Jenni Vikki, Vetelin yläkoulu 20.12.2014 RAPORTTI YKSILÖLLISEN OPPIMISEN JAKSOSTA BIOLOGIASSA 1. Yksilöllinen oppiminen Yksilöllisen oppimisen opetusmallissa oppiminen voi olla itsenäistä tai yhteisöllistä (yhteisönä oppilaat, opettajat, vanhemmat yms.) tai jotain siltä väliltä. Lähtökohtana on, että opettaja ei opeta koko luokkaryhmälle teoriaa yhteisesti, vaan oppilaat opiskelevat teorian joko itsenäisesti tai yhteisöllisesti hyödyntäen vertaistukea oppilas-oppilaskeskusteluiden kautta. Opettaja voi toki opettaa teorioita henkilökohtaisesti jollekin oppilaalle tai pienryhmäkohtaisesti muutamalle oppilaalle, jotka ovat opinnoissaan samassa vaiheessa. (Johannes Pernaa ja Pekka Peura, http://maot.fi) Perinteisiä kurssirajoja ei ole. Sen sijaan opetuksessa edetään tieteellisten käsiterakenteiden mukaan. Tällä tavalla saavutetaan ihannetilanne, jossa opiskelijan oppiminen on samaan aikaan täysin yksilöllistä ja eriytettyä sekä yhteisöllistä vertaisoppimista. Oppiminen etenee sen mukaan, miten opiskelija oppii. Tämä johtaa siihen, että lahjakkaille opiskelijoille ei tule tyhjäkäyntiä tai heikoimmille liian kiire. Oppimista ei myöskään ole sidottu aikaan, koska mallissa on tärkeää oppimisen äärimmäinen kognitiivinen vapaus. (Johannes Pernaa ja Pekka Peura, http://maot.fi) 2. Lähtökohtia kokeilulle Lähtökohtana tälle jaksolle oli rehtori Tero Lahtisen kannustus yksilöllisen oppimisen kokeiluihin. Jo viime keväänä Tero suositteli tutustumaan yksilölliseen oppimiseen esim. matematiikan opettamisen tulevaisuus (http://maot.fi) sivuston kautta. Ajatuksena oli, että lukuvuotena 2014-2015 uuden ison kasiluokan kanssa kokeiltaisiin yksilöllisen oppimisen menetelmää.
Tutustuin itse kesäkuun ensimmäisellä viikolla maot-sivustoon ja myös kollegani Rita Keskitalon OBi!-sivustoon (http://openbiomi.com/). Rita toimii Perniön yhteiskoulussa biologian ja maantiedon lehtorina ja hän on kokeillut yksilöllisen oppimisen menetelmää oppiaineissamme. Olin elokuussa yhteydessä Ritaan hänen nettisivujen hyödyntämisestä ja kysyin lupaa materiaalien käyttämiseen. Sain luvan käyttää materiaaleja, mistä oli paljon apua. Sivut toimivatkin CC BY-SA lisenssillä. Rita kirjoitti vastausviestissään seuraavasti: Loistavaa, että kokeilet! Alku voi olla hämmentävää ja sekasortoista, mutta uskon, että yksilöllinen oppimistapa on oppilaille hyvä.. onnea matkaan. Oletko muuten jo liittynyt Facebook-ryhmään Yksilöllinen oppiminen ja oppimisen omistajuus? Kannattaa liittyä, sieltä saat myös tukea. Olin innoissani jakson alkaessa ja koin, että minulla on tuki toiminnalleni. Kävi kuitenkin niin, että matkan aikana sain myös hieman negatiivistakin palautetta ja kommentteja kokeilusta. Päätin kuitenkin, että jatkamme kokeilua suunnitelman mukaan. 3. Opetuskokeilun tavoitteet Kun tutustuin yksilöllisen oppimisen menetelmään, vakuutuin siitä, että menetelmää kannattaa kokeilla. Useiden kollegojen kokemukset yksilöllisestä oppimistavasta ovat olleet pääosin positiivisia. Lisäksi koen opettajana velvollisuudeksenikin kehittää omaa opetusta ja kokeilla uusia menetelmiä. Tavoitteena oli että, myös oppilaat oppisivat jotain uutta ja kokeilisivat erilaisia oppimisen menetelmiä. Lähtökohtana oli, että oppilaat tekisivät muutakin kuin kirjan tehtäviä yksin ja omassa tahdissa. Monesti tuntuu siltä, että oppilaat eivät meinaa jaksaa tehdä tehtäviä, joten nyt oli mahdollisuus tehdä paljon muutakin: käsitekarttoja, animaatioita, videoita, äänitallenteita, uutisseurantaa, muistiinpanoja, kuvaesityksiä jne. Tavoitteena oli, että oppilas löytää itselleen mielekkäitä ja sopivia tapoja oppia. Yksilöllisen oppimistavan on katsottu lisäävän oppilaan itseohjautuvuutta, yhteisvastuuta, vuorovaikutustaitoja, oppimisen taitoja, ajattelun taitoja, ongelmanratkaisua, soveltamista
