Kaavin kehittämiskeskustelu 19.10.2016 Kulttuuriympäristön kehittäminen Kulttuuriympäristöt Kaavin kylät 1
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 MRL 118 Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. MRL 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennussuojelulain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapidossa on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. ( Ennen korjauskehotuksen antamista voi vaatia kuntotukimusta.) 2
Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia Valtioneuvosto hyväksyi 20.3.2014 periaatepäätöksellään Kulttuuriympäristöstrategian 2014-2020. Strategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen näkökulmaan: 1. kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara, 2. kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä ja 3. hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan. Strategiassa esitetään 20 ehdotusta toimenpiteiksi. www.sitoumus2050.fi on kestävän kehityksen sivusto, jossa voi voi antaa oman kulttuuriympäristösitoumuksen tai haastaa toinen yhteisö tai yksityinen henkilö tekemään sitoumuksen kulttuuriympäristön hyväksi. Tarkoituksena on lisätä tietoa ja tietoisuutta kulttuuriympäristön olemassa olosta, hoidosta, arvostamisesta. Tämä sama tavoite on mainittu jo vuonna 1998 julkaistussa Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoito-ohjelmassa. Kestävän kehityksen sivustolla on annettu 314 sitoumusta 9/2016. www.kulttuuriymparistomme.fi sivusto on keskittynyt kulttuuriympäristöasioihin, ylläpitäjinä YM, OKM ja Museovirasto 3
Kaavin kylät Kaavin kunnan kulttuuriympäristön eli ihmisen muovaaman ympäristön laajimmat ja voi sanoa arvokkaimmat kohteet sijaitsevat maaseudun kylien alueilla. Maasto on osin kumpuilevaa mäkimaisemaa, mutta myös idässä karjalaista vaaramaisemaa. Savon ja Karjalan taitos näkyy myös paikannimissä: lännessä paikannimet ovat usein mäkipäätteisiä, kun taas idässä vaara-päätteisiä. Kaavin kylät kulttuuriympäristö ohjelman mukaan (1998): Kirkonkylä Kortteinen Luikonlahti Maarianvaara Mäntyjärvi Niinivaara Onnivaara Rasimäki Ruantaipale Retunen Rovevaara Sivakkavaara Syrjävaara Suovaara Vehkalahti 4
Kaavilla oli asutusta jo kampakeraamisella kaudella(n. 3500-2500 ekr) eränkäyntiin ja pyyntikulttuuriin liittyen. Tällainen asuinpaikka on ollut Maarianvaaran Tyynelässä. Kaskitalouden alkaminen merkitsi kiinteän asutuksen syntymistä ja samalla kulttuurimaiseman eräänlaista alkua. Kylät alkoivat syntyä 1600-luvulla ja vanhin kylä Kaavi ent. Kalaniemi syntyi 1620-luvulla. Aluksi siellä oli kaksi taloa, mutta kylä kasvoi nopeasti 1660-luvulle asti. Asutus eteni kohti itää ja seuraavina kylinä olivat Retunen ja Luikonlahti. Vehkalahden kylä sai alkunsa 1620-luvulla, Karsikkovaaran kylä ja Kortteinen 1630-luvulta. Maarianvaaran asutus 1660-luvulta eteenpäin. Niinivaaran ensimmäinen talo 1690-luvulla Sivakkavaara 1689-luvulta eteenpäin. Kylät vakiintuivat ja jatkoivat kasvuaan 1700-luvulla. Maariitojen vuoksi suoritettiin isojako, savupirtit kehittyivät vähitellen uloslämpiäviksi ja ikkuna-aukkoihin tuli lasi juoksulautojen sijaan. Tapuli 1772, maakuntakaavan kohde. Väestön määrä kasvoi 1800-luvulla ja muodostui tilaton väestö; palkolliset, torpparit, mäkitupalaiset ja loiset. Talolliset rakensivat tiloilleen torppia ja näistä muodostui vähitellen uusia tiloja ja näin tilaluku kasvoi. 5
Laajeneva maanviljely tarvitsi jyvien jauhatukseen ja päreiden tekoon myllyjä. 1800- luvun lopulla Kaavilla oli 34 kotitarvemyllyä. Akonpuron pieni hierinmylly mainitaan olemassa olevaksi vuonna 1997, onko nyt jäljellä? Satovuosien vaihteluja tasaamaan ja nälkävuosia torjumaan rakennettiin lainajyvästöjä. Kaavin jyvästö valmistui 1845 ja se siirrettiin myöhemmin pappilan (kuvassa) yhteyteen. Pappila rakennettiin 1830. Molemmat ovat maakuntakaavassa arvokkaina kohteina. Kaunis maisema: Peltomaisema kirkonkylältä Kaavinjärvelle tulisi pitää avoimena, myös rannan osalta. pitää 6
