Visit Finland matkailijatutkimus 2015 SAKSA Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016
3 SAKSA matkat lisääntyivät 6 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Neljänneksi eniten lomamatkoja Saksassa asuvat tekivät vuonna 2015 yhteensä 121 000 lomamatkaa, joilla Suomi oli matkan pääkohde. Näin ollen heitä vieraili Suomessa neljänneksi eniten venäläisten, virolaisten ja ruotsalaisten jälkeen. Suomi oli matkan pääkohde yhteensä noin kahdelle miljoonalle lomamatkailijalle, joista saksalaisia oli kuusi prosenttia. Väkiluku BKT / asukas Ulkomaanmatkat 1 Joka kahdeskymmenes matkailija Saksasta 82 miljoonaa 37 500 EUR 96 miljoonaa Loma Tuttavat Työ Muu Kauttakulku 418 tuhatta matkaa Suomeen HKI vaihto Tuttava ja sukulaisvierailuja sekä työmatkoja Saksasta Suomeen tehtiin molempia reilu 80 000. Kaikista Suomessa vierailleista työmatkalaisista kymmenen prosenttia ja tuttavavierailulle tulleista seitsemän prosenttia asui Saksassa. Suomi oli matkan pääkohde noin 320 000 saksalaismatkailijalle. Vuonna 2015 Suomessa vieraili 7,4 miljoonaa ulkomaista matkailijaa, joista 371 000 asui Saksassa 2. Lisäksi Helsingin lentokentällä konetta vaihtoi 47 000 saksalaista matkustajaa, jotka eivät poistuneet lentokentältä matkansa aikana. Yhteensä saksalaisten tekemät 1 Oxford Economics 2 Luvut eivät sisällä Helsingin lentokentän vaihtomatkustajia, joita oli 1,3 miljoonaa (47 000 asui Saksassa). Luvut eivät myöskään sisällä matkustajia, jotka ovat ilmoittaneet, että heillä on työpaikka Suomessa, tai jotka olivat yli 3 kk kestäneellä työ- / opintomatkalla, tai jotka käyvät Suomessa yli 50 kertaa vuodessa. Helsingin lentokentän vaihtomatkustajien lisäksi Suomen läpi matkusti 54 000 muuta kauttakulkumatkustajaa, joille Suomi ei ollut matkan pääkohde. He olivat useimmin matkalla Viroon, Venäjälle ja Ruotsiin, ja heidän osuutensa kaikista Suomessa vierailleista kauttakulkumatkustajista oli neljä prosenttia. Muita matkoja ovat mm. opinto- ja ostosmatkat, joilla olleista ulkomaalaisista yhdeksän prosenttia oli saksalaisia. Lomatarjonta houkuttelee lapsiperheitä Suomessa kävi perheen tai sukulaisten kanssa lomalla 50 tuhatta yli 34-vuotiasta saksalaismatkailijaa, eli lähes joka toinen saksalainen lomamatkailija kuuluu tähän ryhmään.