ja luovuutta. Se lisää onnistumisen kokemuksia ja siten motivaatiota, halua oppia ja opettaa. Nämä taidot ovat myös erittäin tärkeitä tulevaisuuden opiskelun ja työelämän kannalta. (Rita Keskitalo, http://openbiomi.com/) Tavoitteena jaksoa aloitettaessa olikin, että oppilaat harjaantuisivat edellä mainituissa asioissa. 4. Kokeilun eteneminen Toteutin 13.8. 23.10.2014 välisenä aikana 8a-luokan (27 oppilasta) kanssa biologiassa yksilöllisen oppimisen jakson. Opetuskokeilu kesti yhteensä 20 oppituntia. Jakson aikana oppilaat opiskelivat yksilöllisesti metsän ja suon kasvit kokonaisuuden. Tavoitteena oli, että jokainen oppisi tekemään parhaansa ja oppisi omalla tavalla. Ensinnä oppilaiden tuli miettiä itsellensä tavoitteet: haluavatko tavoitella biologian kurssista arvosanaa 5-6, 7-8 vai 9-10. Tämän mukaisesti oppilaan piti valita taulukosta (liite 1) jokin seuraavista etenemispoluista: Opi perustaidot (arvosanat 5-6), Opi lisää (7-8) tai Syvennä osaamistasi (9-10). Huomioitava oli, että arvosanaan 7-8 piti osata myös arvosanaan 5-6 vaadittavat asiat ja arvosanaan 9-10 täytyi osata kaikkien kolmen etenemispolun asiat. Oppilaat saivat valita työskentelevätkö yksin vai ryhmässä (maksimissaan 4 henkilöä). Oppilaat saivat valita itse ryhmän, jossa työskentely sujuu ja jossa syntyy mielekästä vuorovaikutusta. Jos halusi työskennellä välillä (tai usein) yksin, sekin sopi. Jos oppilaalla oli lupa kotoa, hän sai tuoda oman älypuhelimen tai tabletin mukaan tunneille (jos sitä käytetään vain opiskeluun). Oppilaat etenivät taulukon mukaisesti tehtäviä tai projekteja tehden. Kun oppilas omasta mielestään osasi taulukon ruudussa olevan asian, väritti hän ruudun ja eteni seuraavaan asiaan. Oppilaiden tuli ympyröidä taulukkoon ne tehtävät, jotka on tehnyt. Samoin oppilaiden täytyi värittää oppimiaan taitoja kaavioon (liite 2). Tyhjiin palloihin sai itse lisätä jonkin oppimansa taidon, jota kaaviossa ei ollut. Ohjeena oli, että tehtäviä käydään läpi pienryhmissä keskustelemalla samalla kun oppilaat ratkovat niitä. Tarkoitus oli, että oppilaat neuvoisivat toisiaan. Jos koko ryhmä ei osaa jotain tehtävää, tai on tehnyt sen väärin, voi opettaja keskustella tehtävästä pienryhmän
kanssa. Jos oppilas teki kirjan tehtäviä, ne piti tarkistaa kansiosta. Vastaukset tuli korjata ja täydentää värikynällä ja jättää virheet näkyviin. Tämä auttaa oppilasta oppimaan virheistä ja kiinnittämään huomiota siihen, mikä on ehkä vaikeaa. Oppilaiden ohjeissa oli, että opiskele myös kotona. Oppilaat saivat pitkälti päättää itse tai yhdessä muiden ryhmäläisten kanssa, mitä tekevät kotona oppimisensa eteen. Annoin heidän siis itse valita omat kotitehtävät oman sen hetkisen motivaation, tavoitteen ja aikataulun mukaan. Tärkeintä oli se, että jokainen pitää huolta siitä, että kerkeää suorittaa tasot ennen syyslomaa. Myös opettaja saattoi antaa läksyjä. Kun omasta mielestään osasi omien tavoitteiden mukaiset asiat yhdestä kokonaisuudesta, piti tehdä välikuulustelu. Jos välikuulustelussa (liite 3) sai 50% oikein, pystyi edetä seuraavaan aiheeseen. Jos kuulustelua ei läpäissyt, täytyi aihetta vielä opiskella lisää. Tällöin kenenkään oppimista ei jarruteta ja kukaan ei myöskään hypi liian nopeasti aiheesta toiseen. Tiedollisia aukkoja ei synny ja jokainen saa vähintään vahvat perustiedot ja - taidot. Tein koulun nettisivuille (www.peda.net/veraja/veteli/keskus/oppiaineet) oppilaille omat biologiasivut, jonne kokosin ohjeita, kokeeseen valmistautumisvinkkejä, oppimisen menetelmiä ja työtapoja sekä muuta lisämateriaalia. Sivujen tekemisessä hyödynsin paljon Rita Keskitalon materiaaleja. Kun ryhmäkoko on suuri, jaoin oppilaita opiskelemaan eri tiloihin. Jakson aikana käytössämme oli kaksi vierekkäistä luokkahuonetta, joiden läpi pääsi kulkemaan suoraan. Lisäksi pystyi työskentelemään luokan vieressä olevissa kahdessa pienryhmätilassa. Porukan jakamista eri tiloihin helpotti se, että osalla tunneista oli mukana koulunkäynninohjaaja ja/tai erityisopettaja. 5. Jakson arviointi Välitestit piti läpäistä ja ne arvioitiin. Jakson alussa sovimme, että jos välitestit menevät paremmin kuin koe, ne vaikuttavat positiivisesti kurssista saatavaan arvosanaan. Syysloman jälkeen oli koekertaustunti ja seuraavana päivänä koe. Teetin oppilailla myös itse-