1800-luvun alkupuolelta 1900-luvulle oli vilkasta metsäteollisuuden aikaa. Syntyi tukkilaiskulttuuri; kämpät, tammet, uittorännit ja kanavat. Retusenjärvestä Luikonlahteen rakennettiin yli kilometrin pituinen ja 2 m syvä ja n. 5 m leveä kanava. Onko siitä vielä nähtävissä jotakin? Raudan valmistukseen käytettiin järvimalmia ja harkkohytti tehtiin Kortteisten Ruukinkoskeen vuonna 1822. Onko mitään jäljellä? Juutilan vaskivalimo perustettiin 1881 ja toiminta jatkuu vielä. 1900-luvun alun kulttuurimaisemaan antoi uutta ilmettä yhä lisääntyvä julkinen rakentaminen. Rakennettiin kouluja ja seurantaloja, joista tuli Kaavillakin kylien symbolirakennuksia. Suurin muutos tapahtui Kaavin kirkonkylällä, kun maakauppa vapautui ja kauppoja saatiin perustaa muuallekin kuin kaupunkeihin. Kirkonkylä 1956 tai 1957. Olemassa olevia rakennuksia on tänä päivänä enää (kaukana kellotapuli ja alakoulu) paloasema ja etualan asuin/ liikerakennus (1952-54). P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö 7
Vasemmalla entinen paloasema 1952-53, laajennus 1950-luvun lopulla. Alhaalla vasemmalla oleva Kassatalo 1952-54, laajennus pihan puolella 1979. Molemmat ovat yleiskaavassa SR-kohde. 8
Kirkonkylä 1940-luvulla. Kuvassa aumakattoinen Parviaisentalo eli Kassala 1936, on purettu ja lienee ollut viimeinen ennen sotia rakennettu raitin puurakenteinen liiketalo. Alla kuva nykytilanteesta. 9
Sodanjälkeinen asutustoiminta muokkasi merkittävästi kaavilaista kulttuurimaisemaa. Vanhoihin kyliin muodostettiin uusia pientiloja siirtokarjalaisten asuinsijoiksi. Sotien jälkeen oli kylien asukasluku suurimmillaan kautta aikojen, kun suuret ikäluokat syntyivät. Asuinrakennuksia tehtiin tyyppipiirusten mukaan ja siksi alueista tuli yhteneväisiä mutta viihtyisiä. Esimerkkinä Kaavin kirkonkylän keskustan uusimmasta inventoinnista(6/2011 Juha Rajahalme) Kaivotien alue. Kaivotien alueen ensimmäiset rakennukset on rakennettu 1920-30 luvulla, suurin osa on valmistunut vuosina 1940-60 luvulla. Alueella on myös joitakin 1970-80 luvulla valmistuneita rakennuksia. Alueen rakennuskanta on kerroksellista. Kuvan asuinrakennukset on rakennettu edestä alkaen: Marttala 1938, Autola 1947, Tapiola 1947. 10
Kaavintie Kaivotie U Vasemmalla kuvassa Rantatien eri-ikäistä rakennuskantaa. Alakuvassa Kaivotien Kumpu 1920-luku ja Välikumpu, ikää ei tiedossa. Alla Kaivotie joka liittyy Kaavintiehen. 11
Kuvia kylistä Luikonlahti (kasvoi ->1650), Luikonlahdentie 1094 Kurolanmäentila. Paikassa on asuttu jo ainakin 1700-1800-lukujen vaihteessa, nykyisen omistajasuvun haltuun tila on siirtynyt 1700-1800-lukujen vaihteessa. Asuinrakennuksen vanhin osa on 1850-luvun puolivälistä. Luikonlahti Luikonlahden koulu, maakunnallisesti arvokas, palanut. Mikä on tilanne? 12
Niemikylä Kortteisen alueella (asutus 1630-luvulta eteenpäin). Kaavin laajin ja arvokkain yhtenäinen peltomaisema (Kaavin kulttuuriympäristöohjelma 1998) 13
Rasimäki on maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. Telkkämäen kaskialueen lähellä sijaitsee Rasimäen kylä, joka on myös vanhaa kaskialuetta. Kun kaskeaminen päättyi, alue muuttui maisemaltaan metsävaltaiseksi. Mustolanmäen pihapiiri ja Valoharju (alla) ovat Rasimäen kulttuurimaiseman keskeisiä kohteita. Mustolanmäen tilan pihapiirissä on paritupatyyppinen päärakennus. Aittarivi on 1800-luvun jälkipuolelta. Eläinsuojat ovat 1930-luvulta. Paikallista rakennusperinnettä edustava kiviseinäinen paja sekä kärryliiteri ja riihi ovat pihatien varressa. Keskellä Rasimäen kylää sijaitsee Valoharju (alla), joka on vanha maalaisliiton talo. Se on rakennettu vuonna 1931. Hirsipintainen ja rakennus on kunnostettu vuonna 1987 (OKM:n avustus). Myöhemmin talon sisäänkäynnin luona ollut avokuisti on purettu pois. Rakennus on niukasti koristeltu, mikä on tyypillistä yhdistysten taloissa. Valoharju,1929-31. Onko missä käytössä? 14