4 Työmatkalaiset hyvätuloisia miehiä yli 34-v. perheet yht. 121 000 lomamatkaa Sen sijaan nuorempien, eli 15 34-vuotiaiden joukossa perheen tai sukulaisten kanssa matkustaminen on huomattavasti vähäisempää; he ovatkin muita useammin lomalla ystävien ja tuttavien kanssa tai yksin. yht. 83 000 työmatkaa 25-54-v. mies Jopa neljä viidesosaa Saksassa asuvien työmatkoista Suomeen on miesten tekemiä, ja suurin osa heistä on 25 54-vuotiaita. 35 44-vuotiaista saksalaisista lomamatkailijoista perheen tai sukulaisten kanssa matkusti 70 prosenttia, mutta 25 34-vuotiaista vain 15 prosenttia. Tämä saattaa viitata siihen, että Suomessa tarjottavat lomakohteet vetoavat enemmän saksalaisiin lapsiperheisiin kuin nuorempiin pariskuntiin. Puuttuuko Suomen lomatarjonnasta siis mahdollisesti nuoremmille pariskunnille suunnatut lomakohteet? Nuoret tulevat tapaamaan tuttavia Suomessa kävi 40 tuhatta alle 35-vuotiasta Saksassa asuvaa opiskelijaa, jotka vierailivat tuttavien tai sukulaisten luona. alle 35-v. opiskelija Työmatkalaiset ovat keskimäärin varakkaampia ja matkustavat useammin yksin kuin lomamatkaajat ja tuttavavierailijat. Laiva perhelomalaisten suosikki 50% 0% kaikki perheloma Kun yhteensä reilu neljännes kaikista Suomeen saapuneista saksalaisista matkusti laivalla, käytti lomamatkalla olleista perheistä laivaa yli puolet. Heistä yli 40 prosenttia matkusti Suomesta Viroon ja joka kymmenes Ruotsiin. Loput palasivat laivalla suoraan Saksaan. yht. 81 000 tuttavavierailua Jopa puolet tuttava- ja sukulaisvierailuista on siis alle 35-vuotiaiden tekemiä. Vaikka luvuissa on mukana myös Saksassa asuvat suomalaiset, vain joka kahdeskymmenes näistä matkoista on Suomen kansalaisten tekemiä. Toisin sanoen suomalaisten Saksassa asuvien opiskelijoiden matkat kotiin perheen luokse eivät riitä selittämään miksi nuorten osuus tuttava- ja sukulaisvierailijoiden joukossa on niin suuri. Kun oletettavasti eri ikäluokilla on jotakuinkin yhtä paljon sukulaisia Suomessa, saattaa ilmiö selittyä sillä, että nuorilla on enemmän tuttavia ulkomailla tai he ovat aktiivisempia matkustamaan tapaamaan heitä. Laivaa ei siis käytetä pelkästään Suomen ja Saksan väliseen matkustamiseen, vaan perheet lomailevat myös muissa maissa. Yksin matkustavat käyttävät useimmiten lentokonetta. Lentäen tehdään myös lähes kaikki työmatkat sekä tuttavavierailustakin kaksi kolmasosaa.
5 Kaksi kolmasosaa neljästä osavaltiosta Pääkaupunkiseutu houkuttelee ensikertalaisia Matkakohde Suomessa paljon matkailijoita vähän matkailijoita Kaksi kolmannesta Suomessa käyvistä saksalaisista asuu Nordhein-Westfalenin (Düsseldorf), Baijerin (München), Baden- Württembergin (Stuttgart) ja Berliinin osavaltioissa. Nordhein-Westfalenin osavaltiosta saapui työmatkalaisia suhteellisesti enemmän kuin Saksasta keskimäärin. Muilta osin matkan tarkoitus ei korreloi asuinpaikan kanssa. Asuinpaikka Saksassa, matkat Suomeen: Nordrhein-Westfalen (Düsseldorf) 79 000 Baijeri (München) 63 000 Baden-Württemberg (Stuttgart) 53 000 Berliini 49 000 Ala-Saksi (Hannover) 33 000 Hessen (Frankfurt) 17 000 Saksi (Leipzig) 14 