11/2008 Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen: Ilmastonmuutoksen torjuntaan ryhdyttävä UUSI
sisältö 22 Vaasalaisinsinööri Kannen kuva: Ari Nakari 12 ABB:n luottamus miehet ovat hämmentyneitä paikallisen sopimisen kiemuroiden edessä, sanoo yritysyhdistyksen vetäjä Mika valtonen. Jarmo Saaranen valitsi toimialakseen pääomasijoittamisen. Hän sijoittaa rahastoistaan pehmeään teknologiaan. Pääkirjoitus... 5 Kestävän kehityksen vaade insinöörikoulutukseen Uutisia... 6 Kolumni... 8 Tuleeko lama? Puheenjohtajan palsta... 9 Uusi Insinööriliitto UIL ry on kaikkien jäsentensä edunvalvoja Edunvalvontaa... 10 Paikallinen sopiminen hämmentää ABB:llä Liittokierros ei välttämättä kalliimpi kuin tuporatkaisu ALKU-hanke uudistaa aluehallintoa Insinöörikoulutuksen vetovoima nousuu Parocilla ei kavahdeta hiipuvaa kysyntä Varapuheenjohtajat tentissä Yhteiskunta & yrittäjyys... 20 Työelämä pistää perheajan puntariin Palkkatyöstä pääomasijoittajaksi Korkeasti koulutettu yrittäjä viihtyy työssään Totta ja tutkittua... 24 Työelämässä koettu hyvinvointi heijastuu elämäntavoitteisiin eläkeiässä Työllisyystilanne insinööreillä hyvä Maailmalta... 28 Työaikadirektiivissä kovat piipussa Osaaminen... 30 Akavalaiset tarttuivat mahdollisuuteen kurkata tulevaan Ilmastotalkoissa Etelä-Karjalassa Kitaraa näppäilevä Insinööri Oikeutta... 36 Montako todistajaa tarvitaan asiakirjalle Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Opiskelija-asiaa... 38 Uutisia... 40 Kuntauutisia... 41 Järjestöyhteydet... 42 Mennen tullen... 43 2
20.11. numero 11/2008 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi 32 valmistuvat Projektisihteerit Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen tekevät työtä ilmastonmuutoksen estämiseksi. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ilmasto-ohjelmat ensi keväänä. Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2008 18.12. Tarkastettu levikki 71 305 kpl (24.1.2008) Painos 74 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi 34 Rakennustarkastaja Juhani Ruponen näppäilee kitaraa Werner Bros -yhtyeessä. Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 / 4-väri 5 500 Sivu mv 2 150 / 4-väri 3 000 1/2 sivu mv 1 500 / 4-väri 2 200 1/4 sivu mv 1 100 / 4-väri 1 600 Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178 UUSI Insinööri 3
Hannu Saarikangas, yksikönjohtaja Ammattikorkeakoululakiuudistus lausuntokierrokselle Opettajuudesta ammatti. Hakuaika opettajankoulutukseen 7. 30.1.2009 Saat työuran, joka tarjoaa haasteita, osaamisen kehittämistä ja ajassa mukana olevia työympäristöjä. Osaavia ja ammattitaidon kehittämisestä kiinnostuneita opettajia tarvitaan yhä enemmän ammatilliseen peruskoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin, erityisesti tekniikan ja liikenteen alalle. Valitse itsellesi parhaiten sopiva opiskeluryhmä: Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Lahden alueryhmässä Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Espoon alueryhmässä Verkko-opiskelu 1 vuodessa Verkko-opiskelu 2 vuodessa Yrittäjyyskasvatukseen suuntautunut opettajankoulutus 1,5 vuodessa Hämeelinnassa Monikulttuurisuuteen suuntautunut opettajankoulutus 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa 60 opintopisteen laajuiset opinnot voi suorittaa työn ohessa. Opettajiksi valmistuneet saavat pedagogisen pätevyyden opettajan tehtäviin omalle ammattialalleen. Hakijoilta edellytetään pääsääntöisesti ammattikorkeakoulu- tai ylempää korkeakoulututkintoa sekä kolmen vuoden työkokemusta omalta ammattialaltaan. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu on valtakunnallisesti tunnettu ja arvostettu, johtava ammatillinen opettajakorkeakoulu. Lupaamme antaa hyvän pohjan uudelle urallesi. www.hamk.fi/aokk www.opekorkeahaku.fi Yliopistolain muutoshanke poiki tarpeen tarkastella myös voimassa olevaa ammattikorkeakoululakia. Tarkoituksena on kehittää korkeakoululaitoksen molempia sektoreita tasapuolisesti, joka antaa mahdollisuuden samanaikaisesti oikaista käytännössä esiin nousseita epäkohtia eri korkeakoulusektorien välillä. Mihinkään ammattikorkeakoululain kokonaisremonttiin ei tässä yhteydessä ole kuitenkaan tarkoitus ryhtyä. Lakiuudistusten on tarkoitus edetä samaa tahtia siten, että niiden käsittely eduskunnassa on ensi keväänä. Lakiuudistus esitetään tulevaksi voimaan samanaikaisesti yliopistolain uudistuksen kanssa vuoden 2010 alusta. Lakiluonnoksen keskeiset muutosehdotukset koskevat opetuksen laadunarviointia, opiskelijoiden kelpoisuutta, opetuksen maksuttomuutta, koulutusohjelman maksullisuutta sekä hallintoasian käsittelyä koskevia säännöksiä, jotka on tarkoitus yhtenäistää yliopistolakiluonnoksen säännöksiä vastaaviksi. Opetuksen laadun kannalta myös ulkopuolisen arvioinnin kohdentaminen koulutuksen järjestämiseen ja muuhun toimintaan on tarpeen. Se on omiaan lisäämään koulutuksen läpinäkyvyyttä ja samalla sen vertailtavuutta. Toinen varsin merkittävä uudistusehdotus on ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tuottaman kelpoisuuden määrittely siten, että se yksiselitteisesti on ylempi korkeakoulututkinto. Myös aiemmin opistoasteen tutkinnon suorittaneiden hakeutumista suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on helpotettu siten, että vaadittava kolmen vuoden työkokemus voidaan lukea hyväksi siten, että se on suoritettu ennen korkeakoulututkinnon suorittamista. Nykyisin opistoasteen ja sittemmin korkeakoulututkinnon suorittaneelta vaaditaan yhden vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen ennen kuin hän saa aloittaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvät opinnot. n
marraskuu 2008 pääkirjoitus Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi Kestävän kehityksen vaade insinöörikoulutuksen vetovoimaisuuden veturiksi Tekniikan paradoksi on, että se on kaikkialla, mutta silti vierasta. Veijo Hintsanen, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Ameebamainen tekniikka tunkee sävelet korviisi, mittaa verenpaineen lenkilläsi, tilaa ruuat jääkaappiisi ja syöttää koirasi, kun soitat syöttöautomaattiin. Silti se ei kiinnosta, ainakaan tyttöjä. Vain 10 % naisista on kiinnostunut tekniikan alan ammattikorkeakouluopinnoista. Onko tekniikka tylsää, eikö sen parissa työskentelystä saa arvostusta? Tätä mietitään kiivaasti sekä ammattikorkeakoulujen yhteisessä INSSI-hankkeessa että teknisen korkeakoulutuksen kansallisessa strategiassa, joka visioi vuoteen 2020. Suomalainen innovaatioympäristö halutaan nyt nostaa maailman parhaaksi. Heikkoja signaaleja opetuksen kehittämiseksi tulvii kestävän kehityksen vaateesta, globaalin maailman kohtaamisesta, poikkitieteellisyyden hyödyntämisestä, tietoyhteiskunnan syvenemisestä ja oppimistarpeiden muutoksista. Toiveskenaariona onkin luoda tekniikasta hyvinvointia ihmisten ja ympäristön hyväksi. Kestävää kehitystä edistävät tekniikat ja prosessit halutaan suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen tunnukseksi. Mutta miten tavoittaa ekologisen haasteen sisäistäneet nuoret? Insinöörin stereotypia on purettava ja ekologinen haaste otettava vakavasti. Nuorisotutkija Minna Autio Globaaleissa, nopeissa, kilpailuhenkisissä verkostoissa eläviä nuoria ajanmonistajia, joiden vuorokauteen mahtuu 28 tuntia, on vaikea tavoittaa. Kenties tieteiden rajapinnoista genetiikasta, robotiikasta, informaatioteknologiasta, nanotekniikasta ja inhimillisestä teknologiasta löytyy uusia ja houkuttelevia opiskelumahdollisuuksia. Työelämä tarvitsee insinöörejä ja siihen tarvitaan lisää tekniikasta kiinnostuneita, joista tulee insinöörejä! Matti Lähdeniemi, Satakunnan ammattikorkeakoulu UUSI Insinööri 5
