ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-5 Muutos 1 31.5.2000 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi KENTTÄALUEEN SUUNNITTELU Tämä ilmailumääräys on annettu ilmailulain (281/95) 51 :n nojalla. Se perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen Liitteen 14 (Annex 14, Volume I) luvun 3 normeihin (Standard) ja suosituksiin (Recommendation). Tämä ilmailumääräys tulee voimaan 7.9.2000 ja kumoaa 23.1.1997 annetun ilmailumääräyksen AGA M3-5 paitsi, että kohta 5.1 tulee voimaan 1.1.2004. Viiva sivun reunassa osoittaa kohtia, joissa ilmailumääräykseen on tehty muutoksia. SISÄLLYS Sivu 1...1 2 Kiitotiet...2 3 Kiitotien reuna-alueet...5 4 Kiitoalueet...5 5 Kiitotien pään turva-alueet...6 6 Nousualueet...7 7 Pysäytystiet...7 8 Radiokorkeusmittarin käyttöalue...8 9 Rullaustiet...8 10 Rullaustien reuna-alueet...12 11 Rullaustien suoja-alueet...12 12 Ohituspaikat, kiitotieodotuspaikat ja väliodotuspaikat...13 13 Asematasot...14 14 Ilma-aluksen erillinen seisontapaikka...14 15 Jäänestoalueet...15 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala 1.1.1 Tämä ilmailumääräys koskee lentoasemia. Huomautus 1. - Lentoasema on lentopaikka, jossa ilmaliikennepalvelu on pysyvästi järjestetty. Muista lentopaikoista säädetään ilmailumääräyksissä AGA M1-1 ja AGA M2-1. Huomautus 2. - Suunniteltaessa lentopaikkoja STOLilma-aluksia varten noudatetaan tämän ilmailumääräyksen sijasta soveltuvin osin Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) julkaisun Stolport Manual (Doc 9150-AN/899) ohjeistusta. 1.1.2 Tämä ilmailumääräys kohdistuu lentoaseman ja lentoaseman pitäjän toimintaan eikä tällä ilmailumääräyksellä rajoiteta tai säännellä ilma-aluksen miehistön tai lentotoiminnan harjoittajan toimintaa. 1.1.3 Tässä ilmailumääräyksessä määritellään ilma-alusten käyttöön tarkoitettujen alueiden mitat ja ominaisuudet siten, että ne on sidottu kiitotielle valittuun viitekoodiin. Huomautus. - Viitekoodin määräämisestä ks. ilmailumääräys AGA M3-2. 1.1.4 Tähdellä (*) merkityt määräyskohdat on tarkoitettu noudatettaviksi ainoastaan suunnittelunormeina uusien kenttäalueiden suunnittelussa ja käytännön mahdollisuuksien mukaan myös suunniteltaessa kenttäalueiden peruskorjauksia. Olemassaolevien kenttäalueiden poikkeaminen näistä suunnittelunormeista on hyväksyttyä. Jos kuitenkin Lentoturvallisuushallinto katsoo, että olemassaoleva kenttäalue ei enää täytä ilma-liikenteen turvallisuusvaatimuksia, se voi määrätä nämäkin poikkeamat korjattavaksi. 1.1.5 Kohdat, joita ei ole merkitty tähdellä, on tarkoitettu noudatettaviksi paitsi suunnittelunormeina myös olemassaolevilla kenttäalueilla siten, että mahdolliset poikkeamat näistä määräyskohdista tulee korjata. ILL 3300 10/01
2/15 AGA M3-5, 31.5.2000 1.1.6 Tämä ilmailumääräys sisältää määräyksiä sellaisia ilma-aluksia varten, jotka ominaisuuksiltaan vastaavat tällä hetkellä käytettyjä tai niiden kaltaisia, suunnitteilla olevia ilma-aluksia. Ne eivät sisällä varautumista vaativampia ilma-aluksia varten. Huomautus.- Tietoja tulevaisuuden ilma-alusten mahdollisista vaikutuksista kenttäalueen mitoitukseen on mm. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) julkaisussa Aerodrome Design Manual (Doc 9157), Part 2 - Taxiways, Aprons and Holding Bays. 1.2 Määritelmät Huomautus. - Tässä ilmailumääräyksessä esiintyvien käsitteiden määritelmiä on ilmailumääräyksissä AGA M3-1 ja OPS M1-1. 1.3 Poikkeamat 1.3.1 Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinto voi perustellusta hakemuksesta antaa luvan poiketa tästä ilmailumääräyksestä. Huomautus.- Joissakin tapauksissa voidaan poikkeaman vaikutukset kompensoida asettamalla lentoaseman käytölle operatiivisia rajoituksia tai ilma-aluksen ohjaaja voi ottaa poikkeaman huomioon, mikäli siitä on asianmukaisesti tiedotettu. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että joistakin poikkeamista ei ole edes mahdollista tiedottaa ilmailutiedotuspalvelun kansainvälisesti säänneltyjä menettelytapoja noudattaen. 2 KIITOTIET Kiitoteiden lukumäärä ja suunta Huomautus.- Uutta mittarikiitotietä sijoitettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niihin alueisiin, joiden ylitse ilma-alukset joutuvat lentämään, kun ne noudattavat mittarilähestymismenetelmää tai keskeytetyn lähestymisen menetelmää, jotta näillä alueilla olevat esteet tai muut tekijät eivät rajoita ilmaalusten toimintaa. *2.1 Suunnittelutavoitteena lentoaseman kiitoteiden lukumäärän ja suunnan suhteen tulee olla, että lentoaseman käytettävyystekijä on vähintään 95 % niille ilma-aluksille, joita lentoaseman on tarkoitus palvella. *2.2 Suurimman sallitun sivutuulikomponentin valinta Kohtaa 2.1 sovellettaessa on oltava suunnittelulähtökohtana, että ilma-alusten laskeutuminen tai lentoonlähtö ei tavanomaisissa olosuhteissa ole sallittua, jos sivutuulikomponentti ylittää: - 37 km/h (20 kt), kun on kyse ilma-aluksista, joiden viitekiitotiepituus on vähintään 1 500 m, paitsi kiitotiellä, jolla kitka on usein huono riittämättömän kiitotien pitkittäissuuntaisen kitkakertoimen vuoksi, jolloin suurin sallittu sivutuulikomponentti ei saa ylittää 24 km/h (13 kt); - 24 km/h (13 kt), kun on kyse ilma-aluksista, joiden viitekiitotiepituus on vähintään 1 200 m, mutta kuitenkin alle 1 500 m; ja - 19 km/h (10 kt), kun on kyse ilma-aluksista, joiden viitekiitotiepituus on alle 1200 m. Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 1 sisältää ohjeita seikoista, jotka vaikuttavat arvioidun käytettävyystekijän laskentaan, sekä epätavallisten olosuhteiden huomioon ottamisesta. *2.3 Käytettävyystekijän laskemiseen valittavien tietojen on mahdollisuuksien mukaan perustuttava luotettaviin tuulitilastoihin, jotka ovat mahdollisimman pitkältä, mieluiten vähintään viiden vuoden mittaiselta ajalta. Niiden on, siinä määrin kuin on mahdollista, perustuttava vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa, tasaisin väliajoin tehtyihin havaintoihin. Huomautus.- Tuulella tarkoitetaan tuulen keskimääräistä nopeutta. Annex 14, liite A, luku 1 sisältää tietoja siitä, miten on otettava huomioon puuskaiset tuuliolosuhteet. Kynnyksen sijainti 2.4 Kynnyksen on sijaittava kiitotien päässä, ellei sitä ole toiminnallisten syiden vuoksi perusteltua siirtää. Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 10 sisältää ohjeita kynnyksen sijaintipaikan valinnasta. 2.5 Jos on välttämätöntä siirtää kynnys joko pysyvästi tai tilapäisesti tavanomaiselta paikaltaan, on otettava huomioon kaikki kynnyksen sijaintiin mahdollisesti vaikuttavat eri tekijät. Jos siirron syynä on kiitotien osan liikennekelvottomuus, tällaisen alueen ja siirretyn kynnyksen välillä on oltava vähintään 60 metriä pitkä, esteetön ja tasainen alue. Tarvittaessa tätä etäisyyttä on suurennettava, jotta täytettäisiin kiitotien pään turva-aluetta koskevat määräykset. Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 10 sisältää ohjeita seikoista, joita voidaan ottaa huomioon määritettäessä siirretyn kynnyksen sijaintia. Kiitotien todellinen pituus 2.6 Pääkiitotie Jos kohdassa 2.8 ei toisin määrätä, pääkiitotien todellisen pituuden on oltava riittävä täyttämään niiden ilma-alusten toiminnalliset vaatimukset, joille kiitotie on tarkoitettu, eikä se saa alittaa sitä suurinta pituutta, joka saadaan, kun kyseisten ilma-alusten toiminta- ja suoritusominaisuuksiin tehdään paikallisten olosuhteiden edellyttämät korjaukset. Huomautus 1.- Tämä määräys ei välttämättä tarkoita, että kiitotien pituuden tulee riittää kriittisen ilmaaluksen maksimipainolla. Huomautus 2.- Kiitotien pituutta määritettäessä on otettava huomioon sekä lentoonlähdön että laskeutumisen vaatimukset samoin kuin tarve liikennöidä kiitotiellä molempiin suuntiin.