arvioinnin (liite 4). Opettaja havainnoi ja teki ns. jatkuvaa arviointia tunneilla. Arvosanoihin 7-8 vaadittiin kasvin kasvatuskokeen tekeminen ja siitä raportointi. Arvosanoihin 9-10 vaadittiin lisäksi myös pienen ekosysteemitutkielman tekeminen. Raporttia ja tutkielmaa sai tehdä koko syksyn ajan eli yksilöllisen oppimisen jakson loputtuakin. 6. Kokemuksia Kun menetelmä oli uusi sekä opettajalle että oppilaille, niin eihän se heti sujunut kuin unelma. Paljon jäi vielä kehitettävää. Jakso opetti paljon ja tarvittavia muutoksiakin tuli kokeilun aikana tehtyä. Ryhmien kokoonpanoja piti välillä vaihtaa, sillä työskentely ei aina välttämättä sujunut oppilaan itse valitsemassa ryhmässä. Samoin luokkatilojen jakoa välillä vaihdettiin. Aluksi rauhalliset ja korkeimpia arvosanoja tavoittelevat tytöt olivat yhdessä pienryhmätilassa, mutta jossain välissä otimme tilan rauhattomien poikien käyttöön. Erityisopettaja oli työskentelemässä tämän porukan mukana luokassa. Kun oppilaat saivat alun perin itse määrätä kotiläksyjään, huomasin jossain välissä, että moni ei tee kotona mitään. Aloinkin (tai erityisopettaja) antamaan läksyjä itse joillekin oppilaille. Joillekin näin itsenäinen ja vapaa työskentely osoittautui vähän hankalaksi. Kaikki eivät ehkä tajunneet, että vapauteen liittyy myös suuri vastuu. Toisaalta oli kiva seurata myös sitä, kuinka hienosti ja järjestelmällisesti osa oppilaista työskenteli. Jakson aikana opettaja oli täystyöllistetty. Avuntarvitsijoita oli välillä useita samanaikaisesti ja tuntui, ettei kerkeä tarpeeksi kaikkia auttaa. Kiertelin ryhmissä auttamassa, opettamassa ja pidin välitestejä. Jos jatkan joskus yksilöllistä oppimista, olisi hyvä, jos välitestit voisi tehdä sähköisesti. Samalla kone tarkistaisi ja tallentaisi opettajalle testin. Nyt niiden valvomiseen ja tarkistamiseen meni liikaa aikaa. Välitestit olisi pitänyt vaikka järjestää aina tunnin lopussa, jolloin ei olisi mennyt tunnilla niin paljon omaa aikaa niihin. Kun välitestissä piti saada puolet oikein, että voi jatkaa seuraavaan jaksoon, ne piti tarkistaa heti. Oppilaan täytyi siis tietää, kertaako vielä asioita, vai voiko edetä seuraavaan jaksoon. Testit oli kuitenkin nopea tarkistaa, sillä ne olivat kaikki monivalinta-, lajien tunnistus- tai lyhyitä kysymystehtäviä.
Jälkiviisaana olen miettinyt myös sitä, olisiko pitänyt kuitenkin sanoa oppilaille, että välitestit vaikuttavat arvosanaan kaikissa tapauksissa. Olisiko tämä saanut yrittämään enemmän ja parempaa? Olisiko se motivoinut enemmän laiskoja oppilaita? Todennäköisesti. Nyt kaikki oppilaat eivät välttämättä ymmärtäneet, että on helpompi valmistautua ja lukea kunnolla välitestiin, kun niihin tuli vain pari kolme kappaletta. Ja jos on hyvin valmistautunut välitesteihin, on helpompi myös valmistautua isoon kokeeseen. Jotkut yrittivät samaa välitestiä useammankin kerran ja olisivat melkein heti tulleet yrittämään uudestaan, vaikkeivät olleet kunnolla valmistautuneet testiin. Vaikka perustelin oppilaille, miksi opiskelemme alkusyksyn yksilöllisesti, olisi siihen voinut käyttää enemmänkin aikaa. Kävimme jakson alussa ohjeet läpi ja kerroin miten edetään, mutta silti tuntui, ettei se auennut heti kaikille. Ohjeistukseenkin olisi voinut panostaa enemmän. Jos ryhmäkoko olisi pienempi, olisi opettajan helpompi hallita kokonaisuutta ja varmistaa oppilaiden osaamista. Olen myös miettinyt sitä, että olisiko ollut kuitenkin parempi, että koko ryhmä olisi opiskellut samassa tilassa. Olin hieman pettynyt siihen, miten vähän oppilaat hyödynsivät erilaisia oppimisen menetelmiä ja työskentelytapoja. Pedanetissä oli kuitenkin paljon esimerkkejä monipuoliseen työskentelyyn. Oppilaiden käyttämistä työtavoista suosituimmat nimittäin olivat kirjan kappaleiden lukeminen, työkirjan tehtävien tekeminen, muistiinpanojen tekeminen ja käsitteiden määrittely. Vaikka sanoin aluksi, että tavoitteena on kokeilla eri työtapoja ja ehdotinkin jakson aikana monille jotain muuta tapaa, oppilaat halusivat opiskella ennestään tutuin menetelmin. Opetuskokeilun aikana alkuinnostukseni tosiaan hieman laski. Vanhemmilta tuli suoraan tai sain välillisesti kuulla epäileviä ja kyseenalaistavia viestejä ja tämä näkyi myös joidenkin oppilaiden negatiivisena suhtautumisessa kokeiluun. Samoin kaikki kollegani työyhteisössä eivät ymmärtäneet kokeilua ja toivat esille ajatuksen, että tämän ikäisillä oppilailla ei olisi kykyjä yksilölliseen oppimiseen. Toki sain myös kannustusta, mistä olen kiitollinen. Ja kaikesta huolimatta olen tyytyväinen, että kokeilin yksilöllisen oppimisen menetelmää. Nyt olen viisaampi ja saattaapa olla, että jatkossakin opiskelemme yksilöllisesti tai ainakin muunnellusti menetelmää käyttäen.
