UEF// Hoitotieteen laitos VALINTAKOE 1 (7) 17.5.2016 Osio 1 Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S, Vehviläinen-Julkunen K, Åstedt-Kurki P. Hoitotiede. 3. uudistettu painos. SanomaPro Oy. Helsinki, 2013. OSIO 1. Taulukossa esitetyt väittämät (30) perustuvat yllä olevaan kirjaan. Vastaa taulukkoon rastittamalla mielestäsi oikea vastaus. (7,5 pistettä) Oikeasta vastauksesta saa +0,25p, väärästä -0,25p, tyhjästä 0p. Mikäli osion vastausten yhteispistemäärä jää alle nollan, osion pistemääräksi tulee 0. Oikein Väärin Vastaus sivulla 1. Tiedettä voidaan sanoa sosiaaliseksi instituutioksi. 11 2. Empirismi on yksi tieteellisen tiedonhankinnan strategia. 10 3. Tieteen kehittymisessä kumuloituminen tarkoittaa sitä, että uusi tieto kumoaa vanhan tiedon. 4. Tieteen objektiivisuus merkitsee tutkijan omien ennakko-oletusten esille tuomista. 14 24 5. Tieteen eettisyys tarkoittaa tieteellisen tutkimustoiminnan vapautta. 26, 28 6. Hoitaminen ja hoitotyö tulee perustua vain tieteelliseen evidenssiin. 32 7. Paradigma tarkoittaa tutkimusasetelmaa. 14, 68 8. Deduktiivinen teorian muodostus lähtee yksittäisistä havainnoista. 37 9. Käsitteet ovat ilmiöille annettuja nimiä. 36 10. Tutkimustiedon avulla resurssit voidaan ohjata vaikuttaviin hoitomenetelmiin. 95 11. Yksi hoitotieteen tavoite on ennustavan tiedon tuottaminen. 43 12. Selittävät tutkimukset pyrkivät tulkitsemaan hoitotodellisuutta. 42 13. Tutkimuksen painopisteet täsmentyvät ja muuttuvat aikaa myöten. 59 14. Erilaisten mittareiden kehittäminen on oleellinen osa perustutkimusta. 82 15. Perustutkimus tarkoittaa tiettyyn käytännön tavoitteeseen tai sovellukseen tähtäävää tiedon etsintää. 81, 82 16. Koeasetelma on epätavallinen keino tutkia intervention vaikuttavuutta. 99 17. Kansainvälinen yhteistyö tutkimuksessa edellyttää käsitteiden selkiyttämistä ja kompromissien tekemistä. 88
UEF// Hoitotieteen laitos VALINTAKOE 2 (7) 17.5.2016 Osio 1 Oikein Väärin Vastaus sivulla 18. Hoitotieteessä tutkitaan monitieteisiä ilmiöitä, joihin paneutuminen vaatii myös muiden tieteenalojen näkemysten huomioon ottamista. 19. Toimintatutkimus on yksi tapa tehdä hoitotieteellistä tutkimusta tunnetuksi. 20. Hoito- ja terveystieteellisen tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa väestön ja sen erilaisten ryhmien terveydentilasta ja terveystarpeista. 89 93 63 21. Kliininen hoitotiede voi olla perustutkimusta. 65 22. Hoitotieteellisen tutkimuksen painopisteet riippuvat hoitotyön yleisestä asemasta. 23. Tutkimustiedon kansallinen arviointi kuvaa tutkimuksen painopisteiden paikallisia erityispiirteitä. 59 66 24. Hoitotieteen keskeiset käsitteet ovat luonteeltaan pysyviä. 68 25. Hoitotieteen kiinnostuksen kohteisiin vaikuttaa mm. muiden tieteenalojen kehitys. 68 26. Terveys on otettu tärkeäksi hoitotieteen tutkimuskohteeksi 2000-luvulla. 70 27. Terveys on ihmisen kykyä suoriutua erilaisista sosiaalisista rooleista. 71 28. Terveys liittyy hallinnan tunteeseen ja kulttuuriin. 73 29. Terveyden ideaalitilan määritelmässä terveys on määritelty subjektiivisesti. 30. Hoitotyössä vuorovaikutusteoria korostaa ammattilaisten välistä toimivaa suhdetta. 73 73