AGA M3-5, 31.5.2000 3/15 Huomautus 3.- Paikallisia, mahdollisesti huomioon otettavia seikkoja ovat korkeus, lämpötila, kiitotien kaltevuus, kosteus ja kiitotien pinnan ominaisuudet erityisesti talviolosuhteet mukaanlukien. Huomautus 4.- Mikäli niiden ilma-alusten suoritusarvotietoja, joiden käyttöön kiitotie on tarkoitettu, ei tunneta, Aerodrome Design Manual, Part 1 sisältää ohjeita pääkiitotien todellisen pituuden määräämisestä soveltamalla yleisiä korjaustekijöitä. *2.7 Toissijainen kiitotie Toissijaisen kiitotien pituus on määritettävä samalla tavoin kuin pääkiitotien pituus, paitsi että sen tarvitsee riittää ainoastaan niille ilma-aluksille, joiden on käytettävä toissijaista kiitotietä muun tai muiden kiitoteiden lisäksi, jotta saavutettaisiin vähintään 95 %:n käytettävyystekijä. 2.8 Kiitotiet, joilla on pysäytystie tai nousualue Jos kiitotiehen liittyy pysäytystie tai nousualue, kiitotien todellinen pituus voi olla riittävä, vaikka se olisi lyhyempi kuin kohdan 2.6 tai 2.7 perusteella laskettu pituus, mutta tällöin käytettävissä olevan kiitotien, pysäytystien ja nousualueen on yhdessä täytettävä niiden ilma-alusten toiminnalliset lentoonlähtö- ja laskeutumisvaatimukset, joille kiitotie on tarkoitettu. Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 2 sisältää ohjeita pysäytysteiden ja nousualueiden käytöstä. Kiitotien leveys 2.9 Kiitotien leveyden on oltava vähintään seuraavan taulukon mukainen: Koodikirjain Koodi- A B C D E F numero 1 a 18 m 18 m 23 m - - - 2 a 23 m 23 m 30 m - - - 3 30 m 30 m 30 m 45 m - - 4 - - 45 m 45 m 45 m 60 m a. Tarkkuuslähestymiskiitotien leveyden on aina oltava vähintään 30 m, kun koodinumero on 1 tai 2. Huomautus 1.- Ne koodinumeroiden ja -kirjainten yhdistelmät, joiden vaatimat leveydet on määrätty, perustuvat tyypillisten ilma-alusten ominaisuuksiin. Huomautus 2. Kiitotien leveyteen vaikuttavia tekijöitä on selostettu ICAO:n julkaisussa Aerodrome Design Manual, Part 1. Rinnakkaiskiitoteiden välinen vähimmäisetäisyys *2.10 Jos rinnakkaiskiitoteitä on tarkoitus käyttää samanaikaisesti vain näkösääolosuhteissa, niiden keskilinjojen vähimmäisetäisyyden on oltava: - 210 m, jos suurempi koodinumero on 3 tai 4; - 150 m, jos suurempi koodinumero on 2; ja - 120 m, jos suurempi koodinumero on 1. Huomautus. - Ilma-alusten pyörrevanaluokitteluun ja pyörrevanaporrastusminimeihin liittyvät menettelytavat sisältyvät Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) julkaisuun Procedures for Air Navigation Services - Rules of the Air and Air Traffic Services (PANS-RAC, Doc 4444), Part V, Section 16. *2.11 Jos rinnakkaiskiitoteitä on tarkoitus käyttää samanaikaisesti mittarisääolosuhteissa, niiden keskilinjojen välisen vähimmäisetäisyyden määrää Lentoturvallisuushallinto. Huomautus.- Samanaikaisten operaatioiden suorittamiseen rinnakkaisilla mittarikiitoteillä liittyvät vaatimukset menetelmien ja järjestelmien suhteen on annettu Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) julkaisuissa PANS-RAC (Doc 4444), Part IV ja PANS-OPS (Doc 8168), Volume I, Part VII ja Volume II, Parts II ja III. Aiheeseen liittyviä ohjeita on annettu ICAO:n julkaisussa -Manual of Simultaneous Operations on Parallel or Near-Parallel Instrument Runways (Doc 9643). Kiitotien kaltevuus *2.12 Pituuskaltevuus Laskennallinen kaltevuus, joka saadaan jakamalla kiitotien keskilinjan ylimmän ja alimman kohdan korkeuksien välinen ero koko kiitotien pituudella, ei saa ylittää: - 1 %, jos koodinumero on 3 tai 4; ja - 2 %, jos koodinumero on 1 tai 2. *2.13 Pituuskaltevuus ei saa millään kiitotien osuudella ylittää: - 1,25 %, kun koodinumero on 4, paitsi että kiitotien pituussuunnassa sen ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä pituuskaltevuus ei saa ylittää 0,8 %; - 1,5 %, kun koodinumero on 3, paitsi että tarkkuuslähestymiskategorian II tai III kiitotien pituuden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä pituuskaltevuus ei saa ylittää 0,8 %; ja - 2 %, jos koodinumero on 1 tai 2. *2.14 Pituuskaltevuuden muutokset Jos kaltevuuden muutoksia ei voida välttää, kahden peräkkäisen osuuden välinen kaltevuuden muutos ei saa ylittää: - 1,5 %, jos koodinumero on 3 tai 4; ja - 2 %, jos koodinumero on 1 tai 2. Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 4 sisältää ohjeita kiitotien kynnystä edeltävän alueen kaltevuuden muutoksista. *2.15 Siirtymä yhdeltä kaltevalta osuudelta toiselle on toteutettava pyöristetyllä osuudella, jonka kaltevuuden muutosnopeus ei ylitä seuraavia arvoja:
4/15 AGA M3-5, 31.5.2000-0,1 %/30 m (pyöristyssäteen minimi 30 000 m), kun koodinumero on 4; - 0,2 %/30 m (pyöristyssäteen minimi 15 000 m), kun koodinumero on 3; ja - 0,4 %/30 m (pyöristyssäteen minimi 7 500 m), kun koodinumero on 1 tai 2. *2.16 Näkemäetäisyys Jos kaltevuuden muutoksia ei voida välttää, niiden tulee kuitenkin sallia esteetön näkemä seuraavasti: - jokaisesta 3 m kiitotien yläpuolella olevasta pisteestä kaikkiin niihin 3 m kiitotien yläpuolella oleviin pisteisiin, joiden etäisyys ensiksi mainitusta pisteestä on enintään puolet kiitotien koko pituudesta, jos koodikirjain on C, D, E tai F; - jokaisesta 2 m kiitotien yläpuolella olevasta pisteestä kaikkiin niihin 2 m kiitotien yläpuolella oleviin pisteisiin, joiden etäisyys ensiksi mainitusta pisteestä on enintään puolet kiitotien koko pituudesta, jos koodikirjain on B; ja - jokaisesta 1,5 m kiitotien yläpuolella olevasta pisteestä kaikkiin niihin 1,5 m kiitotien yläpuolella oleviin pisteisiin, joiden etäisyys ensiksi mainitusta pisteestä on enintään puolet kiitotien koko pituudesta, jos koodikirjain on A. Huomautus. Täyspituisen rinnakkaisrullaustien puuttuessa on harkittava esteettömän näkemän järjestämistä koko kiitotien pituudelle. Kun kyseessä ovat risteävät kiitotiet, on harkittava lisävaatimuksia risteysalueen näkemän suhteen. Ks. Aerodrome Design Manual, Part 1. *2.17 Kaltevuuden muutoskohtien välinen etäisyys Kiitotiellä on vältettävä aaltoilua tai lähekkäin olevia tuntuvia kaltevuuden muutoksia. Kahden peräkkäisen kaaren taitepisteiden välinen etäisyys ei saa olla pienempi kuin 45 m eikä myöskään pienempi kuin kyseisten kaltevuuden muutosten numeeristen itseisarvojen summa kerrottuna seuraavalla luvulla: - 30 000 m, kun koodinumero on 4, - 15 000 m, kun koodinumero on 3; ja - 5 000 m, kun koodinumero on 1 tai 2 Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 4 sisältää ohjeita tämän määräyksen soveltamisesta. *2.18 Poikittaiskaltevuudet Jotta vesi valuisi mahdollisimman nopeasti pois, kiitotien pinnalla tulee, mikäli mahdollista, olla kaksipuolinen poikittaiskaltevuus paitsi silloin, kun toispuoleinen poikittaiskaltevuus, joka on laskeva siinä tuulensuunnassa, johon