7. Oppimistulosten tarkastelua ja vertailua aiempaan Kovin suuria yleistyksiä ja johtopäätöksiä ei voi tehdä, sillä mukana on liian monta muuttujaa. Ensinnä luokkien yhdistyminen noinkin suureksi ja sen mukanaan tuomat muutokset. Toiseksi murrosiän aiheuttamat muutokset. Kolmanneksi jakso ei ollut kuin kaksi kuukautta kestävä ja se oli kaikille uusi menetelmä. Yleistyksiä on senkin puoleen vaikea tehdä, koska mukana on vain 27 oppilasta. Tässä on kuitenkin muutamia havaintoja. Jos vertailen oppilaiden viime vuoden biologian kokeiden arvosanoja tämän jakson kokeen arvosanoihin, niin kahdella pojalla arvosanat olivat samoja ja kymmenellä laski hieman. Tytöistä kolmella tapahtui laskua, kuudella nousi ja viidellä kokeen arvosana pysyi samana. Jos vertaan taas tämän syksyn tuloksia toisiinsa, niin tulokset ovat hieman erilaiset. Pidin siis yksilöllisen oppimisen jakson jälkeen perinteisen kokeen (tässä: koe 1). Jakson päätyttyä palasimme vanhaan, eli opiskelimme opettajajohtoisesti kaikki samaa tahtia. Tämänkin jakson jälkeen pidin kokeen (tässä: koe 2). Pojista seitsemän sai kokeesta 2 huonomman arvosanan kuin kokeesta 1, neljä sai kokeesta 2 paremman ja yhdellä koenumerot olivat täysin samat. Tytöistä myös seitsemän sai kokeesta 2 huonomman arvosanan kuin kokeesta 1, kuusi sai kokeesta 2 paremman ja yhdellä koenumerot olivat täysin samat. Koesuorituksiin voi vaikuttaa monet tekijät. Olivatko kokeet keskenään samanveroisia? Miten yhtäläinen arviointi oli? Ensimmäisen kokeen koealue oli pidempi kuin toisen kokeen. Toisessa kokeessa oli vaihtoehtotehtäviä, ensimmäisessä ei ollut jne. Pidin saman kokeen (koe 1) viime vuonna toiselle kasiluokalle (21 oppilasta). Viime vuonna kokeen keskiarvo oli 7,7 ja tänä vuonna 7,8. Eli ei ole suurta eroa tämän ja viime vuoden 8.luokkalaisten tuloksissa. Kokonaisuudessaan olen sitä mieltä, että kokeilu ei ollut katastrofi. Tämän osoittavat myös oppimistulokset jakson ajalta, mitkä eivät ole mitenkään poikkeavat. Itse asiassa yksilöllisesti opiskellusta jaksosta pidetty koe meni yleisesti ottaen paremmin (ka 8,2) kuin perinteisin menetelmin opiskellusta jaksosta pidetty koe (ka 7,8).
8. Oppilaiden palaute jaksosta Keräsin jakson päätyttyä oppilailta itsearvioinnin ohella palautetta kokeilusta (liite 4). Seuraavana kerron tuloksia niistä. Luvut ympyrädiagrammeissa ovat oppilaita. Sopiiko yksilöllinen oppiminen sinulle? 6 9 1 10 Ei sovi Sopii melko hyvin Sopii hyvin Sopii oikein hyvin Edellä ollut vastaus piti myös perustella. Oppilaat perustelivat vastauksiaan seuraavasti. Opin paremmin kuuntelemalla. Joskus on mukavaa, joskus stressaavaa. On ollut vähän vaikeaa, mutta kyllä siihen tottuu. Epäselvät ohjeet. Koko ajan testejä. Ei tarpeeksi aikaa. On kiva päättää, missä järjestyksessä töitä tekee. Jotkut vaikeat asiat ovat vaikeita opiskella yksin. En oikein jaksa keskittyä, kun itse pitää tehdä työtä/opiskella. Liikaa työtä. Kun ope antaa tehtävät, tulee paremmin tehtyä asiat. Lajeja olisi helpompi opetella yhteisesti opettajan johdolla kuvista. Epäselvät ohjeet väitettä en oikein allekirjoita, sillä ohjeet käytiin yhdessä läpi ensimmäisellä tunnilla ja jaoin ne myös kirjallisena oppilaille. Ja jos jokin asia on epäselvä, siitä pitää ottaa selvää ja kysyä. Oppilaat kokivat menetelmän hyviksi puoliksi seuraavia asioita. Voi mennä omaa tahtia. Saa päättää, mitä tekee. Voi käyttää puhelimia opiskeluun, vapaampaa luokassa. Rauhallisempaa ja saa käyttää omia menetelmiä. Asioita voi opiskella tarkemmin ja päättää missä järjestyksessä voi opiskella. Saa tehdä tehtäviä rauhassa. Saa itse päättää esim. kotiläksyistä. On aikalailla hyvä työrauha. Vastuu itsestä. Välitestit. Saa tehdä kaverin kanssa tehtäviä. Voi kysyä, jos ei älyä jotain asiaa. Vastaavasti yksilöllisen opiskelun huonoja puolia olivat: Ope ei opeta. Huono työrauha. Saa vähän apua. Vaikeampi oppia lukemalla. Ehkä liikaakin vapautta. Kokeeseen paljon asiaa, vaikeat asiat joutuu opiskella yksin. Muut menee missä sattuu. Voi jäädä pois jotain, mitä kirjassa ei ole. Liikaa työtä ja vastuuta. En oikein opi mitään. En muistanut opetella aina kotona, koska opettaja ei antanut läksyjä. Pahimmat kerääntyy kokoon, niin tulee iso melu.
