoulun voimin Koulutus alkamassa syksyllä 2013 Kolme pohjoisen Suomen ammattikorkeakoulua on syksyllä 2013 aloittamassa yhdessä kaivosinsinöörien koulutuksen. Yhteistyössä ovat mukana Kajaanin, Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut. Niiden tarkoituksena on näin vastata kaivosbuumin herättämään koulutus- ja osaajatarpeeseen. Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen kertoo, että suunnitelmien mukaan koulut ottaisivat kaivosinsinöörikoulutukseen vuosittain yhteensä neljäkymmentä opiskelijaa. Etenkin Kainuussa ja muualla pohjoisessa Suomessa koettuun kaivosalan nousuun on esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa toki havahduttu jo aikaisemmin, vaikka tutkintoon johtavaa koulutusta ollaankin aloittamassa vasta ensi syksynä. Olemme olleet järjestämässä monenlaista opetusta osana tutkintoon johtavaa koulutusta, erillis- ja täydennyskoulutusta sekä työvoimapoliittista koulutusta kaivosalan tarpeisiin, rehtori Kilpeläinen toteaa. Matkailualan t&k-toimintaa Kainuu on kaivostoiminnan keskiössä, mutta myös matkailu on maakunnassa erittäin tärkeä elinkeino. Turo Kilpeläisen mukaan Kajaanin ammattikorkeakoulu tekee koko ajan runsaasti matkailualan tutkimus- ja kehitystyötä. Alan ammattilaisia valmistavassa restonomikoulutuksessa se panostaa perinteisempien matkailupalvelujen tuottamisen ja kehittämisen lisäksi aktiviteettimatkailuun. Olemme myös vieneet restonomikoulutusta Ouluun, jossa toteutamme sitä yhdessä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Tämä on hyvä esimerkki korkeakoulujen ja alueiden välisestä yhteistyöstä, hän arvioi. Kajaanin ammattikorkeakoulu tunnetaan myös laajasti pelialan huippukouluttajana. Turo Kilpeläisen mukaan Kainuussa ei ollut yhtään pelialan yritystä, kun koulutus ammattikorkeakoulussa aloitettiin. Nyt voidaan todeta, että koulutus on synnyttänyt Kainuuseen kokonaan uuden toimialan ei ehkä suuren suurta, mutta merkittävän kuitenkin. Pelialan koulutuksessa on Kilpeläisen mukaan tapahtumassa pientä muutosta: kun aikaisemmin opetuksessa keskityttiin pelisovelluksiin, kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota myös peliteknologiaan ja -laitteisiin. Kuva: Wladyslaw Trzaska
Jokainen Takomossa syntynyt yritys saa kattoon oman kilpensä, johon on kirjoitettu sen y-tunnus. Nyt näitä kilpiä on reilut 40, mutta Kari Kivistön mukaan niitä on tulossa paljon lisää. Takomo jalostaa ideoista menestyviä yrityksiä Takomoissa on tavallisesti kuuma. Sepät huhkivat tulen leimussa ja takovat hehkuvaa ja kipunoivaa rautaa. Mutta toisenlaisiakin takomoja on. Kari Kivistö tulee ovella vastaan ja johdattaa Oulun yritystakomoon. Täällä eivät sinkoile kipinät, vaan ideat. Ja tämän takomon tuotteita ovat uudet yritykset ja työpaikat. Sen kaikki toiminta tähtää siihen, että ideoista jalostuu menestyviä yrityksiä. Elektroniikkatiellä Oulun Linnanmaalla sijaitseva yritystakomo tarjoaa innovatiivisen toimitilan start up -yrittäjyydestä kiinnostuneille eri alojen osaajille. Sen seinien sisällä takojat juuri nämä osaajat toimivat yhteisönä ja käyttävät osaamistaan, kokemustaan ja luovuuttaan uusien liike- ja tuoteideoiden viemiseksi eteenpäin. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja mukaan voivat tulla kaikki, jotka haluavat yhdessä kehittää liikeideoita menestyviksi. Saman asian voi sanoa myös hieman epävirallisemmin. Me törmäytämme täällä ihmisiä toisiin ihmisiin, ideoihin ja yrityksiin, kuvailee takomomestari Kivistö. Yli neljäkymmentä uutta yritystä Törmäysten järjestäminen on tuottanut hyvän tuloksen, sillä niiden seurauksena on syntynyt jo paljon uusia yrityksiä. Kari Kivistö viittoilee kohti kattoa, jossa roikkuu neljäkymmentäkaksi rekisterikilven näköistä laattaa. Jokainen takomossa syntynyt yritys saa kattoon oman kilpensä, johon on kirjoitettu sen y-tunnus. Kattoon nostetaan vielä paljon lisää kilpiä, takomomestari lupaa. Neljäkymmentäkaksi uutta yritystä ei ole hassumpi suoritus, sillä yritystakomo aloitti toimintansa vasta runsaat kaksi vuotta sitten, vuoden 2010 toukokuussa. Kari Kivistö luettelee tyytyväisenä muita avainlukuja: kaiken kaikkiaan kolmesataa ihmistä on allekirjoittanut takomosopimuksen, näistä noin sata on työllistynyt takomossa syntyneisiin yrityksiin, toiset sata on löytänyt työpaikan muualta, neljäkymmentä on siirtynyt opiskelemaan tai päätynyt pitämään sapattia ja loput kuusikymmentä ovat parhaillaan aktiivisesti takomassa.
Osaajat pois sohvilta Yritystakomon taustalla on Oulun ict-alan notkahtaminen. Kari Kivistö itsekin työskenteli Nokian palveluksessa, mutta jätti yhtiön vuonna 2009. Tuolloin hän näki, että yhtiöstä ja ictalalta yleensäkin olisi pian vapautumassa paljon asiantuntevia ihmisiä. Idea takomosta pyöri hänen mielessään jo silloin. Mietin, että olisi valtavaa tuhlausta, mikäli kaikki sadat osaajat päästettäisiin vain makaamaan sohville. Siihen meillä ei olisi varaa. Niinpä Kivistö pisti pystyyn Oulun Yritystakomo Oy:n edistämään uusien yritysten syntymistä ja osaajien työllistymistä. Takojille sen palvelut ovat ilmaisia. Toiminnan rahoitus tulee Business Oulun hankerahoituksesta, jossa ovat mukana myös ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja EU:n rakennerahasto. Takomo jalostaa ideoista yrityksiä tarkkaan pohditun prosessin mukaan. Siihen kuuluvat muun muassa ulkopuolisten luennoitsijoiden esitykset kerran viikossa, viikon kasaukset sekä takojien hehkutukset. Viikon kasauksissa kaikki takojat kertovat tuoreimmista kuulumisistaan sekä lähiajan suunnitelmistaan. Takojien hehkutuksessa jokainen takoja esittelee ideansa, jota muut pyrkivät vielä parantamaan ja viemään eteenpäin. HYVIN TEHTY { työ } ANSAITSEE KIITOKSEN Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat elinkeinoelämän virallinen tunnustus ja arvostettu perinne vuodesta 1929 lähtien. Keskuskauppakamarin ansiomerkki viestii yrityksen olevan ylpeä työntekijästä ja kertoo sen saajalle, että hänen panostaan ja sitoutumistaan arvostetaan. Ansiomerkin