uutisia UIL ja TEK energia- ja ilmastokysymysten äärellä n Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on arvioinut, että kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 50 85 % vuoteen 2050 mennessä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin rajoittumaan kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Uusi Insinööriliitto UIL ry ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ovat käynnistäneet tutkimuksen, jossa selvitetään yhdistysten jäsenten mielipiteitä ja kantoja energia- ja ilmastokysymyksistä päätöksenteon ja lausuntotyön tueksi. Mielipiteitä hyödynnetään liiton hallituksen kannanmuodostuksessa ja annettavissa lausunnoissa, toimialakohtaisessa ammatillisessa edunvalvonnassa sekä kansainvälisessä yhteistyössä sekä sidosryhmävaikuttamisessa. Tutkimus tehdään UIL:n ja TEKin yhteistyönä. UIL ja TEK ovat mukana kansainvälisessä insinöörijärjestöjen Future Climate engineering solutions -projektissa, jossa kunkin osallistujamaan insinöörijärjestöt laativat ammattikunnan ehdotuksen maan kansalliseksi ilmasto-ohjelmaksi. Ohjelmissa on tarkoitus esittää teknologian mahdollistamat keinot päästöjen rajoittamiseksi. Suomen ohjelman laativat UIL ja TEK yhdessä. FIBS suomensi yhteiskuntavastuun raportointiohjeiston n Kansainvälisen Global Reporting Initiative -verkoston (GRI) raportointiohjeiston G3:n suomenkielinen versio on julkaistu online-muodossa GRI:n verkkosivuilla http://www.globalreporting. org/reportingframework/g3online/ Ohjeistoa voivat käyttää maksutta kaikki raportteja laativat yritykset ja muut organisaatiot. Finnish Business & Society (FIBS) toivoo, että ohjeiston suomennos innostaa yhä useamman suomalaisyrityksen raportoimaan yhteiskuntavastuutoiminnastaan. Tähän mennessä G3-ohjeistoa ovat soveltaneet pääasiassa suuryritykset, joissa raportteja laativat raportointiin erikoistuneet asiantuntijat. Nyt ohjeistoa voivat helpommin käyttää myös ne organisaatiot, joiden raportointiresurssit ovat rajalliset. G3-ohjeistossa neuvotaan mm. mitä tietoja yhteiskuntaraporttiin tulee sisällyttää ja miten raportoitavan tiedon laatu tulee varmentaa, jotta raportti olisi kattava ja tasapuolinen kuvaus raportoivan organisaation toiminnasta, niin sen myönteisistä kuin kielteisistäkin yhteiskunnallisista vaikutuksista. Yhteiskuntavastuuraportointi lisää yritysten läpinäkyvyyttä, mikä on vastuullisen yritystoiminnan perusedellytys. Raportointi on myös yrityksille tehokas toiminnan kehittämisväline. Kansainvälisen G3-ohjeiston käyttäminen raportin pohjana puolestaan lisää tulevaisuudessa raporttien vertailtavuutta ja tehostaa tätä kautta mm. sijoittajien työtä. ILO kehottaa kansainvälistä yhteisöä rahoitus- ja talouskriisin vastaisiin toimiin n ILO:n pääjohtaja Juan Somavia kehoittaa Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuosikokouksia ryhtymään kiireesti koordinoituihin toimiin laman välttämiseksi. Somavia pahoitteli sitä, että kun deregulaatiota on systemaattisesti pidetty parhaana politiikkana, siitä on tullut ennemminkin ideologia kuin väline. Hän painotti niiden ihmisten tukemista, jotka ovat syyttömiä kriisiin mutta kärsivät silti seuraukset työpaikkojen ja tulojen menetyksinä. Somavian mukaan tarvitsemme kunnon työpaikkojen luomiseen perustuvan talouden pelastussuunnitelman. Globaali rahoituskriisi saattaa johtaa maailmanlaajuisesti 20 miljoonan ihmisen jäämiseen työttömäksi, mikä nostaisi maailman työttömien kokonaismäärän 210 miljoonaan. Työssä käyvien mutta alle dollarilla päivässä elävien ihmisten määrä saattaa nousta 40 miljoonalla ja alle 2 dollarilla elävien yli 100 miljoonalla. ILO vaatii, että kansainvälinen yhteisö tekee yhteistyötä tavoitteenaan uudet monenväliset puitteet reilulle ja kestävälle globalisaatiolle. Hajarakentaminen raskasta kunnan taloudelle n Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne -selvityksen mukaan uudisrakentamisen säätelyllä on kunnalle suuri taloudellinen merkitys. Mitä lähemmäs taajamaa rakennetaan, sitä edullisempaa se kunnalle on. Kalleimmaksi tulee antaa hajarakentamisen kasvaa taajaman ulkopuolelle ilman ohjausta. Kustannukset näkyvät kunnan kukkarolla vasta pitkän ajan päästä, mutta hyvin pitkäaikaisina. Kun haja-asutusalue vuosien saatossa kasvaa, siellä tarvitaan kunnallistekniikkaa, kunnossapitoa ja palveluja. Kun asutus on jo päässyt hajautumaan, keinot kustannusten hallintaan ovat vähissä. Yhdyskuntarakenteen perusratkaisut säilyvät jopa vuosisatoja. Selvityksessä käsitellään kolmea erilaista aluetyyppiä: taajamaa täydentävää aluetta, taajamasta irrallaan olevaa aluetta ja taajaman ulkopuolista hajarakentamista. Keskeistä kunnan taloudelle on juuri se, millä tavalla uudet asuinalueet sijoittuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Hajarakentaminen aiheuttaa selvityksen mukaan kunnalle 30 vuoden aikana vajaan 4 000 euron nettokustannukset asukasta kohti. Täydentävän rakentamisen taloudellinen vaikutus on sen sijaan positiivinen, eli jokainen kuntalainen tuo kunnan kassaan 1 000 1 500 euroa. Ero hajarakentamisen ja täydentävän rakentamisen välillä voi siten olla jopa yli 5 000 euroa asukasta kohti. Tarkastelussa oli mukana 30 aluetta eri puolilla Suomea: Hyvinkäällä, Kuopiossa, Nurmijärvellä, Siilinjärvellä ja Vantaalla. 6
Kahvinjuonnin maailmanennätys Suomeen n Suomessa tehtiin tiistaina 21.10. kahvinjuonnin maailmanennätys, kun Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko -tempaukseen otti osaa peräti 51 754 suomalaista. Ennätysyritykseen osallistuvia kahvitaukoja järjestettiin 1 155 kappaletta yli 200 paikkakunnalla. Reilun kaupan edistämisyhdistys arvioi, että maailmanennätykseen osallistuneet joivat Reilun kaupan kahvia yhteensä noin 6400 litraa. Voimassa oleva maailmanennätys ylittyi yli nelinkertaisesti, ja se ylitti myös alkuperäisen 50 000 osallistujan tavoitteen. Saavutuksen merkittävyyttä lisää se, että edellinen 12 158 kahvitaukoilijan ennätys tehtiin yli 300 miljoonan asukkaan Yhdysvalloissa, iloitsi Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen. Syväsen mukaan nyt saavutettu maailmanennätys on hyvä osoitus siitä, että Reilu kauppa toimii. Yhden yksittäisen Reilun kaupan kahvikupillisen ostaminen ei vielä saa suuria aikaan, mutta kun tarpeeksi moni kahvinjuoja tekee saman valinnan, vaikutus kehitysmaiden kahvinviljelijöiden elämään on huomattava, Syvänen muistutti. Teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyy laskuun n Teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvu pysähtynee jo lähikuukausina ja sen ennakoidaan kääntyvän laskuun ensi vuoden alussa. Uusien tilausten saaminen on vaikeutunut ja tarjouspyynnöt ovat vähentyneet useissa yrityksissä. Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Martti Mäenpään mukaan alan tilauskanta pysyi heinäsyyskuussa korkealla tasolla, mutta eri yritysten saama tilausten määrä vaihteli poikkeuksellisen paljon. Yrityksistä 70 prosenttia raportoi uusien tilausten vähentyneen huhti-kesäkuun tilanteesta ja runsaat 50 prosenttia kertoi tilauskantansa supistuneen. Kolmannes yrityksistä raportoi lokakuussa tarjouspyyntöjen merkittävästä vähenemisestä. Tilauskannan korkeaa tasoa ylläpitävät muutamien yritysten yksittäiset, arvoltaan suuret ja pitkäkestoiset tilaukset. Viime kuukausien tilauskehityksen sekä markkinatilanteen nopean muutoksen perusteella teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvu pysähtynee jo lähikuukausina. Ensi vuoden alussa liikevaihdon ennakoidaan kääntyvän laskuun. Henkilöstömäärän useita vuosia jatkunut kasvu on pysähtynyt syksyn aikana. Merkit siitä, että kysyntä pienenee edelleen, ovat vahvat. Yritysten kilpailukyky joutuu entistä kovemmalle koetukselle, Mäenpää sanoo. Mäenpää mukaan rahoitusmahdollisuuksien heikennyttyä nopeasti on maan hallituksen huolehdittava siitä, että Finnveralla on riittävät rahoitusinstrumentit niin pk-yritysten kasvun kuin suomalaisen vientiteollisuuden tueksi. Tuottavuuden ja sopeutumiskyvyn merkitys kasvaa. Yrityskohtaiset erot ja tarpeet voidaan työmarkkinoilla parhaiten huomioida hyödyntämällä yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuuksia, jatkaa Mäenpää. YTN odottaa Nokialta yhteiskuntavastuun kantamista n Ylemmät Toimihenkilöt YTN seuraa huolestuneena yhä kasvavaa yt-neuvottelujen sumaa. Suomen teknologiateollisuuden kantava voima Nokiakin on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut, jotka koskevat maailmanlaajuisesti noin 800 Nokian työntekijää. Heistä yli 400 työskentelee Suomessa ja suurin osa on ylempiä toimihenkilöitä. Nokia on aiemmin toiminut kiitettävästi yt-neuvotteluissa ja on julkisuudessa profiloitunut vastuullisena toimijana. YTN toivoo, että Nokia jatkaa valitsemallaan avoimella ja rakentavalla linjalla. Irtisanottaville työntekijöille on pyrittävä löytämään työtä yhtiön sisältä ja tuettava kaikin tavoin uuden työpaikan etsimisessä. Heille on myös tarjottava mahdollisuutta päivittää vanhaa tai hankkia uutta koulutusta, sanoo YTN:n teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies Tomi Seppä. Nokia on aloittanut yt-neuvottelut Markets-ryhmän myynnissä ja markkinoinnissa sekä pitkän aikavälin tutkimuskeskuksessaan Nokia Research Centerissä. Suunnitellut muutokset on tarkoitus saada päätökseen ensi vuoden alkuun mennessä. Markets-ryhmän muutokset vaikuttavat suoraan noin 450 työntekijään, joista noin sata on Suomessa. Tutkimuskeskuksen toimintojen keskittäminen tiet- tyihin ydinalueisiin koskee maailmanlaajuisesti 130:tä Nokia Research Centerin työntekijää. Heistä lähes sata työskentelee Suomessa. Insinöörisäätiöllä uusi hallitus n Insinöörisäätiön puheenjohtaja on Pertti Porokari, henkilökunnan edustajia ovat Hannu Saarikangas, opiskelija-asiamies Ulla-Mari Pasala (IOL) asiamiehenä Merja Parkkinen. Uusia jäseniä ovat UIL:n varapuheenjohtajat Aulis Huikko, Timo Härmälä, Pekka Laakso ja Pekka Liimatainen. UUSI Insinööri 7
kolumni Jaakko Koivumäki tutkimusasiamies Tuleeko lama? Meneillään olevaa finanssikriisiä on verrattu erityisesti 1930-luvun lamaan, mutta analogioita on haettu myös Suomen 1990-luvun alun lamasta. Hmm, katsotaan 1930-luvun lama lähti liikkeelle, kuten käsillä oleva finanssikriisikin, Yhdysvalloista, josta se sitten levisi kaikkialle teollistuneeseen maailmaan kuten nytkin. Aiheesta väitelleen Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi Suomessa ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkan alennuksia. Seuraukset eivät kuitenkaan olleet maatalousvaltaisessa yhteiskunnassamme niin pahat kuin monissa muissa maissa. 1930-luvun lamaa edelsi villin kapitalismin aikakausi, markkinoita ei juuri säännöstelty. Syntyi kuplatalous ja lopulta New Yorkin pörssi romahti totaalisesti mustana torstaina 24.10.1929. Laman jälkeen valtiot alkoivat suitsea markkinataloutta huomattavasti tarkemmin. Talouspolitiikka nojasi ns. keynesiläisyyteen aina 1970-luvun alkuun saakka, jolloin talous ajautui jälleen taantumaan: tällä kertaa syynä oli muun muassa vuoden 1973 öljykriisi. Suomen 1990-luvun alun laman alla kansantalouden vaihtotase joutui pahaan rakenteelliseen epätasapainoon. Ulkomaisen velan kasvu alensi ulkoisten riskien sietokykyä. Kohtalokasta oli, että tähän tilanteeseen osui lähes samanaikaisesti idänkaupan romahtaminen, Länsi-Euroopan suhdannetaantuma ja vienti- ja tuontihintojen suhteen heikkeneminen. Heikon kehityksen vuoksi esimerkiksi asuntojen hinnat putosivat, mikä rasitti pahoin velkaantuneiden talousyksiköiden toimintaa. Kun menojen karsiminenkaan ei riittänyt taseiden tasapainottamiseen, seurauksena olivat luottotappiot ja pankkikriisi. Kahdessa vuodessa tuotanto laski 10 prosenttia, työttömyysaste nousi melkein 20 prosenttiin ja julkisen talouden menot kasvoivat lähes 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kuinka hyvin nykyinen tilanne, erityisesti Suomen näkövinkkelistä, on sitten verrattavissa 1930- ja 1990-lukujen tilanteeseen? Ilmeisesti globaali tilanne muistuttaa hyvinkin paljon 1920-luvun lopun tunnelmia. Ekonomistit ovat kuitenkin selittäneet, että nyt on opittu silloin tehdyistä virheistä eli valtiot ovat saman tien reagoineet finanssikriisiin mittavilla tukitoimilla. 1990-luvun lama taas ei ole ekonomistien mukaan toimiva rinnastus Suomen nykytilanteeseen, koska yritykset eivät ole tällä kertaa korviaan myöten veloissa, pankit ovat vakavaraisempia ja ilmeisesti asuntojen mahdollinen hintakuplakin on huomattavasti pienempi Suomessa kuin monissa muissa EU-maissa Yhdysvalloista puhumattakaan. Islannin tilanteeseen Suomen laman voi kuulemma rinnastaa huomattavasti paremmin. Silti ekonomistit ovat lähes yksimielisiä siitä, että talouden taantuma on Suomessakin mahdollinen eli että BKT ei kasvaisi lainkaan ensi vuonna. Sitä pidetään ainakin varmana, että ensi vuoden kasvu on huomattavasti vielä muutama kuukausi sitten tehtyjä ennusteita selvästi pienempää. Toki myös laman profeettoja on liikkeellä. Mutta mitä tapahtuu työllisyydelle, jos kaikesta huolimatta kävisi oikein huonosti? Millä aloilla se tuntuisi ensiksi, entä seuraavaksi? Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander spekuloi akavalaisten tutkijoiden seminaarissa syyskuussa, että suhdanneherkältä rakennusalalta se leviäisi pian palveluihin ja vientiteollisuuteen. Jos huono tilanne jatkuisi yli vuoden, alkaisivat vaikutukset näkyä myös julkisella sektorilla. Mielenkiintoisena seikkana Kianderin esityksestä jäi mieleen myös sen arvuutteleminen, onko Suomen johto toiminut viisaasti vai tyhmästi tiukalla säästölinjallaan. Tällä Jos huono tilanne jatkuisi yli vuoden, alkaisivat vaikutukset näkyä myös julkisella sektorilla. hetkellä Suomen julkisen talouden taseet näyttävät nimittäin Norjan jälkeen parhaimmalta koko Euroopassa. Äkkiseltäänhän tuntuisi, että totta kai. Mahdollisen uhan kuitenkin muodostaa se, että toisin kuin Suomi, suuret EU-maat ovat velkaisia, jolloin niille saattaa tulla tiukan paikan tullen houkutus päästää toki vastoin Euroalueen taloudenpidon periaatteita inflaatio valloilleen ja miten silloin käykään Suomen säästöjen Toisaalta, asuntovelallisten asemaa se helpottaisi Suomessakin, mikäli korot eivät nousisi vastaavalla tavalla ja mikäli asuntovelallinen säilyttää tulotasonsa. 8