Opettaja kyllä opetti, mutta ei samalla tavalla kuin ennen. Toki luvattoman paljon aikaa meni välitesteihin, kuten aiemmin jo mainitsin. Työrauha vaihteli tunneilla ja myös eri luokkatiloissa. Kun työskennellään ryhmissä, niin toki silloin syntyy myös ääntäkin enemmän. Haluatko jatkossakin oppia omaa tahtia? 17 9 1 Kyllä Ehkä En Yllä olevassa kysymyksessä oli vain kaksi vastausvaihtoehtoa: kyllä ja ei. Yksi oppilas oli laittanut rastin noiden väliin, joten tulkitsin sen ehkä-vastaukseksi. Kuinka paljon olet opiskellut ryhmissä tai parin kanssa? 10 2 8 6 En yhtään Melko paljon Paljon Suurimman osan ajasta Haluatko jatkossakin oppia parisi kanssa tai ryhmissä? 2 3 22 Kyllä Ehkä En Myös tässä kysymyksessä oli vain kaksi vastausvaihtoehtoa: kyllä ja ei. Kaksi oppilasta oli laittanut rastin väliin, joten tulkitsin sen ehkä-vastaukseksi.
Haluaisitko, että opettaja luennoitsisi enemmän ja kaikki oppilaat tekisivät samat tehtävät samassa tahdissa? 7 19 Kyllä En Tämä hieman ihmetyttää, sillä aiempina vuosina olen kokenut, että oppilaat eivät aina meinaa jaksa kuunnella opettajan opetusta ja tehtävien tekeminenkään ei välttämättä oikein maistu. Onko sitten niin, että oppilas haluaa päästä mahdollisimman vähällä? Ja em. menetelmässähän oppilas pääsee vähemmällä, kun ei tarvitse ottaa niin suurta vastuuta omasta työskentelystä. Olin pettynyt siihen, miten vähän oppilaat hyödynsivät Pedanetiä, kun olin kuitenkin nähnyt vaivaa sivujen tekemiseen. Siellä oli paljon vaihtoehtoisia työskentelytapoja. Oppilaista 23 vastasi, ettei ole käyttänyt Pedanetin materiaaleja jakson aikana. Vain yksi oppilas koki, että Pedanetistä on ollut apua oppimisessa. Minkä arvosanan antaisit yksilöllisen oppimisen työtavalle? 3 2 2 3 5 6 7 10 5 8 9 10 Osittain oppilaiden palaute on ristiriitaista. Aiemmat kysymykset, jotka koskivat oppilaiden mielipidettä yksilöllisestä oppimisesta, olivat enemmän negatiivisia (noin kaksi kolmasosaa vastauksista) kuin positiivisia (noin kolmasosa vastauksista). Tämä diagrammi taas osoittaa, että 60% vastanneista antaisivat yksilöllisen oppimisen työtavalle vähintäänkin arvosanan hyvä (8).
Lähteet - http://maot.fi/ - http://openbiomi.com/
Liite 1. Oppilaiden etenemispolku jakson aikana. AIHEET OPI PERUSTAIDOT (arvosana 5-6) OPI LISÄÄ (arvosana 7-8) SYVENNÄ OSAAMISTASI (arvosana 9-10) Metsän puut: kpl 3-5 Lue hyvin kappaleiden aloitustekstit ja tiivistelmälaatikot kappaleiden lopusta. Keskeiset käsitteet: symbioosi, sienijuuri, loinen, ainavihreä kasvi, valokasvi, varjokasvi, tuulipölytteinen kasvi, paljassiemeninen kasvi, eliöyhteisö, ekologinen lokero Miksi mänty on Suomen yleisin puu? Edelliseen arvosanaan vaadittavien asioiden lisäksi opiskele nämä asiat. Lisäksi tee joku kasvien kasvatuskoe ja lyhyt raportti siitä. Miksi männyllä on neulaset? Mitä hyötyä havupuulle on talvella siitä, että niillä on neulaset? Lue syventävät pienellä fontilla olevat tekstit ja tietolaatikot. Edellisiin arvosanoihin vaadittavien asioiden lisäksi opiskele vielä nämä asiat. Lisäksi tee ekosysteemitutkielma. Havupuiden taloudellinen hyödyntäminen. Männyn, koivun ja haavan lisääntyminen Miten hävität haavan pihaltasi? Männyn suojakeinot tuholaisia vastaan. Männyn ja kuusen viholliset. Vertaile mäntyä ja kuusta sekä raudus- ja hieskoivua (kasvupaikka, tuntomerkit) Vertaile harmaa- ja tervaleppää. Mitä ovat tunturi- ja vaivaiskoivu? Miksi haapa on tärkeä laji ekosysteemissä? Miksi lepän lehdet putoavat vihreinä? Esimerkkitehtäviä työkirjasta Opettele tunnistamaan: kuusi, kataja, mänty, hieskoivu, rauduskoivu, harmaaleppä, tervaleppä, haapa, pihlaja, tuomi, näsiä 2 s.16 4 s.17 10 s.19 12 s.19 13 s.19 1 s.21 3 s.22 Opettele tunnistamaan: lehtikuusi, vaahtera, lehmus, tammi Opettele tunnistamaan: saarni, (vuori)jalava, taikinamarja, koiranheisi, pähkinäpensas 5 s.17 6 s.17 2 s.21 5 s.22 7 s.23 8 s.18 8 s.23 9 s.23 1 s.24 4 s.25 8 s.26 9 s.26 10 s.26