UEF// Hoitotieteen laitos VALINTAKOE 3 (7) 17.5.2016 Osio 2 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. Tutkimus hoitotieteessä. 3-4. uudistettu painos. SanomaPro Oy, Helsinki 2013. OSIO 2. Kuvaa Helsingin julistuksen sisältö hoitotieteellisen tutkimuksen eettisenä lähtökohtana. (7.5 pistettä) Suomessa tutkimuksen eettisyys turvataan Helsingin julistuksen (1964) mukaisesti (0.25). Julistuksen mukaan tutkittavan hyvinvointi on aina tärkeämpi kuin tieteen ja yhteiskunnan etu (0.25). Tutkijoiden on tunnettava eettiset ja lainsäädännölliset vaatimukset, joita liittyy ihmisiin kohdistuvaan tutkimukseen (0.25). Helsingin julistuksessa otetaan kantaa haavoittuviin ryhmiin (0.25). Vajaavaltaisia henkilöitä voidaan ottaa mukaan tutkimukseen vain, jos se on välttämätöntä näiden henkilöryhmien terveyden edistämiseksi (0.25) eikä tutkimusta voi tehdä oikeustoimikelpoisilla henkilöillä (0.25). Jos vajaavaltainen henkilö, kuten alaikäinen, pystyy antamaan suostumuksensa tutkimukseen osallistumisesta, tutkijan on saatava hänen oma suostumuksensa (0.25) sekä huoltajan tai edunvalvojan suostumus (0.25). Ellei henkilö pysty antamaan suostumustaan eikä hänellä ole tutkimuksen sallivaa ennalta annettua suostumusta tai valtuutusta, hänet voidaan ottaa tutkimukseen vain silloin, kun tietoon perustuvan suostumuksen saamisen esteenä oleva fyysinen tai henkinen tila on tutkimuksessa välttämätön ominaisuus (0.25). Taloudellisesti ja terveydellisesti heikossa asemassa olevien erityistarpeet on huomioitava (0.25). Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin, jotka eivät itse kykene päättämään suostumuksestaan (0.25), jotka saattavat antaa suostumuksensa painostuksesta (0.25) tai jotka eivät henkilökohtaisesti hyödy tutkimuksesta (0.25) sekä niihin, jotka osallistuvat tutkimukseen oman hoitonsa yhteydessä (0.25). Julistuksessa määritellään myös, millä tavalla tutkimussuunnitelma tulee arvioittaa eettisessä toimikunnassa (0.25). Tutkimussuunnitelma on toimitettava arviointia, lausuntoa, ohjausta ja tarvittaessa hyväksymistä varten erityisesti asetetulle eettiselle toimikunnalle (0.25). Tutkimussuunnitelmassa on aina todettava tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat (0.25), ja siitä on käytävä ilmi, että Helsingin julistuksen periaatteita on noudatettu (0.25). Helsingin julistuksessa annetaan ohjeita potilaiden turvallisuuden ja oikeuksien turvaamiseksi tutkimustyössä (0.25). Tutkittavan yksityisyys (0.25), potilastietojen luottamuksellisuus (0.25) sekä tutkittavan fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus (0.25) on turvattava, ja niiden suojaamiseksi sekä persoonallisuuteensa kohdistuvien haittojen ehkäisemiseksi on turvauduttava kaikkiin mahdollisiin varotoimiin (0.25). Kaikessa ihmiseen kohdistuvassa tutkimustyössä on jokaiselle tutkittavalle riittävän tarkoin selostettava tutkimuksen tavoite, menetelmät, rahoituslähteet, mahdolliset eturistiriidat, tutkijan yhteydet laitoksiin, tutkimuksesta odotettavissa oleva hyöty sekä siitä tutkittavalle mahdollisesti koituvat riskit ja rasitus (0.25/kohta, ma 1 p.). Tutkittavalle on kerrottava, että hän voi kieltäytyä osallistumasta tutkimukseen tai perua suostumuksensa milloin tahansa ilman seuraamuksia (0.25). Varmistettuaan, että tutkittava on ymmärtänyt tiedot, tutkijan tulee saada tutkittavan vapaasta tahdostaan antama, tietoon perustuva suostumus, mieluiten kirjallisena (0.25); jos suostumusta ei voi saada kirjallisena, muulla tavoin ilmaistu suostumus on dokumentoitava täsmällisesti ja kirjattava todistettuna (0.25).