useimmiten liittyy sadetta, varmistaa veden nopean poisvirtaamisen. Poikittaiskaltevuuden tulee olla mieluimmin: - 1,5 %, kun koodikirjain on C, D, E tai F; ja - 2 %, kun koodikirjain on A tai B; mutta se ei saa ylittää edellä mainittua 1,5 % tai 2 % eikä alittaa 1 %, paitsi kiitoteiden tai rullausteiden risteyksissä, joissa pienempi kaltevuus saattaa olla välttämätön. Jos kiitotiellä on kaksipuolinen poikittaiskaltevuus, kaltevuuksien on oltava siinä määrin symmetriset keskilinjan suhteen, että mahdollinen epäsymmetrisyys ei vaikuta haitallisesti ilma-alukseen. Huomautus. - Huonosta veden poisvirtauksesta aiheutuva vesiliirto-ongelma saattaa korostua sivutuulella märillä kiitoteillä. Annex 14, liite A, luku 7 sisältää tietoa tästä ongelmasta ja muista siihen liittyvistä tekijöistä. *2.19 Poikittaiskaltevuuden tulee olla olennaisesti samanlainen kiitotien koko pituudella, paitsi kiitotien ja toisen kiitotien tai rullaustien risteyksessä, jossa muutoksen on oltava tasainen ottaen kuitenkin huomioon veden virtauksen järjestäminen. Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 3, sisältää ohjeita poikittaiskaltevuudesta. Kiitotien kantavuus 2.20 Kiitotien tulee kestää niiden ilma-alusten liikenne, joille se on tarkoitettu. Kiitotien pinta 2.21 Kiitotien pinta on rakennettava siten, että siinä ei ole epäsäännöllisyyksiä, jotka voisivat heikentää kitkaominaisuuksia tai muutoin vaikuttaa haitallisesti ilma-aluksen lentoonlähtöön tai laskeutumiseen. Huomautus 1.- Pinnan epäsäännöllisyydet voivat vaikuttaa haitallisesti ilma-aluksen lentoonlähtöön tai laskeutumiseen aiheuttamalla liiallista pomppimista, nyökkimistä, tärinää tai muita vaikeuksia ilma-aluksen hallinnassa. Huomautus 2.- Annex 14, liite A, luku 5 sisältää ohjeita suunnittelutoleransseista ja muita tietoja, ja Aerodrome Design Manual, Part 3, sisältää lisäohjeita. 2.22 Päällystetyn kiitotien pinta on rakennettava niin, että sillä on hyvät kitkaominaisuudet, kun kiitotie on märkä. 2.23 Uuden tai uudelleen päällystetyn kiitotien kitkaominaisuudet on mitattava jatkuvatoimintoisella itsekastelevalla kitkamittarilla, jotta varmistutaan siitä, että suunnittelutavoitteet on saavutettu kitkaominaisuuksien osalta. Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 7 ja Airport Services Manual, Part 2, sisältävät ohjeita uusien kiitotiepäällysteiden kitkaominaisuuksista. 2.24 Uuden päällysteen märkäkitkan suunnittelutavoitteen on oltava vähintään 0,70 ja mitatun arvon kaikilla osuuksilla vähintään 0,50 (Skiddometer BV:11-mittauslaite, märkäkitka, mittausnopeus 65 km/h ). Huomautus.- Pinnan karkeutta voidaan mitata kohokuvion keskimääräisenä syvyytenä. Airport Servi-
AGA M3-5, 31.5.2000 5/15 ces Manual, Part 2, sisältää ohjeita pinnan kohokuvion mittausmenetelmistä. 2.25 Jos pinta on uritettu tai jyrsitty, urien on oltava joko kohtisuorassa kiitotien keskilinjaan nähden tai samansuuntaisia kuin sellaiset poikittaiset saumat, jotka eivät ole sitä vastaan kohtisuorassa. Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 3, sisältää ohjeita kiitotien pintarakenteen parantamismenetelmistä. 3 KIITOTIEN REUNA-ALUEET Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 8 ja Aerodrome Design Manual, Part 2, sisältävät ohjeita kiitotien reuna-alueiden ominaisuuksista ja käsittelystä. 3.1 Kiitotiellä on oltava kiitotien reuna-alueet, jos sen koodikirjain on D tai E ja kiitotien leveys on alle 60 m. 3.2 Kiitotiellä on oltava reuna-alueet, jos koodikirjain on F. Kiitotien reuna-alueen leveys 3.3 Kiitotien reuna-alueiden on ulotuttava symmetrisesti sen kummallekin puolelle, niin että kiitotien ja sen reuna-alueiden kokonaisleveys on vähintään - 60 m, kun koodikirjain on D tai E; ja - 75 m, kun koodikirjain on F. Kiitotien reuna-alueen kaltevuus *3.4 Reuna-alueen on liityttävä kiitotiehen ilman korkeuseroa eikä reuna-alueen kaltevuus saa ylittää 2,5 %. Kiitotien reuna-alueen kantavuus 3.5 Kiitotien reuna-alue on käsiteltävä tai rakennettava siten, että se kykenee kantamaan kiitotieltä reuna-alueelle joutuneen ilma-aluksen aiheuttamatta sille rakenteellisia vaurioita sekä kantamaan reuna-alueella mahdollisesti liikkuvat ajoneuvot. Huomautus. Aerodrome Design Manual, Part 1, sisältää ohjeita kiitotien reuna-alueiden kantavuudesta. 4 KIITOALUEET 4.1 Kiitotien ja siihen mahdollisesti liittyvien pysäytysteiden ympärillä on oltava kiitoalue. Kiitoalueen pituus 4.2 Kiitoalueen on ulotuttava ennen kynnystä samoin kuin kiitotien tai pysäytystien päästä eteenpäin vähintään seuraavalle etäisyydelle: - 60 m, kun koodinumero on 2,3 tai 4; - 60 m, kun koodinumero on 1 ja kyseessä on mittarikiitotie; ja - 30 m, kun koodinumero on 1 ja kyseessä on eimittarikiitotie. Kiitoalueen leveys 4.3 Tarkkuuslähestymiskiitotien kiitoalueen on, missä se on käytännössä toteutettavissa, ulotuttava kiitotien keskilinjan ja keskilinjan jatkeen kummallekin puolelle kiitoalueen koko pituudelta vähintään seuraavalle etäisyydelle: - 150 m, kun koodinumero 3 tai 4; ja - 75 m, kun koodinumero on 1 tai 2. 4.4 Ei-tarkkuuslähestymiskiitotien kiitoalueen on, missä se on käytännössä toteutettavissa, ulotuttava kiitotien keskilinjan ja keskilinjan jatkeen kummallekin puolelle kiitoalueen koko pituudelta vähintään seuraavalle etäisyydelle: - 150 m, kun koodinumero on 3 tai 4; ja - 75 m, kun koodinumero on 1 tai 2. 4.5 Ei-mittarikiitotien kiitoalueen on, missä se on käytännössä toteutettavissa, ulotuttava kiitotien keskilinjan ja keskilinjan jatkeen kummallekin puolelle kiitoalueen koko pituudelta vähintään seuraavalle etäisyydelle: - 75 m, kun koodinumero on 3 tai 4; - 40 m, kun koodinumero on 2; ja - 30 m, kun koodinumero on 1. Kiitoalueella olevat esineet Huomautus.- Kiitoalueella olevia esineitä koskevat määräykset on esitetty ilmailumääräyksessä AGA M3-6. Kiitoalueen tasoittaminen 4.6 Sen mittarikiitotien kiitoalueen osan, joka ulottuu kiitotien keskilinjasta tai keskilinjan jatkeesta vähintään: - 75 m, kun koodinumero on 3 tai 4; - 40 m, kun koodinumero on 1 tai 2; on oltava tasattu kiitotieltä mahdollisesti suistuvan ilma-aluksen vaurioiden vähentämiseksi. Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 8 sisältää ohjeita edellä esitettyä suuremman alueen tasoittamisesta tarkkuuslähestymiskiitotien kiitoalueella, kun koodinumero on 3 tai 4. 4.7 Sen ei-mittarikiitotien kiitoalueen osan, joka ulottuu kiitotien keskilinjasta tai keskilinjan jatkeesta vähintään: - 75 m, kun koodinumero on 3 tai 4; - 40 m, kun koodinumero on 2; ja - 30 m, kun koodinumero on 1; on oltava tasattu kiitotieltä mahdollisesti suistuvan ilma-aluksen vaurioiden vähentämiseksi. 4.8 Kiitoalueen on liityttävä reunakaistaan tai pysäytystiehen ilman korkeuseroa.