AIHEET OPI PERUSTAIDOT (arvosana 5-6) OPI LISÄÄ (arvosana 7-8) SYVENNÄ OSAAMISTASI (arvosana 9-10) Metsän ja suon varvut ja ruohovartiset kasvit: kpl 6-7, s.35-36, kpl 29 Lue hyvin kappaleiden aloitustekstit ja tiivistelmälaatikot kappaleiden lopusta. Keskeiset käsitteet: kasvupaikkatekijät, hyönteispölytys, monivuotinen kasvi, varpu, ruohovartinen kasvi, kuivakkokasvi, maavarsi, juurtumahapset, kuivanhorros Edelliseen arvosanaan vaadittavien asioiden lisäksi opiskele nämä asiat. Lisäksi tee joku kasvien kasvatuskoe ja lyhyt raportti siitä. Keskeiset käsitteet: puoliloinen Lue syventävät pienellä fontilla olevat tekstit ja tietolaatikot. Edellisiin arvosanoihin vaadittavien asioiden lisäksi opiskele vielä nämä asiat. Lisäksi tee ekosysteemitutkielma. Keskeiset käsitteet: lihansyöjäkasvi, monivuotinen kasvi, yksivuotinen kasvi Metsän kasvillisuuskerrokset Siementen leviäminen uusille kasvupaikoille Sanikkaiset. Saniaisen (esimerkkinä kallioimarteen) lisääntyminen s.30 Esimerkkejä valo- ja varjokasveista ja niiden piirteistä Miksi tuulipölytys on parempi tapa lisääntyä kuin hyönteispölytys? Mitä hyötyä ja haittaa sammalista on? s.38 Suvullinen ja suvuton lisääntyminen Miksi kukissa on mettä? Kihokin ravinteiden saanti s.137 Sammalten kasvupaikka, rakenne, lisääntyminen, vedensaanti Soiden tyypillisiä kasveja Opettele tunnistamaan: vaivaiskoivu, puolukka, mustikka, metsätähti, käenkaali, seinäsammal, kerrossammal, rahkasammal, suopursu, tupasvilla, suomuurain eli hilla Opettele tunnistamaan: kanerva, variksenmarja, oravanmarja, vanamo, sulkasammal, kynsisammal, karhunsammal, sara, karpalo Opettele tunnistamaan: kangasmaitikka, kihokki, suokukka, raate Esimerkkitehtäviä työkirjasta 1 s.32 2 s.32 5 s.33 8 s.34 3 s.38 2 s.41 4 s.42 6a s.42 3 s.33 4 s.33 7 s.34 1 s.37 4 s.39 1 s.41 6 s.34 10 s.35 5 s.39 6 s.39 3 s.41 5 s.42
AIHEET OPI PERUSTAIDOT (arvosana 5-6) OPI LISÄÄ (arvosana 7-8) SYVENNÄ OSAAMISTASI (arvosana 9-10) Sienet: kpl 9-10 ja s.37 Metsätyypit: kpl 11 Lue hyvin kappaleiden aloitustekstit ja tiivistelmälaatikot kappaleiden lopusta. Keskeiset käsitteet: sekovarsi, sienirihmasto, itiöemä Muista, että jäkälät ovat sieniä, joilla on myös leväosakas Jäkälän kasvupaikka, rakenne, vedensaanti ja lisääntyminen Edelliseen arvosanaan vaadittavien asioiden lisäksi opiskele nämä asiat. Lisäksi tee joku kasvien kasvatuskoe ja lyhyt raportti siitä. Levän ja sienen merkitys jäkälälle Lue syventävät pienellä fontilla olevat tekstit ja tietolaatikot. Edellisiin arvosanoihin vaadittavien asioiden lisäksi opiskele vielä nämä asiat. Lisäksi tee ekosysteemitutkielma. Jäkälät ilmanlaadun mittareina eli indikaattoreina s.38 Sienen rakenne Sienten ravinnonhankintatavat Juurikääpä on metsiemme pahin loissieni s.41 Sieniryhmät (43B) Rouskut, haperot, tatit: tuntomerkit Sienten terveysedut/ravintoarvot Esimerkkitehtäviä työkirjasta Myrkkysienet Myrkkysienten vaikutus elimistöön Sienimetsässä tarvitaan sienikirja, kori ja veitsi s.44 Metsätyypit ja niiden tunnusomaiset piirteet sekä eliöstö (kasvit ja eläimet) Pohjois-Suomen metsät Opettele tunnistamaan: keräporonjäkälä, poronjäkälä, hirvenjäkälä, punakärpässieni, valkokärpässieni, ruskokärpässieni, korvasieni 6b s.42 7 s.42 1 s.44 2ab s.47 1 s.50 3 s.50 4 s.52 Opettele tunnistamaan: naava, karvarousku, keltavahvero 2 s.44 3 s.44 5 s.45 10 s.49 11 s.49 5 s.52 Opettele tunnistamaan: torvijäkälä (työk. s.9), herkkusieni, suppilovahvero, herkkutatti 8 s.43 4 s.44 7 s.45 8 s.49 7 s.53 8 s.53
