Vaikuttava mielenterveyden edistäminen Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja Kemi 7.10.2014 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi
Mitä on mielenterveys? WHO:n (2013) määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä sekä kohtaamaan ja selviytymään elämään kuuluvien normaalien haasteiden kanssa sekä kykenee työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.
Väestön onnellisuus EU:n jäsenvaltoissa Ratio of population feeling happy all the time or most of the time 90 80 70 60 50 % 40 30 20 10 0 EU27 NL IE FI LU BE UK FR DK SK CY SI SE MT ES DE PT CZ AT PL IT EE HU RO LT BG EL LV New member states=red bars
Mielenterveyden käsite Mielen terveys Mielenterveyden häiriö Salutogeneesi mistä terveys rakentuu? Patogeneesi Suojaavat tekijät Riskitekijät Työelämä Päivähoito Nuorisotyö Koulu
Mielenterveyden edistäminen Mielen terveys Mielenterveyden häiriö
Mielenterveyden edistäminen Mielen terveys Mielenterveyden häiriö Salutogeneesi mistä terveys rakentuu? Patogeneesi
Mielenterveyden edistäminen Mielen terveys Mielenterveyden häiriö Salutogeneesi mistä terveys rakentuu? Patogeneesi Suojaavat tekijät Riskitekijät
Mielenterveyden edistäminen Mielen terveys Mielenterveyden häiriö Salutogeneesi mistä terveys rakentuu? Patogeneesi Suojaavat tekijät Riskitekijät Työelämä Päivähoito Koulu Nuorisotyö
Mielenterveyden edistäminen Mielen terveys Salutogeneesi mistä terveys rakentuu? Suojaavat tekijät Työelämä Osallisuus Päivähoito Nuorisotyö Yhteisöllisyys Koulu Sosiaalinen pääoma Turvallisuuden tunne
Missä ja miten synnymme, kasvamme, elämme, teemme työtä ja ikääntymme määrittää mielenterveyttämme
Miesten itsemurhat Pohjoismaissa vuonna 2009
Hyvinvointi kunnassa on yhteydessä alhaiseen itsemurhakuolleisuuteen Kaksi päätekijää selittää 77 % itsemurhien määrän vaihtelusta: Yhteiskunnallinen epävakaus Väkivalta (0,83) Alkoholin myynti (0,74) Työttömyys (0,71) Köyhyys ja materiaalinen puute Ansiotulotaso (-0,91) Työttömyys (0,53) Pirkola, Lancet 2009
Itsemurhakuolleisuuden kehitys liittyy yhteiskunnallisen epätasarvoon De Vogli R, Gimeno D. J Epidemiol Community Health 2009;63:956-956
Mielenterveyserot Mielenterveyden häiriöt ovat yleisesti katsoen noin kaksi kertaa tavallisempia alimman koulutus- ja tulotason väestöryhmissä Mielenterveys on yhteydessä köyhyyteen asumisoloihin koulutustasoon työttömyyteen työn kontrollin vähäisyyteen kurittamiseen ja hyväksikäyttöön lapsuudessa sosiaalisen verkoston ja tuen vähäisyyteen syrjintään Lähde mm. Whitehall II ja Helsinki Health Study, Laaksonen 2007 Int J Epidemiol
Meta-analyysi: Tulot ja masennus Lorant, Am J Epid 2003
Niiden osuus, joille kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa
BKT:n ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteys
Psyykkisen hyvinvoinnin perusta luodaan lapsuudessa Turvallinen vuorovaikutussuhde vanhempien kanssa vauvasta alkaen Suoja fyysistä kuritusta, hyväksikäyttöä ja kiusaamista vastaan Mielenterveystaitojen omaksuminen lapsuudessa Talouden nobelistin James Heckmanin mukaan suurin taloudellinen hyöty yhteiskunnan varojen käytöstä saadaan syrjäytymisvaarassa olevien lasten tukitoimista
Mielenterveysosaaminen kansalaistaitona ongelmanratkaisutaidot vuorovaikutustaidot tunnetaidot elämänhallintataidot auttamistaidot vahvistamo.fi Mielenterveyden ensiapu Mielenterveystaidot kasvuun