6/15 AGA M3-5, 31.5.2000 Huomautus. - 7 cm korkeuseroa reunakaistan ja kiitoalueen välillä ei pidetä vielä liian suurena. 4.9 Vähintään 30 m ennen kynnystä ulottuva kiitoalueen osa on suojattava ilmavirtausten aiheuttamalta kulutukselta, jotta laskeutuva lentokone ei joutuisi alttiiksi paljastuneen päällysteen särmän aiheuttamalle vaaralle. Kiitoalueen kaltevuudet *4.10 Pituuskaltevuudet Kiitoalueen tasoitettavan osan pituuskaltevuus ei saa ylittää: - 1,5 %, kun koodinumero on 4; - 1,75 %, kun koodinumero on 3; ja - 2 %, kun koodinumero on 1 tai 2. *4.11 Pituuskaltevuuden muutokset Kiitoalueen tasoitettavalla osuudella olevien kaltevuuden muutosten tulee olla mahdollisimman vähittäisiä ja kaltevuuden jyrkkiä muutoksia on vältettävä. *4.12 Poikittaiskaltevuudet Kiitoalueen tasoitettavalla osuudella poikittaiskaltevuuden on oltava riittävä, jotta tälle alueelle ei keräänny vettä. Se ei saa myöskään olla suurempi kuin: - 2,5 %, kun koodinumero on 3 tai 4; ja - 3 %, kun koodinumero on 1 tai 2; paitsi, että kuivatuksen helpottamiseksi kaltevuuden on ensimmäiset 3 m kiitotien, reunakaistan tai pysäytystien reunasta ulospäin oltava kiitotieltä poispäin viettävä ja tämä kaltevuus saa olla enintään 5 %. *4.13 Kiitoalueen tasoitettavan alueen ulkopuolisella osalla ei kiitotiestä poispäin nouseva poikittaiskaltevuus saa missään olla suurempi kuin 5 % eikä laskeva poikittaiskaltevuus suurempi kuin 30%. Kiitoalueen kantavuus 4.14 Sen osan mittarikiitotien kiitoalueesta, joka ulottuu vähintään: - 75 m, kun koodinumero on 3 tai 4; ja - 40 m, kun koodinumero on 1 tai 2; kiitotien keskilinjasta tai keskilinjan jatkeesta, on oltava siten käsitelty tai rakennettu, että kiitotieltä pois suistuvalle ilma-alukselle kantavuuseroista aiheutuva vaara jää mahdollisimman pieneksi. 4.15 Sen osan ei-mittarikiitotien kiitoalueesta, joka ulottuu vähintään: - 75 m, kun koodinumero on 3 tai 4; - 40 m, kun koodinumero on 2; ja - 30 m, kun koodinumero on 1; kiitotien keskilinjasta tai keskilinjan jatkeesta, on oltava siten käsitelty tai rakennettu, että kiitotieltä pois suistuvalle ilma-alukselle kantavuuseroista aiheutuva vaara jää mahdollisimman pieneksi. Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 1, sisältää ohjeita kiitoalueelle tehtävistä toimenpiteistä. 5 KIITOTIEN PÄÄN TURVA-ALUEET 5.1 Kiitoalueen kummassakin päässä on oltava kiitotien pään turva-alue, jos se on kohtuullisesti toteutettavissa kiitotietä lyhentämättä, kun: - koodinumero on 3 tai 4; ja kun - koodinumero on 1 tai 2 ja kyseessä on mittarikiitotie. Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 9 sisältää ohjeita kiitotien pään turva-alueista. Kiitotien pään turva-alueen mitat 5.2 Kiitotien pään turva-alueen on ulotuttava kiitoalueen päästä vähintään 90 metrin etäisyydelle. Huomautus. Ilmailumääräyksen AGA M3-6 kohta 4 sisältää myös määräyksiä kiitotien jatkeella olevan esteettömän alueen mitoista. 5.3 Kiitotien pään turva-alueen leveyden on oltava vähintään kaksi kertaa kyseisen kiitotien leveys, kuitenkin siten, että 90 m on riittävä leveys. Kiitotien pään turva-alueella olevat esineet 5.4 Huomautus.- Kiitotien pään turva-alueella olevista esineistä on määräyksiä ilmailumääräyksessä AGA M3-6 ja lumen määrästä ilmailumääräyksessä AGA M3-10. Kiitotien pään turva-alueen raivaus ja tasoitus 5.5 Kiitotien pään turva-alueen on oltava raivattu ja tasoitettu sen mahdollisuuden varalta, että laskeutuva tai lähtökiidon keskeyttänyt ilma-alus osuu tai suistuu tälle alueelle. Huomautus.- Kiitotien pään turva-alueen pintaa ei tarvitse kunnostaa yhtä korkeatasoiseksi kuin kiitoalueen pinta. Katso kuitenkin kohtaa 5.9. Kiitotien pään turva-alueen kaltevuudet 5.6 Kiitotien pään turva-alueen kaltevuuden on oltava sellainen, että mikään kiitotien pään turva-alueen osa ei ulotu lähestymispinnan eikä nousupinnan yläpuolelle. 5.7 Pituuskaltevuudet Kiitotien pään turva-alueen alaspäin viettävä pituuskaltevuus ei saa olla suurempi kuin 5 %. Kaltevuuden jyrkkiä muutoksia on vältettävä. 5.8 Poikittaiskaltevuudet
AGA M3-5, 31.5.2000 7/15 Kiitotien pään turva-alueen poikittaiskaltevuus ylöspäin tai alaspäin ei saa olla suurempi kuin 5 %. Kaltevuuden jyrkkiä muutoksia on vältettävä. Kiitotien pään turva-alueen kantavuus 5.9 Kiitotien pään turva-alue on tarvittaessa käsiteltävä tai rakennettava siten, että vähennetään alueelle osuvalle tai suistuvalle ilma-alukselle aiheutuvaa vaaraa. Jos kiitotien pään turva-alueen kantavuus ei ole raskaan pelastuskaluston liikkumisen kannalta kaikkialla riittävä, on pelastustiet sijoitettava siten, että ilmailumääräyksessä AGA M3-11 vaadittu purkausteho voidaan onnettomuustilanteessa kohdistaa missä tahansa kiitotien pään turva-alueella olevaan ilma-alukseen. Huomautus. - Kiitotien pään turva-alueen heikko kantavuus lisää kiitotien jatkeelle suistuvan ilma-aluksen hidastuvuutta ja siten vähentää ilma-alukselle aiheutuvaa vaaraa. Aerodrome Design Manual, Part 1, sisältää ohjeita kiitotien pään turva-alueen kantavuudesta. 6 NOUSUALUEET Huomautus.- Kun kiitotien pituus rajoittaa sallittuja lentoonlähtöpainoja, voidaan kiitotien jatkamisen sijasta järjestää nousualue. Se, että tässä on annettu yksityiskohtaisia määräyksiä nousualueista, ei tarkoita sitä, että nousualue on oltava. Annex 14, liite A, luku 2 sisältää tietoja nousualueiden käytöstä. Nousualueen sijainti 6.1 Nousualueen tulee alkaa siitä, missä lähtökiitoon käytettävissä oleva matka (TORA) päättyy. Nousualueen pituus 6.2 Nousualueen pituus ei saa olla suurempi kuin puolet lähtökiitoon käytettävissä olevasta matkasta (TORA). Nousualueen leveys 6.3 Nousualueen on sivusuunnassa ulotuttava vähintään 75 m kiitotien keskilinjan jatkeen kummallekin puolelle. Nousualueen kaltevuudet 6.4 Maan pinta ei nousualueella saa työntyä sen tason yläpuolelle, jonka kaltevuus ylöspäin on 1,25 % ja jonka alareuna on vaakasuora jana, joka on kohtisuorassa kiitotien keskilinjaa vastaan ja kulkee lähtökiitoon käytettävissä olevan matkan (TORA) päättymiskohdassa kiitotien keskilinjalla olevan pisteen kautta. Huomautus.