AIHEET OPI PERUSTAIDOT (arvosana 5-6) OPI LISÄÄ (arvosana 7-8) SYVENNÄ OSAAMISTASI (arvosana 9-10) Lue hyvin kappaleiden aloitustekstit ja tiivistelmälaatikot kappaleiden lopusta. Katso kuvat ja piirrokset. Edelliseen arvosanaan vaadittavien asioiden lisäksi opiskele nämä asiat. Lisäksi tee joku kasvien kasvatuskoe ja lyhyt raportti siitä. Lue syventävät pienellä fontilla olevat tekstit ja tietolaatikot. Edellisiin arvosanoihin vaadittavien asioiden lisäksi opiskele vielä nämä asiat. Lisäksi tee ekosysteemitutkielma. Puun kasvu ja vesitalous, kasvisolun rakenne ja yhteyttäminen: kpl 12-13 Keskeiset käsitteet: juurikarva, lehtisuoni, ilmarako, fotosynteesi, ravintoketju, ravintoverkko, populaatio, eliöyhteisö, ekosysteemi, tuottaja, kuluttaja, kasvinsyöjä, peto Keskeiset käsitteet: mahla, lehtivihreä, ekologinen pyramidi Keskeiset käsitteet: soluhengitys, (kasvi)solukko Ravinnon ja ravinteen ero Ruohovartisten ja puuvartisten kasvien vedenotto Puun pituus- ja paksuuskasvu Miksi puu kuolee, jos siitä poistetaan kuori puuta myöten? Miksi puuhun kasvaa joka vuosi uusi vuosirengas? Puunrungon osat ja tehtävät Ilmarakojen tehtävä Suuren puun haihdunta Kasvisolun osat ja tehtävät Solunjakautuminen Mitä on yhteyttäminen? (Mitä siihen tarvitaan ja mitä tuotetaan? Miksi se on elämän ehto?) Mitä tarkoittaa, että metsän eliöyhteisö on ravinteiden suhteen omavarainen? Yhteyttämisen kemiallinen kaava. Mihin kasvi tarvitsee sokeria? Entä ravinteita? Ravintoketjujen muodostaminen Ravintoverkon muodostaminen Esimerkkitehtäviä työkirjasta 1 s.55 2 s.55 3 s.55 9 s.57 1 s.59 2 s.59 4 s.55 5 s.56 8 s.57 3 s.60 8 s.61 9 s.61 10 s.61 6 s.56 7 s.56 4 s.60 5 s.60 6 s.60 7 s.61
Liite 2. Oppilaat värittivät kaavioon jakson aikana oppimiaan taitoja. OPPIMISEN TAITOJA Osaan toimia ryhmän jäsenenä. Keskustelen opiskeltavista asioista muiden kanssa. Osaan kertoa mielipiteitäni ja perustella ne. Kysyn apua, kun en osaa tai ymmärrä. Esitän kysymyksiä, jos haluan tietää lisää. Autan muita. Osaan tulkita kuvia. Osaan tehdä käsitekarttoja. Osaan kirjoittaa esseevastauksia. Osaan tehdä muistiinpanoja. Tunnen tekijänoikeudet ja yritän noudattaa niitä. Osaan käyttää mikroskooppia. Ymmärrän biologisten ilmiöiden syitä ja seurauksia. Osaan etsiä tietoa luotettavista lähteistä. Osaan toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Osaan työskennellä maastossa annettujen ohjeiden mukaan. Osaan tehdä tiivistelmiä kappaleista. Osaan aikatauluttaa oppimistani. Olen kiinnostunut ja haluan oppia.
Liite 3. Esimerkki välitestistä arvosanatavoitteelle 5-6. Välitesti 1. Arvosanatavoite 5-6 Pisteet / Arvosana Nimi: Valitse ainoastaan yksi vaihtoehto. 1. Miksi mänty on Suomen yleisin puu? a) se tulee toimeen vähässä valossa b) se tulee toimeen karussa ympäristössä c) se tulee toimeen märässä ympäristössä d) se tulee toimeen karussa, mutta myös märässä ympäristössä 2. Mikä seuraavista on paljassiemeninen kasvi? a) koivu b) kuusi c) variksenmarja d) seinäsammal 3. Mitä kuuluu eliöyhteisöön? a) samalla alueella elävät eläimet b) samalla alueella elävät kasvit c) samalla alueella elävät sienet d) kaikki edellä mainitut 4. Mistä kasvaa männynkäpy hedelmöityksen jälkeen? a) emikukinnosta b) hedekukinnosta c) vuosikasvaimesta d) siemenaiheesta 5. Kuusen paras elinympäristö on a) varjoisa, kostea ja ravinteikas b) varjoisa, kuiva ja ravinteikas c) valoisa, kostea ja vähäravinteinen d) valoisa, kuiva ja vähäravinteinen 6. Rauduskoivun tyypillisiä piirteitä ovat a) sileä runko, riippuvat oksat, pyöreähkö lehti, kostea elinympäristö, tuulenpesät b) sileä runko, suorat oksat, pyöreähkö lehti, kostea elinympäristö, tuulenpesät c) pitkittäisuurteinen runko, riippuvat oksat, kolmiomainen lehti, ei tuulenpesiä d) pitkittäisuurteinen runko, suorat oksat, pyöreähkö lehti, ei tuulenpesiä 7. Mikä kasvi lisääntyy juurivesojen avulla? a) hieskoivu b) haapa c) tammi d) vaahtera 8. Tunnista viereiset lajit.