Yhteiskunnan rakenteet ja mielenterveys Taloudellinen turva psyykkinen hyvinvointi kasvaa ansiotulojen kasvaessa rikastumisen seurauksena yhteys tulojen ja hyvinvoinnin välillä häviää yhteys on voimakkain keski-iässä tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden vaikutus Sosiaalinen pääoma sosiaalinen tuki ja verkosto luottamus ihmisiin ja instituutioihin sosiaaliturva Vaikutusmahdollisuudet Demokratia Osallisuus (esimerkiksi työelämään, erityisesti miehillä)
Relation between deviation from country average of social welfare spending (excluding health) and all cause mortality in 15 EU countries,1980-2005. Stuckler D et al. BMJ 2010;340:bmj.c3311 Stuckler et al. 2010 2010 by British Medical Journal Publishing Group
Työttömyysturva ja itsemurhat Suicide Rates per 100,000 (under 64) 15 20 25 30 Sweden Average Labour Market Protection: $362 per head 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Year 2 4 6 8 10 Unemployment Rate (Labour Force Surveys) 8 9 10 11 12 Suicide Rates per 100,000 (under 64) Spain Average Labour Market Protection: $88 per head 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Year 10 15 20 25 Unemployment Rate (Labour Force Surveys) Suicide Male Unemployment Rate Suicide Male Unemployment Rate Stuckler et al, Lancet 2010
Sosiaalinen pääoma ja psyykkinen hyvinvointi Mielenterveyttä tukevat: ystävyys- ja perhesuhteet vakaa parisuhde on yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin hyvät sosiaaliset verkostot (yhdessä vietetty aika, verkoston laajuus) yhteiskunnallinen osallistuminen jäsenyys järjestössä tai seurakunnassa osallistuminen vapaaehtoistyöhön keskinäisen luottamuksen ja hallinnon taso yhteiskunnassa
Sosiaalinen pääoma ja psyykkinen hyvinvointi Sosiaalinen pääoma vaikuttaa voimakkaasti mielen hyvinvointiin Mielenterveyttä tukevat: ystävyys- ja perhesuhteet vakaa parisuhde on yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin hyvät sosiaaliset verkostot (yhdessä vietetty aika, verkoston laajuus) yhteiskunnallinen osallistuminen jäsenyys järjestössä tai seurakunnassa mitä useammin käy seurakunnan tilaisuuksissa, sen parempi mielenterveys henkilökohtainen usko Jumalaan tai kuoleman jälkeiseen elämään ei liity psyykkiseen hyvinvointiin osallistuminen vapaaehtoistyöhön keskinäisen luottamuksen ja hallinnon taso yhteiskunnassa
Työelämä ja mielen hyvinvointi Työhyvinvointi on oleellinen osa mielen hyvinvointia vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön pitkät työmatkat vähentävät työhyvinvointia yrittäjien hyvinvointi parempi kuin palkallisten pätkätyöläisten psyykkinen hyvinvointi on huonompi kuin muiden työelämään osallistuvien työn vaativuus tulee olla kohdallaan tuottavuus vaativuus
Terveys ja psyykkinen hyvinvointi koettu fyysinen terveys luo psyykkistä hyvinvointia fyysinen aktiivisuus luo psyykkistä hyvinvointia vaikutus todettu kaikissa ikäluokissa vaikutus ulottuu myös hyötyliikuntaan, kuten esim. puutarhan hoitoon psyykkinen hyvinvointi luo terveyttä ja pidentää ikää parempi kardiovaskulaarinen terveys tehokkaampi immuunivaste pidempi elinajanodote hyvät unitavat tukevat psyykkistä hyvinvointia
Fyysisen aktiivisuuden ja mielenterveyden yhteys 8-vuotiailla suomalaislapsilla Martikainen ym 2012