- Kiitotiellä, kiitotien reuna-alueella tai kiitoalueella olevien poikittais- tai pituuskaltevuuksien vuoksi edellä määritelty nousualueen alareuna saattaa joissakin tapauksissa olla alempana kuin kiitotien, reuna-alueen tai kiitoalueen korkeus samassa kohdassa. Tarkoitus ei ole, että nämä pinnat tasoitetaan nousualueen alareunan tasolle eikä tarkoitus myöskään ole, että sellaiset maastomuodostelmat tai esineet, jotka ovat kiitoalueen pään jälkeen nousualueen tason yläpuolella, mutta kiitoalueen tason alapuolella, olisi poistettava, paitsi ellei niiden katsota mahdollisesti aiheuttavan vaaraa ilma-aluksille. 6.5 Jyrkkiä kaltevuuden muutoksia ylöspäin on vältettävä, kun maan pinnan kaltevuus nousualueella on verrattain pieni tai kun kaltevuus on keskimäärin nouseva. Tällaisissa tapauksissa on 22,5 m etäisyydelle ja joka tapauksessa ainakin kiitotien reunan jatkeeseen saakka keskilinjan jatkeen kummallakin puolella ulottuvalla nousualueen osuudella kaltevuuksien, kaltevuuden muutosten ja siirtymisen kiitotieltä nousualueelle yleensä vastattava kyseisen kiitotien vastaavia arvoja. Nousualueella olevat esineet 6.6 Lukuun ottamatta enintään 0,65 m korkeita kynnyksen sivuorsivaloja ei mikään esine saa nousta kohdassa 6.4 mainitun 1,25 % kaltevuudessa olevan tason yläpuolelle. Huomautus. - Nousualueella hyväksyttävän lumen määrästä on määräyksiä ilmailumääräyksessä AGA M3-10. 7 PYSÄYTYSTIET Huomautus.- Käytettävissä olevaa kiihdytys- ja pysäytysmatkaa (ASDA) voidaan lisätä paitsi jatkamalla kiitotietä myös rakentamalla pysäytystie. Se, että tässä on annettu yksityiskohtaisia määräyksiä pysäytysteistä, ei tarkoita, että pysäytystie olisi järjestettävä. Annex 14, liite A, luku 2 sisältää tietoja pysäytysteiden käytöstä. Pysäytystien leveys 7.1 Pysäytystien leveyden on oltava sama kuin sen kiitotien leveys, johon se liittyy. Pysäytystien kaltevuudet 7.2 Pysäytystien kaltevuuksien ja kaltevuuden muutosten sekä siirtymän kiitotieltä pysäytystielle on vastattava kohdissa 2.12-2.18 olevia pysäytystiehen liittyvää kiitotietä koskevia määräyksiä, paitsi että a) kohdassa 2.13 olevaa 0,8 %:n kaltevuusrajoitusta kiitotien pituuden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä ei tarvitse soveltaa pysäytystiehen; b) pysäytystien ja kiitotien välisessä rajakohdassa sekä pysäytystiellä kaltevuus saa muuttua korkeintaan 0,3 % / 30 m (pyöristyssäteen minimi 10 000 m), kun kiitotien koodinumero on 3 tai 4. Pysäytystien kantavuus 7.3 Pysäytystie on käsiteltävä tai rakennettava siten, että se kykenee keskeytetyn lentoonlähdön ol-
8/15 AGA M3-5, 31.5.2000 lessa kyseessä kantamaan sellaisen ilma-aluksen, jolle pysäytystie on tarkoitettu, aiheuttamatta ilmaalukselle rakenteellisia vaurioita. Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 2 sisältää ohjeita, jotka koskevat pysäytystien kantavuutta. Pysäytystien pinta 7.4 Päällystetyn pysäytystien pinta on rakennettava niin, että sillä on hyvä kitkakerroin, kun pysäytystie on märkä. 7.5 Päällystämättömän pysäytystien kitkaominaisuudet eivät saa olla huomattavasti huonommat kuin kitkaominaisuudet sillä kiitotiellä, johon pysäytystie liittyy niin, että se soveltuu käytettäväksi yhdessä kyseisen kiitotien kanssa. Pysäytystiellä olevat esineet 7.6 Pysäytystiellä ei saa olla esineitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa sitä käyttävälle ilma-alukselle. Jos pysäytystielle on välttämätöntä asentaa lähestymisvalokalusteita, niiden on oltava kevytrakenteisia ja särkyviä ja korkeudeltaan enintään 0,45 m. 8 RADIOKORKEUSMITTARIN KÄYT- TÖALUE 8.1 Kategoriain II ja III tarkkuslähestymiskiitotien kynnyksen etumaastossa on oltava radiokorkeusmittarin käyttöalue. Alueen pituus 8.2 Radiokorkeusmittarin käyttöalueen on ulotuttava ainakin 300 m päähän ennen kynnystä. Alueen leveys 8.3 Radiokorkeusmittarin käyttöalueen on ulotuttava sivusuunnassa ainakin 60 m päähän kiitotien keskilinjan jatkeesta sen kummallekin puolelle. Etäisyyttä voidaan alentaa, ei kuitenkaan pienemmäksi kuin 30 m, jos erityisolosuhteet oikeuttavat siihen, ja jos erityisselvityksen perusteella voidaan todeta, että vähennys ei heikennä lentotoiminnan turvallisuutta. Pituuskaltevuuden muutokset 8.4 Pituuskaltevuuden muutoksia radiokorkeusmittarin käyttöalueella tulee mahdollisuuksien mukaan välttää tai pitää ne mahdollisimman pieninä. Jos kaltevuuden muutoksia ei voida välttää, kaltevuuden muutos tulee jakaa mahdollisimman tasaisesti ja pitkälle matkalle ja äkillisiä kaltevuuden muutoksia tai kaltevuuden etumerkin muuttumista tulee välttää. Kahden peräkkäisen osuuden välinen kaltevuuden muutos ei yleensä saa ylittää 2 prosenttia 30 m matkalla. Huomautus. - Radiokorkeusmittarin käyttöalueeseen liittyviä ohjeita on annettu Annex 14 liitteen A kohdassa 4.3 ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) käsikirjan Manual of All-Weather Operations kohdassa 5.2. Ohjeita radiokorkeusmittarin käytöstä on annettu ICAO:n julkaisussa PANS-OPS, Volume II, Part III, Chapter 21. 9 RULLAUSTIET Huomautus.- Ellei toisin ole mainittu, tämän luvun vaatimuksia sovelletaan kaikkiin rullaustietyyppeihin. 9.1 Lentoaseman rullaustiet on suunniteltava ja toteutettava siten, että liikenteen laatu ja määrä huomioonottaen ilma-alukset voivat liikkua maassa turvallisesti ja viivytyksettä. Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 2, sisältää ohjeita rullausteiden sijoittelusta. 9.2 Kiitotielle ja sieltä pois johtavia rullausteitä on oltava riittävästi, jotta ilma-alukset voivat siirtyä nopeasti kiitotielle ja sieltä pois. Jos liikennemäärä on suuri, on harkittava pikapoistumisteiden rakentamista. Huomautus.- Jos kiitotien päähän ei johda rullaustietä, kiitotien päähän saattaa olla tarpeellista rakentaa ylimääräinen päällystetty alue ilma-alusten kääntymistä varten. Tällaiset alueet voivat olla hyödyllisiä myös kiitotien varrella joidenkin ilma-alusten rullausajan ja -matkan vähentämiseksi. *9.3 Rullaustie on suunniteltava niin, että kun sitä käyttämään tarkoitetun ilma-aluksen ohjaamo kulkee jatkuvasti rullaustien keskilinjamerkintöjen päällä, ilma-aluksen päälaskutelineen uloimman pyörän ja rullaustien reunan välinen etäisyys on vähintään yhtä suuri kuin seuraavassa taulukossa ilmoitettu arvo: KoodikirjainEtäisyys A 1,5 m B 2,25 m C 3 m, jos rullaustie on tarkoitettu sellaisten ilma-alusten käyttöön, joiden akseliväli on alle 18 m; 4,5 m, jos rullaustie on tarkoitettu sellaisten ilma-alusten käyttöön, joiden akseliväli on vähintään 18 m. D 4,5 m E 4,5 m F 4,5 m Huomautus 1.- Akselivälillä tarkoitetaan nokkalaskutelineen pyörän etäisyyttä päälaskutelineen geometrisestä keskipisteestä.