marraskuu 2008 puheenjohtajan palsta Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry on kaikkien jäsentensä edunvalvoja Liitolle valittiin uusi hallitus 1.8.2008 ylimääräisessä edustajakokouksessa epäluottamuslauseen saaneen ja erotetun hallituksen tilalle. Uuden hallituksen työskentely on sujunut todella mallikkaasti ja kitkattomasti, vaikka syksyn aikana on jouduttu tekemään vaikeitakin päätöksiä. Edustajakokouksen yksi tehtävä onkin muodostaa toimintakykyinen hallitus. Liitto on siis menossa kovaa vauhtia parempaan suuntaan. UIL:n jäsenten neuvottelu- ja sopimustoiminta hoidetaan eri neuvottelujärjestöjen kautta, kuntapuolella KTN:n, valtiolla JUKO:n ja yksityisellä sektorilla YTN:n toimesta. Liiton sisällä tapahtuva työmarkkinatoiminta hoituu eri valtuuskuntien kautta ja niiden jäseninä toimivien eri sektoreiden luottamusmiesten toimesta. Järjestelmä on toimiva, sillä luottamusmiehet saavat näin välitettyä viimeisimmän tiedon liittoon. Yksityisellä sektorilla se tapahtuu TesVa:n, valtiolla VesVa:n ja kuntapuolella KesVan kautta. Kuntasektorin valtuuskunta KesVa ei ole vaan vielä saanut toimintaansa käyntiin. Toivonkin, että kuntapuolen luottamusmiehet aktivoituisivat ja aloittavat ripeästi toiminnan ja jäsenten edunvalvonnan myös KesVa:ssa. KTK ja SKT ovat laittaneet kanteen vireille UIL:oa vastaan. Kanteessa mm. arvostellaan edustajakokouksen tekemiä demokraattisia päätöksiä. Edustajakokouksen päätöksellä KTK:n jäsenyys UIL:ssa on päättynyt 2007 lopussa ja KTK:n jäsenjärjestöt ovat tulleet suoraan UIL:n jäseniksi, joten KTK ei voi arvioida edustajakokouksen päätöksiä. Yhdistämissopimuksen mukaan KTK:n piti lakata olemasta nykymuotoisena ja jatkua ainoastaan sovitulla tavalla. Ainut sovittu tapa on, että se toimii kuntapuolen jäsenmaksujen mekaanisena välityskanavana. Kanteessa halutaan myös purkaa Insinööriliiton ja KTK:n yhdistyminen. Jokainen liiton yksittäinen jäsenjärjestö voi erota sääntöjensä puitteissa Uudesta Insinööriliitosta. Liitto ei kuitenkaan kannusta tähän vaan toivoo, että se voi jatkaa kaikkien jäsentensä edunvalvontaa kaikilla työmarkkinasektoreilla. Toivon tässä nyt kaikilta jäseniltä tarkkaavaisuutta ja aktiivisuutta, että tiedätte, mitä teidän omassa yhdistyksessä tapahtuu ja minkälaisia kantoja siellä muodostetaan. Yhteistä ja parempaa liittoa rakentaen Pertti Insinööri UUSI 9
edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää ABB:llä Helsingissä luottamushenkilöt vetävät yhtä köyttä. Tiiviimpään yhteydenpitoon on pakottanut paikallisen sopimisen mukanaan tuoma hämmennys. Paikallinen sopiminen hämmentää ABB:llä voi työpaikkakohtaisesti sopia, kun työnantaja on jo ehtinyt antaa kon- -Mistä sernitasolla ohjeet palkankorotusten jakamisesta, ihmettelevät ABB:n luottamushenkilöt. He kokoontuivat ABB:n ylemmät toimihenkilöt Helsinki ry:n puheenjohtajan Mika Valtosen kutsusta miettimään edessä olevia haasteita. Yritysyhdistys perustettiin vuonna 2004 teknologiateollisuuden työehtosopimuksen syntymisen aikoihin. ABB Oy muuttui maatason katto-organisaatiosta operatiiviseksi yhtiöksi pari vuotta aikaisemmin, kun 23 erillistä yritystä yhdistettiin yhdeksi konserniksi. Yhdistymisen jälkeen on sormi mennyt suuhun monessa asiassa niin johdolla kuin henkilöstön edustajilla. Yritysyhdistyksestä arveltiin olevan apua yhteisten linjausten esittämisessä. Paikallista rumbaa Kun paikalliseen eli työpaikkakohtaiseen sopimiseen siirryttiin viime sopimuskaudella, alkoivat tosi käänteet työehtosopimuksen tulkinnassa. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa vuosille 2007 2010 sovittiin sekä yleiskorotuksista että työpaikkakohtaisista eristä. Jälkimmäisistä neuvotteleminen jäi luottamushenkilöiden harteille. Tänä syksynä tulleen 2,5 % prosentin yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan yritys- tai työpaikkakohtaisella erällä. Sen suuruus on 1,6 %, jos jakotavasta syntyy sopu luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Jos jakamisen perusteista ei päästä yksimielisyyteen, kaikille jaetaan tasaisesti 0,8 prosenttia. Työnantaja on mainostanut paikallisen sopimisen myönteisiä puolia. Mutta mitä paikallista siinä on, kun ABB:n johto tuntuu antaneen henkilöstöjohdolle ohjeet noudatettaviksi kaikissa osastoissa, luottamushenkilöt ihmettelevät yhdessä. Esimerkiksi Drives ssa työnantaja ei joustanut paikallisen erän jakami- Jorma Lassinen (vas.), Veli Vähä mäki ja Heikki Pollari. Paikallisesta sopimisesta esite ja tutkimuksia Paikallinen sopiminen eli työpaikoilla tapahtuva sopiminen on yleistynyt 1990-luvun lamavuosista alkaen. Onnistuakseen se edellyttää työnantajilta ja henkilöstön edustajilta laajaa osaamista. Vastavuoroisuus ja luottamussuhteet ovat paikallisen sopimisen vitamiinia. Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jonka Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on toteuttanut Professori Martti Kairisen johdolla. Tutkimushankkeesta sovittiin vuosien 2005 2007 tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä. Tutkimuksen tuloksista on laadittu esite ja kaksi laajaa tutkimusraporttia. Ks. www.law.utu.fi tai www.akava.fi/ tutkimukset ja julkaisut. 10
Antti Sallinen (vas.) ja Pekka Huhta. Mika Valtonen. Jukka Tolvanen. sessa, jolloin erä jaettiin tessin mukaan tasan, Jukka Tolvanen sanoo. Hän on ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Drives-yksikössä. Valtosen mielestä työehtosopimus ei ole niin jäykkä kuin työnantajat antavat ymmärtää. Termistä tessin vastainen onkin tullut suosittu väite työnantajien suussa. Tulkinnanvaraisuuksia ABB:n luottamusmiehille paikallinen sopiminen on tuonut eteen paljon haasteita. Ensinnäkin, suomalainen yrityskulttuuri ei ole tottunut sellaiseen, Veli Vähämäki Product Support -yksiköstä sanoo. Viime vuonna asia tuli eteen heti kesälomien jälkeen vain pari viikkoa uuden työehtosopimuksen syntymisen jälkeen. Ruotsissa ja Tanskassa, jossa asiaa on harjoiteltu kymmeniä vuosia, on vieläkin vaikeuksia. Toiseksi, kun työnantaja on keskittänyt henkilöstöhallinnon päätöksenteon, ei paikalliselle sopimiselle anneta edes mahdollisuuksia, Jukka Tolvanen toteaa. Kädet on siis sidottu. Kun jossain yksiköissä oli jo tehty sopimuksia, ei työntekijöiden kannalta parempia enää muissa haluttu solmia. Kolmanneksi, kun luottamushenkilö ei saa tarvitsemiaan tietoja palkoista tai edes palkkatasosta, hän ei voi saada parannuksia epäkohtiin, Jorma Lassinen prosessiteollisuusdivisioonasta sanoo. Kun työnantaja kertoo, että tietty osa vaikkapa suunnittelijoista on paikallisen erän piirissä, on luottamusmiesten mielestä nykyisillä tiedoilla mahdoton tietää, kuuluvatko korotuksen saaneet jo ennen korotusta suunnittelijoiden parhaiten palkattuun joukkoon. TES:ssä korostettu henkilökohtainen palkkasalaisuus ei vaarannu vaikka TA antaisi tehtäväluokittain minimi- ja