Mielenterveyden häiriöt ovat nykyajan kansantauti Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: yksi viidestä kärsii vuoden aikana mielenterveyden häiriöstä (OECD 2012) Tautitaakasta noin 25 % johtuu mielenterveyden häiriöistä Lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeistä Suuri kustannuserä: arvioitu olevan 4 % BKT:stä (OECD 2014), Suomessa noin 10 miljardia euroa vuodessa ( Kuntien investoinnit mielenterveyteen ovat laskusuunnaassa (n. 4,5 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista)
Vaikuttavat toimet mielenterveyden edistämiseksi Vanhemmuuden tuki edistää lasten mielenterveyttä ja hyvinvointia läpi elämän. Mieleterveyden edistämisellä kouluissa on keskivahva tai vahva vaikutus oppilaiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin Työelämän myönteiset vuorovaikutussuhteet, hyvä johtaminen ja työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa työhön lisäävät psyykkistä hyvinvointia, lisää tuottavuutta ja vähentää kustannuksia
Mielenterveyttä edistävä yhteiskunta Hyvinvointiyhteiskunta, joka tarjoaa taloudellisen turvan yllättävissäkin elämäntilanteissa Sosiaalisen pääoman vahvistaminen Ihmisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen Syrjinnän ja suvaitsemattomuuden vähentäminen
Mielenterveyttä määrittävät yhteiskunnalliset tekijät Mielenterveyden edistäminen
Kuilu tiedon ja käytännön välillä
Mielenterveys kaikissa politiikoissa Mielenterveyttä määrittävät yhteiskunnalliset tekijät Mielenterveyden edistäminen
Miten sosio-ekonomiset tekijät vaikuttavat mielenterveyteen? Sosioekonominen asema social causation downward drift Mielentervey den häiriöt Biologiset vasteet stressille Käyttäytymisvasteet (esim. alkoholi ja huumeet)
entäs perimä? Sosioekonomisen asemaan liittyvä stressi aiheuttaa muutoksia perimässä (ns. DNA-metylaatiota) (Sasaki 2013) Sosio-ekonominen asema ja työttömyys liittyvät DNA-metylaatioon (Berghol 2012, McGuinness 2012) DNA-metylaatiota tapahtuu geeneissä jotka vaikuttavat keskushermoston toimintaan (Uddin 2013) Elinympäristö muokkaa mielentterveyttä määrittävää perimää
Kaksi pohjoismaista esimerkkiä: Suomi Talouslama 1990-1993 (BKT laski 14 %) Lakisääteinen sosiaaliturva (esim. työttömyysturva) säilytettiin eikä nousua itsemurhaluvuissa nähty Ei-lakisääteiset sosiaalipalveluissa (esim perhepalveluissa ja oppilashuollossa) tehtiin suuria leikkauksia Leikkausten jäljet ovat vieläkin näkyvissä laman lapsissa Vuonna 1987 syntyneistä, yksi viidestä on ollut psykiatrisessa hoidossa ja yksi neljästä on tehnyt rikoksen Laman aikana kasvaneilla poijilla on edelleen suurempi kuolleisuus kun heitä ennen tai heidän jälkeen syntyneillä, Paananen Int J Epidemiology 2012 Gissler BMCPublic Health 2013
Kaksi pohjoismaista esimerkkiä: : Islanti Islannissa oli syvä talouslama 2007-2010 Sosiaalipolitiikassa painotettiin perhepalveluja Tulonsiirrot köyhimmille perheille tasasi epätasa-arvoja ja vähensi lapsiköyhyyttä Kriisillä ei nykytiedon valossa ole ollut kielteisiä vaikutuksia mielenterveyteen Kriisi vaikutti myönteisesti terveyskäyttäytymiseen Ásgeirsdóttir et al. National Bureau of Economic Research, 2012.
Mielenterveyttä edistävä yhteiskunta Hyvinvointiyhteiskunta, joka tarjoaa taloudellisen turvan yllättävissäkin elämäntilanteissa Sosiaalisen pääoman vahvistaminen Ihmisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen Syrjinnän ja suvaitsemattomuuden vähentäminen
Kiitos!