AGA M3-5, 31.5.2000 9/15 Huomautus 2. Kun koodikirjain on F ja liikennemäärä on suuri, voi etäisyys olla suurempi kuin 4,5 m, jotta voidaan käyttää suurempaa rullausnopeutta. 9.4 Asennettaessa rullaustien keskilinjavalot on rullaustien kaarteet ja risteykset rakennettava kohtien 9.3, 9.6 ja 9.7 mukaisiksi. Rullaustien leveys 9.5 Rullaustien suorien osuuksien leveys ei saa alittaa seuraavan taulukon arvoja: Koodikirjain Rullaustien leveys A 7,5 m B 10,5 m C 15 m, jos rullaustie on tarkoitettu sellaisten ilma-alusten käyttöön, joiden akseliväli on alle 18 m; 18 m, jos rullaustie on tarkoitettu sellaisten ilma-alusten käyttöön, joiden akseliväli on vähintään 18 m. D 18 m, jos rullaustie on tarkoitettu sellaisten ilma-alusten käyttöön, joiden päälaskutelineen uloimpien pyörien väli on alle 9 m; 23 m, jos rullaustie on tarkoitettu sellaisten ilma-alusten käyttöön, joiden päälaskutelineen uloimpien pyörien väli on vähintään 9 m. E 23 m F 25 m. Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 2, sisältää ohjeita rullaustien leveyden mitoittamisesta. Rullaustien kaarteet *9.6 Rullausteiden suunnan muutoksia tulee olla mahdollisimman vähän ja niiden on oltava mahdollisimman pieniä. Kaarteiden säteiden on vastattava niiden ilma-alusten liikkumiskykyä ja tavanomaista rullausnopeutta, joille rullaustie on tarkoitettu. Kaarre on suunniteltava niin, että kun ilma-aluksen ohjaamo kulkee jatkuvasti rullaustien keskilinjamerkintöjen päällä, ilma-aluksen päälaskutelineen ulompien pyörien ja rullaustien reunan välinen etäisyys on vähintään kohdassa 9.3 määrätty etäisyys. Huomautus 1.- Kuvassa 1 on esimerkki rullaustien leventämisestä tarvittavan etäisyyden saavuttamiseksi. Aerodrome Design Manual, Part 2, sisältää ohjeita sopivista mitoista. Huomautus 2.- Määräyksiä rullaustien keskilinjamerkintöjen ja valojen sijainnista on ilmailumääräyksessä AGA M3-7. Huomautus 3.- Yhdistelmäkaarteilla voidaan vähentää rullaustien ylimääräisen levennyksen tarvetta tai poistaa se kokonaan. Liittymät ja risteykset *9.7 Ilma-alusten liikkumisen helpottamiseksi rullausteiden sekä kiitoteiden, asematason ja muiden rullausteiden väliset liittymät ja risteykset on suunniteltava siten, että sisäkaarteissa on lisälevennykset. Lisälevennykset on suunniteltava siten, että kohdassa 9.3 määrätyt pyörien vähimmäisetäisyydet rullaustien reunasta säilyvät, kun ilma-alukset liikkuvat liittymien tai risteyksien kautta. Huomautus.- Lisälevennyksiä suunniteltaessa on otettava huomioon lentokoneen ohjaamon ja pää-laskutelineen keskikohdan välinen vaakasuora etäisyys. Aerodrome Design Manual, Part 2. sisältää tähän liittyviä ohjeita ja määritelmiä. Rullausteiden välinen vähimmäisetäisyys 9.8 Etäisyyden rullaustien keskilinjasta kiitotien tai samansuuntaisen rullaustien keskilinjaan tai esineeseen on oltava vähintään taulukossa 1 (ks. jäljempänä) määrätty, paitsi että jo olemassa olevalla lentoasemalla voidaan sallia toiminta etäisyyksien ollessa pienempiäkin, jos asiantuntija-arvio osoittaa, että tällaiset pienemmät etäisyydet eivät vaikuta haitallisesti ilma-alusten turvallisuuteen eivätkä vaikuta huomattavasti niiden toiminnan säännöllisyyteen. Huomautus 1.- Aerodrome Design Manual, Part 2 sisältää ohjeita asiantuntija-arviossa huomioon otettavista seikoista. Huomautus 2.- ILS-järjestelmä voi myös vaikuttaa rullausteiden sijoittamiseen, koska rullaava tai pysähtynyt ilma-alus voi aiheuttaa häiriötä ILS-signaaliin. Annex 10, nide I, liite C, osa 1 sisältää tietoja ILS-järjestelmää ympäröivistä kriittisistä ja herkkyysalueista. Huomautus 3.- Taulukon 1 (ks. jäljempänä) sarakkeessa 10 olevan välimatkan noudattaminen ei välttämättä turvaa sitä, että rullaustieltä toiselle samansuuntaiselle rullaustielle voidaan kääntyä normaalisti. Aerodrome Design Manual, Part 2, sisältää tästä ohjeita. Huomautus 4.- Ilma-aluksen seisontapaikan rullauskaistan keskiviivan ja esineen välistä etäisyyttä taulukon 1 (ks. jäljempänä) sarakkeessa 12 saattaa olla välttämätöntä lisätä, jos suihkukoneen moottoreiden poistopuhallusvirtaus voi aiheuttaa vaaratilanteita muille. Huomautus 5.- Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) Euroopan toimiston alaisuudessa toimiva työryhmä European Air Navigation Planning Group (EANPG) on tehnyt 16.5.1994 ehdotuksen taulukon 1 sarakkeissa (10) - (12) esitettyjen mittojen pienentämiseksi koodikirjaimen ollessa E silloin, kun niitä ei voida kenttäalueen tilanpuutteen vuoksi täyttää. (Appendix C to letter T 11/6.4E/1-0186.OPS, European and North Atlantic Office).
10/15 AGA M3-5, 31.5.2000 Kuva 1. Rullaustien kaarre Rullaustien kaltevuudet *9.9 Rullaustien pituuskaltevuus ei saa ylittää: - 1,5 %, kun koodikirjain on C, D, E tai F; ja - 3 %, kun koodikirjain on A tai B. *9.10 Pituuskaltevuuden muutokset Jos rullaustien kaltevuuden muutoksia ei voida välttää, siirtymä yhdeltä kaltevuudelta toiselle on toteutettava kaarevalla osuudella, jonka kaltevuuden muutosnopeus on korkeintaan: - 1 % / 30 m (kaarevuussäteen minimi 3 000 m), kun koodikirjain on C, D, E tai F; - 1 % / 25 m (kaarevuussäteen minimi 2 500 m), kun koodikirjain on A tai B. *9.11 Näkemäetäisyys Jos rullaustien kaltevuuden muutosta ei voida välttää, muutoksen on oltava sellainen, että jokaisesta pisteestä, joka on: - 3 m rullaustien yläpuolella, näkyy rullaustien pinta kokonaan vähintään 300 m päähän kyseisestä pisteestä, kun koodikirjain on C, D, E tai F; - 2 m rullaustien yläpuolella, näkyy rullaustien pinta kokonaan vähintään 200 m päähän kyseistä pisteestä, kun koodikirjain on B; ja - 1,5 m rullaustien yläpuolella, näkyy rullaustien pinta kokonaan vähintään 150 m päähän kyseisestä pisteestä, kun koodikirjain on A. *9.12 Poikittaiskaltevuus Rullaustien poikittaiskaltevuuden on oltava riittävä, jotta rullaustien pinnalle ei keräänny vettä, mutta se ei saa ylittää: - 1,5 %, kun koodikirjain on C, D, E tai F; ja - 2 %, kun koodikirjain on A tai B. Rullaustien kantavuus *9.13 Rullaustien kantavuus on yleensä mitoitettava vähintään yhtä suureksi kuin siihen liittyvän kiitotien kantavuus ottaen kuitenkin huomioon, että rullaustiellä on suurempi liikennemäärä ja hitaasti liikkuvien ja paikallaan olevien ilma-alusten vuoksi suurempi kuormitus kuin siihen liittyvällä kiitotiellä. Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 3 sisältää ohjeita rullausteiden kantavuuden suhteesta kiitoteiden kantavuuteen. Rullaustien pinta 9.14 Rullaustien pinnassa ei saa olla epäsäännöllisyyksiä, jotka voivat vahingoittaa ilma-alusta. 9.15 Päällystetyn rullaustien pinta on rakennettava niin, että sillä on hyvä kitkakerroin, kun rullaustie on märkä.
AGA M3-5, 31.5.2000 11/15 Pikapoistumistiet Huomautus.- Seuraavat määräykset sisältävät erityisesti pikapoistumisteitä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset. Katso kuvaa 2. Rullausteitä koskevia yleisiä vaatimuksia sovelletaan myös pikapoistumisteihin. Aerodrome Design Manual, Part 2 sisältää ohjeita pikapoistumisteiden järjestämisestä, sijainnista ja suunnittelusta. 9.16 Pikapoistumistie on suunniteltava niin, että sen poistumiskaarteen säde on vähintään: - 550 m, kun koodinumero on 3 tai 4; ja - 275 m, kun koodinumero on 1 tai 2; jotta poistumisnopeus voi märällä päällysteellä olla: - 93 km/h, kun koodinumero on 3 tai 4; - 65 km/h, kun koodinumero 1 tai 2. Huomautus. - Erilaisten nopeuskriteerien lisäksi kiitotien varrella olevien pikapoistumisteiden sijainti perustuu myös muihin kriteereihin, joita on kuvattu ICAO:n julkaisussa Aerodrome Design Manual, Part 2. Taulukko 1. Rullaustien vähimmäisetäisyydet Koodi kirjain Rullaustien keskilinjan ja kiitotien keskilinjan väli (m) Mittarikiitotiet Koodinumero Ei-mittarikiitotiet Koodinumero Rullausteiden keskilinjojen väli (m) Muu rullaustie kuin seisontapaikan rullauskaista, keskilinjan ja esineen väli(m) Seisontapaikan rullauskaistan keskilinjan ja esineen väli (m) 1 2 3 4 1 2 3 4 (1) (2) (3) (4) (5) (6) (7) (8) (9) (10) (11) (12) A 82,5 82,5 - - 37,5 47,5 - - 23,75 16,25 12 B 87 87 - - 42 52 - - 33,5 21,5 16,5 C - - 168 - - - 93-44 26 24,5 D - - 176 176 - - 101 101 66,5 40,5 36 E - - - 182,5 - - - 107,5 80 47,5 42,5 F - - - 190 - - - 115 97,5 57,5 50,5 Huomautus 1. - Sarakkeissa (2) - (9) esitetyt välit edustavat kiitoteiden ja rullausteiden tavanomaisia yhdistelmiä. Taulukon laadintaperusteet on esitetty ICAO:n julkaisussa Aerodrome Design Manual, Part 2. Huomautus 2. Sarakkeiden (2)-(9) etäisyydet eivät varmista riittävää turvaetäisyyttä odottavan lentokoneen takana niin, että toinen lentokone voisi ohittaa sen turvallisesti kiitotien suuntaista rullaustietä pitkin. Ks. kohta 12.7, taulukon 2 huomautus b sekä Aerodrome Design Manual, Part 2. 9.17 Pikapoistumistien sisäkaarteen kaarrelevennyksen tulee olla riittävän suuri, jotta pikapoistumistien suuaukko olisi niin leveä, että rullaustie voidaan havaita kääntymisen kannalta riittävän aikaisin. 9.18 Pikapoistumistiellä tulee poistumiskaarteen jälkeen olla riittävän pitkä suora osuus, jotta poistumistietä käyttävä ilma-alus ehtii pysähtyä täydellisesti asianmukaisen matkan päähän ennen risteävää rullaustietä. 9.19 Pikapoistumistien ja kiitotien liittymiskulma ei saa olla suurempi kuin 45 o eikä pienempi kuin 25 o ja mieluimmin sen tulisi olla 30 o.