saaminen on kunnia-asia. Entiset takojat käyvät kylässä Kun Kari Kivistö kertoo takomon toiminnasta, kulkee ohi Pirkko Taskinen entinen takoja ja nykyinen Lavango Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja. Alcatelissa, Ericssonissa ja Nokiassa työskennellyt Taskinen haki Lavangon pystyttämiseen muutaman kuukauden ajan vauhtia yritystakomosta. Kirjauduin takomoon sisälle viime vuoden syyskuussa ja perustin yritykseni tammikuussa, hän kertoo. Taskisen mielipide takomosta on selkeä. Tämä on aivan loistava paikka. Takomon aikaansaannosta on sekin, että Taskinen on nykyisin myös osakkaana älypuhelinten käyttöä yksinkertaistavassa Simplofon Oy:ssä. Taskisen juttelua kuunteleva Kivistö naurahtaa, etteivät entiset takojat oikein malta pysyä poissa. Monet heistä pistäytyvät kylässä tiuhaan. Takomoon valmiit yritykset eivät voi jäädä, sillä pelisääntöihin kuuluu, että niiden on melko nopsaan siirryttävä omiin tiloihinsa. Yksi toivomus Kari Kivistöllä on isommille oululaisille yrityksille. Hänen mielestään olisi hienoa, jos ne kävisivät takomossa kertomassa haasteistaan tai tarpeistaan. Takojien joukosta saattaisi hyvinkin löytyä joku, joka pystyisi rakentamaan niihin ratkaisun ja perustamaan sen varaan jopa oman yrityksen. Lisätiedot ja hakemukset: www.ansiomerkit.fi Ikinä en olisi uskonut, kun professorini kehotti minua graduni teon aikana hakemaan Orioniin kesätöihin, että löytäisin itseni samasta paikasta vielä yli 30 vuotta myöhemmin. ARJA VUORELA Orion Oyj:n tutkimustehtävissä vuodesta 1980, kultainen 30 vuoden ansiomerkki vuonna 2010. Keskuskauppakamari, PL 1000, Aleksanterinkatu 17, 00101 Helsinki, Puh. 09 4242 6200
Yliopiston lopputöiden apurahamenettely on ajankohtainen nyt PK-yritysten kehitystyöhön tarjolla opiskelijaresursseja Oulun yliopisto ja Kauppakamari aloittavat uudenlaisen toimintamallin, jolla tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten kasvuedellytyksiä. Samalla luodaan yliopistoopiskelijoille mahdollisuuksia sijoittua pk-sektorille ja saada valmiuksia yrittäjyydestä. Tämä uusi toimintamuoto on pk-sektorille suunnattu tutkimuksellinen projekti, jossa lopputyötään tekevä opiskelija työstää yrityksen omista lähtökohdista erilaisia liiketoiminnan haasteita, ratkaisuja ja kehittämistarpeita, kertoo yhteyspäällikkö Sakari Jussi-Pekka yliopiston täydentävien opintojen keskuksesta. Apurahamenettelyllä kymmenen yritystä voi saada liiketoimintansa kehittämiseen tukea ja ideoita graduaan tai diplomityötään tekevän opiskelijan tutkimusprojektin kautta. Opiskelijoiden lopputyökustannukset ovat 5000 euroa. Yliopiston varainhankinnan tuotoilla tuetaan nyt alueen yritystoimintaa ja koulutusta niin, että yritys maksaa puolet kustannuksista ja yliopisto tukee toisen puolen. Oulun yliopiston kuuden tiedekunnan kautta pk-yritys voi saada apua henkilöstö- tai liiketoimintansa kehittämiseen, markkinointiin, kansainvälistymiseen, rahoitusjärjestelyihin, laskentaan, mittaustekniikkaan, asiakaspalveluun jne.