Liite 4. Oppilailta kerättiin itsearviointi ja palaute seuraavalla lomakkeella. PALAUTEKYSELY JA ITSEARVIOINTI NIMI: Tein suunnitelman työskentelyäni varten ja onnistuin noudattamaan sitä. Täysin samaa mieltä Osittain eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin eri mieltä Mitä työtapoja olet käyttänyt jakson aikana? Lukenut kirjan kappaleita Tehnyt työkirjan tehtäviä Kirjoittanut esseitä Tehnyt käsitekarttoja Tehnyt PowerPoint esityksiä Tehnyt muistiinpanoja Määritellyt käsitteitä Tehnyt ajatuskarttoja Kirjoittanut mielikuvitustarinoita Kirjoittanut referaatteja Kirjoittanut oppimispäiväkirjaa Tehnyt sarjakuvia Tehnyt videoita/animaatioita Jotain muuta. Mitä? Jotain muuta. Mitä? Sopiiko yksilöllinen oppiminen sinulle? Ei sovi Sopii melko hyvin Sopii hyvin Sopii oikein hyvin Perustele vastauksesi. Mitä hyvää yksilöllisessä oppimisessa on? Mitä huonoa yksilöllisessä oppimisessa on? Haluatko jatkossakin oppia omaa tahtia? Kyllä En
Kuinka paljon olet opiskellut ryhmissä tai parin kanssa? En yhtään Melko paljon Paljon Suurimman osan ajasta Haluatko jatkossakin oppia parisi kanssa tai ryhmissä? Kyllä En Haluaisitko, että opettaja luennoitsisi enemmän ja kaikki oppilaat tekisivät samat tehtävät samassa tahdissa? Kyllä En Oletko käyttänyt Pedanetin materiaaleja jakson aikana? Kyllä En Onko Pedanetistä ollut apua oppimisessasi? Kyllä Ei Oletko käyttänyt oppitunnit itsellesi hyödyllisesti olemalla aktiivinen ja osallistuva? Jokaisella oppitunnilla Silloin tällöin Useilla oppitunneilla Harvoin Olen pyrkinyt pitkäjänteisesti edistämään oppimistani ja asioiden ymmärtämistä oppituntien ulkopuolella esim. pohtimalla opittavaa aihetta, lukemalla kirjaa/nettiä tai harjoitustehtävien avulla. Useana päivänä viikossa Harvemmin kuin kerran viikossa Noin kerran tai pari viikossa En juuri koskaan Olen pyrkinyt jäsentämään tietoa itselleni sekä siirtämään sitä pitkäkestoiseen muistiini joko neuvomalla ja auttamalla opiskelutovereitani/tuttujani tai väittelemällä aiheista. Samalla olen laittanut hyvän kiertämään ja kehittänyt sosiaalista yhteisöäni. Täysin samaa mieltä Osittain eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin eri mieltä Olen tarkistanut tekemäni tehtävät. Aina Lähes aina Silloin tällöin En juuri koskaan En ole pyyhkinyt virheellisiä vastauksia pois, vaan olen korjannut ja täydentänyt vastauksia värikynällä. Aina Lähes aina Silloin tällöin En juuri koskaan
Olen värittänyt etenemistaulukosta (ensimmäisellä tunnilla jaettu ohjemoniste) ruudun, kun olen oppinut ruudussa olevan asian hyvin. Aina Lähes aina Silloin tällöin En juuri koskaan Olen ympyröinyt taulukkoon ne tehtävät, jotka olen tehnyt. Aina Lähes aina Silloin tällöin En juuri koskaan Olen värittänyt oppimisen taitoja (ympyröissä edellä mainitun monisteen viimeisellä sivulla), kun olen osannut taidon hyvin. Aina Lähes aina Silloin tällöin En juuri koskaan Jakson aihe kiinnosti minua ja koin oppivani siitä paljon uusia asioita. Löysin aiheesta kiinnostavia näkökulmia ja opin paljon uutta. Aihe kiinnosti jonkin verran ja opin myös jotain uutta. En löytänyt aiheesta kiinnostavia näkökulmia. Aihe ei kiinnostanut enkä oppinut mitään uutta. Osaan käyttää mikroskooppia ja tutkia näytteitä. Osaan tosi hyvin Osaan hyvin Osaan jotenkuten En osaa Osaan tehdä pienimuotoisen tutkimuksen ja raportoida siitä. Osaan tosi hyvin Osaan hyvin Osaan jotenkuten En osaa Osaan kerätä tai kuvata kasveja ohjeiden mukaan. Osaan tosi hyvin Osaan hyvin Osaan jotenkuten En osaa Minkä arvosanan antaisit yksilöllisen oppimisen työtavalle? Ympyröi. 5 6 7 8 9 10