UEF// Hoitotieteen laitos VALINTAKOE 4 (7) Artikkeli: Turunen E ym. 2015. Sairaalan potilasturvallisuuskulttuuri sairaanhoitajien arvioimana: pitkittäistutkimus yhden yliopistosairaalan erityisvastuualueella. Hoitotiede, 27(2), 148 162. Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. Tutkimus hoitotieteessä. 3-4. uudistettu painos. SanomaPro Oy, Helsinki 2013. OSIO 3. Arvioi artikkelissa (Turunen E ym. 2015) kuvattua tutkimusta hyödyntäen kirjassa Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K 2013 esitettyä tietoa, ja vastaa taulukkoon rastittamalla mielestäsi oikea vastaus. (5 pistettä) Oikeasta vastauksesta saa +0,25p, väärästä -0,25p, tyhjästä 0p. Mikäli osion vastausten yhteispistemäärä jää alle nollan, osion pistemääräksi tulee 0. 1. Tutkimus on kvalitatiivinen pitkittäistutkimus. Kvantitatiivisia tutkimuksia voidaan luokitella, ryhmitellä ja nimetä monin tavoin. Pitkittäistutkimus tarkoittaa, että aineisto kerätään useammin kuin kerran ja tutkimusilmiö säilyy samana. (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 56) Artikkelin tiivistelmässä teksti Tutkimuksessa toteutettiin alkumittaus ja kolmen vuoden kuluttua tehty uusintamittaus (ks.turunen ym. 2015, 148). 2. Tutkimus on kvantitatiivinen kuvaileva tutkimus. Kvantitatiivinen tutkimus voi olla kuvailevaa (descriptive), jolloin todetaan nykyinen tai pitkäaikaisempi asiantila, mutta tutkimuksessa ei pyritä löytämään syitä asiantilalle (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 57). Artikkelin tiivistelmässä teksti Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata potilasturvallisuuskulttuuria sairaanhoitajien arvioimana erikoissairaanhoidossa (Turunen ym. 2015, 148). 3. Tutkimuksessa on kokeellinen tutkimusasetelma. 4. Tutkimuksessa käytettiin sekundaariaineistoja. Tutkimus ei ole kokeellinen, ei ole satunnaistettu tutkimusasetelma (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 57). Artikkelissa raportoidaan, että Tutkimusaineisto on kerätty verkkokyselynä yhden yliopistosairaalan erityisvastuualueen (ERVA) neljässä organisaatiossa sairaalahenkilöstöltä vuosina 2008 ja 2011 (Turunen ym. 2015, 152). Hoitotieteellisessä tutkimuksessa voidaan hyödyntää myös sekundaariaineistoja eli aineistoja, jotka ovat muiden aiemmin keräämiä (esim. tutkimushankkeissa tuotetut aineistot, potilasdokumentit, tilastot ja rekisterit) (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 113). Artikkelissa raportoidaan, että Tutkimusaineisto on kerätty verkkokyselynä yhden yliopistosairaalan erityisvastuualueen (ERVA) neljässä organisaatiossa sairaalahenkilöstöltä vuosina 2008 ja 2011 (Turunen ym. 2015, 152).
UEF// Hoitotieteen laitos VALINTAKOE 5 (7) 5. Tutkimus perustuu fenomenologiseen tieteenfilosofiseen lähtökohtaan. Kvantitatiivinen tutkimus edustaa positivistista tieteenfilosofiaa (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 16). Katso artikkelista kohta Tutkimuksessa käytetty mittari (Turunen ym. 2015, 153). 6. Aineisto on analysoitu tilastollisesti. 7. Tutkimus oli retrospektiivinen. Kvantitatiivisen tutkimuksen ominaisuuksiin kuuluu tilastollinen analyysi (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 19). Aineisto on käsitelty ja analysoitu SPSS for Windows, versio 19.0 -tilastollisella ohjelmalla (Turunen ym. 2015, 153). Pitkittäistutkimus voi olla retrospektiivistä eli taaksepäin suuntautuvaa (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 29). Tutkimuksessa kuvattiin jo tapahtunutta ilmiötä, eli muutoksia sairaalan potilasturvallisuuskulttuurissa (Turunen ym. 2015, 152). 8. Sairaanhoitajien arviot potilasturvallisuuden tasosta omassa työyksikössä ovat selittäviä muuttujia. 9. Keskiarvoja testattiin Mann-Whitney n U -testillä, joka on parametrinen analyysimenetelmä. 10. Kyseessä oli otantatutkimus. Selittäviä muuttujia ovat mm. vastaajien taustatiedot (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 55). Mittarissa on tulosmuuttuja, joka koskee vastaajan arviota potilasturvallisuuden tasosta omassa työyksikössään (Turunen ym. 2015, 153). Mann-Whitney n U -testiä (parametriton testi) voi käyttää kahden riippumattoman ryhmän vertailuun, kun muuttuja ei noudata normaalijakaumaa (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 143, 145). Keskiarvojen eroja testattiin Mann-Whitney n U -testillä (Turunen ym. 2015, 154). Tutkimus voidaan toteuttaa kokonais- tai otantatutkimuksena. (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 57, 105). Tutkimus tehtiin kokonaistutkimuksena yhdellä Ervaalueella. (Turunen ym. 2015, 152).