Kaavin Telkkämäki on valtakunnallisesti arvokas RKY- 2009 kohde. Alla teksti RKY:n kuvauksesta. Vehkalahden kylän (asutus 1620 ->) Telkkämäki, valtakunnallinen kaskimuseo, edustaa pohjoissavolaista maaseudun kulttuurimaisemaa. Itä-Suomessa kauan yleinen kaskeaminen on jatkunut Telkkämäellä 1940-luvulle saakka. Telkkämäen asutusta edustavat pienet tilat rikkonaisine viljelyksineen. Perinteisimpiä niistä ovat Telkkämäki ja Rietula, joiden rakennuskanta on pääosin vuosisadan vaihteesta. Telkkämäen talon hirsinen päärakennus on 1800- ja 1900-luvun taitteesta ja pihapiiri rakennuksineen on saanut nykyisen ilmeensä 1930-luvulla. Tiestö on rakennettu alueelle vasta 1960-luvulla. Luonnonsuojelualueeksi rajattu Telkkämäki on arvokas myös kasvistonsa osalta. Metsälaitumet, kaskimetsät, ranta- ja tulvaniityt muodostavat monimuotoisen ja omaleimaisen perinne ympäristön. 15
Telkkämäki-niminen palsta erotettiin 1870-luvulla Mustolanmäestä. Torppaa asutti Mustolanmäen poika Matti Mustonen. Tila itsenäistyi 1900. Metsähallitus osti Telkkämäen 1984, jonka jälkeen rakennukset ja pihapiiri entistettiin nähtävyyskohteeksi. Telkkämäki rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi 1989 ja se määriteltiin perinnemaisemaksi ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnössä. 16
Mäntyjärvi. Kaavin kulttuuriympäristöohjel massa (1998) alueen kauneusarvoiksi sanotaan punamultaiset talot kylän keskustassa ja kylänraitti sekä Mäntyjärven ympäristö. Rumaa puolta edustavat pusikoituvat pellot, autiotalot ja liian raskaasti käsitellyt metsät ja jotkut siivottomat pihapiirit. Mikä on tilanne nyt? Viljamaan kartano Riihijärventie 10 Kortteinen, on vuonna 1924 rakennettu koulurakennus. Koulukäyttö päättyi 1989 ja sen jälkeen kohde on ollut matkailukäytössä. 17
Maarianvaara, Outokummuntie 1247, Lainajyvästö/ Nuorisoseurantalo 1930. Talo on peruskorjattu 1984-85 OKM:n avustuksin. Maakunnallisesti arvokas kohde. Kortteisentie, Liittola, entinen puoluetalo rakennettu talkoilla 1937. Nykyisin asuinkäytössä 18
Kirkonkylän liepeiltä esimerkkejä: Suojakulma Niemenpappilantie 2, ennen vuotta 1914 oli Enson piirityönjohtajan asuntona. Yk:ssa SRkohde. Inventoinnin 12/1996 mukaan ei ole pidetty kunnossa? Kauniit tiemaisemat. Karpinlammentie /Karvalintien risteyksessä: Hakkarala SR16 yk:ssa. Asuinrakennus 1800- luvun loppu 19
Uusi liikuntahalli/alakoulun laajennus, rakenteilla 2016 vanhan koulun yhteyteen. Koulu 1932, kirjasto, kellotapuli 1772. Kirjaston takaa puretaan nykyinen yläkoulurakennus. Kirjasto säilyy. 20
Pohjois-Savossa rakennuskannasta 16,7 % on rakennettu ennen sotia. Tilanne vuonna 2010, mukana myös puretut rakennukset, ei kesäasuntoja, varastoja, saunoja yms. Kuva: Rakennuskannan ikäjakaumakuvaajissa vuosi 1920 on omana pylväänään, sillä RHR:ssä kyseiseen vuoteen on sisällytetty myös kaikki ne rakennukset, joiden valmistumisajankohta ei ole tiedossa. 21
YM:n asetus tuli voimaan viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin 1.6.2013 ja muihin 1.9.2013 Ympäristöministeriön asetus 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 1.rakennuksia joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske, ovat 1) Rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. 2) www.kulttuuriymparistomme.fi On kulttuuriympäristöasioita käsittelevä sivusto jota ylläpitävät ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto. 22