000 Hampuri 14 000 muut yhteensä 50 000 Yhteensä (ei vaihtomatkustajia) 371 000 Saksalaisille lomamatkailijoille pääkaupunkiseutu on selvästi suosituin matkakohde Suomessa, ja yli puolet heistä kertoikin Helsingin ja lähialueiden olleen heidän pääasiallinen matkakohde. ensikerta muut PK-seutu muu Suomi matkakohde Erityisesti ensikertaa lomalle tulevat matkustavat pääkaupunkiseudulle. Vastaavaa eroa ei luonnollisesti ole työmatkalaisilla, sukulaisvierailijoilla tai muilla matkailijaryhmillä, joilla matkakohteen Suomessa määrittävät muut tekijät. Seuraavaksi yleisimmät matkakohteet ovat Lappi, jossa vierailee noin joka seitsemäs lomamatkalainen sekä Pirkanmaa (Tampere), Etelä-Savo (Mikkeli ja Savonlinna) ja Varsinais-Suomi (Turku ja saaristo), joista jokainen on pääasiallinen matkakohde noin joka kymmenennelle. Visit Finlandin jaottelemien Suomen neljän matkailualueen suosio menee saksalaisten lomamatkalaisten osalta seuraavassa järjestyksessä:
6 1) Helsingin seutu (58 %) 2) Järvi-Suomi (21 %) 3) Lappi (16 %) 4) Saaristo (sis. Turun seutu) (10 %) Lomalla yleensä viikon Loma- ja työmatkalaisista sekä tuttavavierailijoista vähintään neljä viidestä vieraili jollakin näistä alueista. Järvi-Suomen kannalta on merkittävää, että matkat suuntautuivat nimenomaan Mikkelin ja Savonlinnan seudulle. Tällä seudulla kävi yli kaksi kertaa enemmän saksalaisia matkailijoita kuin esimerkiksi viereisillä Jyväskylän, Kuopion, Joensuun ja Lappeenrannan seuduilla. Joka toinen ensi kertaa Suomessa tuttavavierailu vähintään kahdesti vuodessa ensi kertaa Suomessa työmatka loma käynyt yli vuosi sitten Hieman alle puolet (47 %) vuonna 2015 kaikista Suomessa käyneistä saksalaisista oli maassa ensimmäistä kertaa. Luvussa on mukana kuitenkin myös kauttakulkumatkailijat, joista suurin osa oli ensimmäistä kertaa. Muista kuin kauttakulkijoista, ensikertalaisia on kaksi viidestä. Näin on myös lomamatkailijoiden ja tuttavavierailijoiden kohdalla. Ensikertalaisten osuus on työmatkailijoiden joukossa pienempi kuin muilla matkailijoilla. Tuttavavierailijat käyvät puolestaan Suomessa selvästi useammin kuin lomamatkalaiset, vaikka ensikertalaisten määrä on sama. loma tuttavavierailu työ 9,8 yötä 6,6 yötä 3,6 yötä Lomamatkailijat viipyvät Suomessa kaikkein pisimpään, keskimäärin 9,8 yötä. Myös tuttavavierailijat viettävät Suomessa enemmän öitä kuin muut, mutta he eroavat lomamatkailijoista siinä, että he eivät käytännössä tee päivämatkoja ollenkaan. Sekä lomailijoilla, että tuttavavierailijoilla yli 5 päivän lomat ovat kaikkein yleisimpiä. Lomamatkailijoista jopa yli puolet yöpyy vähintään viisi yötä. Työmatkojen yleisimmät kestot ovat 2 3 päivää, mutta osa niistäkin kestää selvästi pidempään. Tuloksissa ei ole mukana yli kolmen kuukauden työ- tai opiskelumatkoja. Sen sijaan pitkät lomamatkat ovat mukana. Pisin yksittäinen lomamatka aineistossa olikin 5,5 kuukautta. Telttailu ja mökkeily suosittua lomalla 25% 0% * HUOM. Leirintäalue ym. sisältää myös retkeilymajat ja vuokramökit Lomamatkailijoista reilu kolmannes yöpyi matkansa aikana hotelleissa tai motelleissa.