maksimipalkkatasot ennen ja jälkeen työpaikkakohtaisen erän jakoa. Isoissa yrityksissä samaa työtä tekeviä on usein kymmeniä, joten henkilökohtaiset tiedot varmasti pysyvät salaisuuksina. Mikäli paikallisesta erästä tulee pitkä perinne, pitäisi jo alusta asti sopia, miten korotuksen saaneet tilastoidaan ja ammattiryhmän tarkkuudella antaa tiedot palkkakehityksestä. Neljänneksi, työnantajat puhuvat meriiteistä ja paikalliseristä samaan aikaan, vaikka ne ovat kaksi eri asiaa. Meriitit eivät liity paikallisiin eriin mitenkään. Ne ovat työnantajan palkkio hyvälle työntekijälle. Niistä keskustellaan aina erikseen. Myös YTN:n linjana on se, että jäsenillä täytyy olla mahdollisuus neuvotella itse henkilökohtaisista meriittikorotuksista. Luottamushenkilöt eivät voi sitä tehdä, sillä heidät on valittu edustamaan omaa henkilöstöryhmäänsä. YTN:n teknologiateollisuuden vastuullisen asiamiehen Tomi Sepän mukaan yrityksillä pitää olla päätäntävalta meriittien jakamisesta, niistä ei voida päättää työehtosopimuksissa. Selvät pelisäännöt saatava Veli Vähämäki peräänkuuluttaa selviä pelisääntöjä seuraavalle neuvottelukierrokselle. Ja ne pitää kirjata myös työehtosopimukseen. Luottamushenkilöiden tiedonsaantiin ainakin on saatava sitovat ohjeet. Luottamushenkilöillä täytyy olla saatavilla palkka- ym. tilastoja ja taulukoita, joita seurata. Ja paikallisen erän jakamiseen täytyy saada ns. täysperälauta, joka varmistaa erän tasapuolisen jakamisen siinä tapauksessa, että palkankorotuksien paikallinen sopiminen ei onnistu molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Luottamusmiehet tarvitsevat myös koulutusta ja toivovat avoimempaa keskustelua työnantajan kanssa. Paikallisesti sopiminen tuntuu olevan kummallekin osapuolelle vielä vierasta. Luottamusmiesten mielestä palkkakysymykset kiinnostavat kuitenkin kaikkia. Ensi keväänä on edessä neuvottelut seuraavan kierroksen korotuksen suuruudesta. Jos nykyisen työehtosopimuksen jatkamiselle ei ole edellytyksiä, se pitää sanoa irti 31.5. mennessä. n UUSI Insinööri 11
edunvalvonta Teksti: Kari Tirronen n Kuva: Eija Hiltunen Valtakunnansovittelija Juhani Salonius: Liittokierros ei välttämättä kalliimpi kuin tuporatkaisu Tulopoliittiset kokonaisratkaisut, kansan keskuudessa tupot, saivat alkunsa 1960-luvun lopulla silloisen valtakunnansovittelija Keijo Liinamaan räätälöimänä. Tupojen 40-vuotisjuhlia ei päästy juhlimaan, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtaja Antti Herlin ilmoitti tupoille, että Det är slut nu. Ruotsissahan ei ole tehty tupoja 18 vuoteen. Myös joissakin palkansaajajärjestöissä löytyi tarvetta purkaa liittokohtaisia ongelmia ja paineita. Olivathan kolme peräkkäistä sopimusratkaisua 2001 2007 olleet tuporatkaisuja. Kaikkiaan vuosina 1990 2007 oli vain kaksi liittokohtaista kierrosta, vuosina 1994 95 ja 2000, totesi valtakunnansovittelija Juhani Salonius UIL:n neuvotteluvastaavien päivillä Vantaalla. Vuonna 2010 umpeutuu iso osa työmarkkinasopimuksia. Miten tämän jälkeen jatketaan, on Juhani Saloniuksen mukaan mahdoton sanoa vielä mitään. Yhtenä sopimuspaketin ongelmana ovat sopimuskausien pituudet, jotka vaihtelevat puolesta vuodesta neljään vuoteen. Myös sopimusten päättymisajat ovat erilaisia. Esimerkiksi viime syksynä rahoitus- ja elintarvikealat olivat jo sopimusten piirissä, kun kuljetusalan sopimukset päättyivät vasta keväällä 2008. Tupojen piiriin oli hankala saada raja- ym. riitoja käyviä liittoja. Tupokeskustelua ei Juhani Saloniuksen mukaan yhtään helpottanut työmarkkinapolitiikan mukaan tulo eduskuntavaalikeskusteluun, ja siihen liittyvä sairaanhoitajien palkankorotushuutokauppa. Nähtäväksi jää, kaivetaanko tupoluu vielä esiin taloussuhdanteiden muuttuessa. Juhani Saloniuksen mukaan luottamusmiesten asema voi vahvistua muuttuvan neuvottelumenettelyn vuoksi. Tähän asti luottamusmiesten eräs keskeinen tehtävä on ollut valtakunnallisten sopimusten paikallinen soveltaminen. Jatkossa voi olla niin, että luottamusmiesten tehtävät painottuvat enemmän neuvotteluihini paikallisista sopimuksista. Myytit murtuvat Valtakunnansovittelija Saloniuksen mukaan tupomyytit ovat murtumassa. Vuoden voimassa olleen ja edelleen jatkuvan liittokierroksen kokemukset ovat osoittaneet, että paljon mainostettua kolmikantayhteistyötä on tehty myös tupojen ulkopuolella. Maan hallitus sekä palkansaaja- ja työnantajajärjestöt ovat voineet valmistella sosiaalisia uudistuksia myös liittokierroksella. Tasa-arvo- ja samapalkkaisuuskysymyksiä voidaan tehokkaasti hoitaa myös liittokierroksilla. Ja pisteenä i:n päälle: kuljetusaloilla voidaan päästä sopimukseen ilman lakonuhkia. Lisääntyvätkö lakot, jos EK lopullisesti hautaa osaltaan tupomenettelyn, ja siirrytään liittokohtaisiin valtakunnallisiin ja työpaikkakohtaisiin sopimuksiin vai pitääkö globaalitalous ammattiyhdistysliikkeen hiljaisena ja varpaillaan? Salonius pitää historian valossa todennäköisenä, että lakot ja lakon uhat lisääntyvät liittokierroksilla. Toisaalta taloudellisella epävarmuudella voi olla lakkoja vähentävä vaikutus. Toki jotkut pienemmät liitot voivat lakkoilla vedoten jäsentensä palkkasumman vähäiseen kansantaloudelliseen merkitykseen. Myös liittokierroksen kalleuden Salonius asettaa kyseenalaiseksi. Vaikka tä- 12
mä liittokierros on ensisilmäyksellä keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä kalliimpi kuin tupot, on tupoihinkin sisältynyt liitoissa ja kentällä korotuspaineita luovia elementtejä. Kun päälle lasketaan yritys- ja työpaikkatason korjausliikkeet, voivat liitto- ja tupokierrokset olla Saloniuksen mukaan kutakuinkin saman tasoisia loppuyhteenvetoa tehtäessä. Valtakunnansovittelija peräänkuulutti paikallisen sopimisen määritelmää. Hän sanoi aina pyytävänsä täsmentämään, kun joku vaatii tai vastustaa paikallisen sopimisen lisäämistä tai vähentämistä. Mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan? Saloniuksen mielestä ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä määritelmää, mitä se on. Yksi määritelmä on, että paikallinen sopiminen on yritys- tai työpaikkatasolla tapahtuva sopimismenettely, joka perustuu työehtosopimuksiin, lakeihin tai yleiseen sopimisvapauteen. Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi palkka perusteista ja -korvauksista, järjestelyvarojen jakotavasta tai työaikakysymyksistä. Paikallista sopimista ei tarvitse pelätä Salonius veikkaa, että paikallinen sopiminen tulee lisääntymään, vaikka sopimisvaltuudet jatkossakin vaihtelevat sopimusaloittain. Erään tutkimuksen mukaan yllätys, yllätys 70 prosenttia työnantajista kannatti paikallisen sopimisen lisäämistä. Henkilöstöstä hieman yli puolet piti nykyistä tasoa sopivana, runsas kolmannes kannatti lisäämistä ja kymmenisen prosenttia katsoi, että paikallista sopimista on jo nyt liikaa. Saloniuksen kokemuksen mukaan palkat ovat yleensä nousseet paikallisen sopimisen seurauksena. Myönteisimmin on sujunut sopiminen työajoista. Juhani Salonius ei pitänyt vielä ajankohtaisena pohdiskella, tarvitaanko SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen ehdottamaa yhteiskuntasopimusta, johon kuuluisi mm. jonkinasteinen laaja työmarkkinasopimus. Tätä ovat kannattaneet SAK:n johtaja Lauri Lyly ja STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen. Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen on tyrmännyt ajatuksen. n Teksti: toimittaja Anu Tilander, Akavan Erityisalat ALKU-hanke uudistaa aluehallintoa Valtion aluehallinnossa on parhaillaan käynnissä mittava uudistus, jonka tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Hanke pohjautuu hallitusohjelman linjauksiin. Aluehallinnon uudistamishankeen (ALKU-hanke) muita tavoitteita ovat mm. viranomaisten tehtävien selvittäminen ja työnjaon selkiyttäminen, tarpeettomien tehtävien karsiminen ja viranomaisten verkostomaisen yhteistyön lisääminen. Vuonna 2007 käynnistetty hanke jatkuu 2009 asti. Uudistusten on määrä astua voimaan 2010 aikana. Hankkeen piirissä on lähes 10 000 valtion työntekijää, joista noin 2 500 on akavalaisia. Valtaosa akavalaisista toimii erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Hanke koskee lääninhallituksia, työvoima- ja elinkeinokeskuksia, ympäristökeskuksia, ympäristölupavirastoja, työsuojelupiirejä, tiepiirejä, metsäkeskuksia ja maakuntien liittoja Tarkoituksena on vähentää viranomaisten määrää alueilla ja organisoida tehtäväkokonaisuudet nykyistä selkeämmin. Tuottavuustavoite on 625 henkilötyövuotta (htv = yhden henkilön säännöllinen vuosityöaika). Käytännössä tämä tarkoittaa 625 työntekijän vähennystä vuoteen 2015 mennessä. Säästöjä haetaan lähinnä tuki- ja asiakaspalvelutehtävistä sekä yhdistämällä johtamistoimintoja. Tuottavuutta tavoitellaan mm. erikoistumalla, verkostoitumalla, poistamalla päällekkäisiä tehtäviä, keskittämällä toimintoja, ulkoistamalla ja lisäämällä sähköistä asiointia. Hanketta koordinoivat ohjaus- ja valmisteluryhmät, joissa on poliittinen edustus. Uudistusta valmistelee lisäksi 12 alatyöryhmää. Niissä ovat edustettuina ministeriöt, muu keskushallinto ja aluehallintoviranomaiset. Henkilöstöjärjestöjen edustajia on mukana kaikissa alatyöryhmissä. Uudet aluehallintoviranomaiset Valtion aluehallintoon perustetaan kaksi uutta viranomaista. Niiden alle organisoidaan uudelleen hankkeen piirissä olevien virastojen tehtävät. Uudet aluehallintoviranomaiset on valmisteluvaiheessa nimetty Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukseksi (Ellu) ja Aluehallintovirastoksi (Allu). Ellu koordinoi luonnonvaroihin ja ympäristöön, liikenteeseen, infrastruktuuriin, työvoimaan, elinkeinoihin sekä osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä. Allu hoitaa peruspalveluihin, oikeusturvaan, lupiin ja valvontaan, turvallisuuteen, maahanmuuttoon sekä ympäristölupiin liittyviä tehtäviä sekä työsuojelun valvontaa. Hankkeella siirretään keskushallinnon tehtäviä alue- ja paikallishallinnolle. Uudistus vahvistaa maakuntien liittojen roolia alueiden kehittäjänä. Niille on luvassa lisää vastuuta mm. alueiden strategisessa kehittämisessä ja viranomaisyhteistyön koordinoinnissa. n Lisätietoja ALKU-hankkeesta: www.vm.fi/alku UUSI Insinööri 13
edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Insinöörikoulutuksen vetovoima nousuun Kun INSSI-hanke pelastaa tekniikan alan ammattikorkeakoulu opetuksen, voi insinööri sen jälkeen pelastaa maailman. Kolmivuotisella hankkeella on nimittäin kovat tavoitteet: kasvattaa tekniikan koulutuksen vetovoimaa 10 %, vähentää keskeyttämisastetta 10 % ja lyhentää läpäisyaikoja. Janne Roslöf (vas.), Matti Lähdeniemi ja Salla Kulmala vetävät INSSI-hankkeen työryhmiä. Tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen kehittämishankkeeseen INSSIin osallistuvat kaikki tekniikkaa kouluttavat ammattikorkeakoulut sekä alan järjestöjä. Verkostohanketta toteutetaan pääasiassa kolmessa kehittämisryhmässä, jotka keskittyvät oppimisprosesseihin ja koulutusrakenteisiin sekä kehittämään markkinointiviestintää. INSSI-hankkeen vauhdittamisseminaarissa lokakuussa mietittiin tekniikan alan korkeakoulutuksen haasteita. Kehittämisryhmillä oli omat aivoriihensä. Ryhmien työskentelyyn toivotaan jatkossa osallistuvan ja tuovan kehittämisideoita mahdollisimman monen opettajan. Vauhdittamisseminaarissa INSSIhanketta esitteli hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Veijo Hintsanen. Hintsasen mukaan tärkeätä on tuoda parhaita käytäntöjä esiin ja kaikkien tietoisuuteen. Paradoksaalista on, että tekniikka on arkipäiväistä, mutta kuitenkin vierasta. Tekniikan ja insinöörien roolia ei tunnisteta enää yhtä hyvin kuin ennen. Erityisen totta tämä on naisten kohdalla. T-median tekemän tutkimuksen mukaan yksikään perinteinen tekniikan toimiala ei mahdu naispuolisten lukiolaisten TOP 10 -suosikkialalistalle. Naisista vain 10 % on kiinnostunut tekniikan alan ammattikorkeakouluopinnoista, kun taas miehistä lähes puolet. Myös nuorison ajatus- ja viestintämaailman saavuttamisessa tarvitaan ronskeja otteita. Insinöörin stereotypiaa on purettava, sanoi nuorisotutkija Minna Autio. Ekologinen haaste on otettava vakavasti, samoin sosiaalisten suhteiden osaajan merkitys sekä käyttäjälähtöisyyden merkitys. Menestyjän tarina on kirkastettava niin, että siihen helppo samaistua ja saada arvostusta. Työelämän tarpeet tunnistettava Koulutusrakennetyöryhmän vetäjänä toimii Matti Lähdeniemi Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Ryhmä keskittyi iltapäivän aivorii- 14
hessä lähinnä insinöörikoulutuksen työelämätarvevastaavuuteen, koulutuksen toteutuskulttuuriin ja harjoitteluun, yhteisen aineksen kokoon ja tarpeeseen, kansainvälisten ammattikorkeakoulujen yhteisiin koulutuksiin sekä opiskelijoiden uusiin toimintatapoihin 7/24. Työryhmätyöskentely antoi vahvistusta työstettäviksi tuotuihin fokusvalintoihin, Lähdeniemi sanoi. Ryhmä osoitti myönteistä ja innokasta suhtautumista sekä ammattikorkeakoulujen yhteiselle asialle että insinöörikoulutuksen kehittämiselle. Jatkotyöskentelyssä Lähdeniemi keskittyisi vahvasti toisaalta opiskelijan, toisaalta työelämän näkökulmaan. Insinöörikoulutuksen yksilöityminen edellyttää työelämän tarpeiden tunnistamista ja niiden siirtämistä insinöörikoulutukseen. Silloin myös tulevaisuuden edes osittainen ennakointi nousee entistä vahvempaan rooliin. Hyviä käytäntöjä levittämään Oppimisprosessin kehittämisryhmässä nousi esille oppimistulosten sekä koulutuksen läpäisyn ja keskeyttämisproblematiikan kannalta hyvien käytäntöjen levittäminen insinöörikouluttajien hyödynnettäväksi, sanoo ryhmän vetäjä, koulutuspäällikkö Janne Roslöf Turun ammattikorkeakoulusta. Ryhmän tavoitteena on löytää ja analysoida useita erilaisia toimintamalleja, joilla on saatu hyviä tuloksia. Mitä niistä voisi oppia ja miksi ne ovat toimineet? Tärkeiksi työskentelyn osa-alueiksi ovat Roslöfin mukaan hahmottumassa: opetussuunnitelmien rakenteet ja sisällöt, monipuoliset opetusmenetelmät, yritysyhteistyön toimintamallit, opiskelijoiden ohjaus ja yhdessä oppiminen, opettajien osaamisen kehittäminen ja toimintaedellytykset, insinööriammatin imago ja asenteet sekä mittarit ja tilastot. Ryhmän työskentely etenee syksyn aikana tarkemman projektisuunnittelun ja osatehtävien määrittelyn merkeissä. Varsinaiseen työstämiseen päästään alkuvuodesta 2009 ja ensimmäisiä levitettäviä tuloksia tavoitellaan jo ennen tulevaa kesää, Roslöf sanoo. Insinööri