12/15 AGA M3-5, 31.5.2000 Kuva 2. Pikapoistumistie Silloilla olevat rullaustiet 9.20 Jos rullaustie on sillalla, ilma-aluksia kantavan osuuden leveyden mitattuna kohtisuoraan rullaustien keskilinjaa vasten on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseisen rullaustien suoja-alueen tasoitettavan osan leveys, ellei käytetä hyväksi todettua sivuttaisrajoitinta, joka ei aiheuta vaaraa niille ilmaaluksille, joille rullaustie on tarkoitettu. Huomautus. - Jos ilma-aluksen moottorit ulottuvat siltarakenteen ulkopuolelle, sillan alla olevat sillan viereiset alueet saattaa olla tarpeellista suojata moottorien puhallukselta. 9.21 Pelastus- ja sammutusajoneuvoille on järjestettävä kummastakin suunnasta pääsy määrätyn toimintavalmiusajan mukaisesti suurimman ilma-aluksen rungon vierelle, jolle rullaustien silta on tarkoitettu. 9.22 Silta on rakennettava rullaustien suoralle osuudelle niin, että sillan molemmilla puolilla on suora osuus, jotta siltaa lähestyvät ilma-alukset pääsevät sille sillan suuntaisina. 10 RULLAUSTIEN REUNA-ALUEET Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 2, sisältää ohjeita rullaustien reuna-alueiden ominaisuuksista ja niiden käsittelystä. *10.1 Jos koodikirjain on C, D, E tai F, rullaustien suorilla osuuksilla on oltava reuna-alueet, jotka ulottuvat symmetrisesti rullaustien kummallekin puolelle, niin että rullaustien ja sen reuna-alueiden kokonaisleveys suorilla osuuksilla on vähintään: - 60 m, kun koodikirjain on F; - 44 m, kun koodikirjain on E; - 38 m, kun koodikirjain on D; ja - 25 m, kun koodikirjain on C. Rullaustien kaarteissa ja liittymissä tai risteyksissä, joissa päällystettä on levennetty, reuna-alueen leveyden on oltava vähintään sama kuin viereisillä rullaustien suorilla osuuksilla. *10.2 Jos rullaustie on tarkoitettu ilma-aluksille, joissa on turbiinimoottori, rullaustien reuna-alueen pinta on käsiteltävä niin, että se kestää kulutusta ja että pinta-aineksen imeytyminen ilma-aluksen moottoriin estyy. 11 RULLAUSTIEN SUOJA-ALUEET Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 2 sisältää ohjeita rullausteiden suoja-alueista. 11.1 Rullaustien molemmin puolin on oltava suoja-alue; tämä vaatimus ei koske rullaustietä, joka on ilma-aluksen seisontapaikan rullauskaista. Rullaustien suoja-alueen leveys 11.2 Rullaustien suoja-alueen on ulotuttava symmetrisesti rullaustien keskilinjan kummallekin puolelle rullaustien koko pituudelta vähintään taulukon 1 sarakkeessa 11 olevalle etäisyydelle keskilinjasta.
AGA M3-5, 31.5.2000 13/15 Rullaustien suoja-alueella olevat esineet 11.3 Rullaustien suoja-alueella ei saa olla rullaavia ilma-aluksia vaarantavia esineitä. Huomautus. Sijoitettaessa ja suunniteltaessa ojia rullaustien suoja-alueelle on harkittava, kuinka estetään rullaustieltä vahingossa suistuvan lentokoneen vahingoittuminen. Voi olla tarpeen peittää ojat sopivalla kannella. Rullaustien suoja-alueen tasoittaminen 11.4 Rullaustien suoja-alueen sisempi osa on tasoitettava. Tasoitetun alueen tulee ulottua rullaustien keskilinjasta lukien vähintään: - 11 m, kun koodikirjain on A; - 12,5 m, kun koodikirjain on B tai C; - 19 m, kun koodikirjain on D; - 22 m, kun koodikirjain on E ja - 30 m, kun koodikirjain on F. Rullaustien suoja-alueen kaltevuudet *11.5 Suoja-alueen pinnan on oltava liittymäkohdassa samalla tasolla kuin rullaustien tai mahdollisen reuna-alueen reuna eikä tasoitetun alueen poikittaiskaltevuus ylöspäin saa ylittää: - 2,5 %, kun kyseessä on rullaustien suoja-alue, jolla koodikirjain on C, D, E tai F; ja - 3 %, kun kyseessä on rullaustien suoja-alue, jolla koodikirjain on A tai B; kun kaltevuus ylöspäin mitataan viereisen rullaustien pinnan poikittaiskaltevuuteen eikä vaakatasoon nähden. Suoja-alueen poikittaiskaltevuus alaspäin ei saa ylittää 5 % mitattuna vaakatasoon nähden. *11.6 Tasoitetun alueen ulkopuolella olevan rullaustien suoja-alueen osan poikittaiskaltevuus ei saa ylöspäin eikä alaspäin ylittää 5 % mitattuna rullaustieltä poispäin. 12 OHITUSPAIKAT, KIITOTIEODO- TUSPAIKAT JA VÄLIODOTUSPAIKAT 12.1 Jos rullaustien liikennemäärä on kohtalainen tai suuri ja liikenteen sujuvuuden tai turvallisuuden varmistamiseksi on tarpeen, on oltava yksi tai useampia ohituspaikkoja. 12.2 Kiitotieodotuspaikka on perustettava a) rullaustielle rullaustien ja kiitotien risteykseen; ja b) kiitotien ja toisen kiitotien risteykseen ensiksi mainitulle kiitotielle, jos se on osa vakiorullausreittiä. 12.3 Kiitotieodotuspaikka on perustettava rullaustielle, jos rullaustien sijainti tai linjaus on sellainen, että rullaava ilma-alus tai ajoneuvo voi tunkeutua esterajoituspinnan yli tai häiritä radionavigointilaitteiden toimintaa. 12.4 Jos rullaustielle halutaan määritellä jokin muu raja kuin kiitotieodotuspaikka, jonka takana odotetaan, on perustettava väliodotuspaikka. Jäänestoalueen ja liikennealueen rajalle voidaan perustaa väliodotuspaikka. 12.5 Kiitotielle johtavalle ajotielle on perustettava odotuspaikka. 12.6 Ohituspaikan, rullaustien ja kiitotieodotuspaikan tai ajotiellä olevan odotuspaikan etäisyyden kiitotien keskilinjasta on oltava taulukon 2 mukainen ja tarkkuuslähestymiskiitotien kyseessä ollessa riittävä, jotta odottava ilma-alus tai ajoneuvo ei häiritse radionavigointilaitteiden toimintaa. *12.7 Jos sellaisella tarkkuuslähestymiskiitotiellä, jonka koodinumero on 4, oleva ohituspaikka, kiitotieodotuspaikka tai ajotiellä oleva odotuspaikka sijaitsee korkeammalla kuin kynnys, taulukon 2 etäisyyttä 90 m tai 107,5 m on lisäksi pidennettävä 5 m kutakin metriä kohti, jonka odotus- tai ohituspaikka sijaitsee kynnystä korkeammalla. 12.8 Kohdan 12.3 mukaisesti perustetun kiitotieodotuspaikan sijainnin tulee olla sellainen, että odottava ilma-alus ei tunkeudu esterajoituspinnan yli eikä häiritse radionavigointilaitteiden toimintaa. Taulukko 2. Vähimmäisetäisyys kiitotien keskilinjasta ohituspaikkaan, odotuspaikkaan tai ajotiellä olevaan odotuspaikkaan Koodinumero Kiitotietyyppi 1 2 3 4 Ei-mittarikiitotie 30 m 40 m 75 m 75 m Ei-tarkkuuslähestymiskiitotie 40 m 40 m 75 m 75 m Tarkkuuslähestymiskategoria I 60 m b 60 m b 90 m a,b 90 m a,b,c Tarkkuuslähestymiskategoriat II ja III - - 90 m a,b 90 m a,b,c Lentoonlähtökiitotie 30 m 40 m 75 m 75 m