Yritys miettii omista lähtökohdistaan toimintaansa liittyviä kehittämistarpeita ja tekee esityksen projektiksi sen pohjalta. Tarkoitus on, että opiskelija tuo asiantuntemuksensa ja tiedeyhteisönsä tuen vaikkapa uuden toimintamallin tai menetelmän kehittämiseen. Työelämäyhteistyöstä yliopistolla on jo pitkä kokemus, mutta useimmiten esimerkiksi opiskelijaharjoittelijat työllistyvät suuryrityksiin. Kun varainkeruujärjestelmä mahdollisti uudet avaukset, yliopiston yhteinen neuvottelukunta ja kauppakamari halusivat luoda reitin, jotta tulevaisuuden voimavara, pk-yrityksetkin, voisivat hyötyä yliopiston osaamisesta opiskelijoiden lopputöiden kautta. Valmistuville opiskelijoille uusi apurahamenettely tarjoaa paitsi mielenkiintoisen opinnäytetyön aiheen myös mahdollisuuden tutustua pk-sektorin haasteisiin sekä oppia yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa. Näin pääsee valintaan mukaan Yritykset ehdottavat hakemuksissaan liiketoimintaansa liittyvää kehitysprojektia. Vapaamuotoiset hakemukset on toimitettava Oulun kauppakamariin varatoimitusjohtaja Esa Pellikaiselle. Esityksestä on käytävä ilmi lopputyöllä autettavan projektin aihe ja se, miten se liittyy yritystoiminnan, tuotteen tai palvelun kehittämiseen. Kauppakamari ja yliopiston yhteinen neuvottelukunta valitsevat kymmenen tuettavaa projektia 2. lokakuuta. Tämän jälkeen yliopisto julistaa opiskelija-apurahat haettavaksi valittuihin aiheisiin. 5000 euron apurahasta puolet tulee yliopiston varainhankinnan tuotoista ja puolet valitun yrityksen lahjoituksena. Opiskelija ei ole projektin aikana työsuhteessa yritykseen. Projektien toteutuksesta sovitaan tapauskohtaisesti, ja työt aloitetaan lukuvuoden 2012-2013 aikana. TEHOKASTA PÄIVÄÄ JA RENTOA ILTAA! Tarvitsetpa sitten intiimiä huonetilaa pienelle ryhmälle, hyvin varusteltua kokoustilaa 160 hengelle tai 400-paikkaista auditoriota, tervetuloa Scandic Ouluun! Järjestämme myös kokousten iltatilaisuudet. Kysy lisää ja pyydä tarjous - Scandic Oulu yhteistyössä Finnkinon kanssa! Saaristonkatu 4 Puh. 08-543 1000 meeting.oulu@scandichotels.com scandichotels.fi
Väriä maailmaan Lekatie 4 90150 Oulu www.joutsenmedianpainotalo.fi
Koulutetulla on etuajo-oikeus! Tutustu alueemme oppilaitosten koulutustarjontaan seuraavilla sivuilla!
Yrittäjä ota askel eteenpäin! Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muutoksia. Teknologiset tai toiminnalliset muutokset voivat edellyttää yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen perusteellista päivittämistä. Joskus työt loppuvat kokonaan ja silloin yritys voi kantaa vastuuta henkilöstönsä tulevaisuudesta auttamalla heitä kouluttautumaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimistot tarjoavat yritysten muuttuviin tilanteisiin koulutusohjelmia. Koulutukset järjestetään työnantajan ja ELY-keskuksen yhdessä suunnittelemana, hankkimana ja rahoittamana. ELY-keskus kilpailuttaa koulutuksiin sopivan koulutuspalvelun tuottajan ja työnantaja esittää koulutettavat työntekijät. Yrityksen maksuosuuteen vaikuttaa mm. koulutusmuoto ja yrityksen koko. TäsmäKoulutus uutta osaamista henkilöstölle! TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. tähtää ammattitaidon kehittämiseen työnantajan maksuosuus 20 75 prosenttia voidaan toteuttaa myös lomautusaikana MuutosKoulutus lähtijäisiksi muutakin kuin lämmintä kättä! MuutosKoulutuksen avulla työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan: tähtää työnhakuvalmiuksien ja osaamisen parantamiseen työnantajan maksuosuus 20 prosenttia Koulutuksissa on mahdollista suorittaa tutkinnon osia tai mahdollisesti jopa koko tutkinto. Koulutukset sopivat myös julkisen sektorin työnantajille. Saatavilla myös uusien osaajien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen tarkoitettu RekryKoulutus. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lähimpään työ- ja elinkeinotoimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Lisätietoa antaa ryhmäpäällikkö Mari Tuomikoski, mari.tuomikoski@ely-keskus.fi, puh. 044 436 8211 ja koulutuspäällikkö Jouko Sarkkinen, jouko.sarkkinen@ely-keskus.fi, puh. 044 436 8026 Lisätietoa internetissä osoitteissa www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa ja www.mol.fi.