pelastaa maailman Markkinointiviestinnän ryhmä valitsi kampanjansa teemaksi insinööri pelastaa maailman. Maailman pelastamisajatusta tukee mm. se, että nykypäivän maailmassa lähes kaikki ympärillämme vaatii jonkinlaista tekniikkaa, sanoo ryhmän toimintaa esitellyt suunnittelija Salla Kulmala Hämeen ammattikorkeakoulusta. Ryhmän varsinainen vetäjä on HAMKin viestintäpäällikkö Lea Mustonen. Kampanjan avulla tuodaan esiin tekniikan arkipäiväistä näkökulmaa. Tekniikka ei ole aina huippuydinfysiikkaa tai rakettitiedettä, vaan sen avulla aikaansaadaan arkipäiväisiäkin asioita. Maailman pelastamisteemaan liittyy myös kestävän kehityksen näkökulma, joka tuli esiin myös seminaarin muissa puheenvuoroissa sekä ryhmäsessiossa. www.insinooriksi.fi Ammattikorkeakoulujen yhteisen markkinointikampanjan kotipesänä toimii verkkopalvelu, joka aukeaa ensi vuoden alussa osoitteeseen www.insinooriksi.fi. Verkkopalvelun asiasisältö pohjautuu mm. insinööriopiskelijoiden ja jo valmistuneiden työelämässä toimivien kokemuksiin ja kertomuksiin. Siellä välitetään monipuolista ja aitoa kuvaa insinööriammateista. Lisäksi palveluun tulee viihteellisempää insinööriaiheista sisältöä. Nuoria lähestytään nuorten omien kanavien kautta hyödyntäen mm. IRC-Galleriaa, Facebookia ja muita sosiaalisia verkkoympäristöjä, joissa nuoret aikaansa viettävät. n Yt-neuvottelut etenivät suunnittelualalle Yhteistoimintaneuvottelujen aalto on iskenyt myös suunnittelualalle. Parin viikon sisällä jo kymmenkunta alan yrityksistä on ilmoittanut käynnistävänsä yt-neuvottelut työntekijöiden lomauttamiseksi tai irtisanomiseksi. Yt-neuvotteluja perustellaan uusien asiakasprojektien vähenemisillä ja asiakkaiden suunnitteluhankkeiden viivästymisillä tai siirtymisillä. Ilmoitetut yt-neuvottelut koskevat noin 350 suunnittelualalla työskentelevää. Heistä kolmasosa on talonrakennusalalla, jossa laskusuhdanteen vaikutukset ovat näkyneet ensimmäisenä. Yt-neuvotteluista ovat ilmoittaneet muun muassa Etteplan, Elomatic, Comatec, Pöyry Architects, Optiplan ja Finnmap Consulting. Nyt on tärkeää, että työpaikoilla käydään avoimia neuvotteluja. Kaikilla osapuolilla on oltava ymmärrys ja tieto siitä, miksi yt-neuvotteluja käydään ja mihin mahdolliset lomautukset tai irtisanomiset perustuvat, suunnittelualan vastuullinen asiamies Teemu Hankamäki painottaa. Hankamäen mukaan neuvotteluja käyvien luottamusmiesten pitää saada selvitykset esimerkiksi tilauskannasta ja sen kehittymisestä, minkä verran tarjouk sia on sisässä sekä mikä on yrityksen kannattavuus ja taloudellinen tilanne. Työttömyysturva koskee sekä lomautettuja että irtisanottavia. YTN-liittojen jäsenet on vakuutettu IAET-kassassa. Ansiopäivärahaan on oikeus työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut vähintään 10 työttömyyttä lähinnä edeltävää kuukautta vakuutettuna työttömyyskassassa ja joka on vakuutettuna ollessaan täyttänyt työssäoloehdon. Lue lisää työttömyysturvasta IAET-kassan verkkosivuilta www.iaet.fi. n UUSI Insinööri 15
edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen Lappeenrannassa ei kavahdeta hiipuvaa kysyntää Kun saisimme joskus oman työehtosopimuksen rakennusalan ylemmille toimihenkilöille, huokaa YTN:n rakennusalan taustaryhmän puheenjohtaja Juha Mielikäinen. Juha Mielikäinen on eristeitä valmistavan Parocin tuotepäällikkö ja Lappeenrannan ylempien toimihenkilöiden edustaja. Parocillakin sopeudutaan nyt hiljenevään kysyntään, mutta paniikkinappulaa ei ole painettu. Mielikäinen on ollut mukana alusta lähtien YTN:n rakennusalan taustaryhmässä, joka perustettiin edellisen laman jälkeen. Puheenjohtajana Uuden Insinööriliiton jäsen on ollut toista vuotta. Rakennusalan järjestäytymisaste on muilla henkilöstöryhmillä korkea. Meillä ylemmillä toimihenkilöillä on vielä petraamista. Omasta työehtosopimuksesta on turha haaveilla, jos järjestäytymisaste ei nouse, Mielikäinen tuumaa. Yritykset ovat tahkonneet kunnolla tulosta viime vuodet, joten kaikki eivät ole pitäneet tarpeellisena liittoon kuulumista. Vasta rakentamisen hiipuessa ja työpaikan käydessä epävarmaksi moni herää miettimään, josko kannattaisi järjestäytyä. Liitoilta kun heruu paljon muutakin apua kuin työttömyyskassan jäsenyys. Vaikka Lappeenrannassa Parocin säästötoimet ovat rajoittuneet vasta palaamiseksi tavanomaiseen kolmivuorotyöhön, lisää voi olla tulossa ainakin konsernitasolla. Ylityöt ja vapaa-aikana matkustaminen ongelmina Parocilla on Suomessa yhteistoimintakomitea, joka kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Myös Lappeenrannan tehtaalla on omat yt-tapaamisensa, joissa asioita puidaan yhdessä. Lappeenrannassa asiat ovat sujuneet ouhevasti. Ei ole tarvinnut rettelöidä, vaikka matkaan mahtuu niin yläkuin alamäkiäkin, Mielikäinen kertoo. Mielikäinen antaa yritykselle kiitettävän arvosanan. Silti kivenä kengässä hiertää ylitöiden korvaaminen ja vapaaaikana työasioissa matkustaminen kuten rakennusalalla yleensä. Meillä kaikki ovat kokonaispalkalla. Kun aikoinani tulin taloon ja allekirjoitin työsopimusta, esimies totesi, että meillä ei sitten ylitöistä makseta. Mielikäinen yrittää pitää työaikansa kurissa, mutta kun matkapäiviä on vuodessa noin 120, se on vaikeaa. Reissussa päiville kertyy mittaa ja jossain vaiheessa töitä tuli tehtyä myös viikonloppuina. Tiukka tahti pysäytti; nyt on ollut pakko hellittää. Muutenkin Mielikäinen on ryhtynyt pitämään parempaa huolta itsestään. Vuoden sisällä paino on pudonnut 16 kiloa, kun mies on kasannut lautaselle oikeaoppisesti puolet vihanneksia ja salaattia. Henkilöstökin omistajana Mielikäinen opiskeli ensin vuoriteknikoksi ja sitten kivialan vienti-insinööriksi ammattikorkeakoulussa. Tutkintoon kuului myös kauppatieteellisiä opintoja, joista on Mielikäisen mukaan ollut hyötyä työssä. Työ Parocissa alkoi ensin tuotekehityksessä 1995. Tätä nykyä tuotepäällik- Ylempien toimihenkilöiden edustajan olisi aika saada luottamusmiehen status, Mielikäinen pohtii. Laskusuhdanteessa painoarvon kasvulle saattaa olla tarvetta. könä tekniset eristeet -divisioonassa työskentelevä Mielikäinen esittelee yritystä ylpeänä. Kestävän kehityksen periaatteelle rakentuvat ja asiakkaiden tarpeiden mukaan räätälöidyt Parocin eristeet ovat myyneet hyvin ja levittäytyneet 80-luvulta lähtien asteittain maailmalle. Patentteja on satoja ja myös tehtaiden konekanta on suunniteltu itse omiin tarpeisiin. Paroc tekee rakennuseristeitä, teknisiä eristeitä, laivaeristeitä, rakennuselementtejä ja akustointituotteita Suomen lisäksi Ruotsissa, Liettuassa ja Puolassa. Myyntikonttoreita ja edustustoja on 13 maassa Euroopassa. Suomessa se on valmistanut vuorivillaa jo vuodesta 1952, silloin vielä Paraisten Kalkkina. Yritys työllistää Suomessa noin 800 ihmistä, joista 150 on ylempiä toimihenkilöitä. Kaikkiaan konsernissa uurastaa lähes 2 300 työntekijää. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 462 miljoonaa euroa. Äärimmäisen hyvä tulos, Mielikäinen kehuu. Paroc on ollut jo vuodesta 1999 pää- 16