14/15 AGA M3-5, 31.5.2000 a. Jos ohituspaikka, odotuspaikka tai ajotiellä oleva odotuspaikka on alempana kuin kynnys, etäisyyttä voidaan vähentää 5 m jokaista metriä kohti, jonka odotus- tai ohituspaikka on kynnystä alempana, edellyttäen että sisemmän siirtymäpinnan yläpuolelle ei tunkeuduta. b- Tätä etäisyyttä saattaa olla tarpeen lisätä tarkkuuslähestymiskiitotien kyseessä ollessa, jotta radionavigointilaitteille ei aiheutuisi häiriötä. Annex 10, nide I, osa I, liite C sisältää tietoja ILS:n kriittisistä alueista ja herkkyysalueista. (Ks. myös 12.5). Huomautus 1 (taulukkoon 2).- 90 m etäisyys, kun koodinumero on 3 tai 4, perustuu ilma-alukseen, jonka pyrstön korkeus on 20 m, etäisyys nokasta pyrstön korkeimpaan kohtaan on 52,7 m ja nokan korkeus 10 m ja joka odottaa vähintään 45 o :n kulmassa kiitotien keskilinjaan nähden ja esteettömän alueen (OFZ) ulkopuolella niin, että sitä ei tarvitse ottaa huomioon, kun lasketaan estevarakorkeutta OCA/H. Huomautus 2 (taulukkoon 2).- 60 m etäisyys, kun koodinumero on 2 perustuu ilma-alukseen, jonka pyrstön korkeus on 8 m, etäisyys nokasta pyrstön korkeimpaan kohtaan on 24,6 m ja nokan korkeus 5,2 m ja joka odottaa vähintään 45 o :n kulmassa kiitotien keskilinjaan nähden ja esteettömän alueen (OFZ) ulkopuolella. c. Jos koodikirjain on F, tämän etäisyyden tulisi olla 107.5 m. Huomautus. 107,5 m etäisyys, kun koodinumero on 4 ja koodikirjain F, perustuu ilma-alukseen, jonka pyrstön korkeus on 24 m, etäisyys nokasta pyrstön korkeimpaan kohtaan 62,2 m ja nokan korkeus 10 m ja joka odottaa vähintään 45 o :n kulmassa kiitotien keskilinjaan nähden ja esteettömän alueen (OFZ) ulkopuolella. 13 ASEMATASOT 13.1 Lentoasemalla on oltava asemataso, jotta matkustajien, rahdin tai postin kuormaus ja purkaminen sekä ilma-alusten huolto voi tapahtua lentoaseman liikennettä häiritsemättä. Asematason koko 13.2 Asematason kokonaispinta-alan on oltava riittävä, jotta lentoaseman suurin ennakoitu liikenne voidaan hoitaa joutuisasti. Asematason kantavuus 13.3 Asematason jokaisen osan on kestettävä ne ilma-alukset, joille se on tarkoitettu. On otettava huomioon se, että joillakin asematason osilla liikennemäärä on suurempi kuin kiitotiellä ja että hitaasti liikkuvien tai paikallaan olevien ilma-alusten niihin kohdistama rasitus on suurempi kuin kiitotiellä. Asematason kaltevuus 13.4 Asematasolla mukaan lukien ilma-aluksen seisontapaikan rullauskaistat, kaltevuuden on oltava riittävä, jotta asematason pinnalle ei keräänny vettä, mutta kuitenkin niin pieni kuin vedenpoistovaatimukset suinkin sallivat. 13.5 Ilma-aluksen seisontapaikan maksimikaltevuus ei saa ylittää 1 %. Ilma-alusten seisontapaikkojen väliset etäisyydet 13.6 Ilma-aluksen seisontapaikan tulee sijaita siten, että seisontapaikkaa käyttävän ilma-aluksen etäisyys viereisestä rakennuksesta, toisella seisontapaikalla olevasta ilma-aluksesta ja muista esineistä on vähintään seuraava: Koodikirjain Etäisyys A 3 m B 3 m C 4,5 m D 7,5 m E 7,5 m F 7,5 m Jos turvallisuus voidaan erityistoimin varmistaa, näitä etäisyyksiä voidaan alentaa nose-in -seisontapaikalla, kun koodikirjain on D, E tai F: a) ilma-aluksen nokan ja terminaalin välillä mukaan lukien kiinteä matkustajasilta; ja b) seisontapaikan sellaisella osuudella, jolla visuaalinen telakoitumisen opastusjärjestelmä antaa suuntaohjausta. Huomautus. - Asematasoilla on otettava huomioon myös huoltoteiden tarve sekä maakaluston käyttöön ja säilytykseen tarvittava tila. Ks. Aerodrome Design Manual Part 2. 14 ILMA-ALUKSEN ERILLINEN SEISONTAPAIKKA 14.1 Ilma-aluksia varten on määrättävä erillinen seisontapaikka tai lentoaseman lähilennon-johdolle on ilmoitettava alue tai alueet, jotka soveltuvat sellaisen ilma-aluksen paikoitukseen, joka on joutunut
AGA M3-5, 31.5.2000 15/15 laittoman toiminnan kohteeksi tai joka muusta syystä on tarpeen eristää lentoaseman tavanomaisesta toiminnasta. 14.2 Ilma-aluksen erillisen seisontapaikan on sijaittava niin kaukana kuin mahdollista ja joka tapauksessa vähintään 100 m muista seisontapaikoista, rakennuksista tai yleisistä alueista, tms. On pyrittävä huolehtimaan siitä, että paikka ei sijaitse maanalaisten varastojen tai rakennelmien, kuten polttoainesäiliöiden, eikä mahdollisuuksien mukaan myöskään sähkö- tai viestikaapeleiden yläpuolella. 15 JÄÄNESTOALUEET Huomautus. Lentokoneiden jäänestoaluetta kehiteltäessä on erittäin tärkeää huolehtia lentotoiminnan turvallisuudesta ja tehokkuudesta. 15.1 Jos lentoasemalla liikennöidään jäätävissä olosuhteissa, lentoasemalla on oltava yksi tai useampia lentokoneiden jäänestoalueita. Sijainti 15.2 Jäänestoalueet tulee sijoittaa joko ilma-alusten seisontapaikoille tai kauemmas määritellyille alueille, lentoonlähtöön tarkoitetulle kiitotielle johtavan rullaustien yhteyteen. Huomautus 1. Jäänestoalueen sijoituksessa on otettava huomioon, että käsittelyn suojaava vaikutus riittää käsittelyn jälkeisen rullauksen ajan lentoonlähtöön asti. Huomautus 2. - Rullauksen aikaista huurteen ja jään muodostumista sekä lumen ja sohjon kerääntymistä lentokoneen pinnoille voidaan kompensoida erillisellä jäänestoalueella. 15.3 Erillinen jäänestoalue on sijoitettava siten, että ilmailumääräyksen AGA M3-6 mukaiset esterajoituspinnat eivät ylity eikä radiosuunnistuslaitteille aiheudu häiriöitä ja siten, että lennonjohtotornista näkyy hyvin alueelle, jotta käsitellylle lentokoneelle voidaan antaa selvitys. 15.4 Erillisen jäänestoalueen sijoituksessa ja järjestelyissä on otettava huomioon liikenteen sujuvuus ja se, ettei jäänestopaikoille tulo ja niiltä poistuminen vaadi poikkeuksellisia rullaustoimenpiteitä. Huomautus. Liikkuvan lentokoneen suihkuvirtausten vaikutukset muihin lentokoneisiin on otettava huomioon niin, että jäänestokäsittelyn tulos ei heikkene. Jäänestopaikkojen koko ja lukumäärä 15.5 Jäänestopaikan tulee olla yhtä suuri kuin suurimpien lentokoneiden vaatima seisontapaikka niin, että lentokoneen ympärille jää kaikkialla vähintään 3,8 metrin vapaa, päällystetty alue jäänestotyökoneiden liikkumista varten. Huomautus. Jos jäänestoalueita on enemmän kuin yksi, toimivuuden kannalta on edullista, että jokaisella paikalla on oma käsittelyajoneuvojen liikkumisalueensa. Jos lentokoneiden ohittaminen on tarkoitettu mahdolliseksi, on otettava huomioon, että kohtien 15.9 ja 15.10 mukaiset vähimmäisetäisyydet eivät alitu. 15.6 Jäänestopaikkojen lukumäärään vaikuttavina tekijöinä on otettava huomioon sääolosuhteet, käsiteltävät lentokonetyypit, käsittelynesteiden levitysmenetelmät, käsittelykaluston tyyppi ja kapasiteetti ja lähtevien ilma-alusten liikennemäärä. Huomautus.- Ks. Aerodrome Design Manual, Part 2. Jäänestopaikkojen kaltevuudet 15.7 Jäänestopaikalla on oltava hulevesien ja lentokoneesta valuvan ylimääräisen käsittelynesteen kokoamiseksi asianmukaiset kaltevuudet. Jäänestopaikkojen kantavuus 15.8 Jäänestopaikkojen tulee voida kantaa niille aiottu ilma-alusliikenne huomioon ottaen, että jäänestopaikan (kuten asematasonkin) liikennemäärä on suurempi ja hitaiden tai paikallaan olevien ilmaalusten aiheuttama rasitus korkeampi kuin kiitotiellä. Jäänestopaikkojen turvaetäisyydet 15.9 Jäänestopaikoilla on oltava kohdan 13.6 mukaiset ilma-alusten seisontapaikkojen turvaetäisyydet. Jos käsittelypaikan pohjaratkaisu mahdollistaa ohituksen, on taulukon 1 sarakkeen 12 minimietäisyyksiä noudatettava. 15.10 Jos jäänestoalue sijaitsee käytössä olevan rullaustien yhteydessä, tulee taulukon 1 sarakkeen 11 rullaustien minimietäisyyksiä noudattaa.