7 Lähes yhtä usein yövyttiin kuitenkin myös leirintäalueilla, retkeilymajoissa tai vuokramökeissä. Koska lisäksi yövyttiin myös omissa asunnoissa ja mökeissä, saattaa saksalaisilla lomamatkailijoilla mökkeily / retkeily olla jopa hieman suositumpaa kuin hotelleissa yöpyminen. Oletetusti työmatkalaiset yöpyivät pääsääntöisesti hotelleissa ja tuttavavierailijat sukulaisten tai tuttavien luona. Myös lomamatkalaisista joka viidennes kertoi yöpyneensä tutuilla, vaikka matkan syiden joukossa ei ollut merkitty tuttavavierailua. Vuokra-asunnoissa, ml. Airbnb, yövyttiin lomamatkalla kymmenen kertaa harvemmin kuin hotelleissa. Talvimatkailun suosio kasvussa 25% 0% 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Majoitusliikkeisiin saapuneet vieraat, talvikauden (marras huhtikuu) osuus (Lähde: Tilastokeskus) Tilastokeskuksen majoitustilastojen perusteella, rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpyvistä saksalaisista matkailijoista, runsas neljännes vierailee Suomessa talvikaudella. Talvimatkailijoiden osuus on loivassa kasvussa, vaikkakaan kovin paljon se ei ole muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yöpymistilastoissa ovat mukana yli 20 vuodetta sisältävät hotellit ja yli 20:llä matkailuautojen sähköliitäntäpisteellä varustetut leirintäalueet. Päivämatkat, pienet majoitusliikkeet ja tuttavavierailut eivät näin ollen näy kaaviossa. Monelta jää saaristo kokematta Mistä seuraavista Suomalaisista aktiviteeteistä olet kiinnostunut? Saksalaiset lomamatkailijat: Kaksi kolmannesta saksalaisista lomamatkailijoista on kiinnostunut suomalaisista kulttuurikohteista ja noin puolet saunomisesta sekä erilaisista kesäaktiviteeteistä. Nämä aktiviteetit myös tavoitettiin hyvin, sillä noin kolme neljästä kyseisistä aktiviteeteista kiinnostuneista myös harrasti niitä lomansa aikana. Sen sijaan saaristosta ja saarista oli kiinnostunut reilu neljännes lomamatkailijoista, mutta heistä vain reilut puolet kävi kokemassa saariston. Johtuuko tämä kenties siitä, että saaristoon pääseminen on hankalaa, tai että se ei ole alueena riittävän tunnettu. Voisiko olla, että aika ei vain riitä kaikkeen, vaikka lomamatkat kestävätkin keskimäärin yli viikon. Vaikuttaisi siltä, että moni Suomessa vieraillut haluaisi joka tapauksessa vielä kokea Suomen saariston tai vierailla saarilla. Hyvinvointipalveluita ja hoitoja kohtaan ei juurikaan osoitettu kiinnostusta. Tosin talvella haastatellut matkailijat olivat neljä kertaa kiinnostuneempia hyvinvointipalveluista ja hoidoista kuin kesällä haastatellut matkailijat. 163 000 000 kiinno st unut harrasti, jo s kiinno stunut Suomalaiset kulttuurikohteet 65 % 78 % Kesäaktiviteetit maalla (mm. pyöräily, vaellus, eläinten tarkkailu) 56 % 74 % Suomalainen sauna 50 % 80 % Kesäaktiviteetit vedessä (mm. uiminen, melonta, purjehdus, risteilyt, kalastus) Suomalaiset makuelämykset (esim. suomalainen ruoka) 49 % 72 % 44 % 75 % Suomalainen saaristo 29 % 55 % Hyvinvointipalvelut ja hoidot 5 % 50 % Kaikki Saksasta saapuneet matkustajat käyttivät viime vuonna Suomessa 163 miljoonaa euroa. Muihin maihin verrattuna käyttivät saksalaiset neljänneksi eniten rahaa venäläisten, kiinalaisten ja japanilaisten jälkeen. Saksalaisten kulutus oli 6 prosenttia kaikista ulkomaalaisten kulutuksesta Suomessa.