UEF// Hoitotieteen laitos VALINTAKOE 6 (7) 11. Artikkelissa kuvataan voima-analyysia otoskoon määrittelyssä. Otoksen kokoa voidaan määrittää käyttäen voimaanalyysia (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 106). Artikkelissa ei raportoida voima-analyysin käyttöä (Turunen ym. 2015). 12. Mittarin sisäistä johdonmukaisuutta arvioitiin käyttäen Cronbachin alfakerrointa. Mittarin sisäistä johdonmukaisuutta voidaan arvioida Cronbachin alfakertoimella (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 161). Mittarin sisäistä johdonmukaisuutta arvioitiin osioittain Cronbachin alfakertoimella (Turunen ym. 2015, 160). 13. Tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevä erona pidettiin yli 0,05 olevia p-arvoja. Yleisemmin käytetty p-arvo on alle 0,05 (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 61). Tilastollisesti merkitsevä ero jos p <0,05 (Turunen ym. 2015, 157). 14. Mittari sisälsi viisiportaisia Likertasteikollisia muuttujia. Hoitotieteessä käytetään usein kyselytutkimuksessa Likert-asteikollisia muuttujia (ks. Kankkunen & Vehviläinen- Julkunen 2013, 130). Mittari sisälsi pääosin Likert-asteikollisia (skaala 1-5) muuttujia (Turunen ym. 2015, 153). 15. Tutkimuksessa on esitetty selkeät, perustellut hypoteesit. Hypoteesi tarkoittaa formaalia määritelmää, jossa kuvataan kahden tai useamman muuttujan välistä yhteyttä määrätyssä kohdejoukossa (ks. Kankkunen & Vehviläinen- Julkunen 2013, 59). Artikkelissa ei ole esitetty hypoteeseja, vaan ainoastaan tutkimusongelmat (Turunen ym. 2015, 152). 16. Tutkimuksessa ei ole käytetty metodologista triangulaatiota. Metodologinen triangulaatio tarkoittaa useamman kuin yhden tutkimusmenetelmän tai aineiston keruumenetelmän käyttöä yhden ilmiön tutkimuksessa (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 75). Tutkimuksessa on käytetty vain yhtä mittaria (Turunen ym. 2015, 153).
UEF// Hoitotieteen laitos VALINTAKOE 7 (7) 17. Mittarin luotettavuutta arvioitiin käyttäen esitestausta. 18. Vaaratapahtumien raportointi vähentyi tilastollisesti merkitsevästi kolmen vuoden aikana. 19. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista ja perustui tietoisen suostumuksen allekirjoitukseen. 20. Tutkimusaineistoa on tiivistetty käyttäen faktorianalyysiä. Esitestaaminen on keskeinen osa tutkimuksen luotettavuuden lisäämistä (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 205). Artikkelissa ei raportoida esitestauksesta (Turunen ym. 2015). Yleisemmin käytetty p-arvo on alle 0,05 (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 61). Vaaratapahtumien raportointi lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi kolmen vuoden aikana (p=0.000) (Turunen ym. 2015, 158). Tutkimukseen osallistumisen tulee olla vapaaehtoista ja sen tulee perustua tietoiseen suostumukseen (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 219). Artikkelissa ei ole raportoitu tietoisen suostumuksen allekirjoitusta, mutta tutkimuksen vapaaehtoisuus tulee esille. (Turunen ym. 2015, 154). Usein tutkijat tiivistävät aineistoaan käyttäen faktorianalyysia (ks. Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 151). Artikkelissa ei raportoida faktorianalyysin käyttöä (Turunen ym. 2015).