8 Rahankäyttö matkaa kohden: 70 79 90 62 43 100% saattaisi suositella (7-8) suosittelisi ehdottomasti (9-10) 10 9 26 0% Yksittäistä matkaa kohden rahaa käytettiin 390 euroa (49 euroa / matkapäivä), josta suurin osa kului majoittumiseen, ostoksiin ja ravintola- sekä kahvilapalveluihin. Ennakkokulut ovat ennen matkaa maksettuja suomalaisia palveluita, esim. majoituspalveluita, autovuokria tai pääsylippuja. Matkaliput on yritetty poistaa ennakkokuluista, mutta se ei kaikissa tapauksissa ollut mahdollista, esimerkiksi matkailijan ostaessa matkapaketin, jossa matkalippujen hintaa ei ollut eroteltu. Suomeen palaavat lomamatkailijat eivät jättäisi suosittelematta Matkailijoita pyydettiin arvioimaan matkansa lopussa kuinka todennäköisesti he suosittelisivat Suomea ystävälle tai sukulaiselle. Kaikista vuoden aikana Suomessa käyneistä Saksassa asuvista matkustajista noin puolet suosittelisi ehdottomasti Suomea (9 tai 10 asteikolla 0 10). Lukuun vaikuttaa kauttakulku- ja työmatkailijoiden muita vähäisempi valmius suositella Suomea matkakohteena. Varsinkin kauttakulkumatkoilla kokemus Suomesta voi perustua pelkkään lentokenttään. Sen sijaan, lomamatkailijoista yli kaksi kolmannesta (68 %) suosittelisi Suomea ehdottomasti tuttavilleen. Erityisesti Suomessa aiemmin vierailleet, olisivat valmiita suosittelemaan Suomea matkakohteena, sillä yksikään heistä ei antanut haastatteluissa arvosanaa 0 6. Tämä tietysti tarkoittaa sitä että Suomesta pitävät matkailijat palaavat todennäköisemmin maahan uudelleen kuin ne, joille kokemus ei ollut miellyttävä. Tästä huolimatta, Suomeen palanneet lomamatkalaiset ovat siis seuraavienkin matkojensa jälkeen yhä tyytyväisiä Suomeen. Palaavia lomamatkalaisia oli 70 tuhatta, eli kolme viidesosaa lomamatkoista on heidän tekemiään. Ensikertalaisista lomailijoistakin vain kolme prosenttia ei todennäköisesti olisi suositellut Suomea matkansa perusteella muille. Matka jatkuu Suomen naapurimaihin Lomamatkalaisista, joille Suomi oli matkan pääkohde, reilu 15% neljännes kävi matkansa aikana myös muissa maissa. Kun paluumatkoja Saksaan ei huomioida, olivat yleisimmät seuraavat matkakohteet 0% Suomen jälkeen järjestyksessä Viro, Ruotsi ja Venäjä. Matka jatkui Viroon noin 2,5 kertaa useammin kuin Ruotsiin tai Venäjälle. Aineiston perusteella ei pysty sanomaan, palattiinko Virosta vielä takaisin Suomeen, ennen paluuta, vai matkattiinko Virosta Baltian läpi takaisin Saksaan. Viro Ruotsi Venäjä muu
Visit Finland Matkailijatutkimus on vuosittain tehtävä haastattelututkimus Suomen vilkkaimmilla raja-asemilla. Tutkimuksessa haastatellaan vuosittain 20 000 Suomesta poistuvaa ulkomailla asuvaa matkailijaa. Haastatteluja tehdään Helsingin ja Turun satamissa, Helsingin, Turun, Tampereen lentokentillä, talvikaudella Rovaniemen ja Kittilän lentokentillä sekä itärajalla Vaalimaalla, Nuijamaalla, Vainikkalassa, Imatralla ja Niiralassa. Haastateltavat poimitaan otokseen tasaväliotannalla ja haastattelupäivät arvotaan satunnaisesti koko vuodelle. Tutkimuksessa haastatellaan yli 14- vuotiaita, ulkomailla asuvia, Suomesta poistumassa olevia matkailijoita. Tulokset on painotettu vastaamaan tutkimuksessa mukana olevien lentokenttien, satamien ja itärajan todellisia matkustajamääriä. Helsingin lentokentän ja satamien osalta painotus on tehty myös vastaamaan eri kohdemaita. Lisäksi on varmistettu vertaamalla tullin tilastoihin ja erillisiin kulkuneuvolaskentoihin, että itärajan aineisto vastaa henkilöautojen, linjaautojen ja minibussien (7 16 matkustajaa) todellisia jakaumia. Visit Finland Matkailijatutkimuksen toteuttaa TAK Oy. Tutkimuksessa ei huomioida raskasta liikennettä eikä Helsingin satamissa kansainvälisiä risteilyaluksia. Helsingin lentokentän vaihto-matkustajat ovat kuitenkin mukana tuloksissa. Itärajan liikenteestä tavoitetaan tutkimuksessa mukana olevien viiden raja-aseman kautta 92 %.
Finpro, Visit Finland Porkkalankatu 1, PL 358 FI-00181 Helsinki www.visitfinland.fi/