Teksti ja kuva: Marketta Harinen omasijoittajien omistuksessa. Tätä nykyä järjestyksessään kolmas pääomistaja on bahrainilainen Arcapita Bank. Vähemmistöosakkaana on yhtiön henkilöstö, jolle tarjottiin mahdollisuutta ostaa yrityksen osakkeita muutama vuosi sitten. Henkilöstö kyllä käytti sitä mahdollisuutta. Olisi minunkin pitänyt lähteä mukaan isommalla rahalla, Mielikäinen tuumaa. Mielikäisellä ei ole pahaa sanottavaa pääomistajasta. Rahaa investointeihin on saatu kiitettävästi, viime vuonna 42,5 miljoonan euron edestä. Comatec sai toisen luottamusmiehen Insinööritoimisto Comatec osti kesällä Swecon koneenrakennuksen suunnittelupalvelut ja lisäsi näin henkilöstöään noin 130 työntekijällä. Heistä satakunta on ylempiä toimihenkilöitä. Punavalkoiset paalit valloittavat itää Itämeren alueen johtavaksi vuorivillan valmistajaksi esittäytyvä Paroc hakee nyt kasvua idästä. Venäjän Chudovoon suunnitteilla oleva suuri tuotantolaitos suoltaa eristettä parin vuoden kuluttua, ellei maailmantalouden myllerrys syö eväitä. Tontti siellä joka tapauksessa odottaa. Chudovon tuotantolaitoksen pitäisi valmistua kahden, kolmen vuoden kuluttua. Siellä kunnostetaan parhaillaan neuvostoaikaisen hotellin yhtä kerrosta Parocin suomalaisia varten, UPM:n väellä oma kerroksensa siellä jo onkin. Parocin punavalkoraidalliseen muoviin käärityt eristepaalien pinot Lappeenrannassa kuutostien varrella kasvavat. Ne kertovat, että rakentaminen on hiljennyt. Hyvää tulosta viime vuodet tahkonnut yritys on ryhtynyt sopeutumaan vähentyneeseen kysyntään. Parin viime vuoden ajan työtä on painettu poikkeuksellisesti viidessä keskeytymättömässä vuorossa. Nyt Parocin Lappeenrannan tehdas on palannut tavanomaiseen kolmeen vuoroon. Ei tähän mitään erityistä dramatiikkaa liity. Kun viiteen vuoroon siirryttiin, palkkasimme ihmisiä määräaikaisin työsopimuksin, jotka oli sidottu vuorojen määriin. Nyt näitä määräaikaisuuksia ei enää jatkettu, tehdaspäällikkö, DI Arja Piironen kertoo. Noin 300 työntekijän joukosta 30:n työt loppuivat. Näitä aikoja nyt tulee ja menee rakennusalalla. Eihän tämä kenellekään yllätyksenä tullut. n UUSI Insinööri Samalla Comatec sai myös toisen luottamusmiehen. Erkki Korkiavuori edustaa nyt entisiä swecolaisia Comatecilla ja Martti Tryyki jatkaa entisten edustettaviensa ja taloon palkattavien uusien ylempien luottamusmiehenä. Swecolaiset siirtyivät virallisesti Comatecin riveihin syyskuun alussa. Comatecin palveluksessa oli ennestään yli 260 ylempää toimihenkilöä pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Varkaudessa ja Imatralla. Sweco-kaupan myötä Comatec sai täysin uuden toimipaikan Joensuuhun. Sweco Industry Eng Vantaan ja Lahden yksiköt jatkavat vielä toistaiseksi erillisinä yksikköinään, mutta Tampereen väki siirtyi jo Comatecin tiloihin fyysisestikin. Martti Tryyki kuvaa kauppaa merkittäväksi. Kauppa lisäsi Comatecin toimintaa ja uusien asiakkaiden myötä myös yrityksen markkinaosuus kasvaa. Näin Sweco Industryn Eng-liiketoimintayksikkö saatiin takaisin suomalaiseen omistukseen Ruotsin vuosien jälkeen, Tryyki kehaisee. Kaupan koko on kuitenkin herättänyt henkilöstössä kysymyksiä yrityksen vakavaraisuuden kestävyydestä. Väkeä tuli sentään lisää viitisenkymmentä prosenttia. Perustunnelma on kuitenkin luottavainen. Asiakaskunta laajeni kaupan myötä ja onhan meitä nyt yli 400 ottamassa vastaan talouden muutoksia, Tryyki miettii. Yhteistoimintalain mukaisessa neuvottelukunnassa ryhdytään nyt rakentamaan Comatecille yhteisiä hallinto-, matkustus- ja komennustyösääntöjä, luottamusmiehet Erkki Korkiavuori ja Martti Tryyki kertovat. Yhtenäistämistä ja parannuksia Uusien luottamusmiesten lisäksi Comatecilla on yritysyhdistys, joka perustettiin viime keväänä. Kauppa toi sille uutta työsarkaa: kahden yrityskulttuurin yhteensovittamisessa on osansa yritysyhdistykselläkin. Prosessien yhtenäistämisneuvotteluissa sovittiin työajaksi 37,5 tuntia viikossa, ravintoedusta, terveydenhuollon tarjoajasta ja terveydenhuoltopalvelujen tasosta. Tulimme Comateciin vanhoina työntekijöinä ja näin ollen muut ehdot säilyvät Swecon ehtojen mukaisina, Korkiavuori kertoo. Swecolta siirtyneillä on käytössään ateriaetu, mikä hieman kaihertaa meidän muiden mieltä. Täytyy kyllä lisätä, että yhtenäistämisneuvotteluiden seurauksena meille tuli työehtoihin muutamia parannuksiakin, Tryyki huomauttaa. Insinööritoimisto Comatec tarjoaa mekaniikka-, sähkö- ja automaatiosuunnittelua sekä asiantuntijapalveluita. Palvelut keskittyvät liikkuviin työkoneisiin, tuotantolaitteisiin, liikennevälineisiin sekä painelaite- ja kattilasuunnitteluun. Konserniin kuuluvat lisäksi Insinööritoimisto Metso Oy ja Rantotek Oy. n 17
edunvalvonta Varapuheenjohtajat tentissä Liittokierroksesta haasteita yksityiselle sektorille Uuden insinööriliiton jäsenten kuten muiden ylempien toimihenkilöitä edustavien liittojen jäsenten edunvalvontaa hoidetaan yksityisellä sektorilla yhteistyössä YTN-liittojen kanssa. Alakohtaisesti työmarkkina-asiat valmistellaan ko alan taustaryhmässä, joiden jäsenet ovat pääsääntöisesti ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehiä (yhteyshenkilöitä). Taustaryhmillä on suora yhteys ja paras tietämys alansa tilanteeseen. Taustaryhmällä on myös päätösvaltaa alan sopimustoimintaa kehitettäessä. UIL:llä on painoarvoa ja resursseja kehittää sopimustoimintaa niillekin aloille, jotka eivät ole vielä alakohtaisten sopimusten piirissä. Työmarkkinatoiminnassa sopimustoiminnan lisäksi tarvitaan akuuteissa asioissa työsuhdeneuvontaa. Yleinen taloudellinen kehitys uhkaa heiketä, joka lisää työsuhdeneuvonnan tarvetta. UIL:llä on neuvontakokemusta ja -resursseja vastata kehitykseen. Haasteita lähitulevaisuudessa antaa työmarkkinakentälle uusi tilanne. EK on ilmoittanut, että TUPO:jen aika on ohi. Jatkossa käydään vain liittokierroksia. Uhkaava taloudellinen taantuma ja työpaikkojen mahdollinen väheneminen tuo valtiovallan vääjäämättä neuvotteluosapuoleksi. Neuvotteluja käydään TUPOsta huolimatta työnantajien, työntekijöiden ja valtiovallan kesken kolmikantaisesti. Jäsenkunnan sopimusetujen kehittäminen on ensi vuonna erityisen haastavaa. Jäseniä palvellaankin parhaiten kehittämällä sopimustoimintaa ja huolehtimalla työsuhdeneuvontaan käytettävien resurssien laadullisesta ja määrällisestä riittävyydestä. Näissä asioissa UIL onnistuu. Luottamusmiehen asema työyhteisössä korostuu jatkossa paikallisen sopimisen kehittyessä. Luottamusmies on linkki työnantajan ja edustamansa henkilöstöryhmän välillä. Luottamusmies palvellee jäsentä kun hän toimii niin, että muutokset sekä lainsäädännössä että sopimustoiminnassa jalkautetaan yrityksen normaaliksi toiminnaksi. Luottamusmies palvelee jäsenistöä myös selvittäessään jäsenistön mielipiteet ja tuomalla ne esiin asioista paikallisesti sovittaessa. Luottamusmies palvelee jäsenistöä kouluttautumalla. Ammattitaitoinen luottamusmies palvelee paitsi jäsenistöä myös yritystä kun solmitaan laadullisesti oikein tehtyjä paikallisia sopimuksia. Luottamusmies palvelee suoraan jäsentä selvittäessään akuutissa tilanteessa jäsenen oikeuksia ja hakiessaan jäsenen kanssa tämän ongelmaan kestävää ratkaisua. n 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, yksityinen sektori Kyllä sopu sijaa antaa Nyt kun taloudelliset uhkakuvat enteilevät huonompia aikoja sekä yrityksille että palkansaajille, varsinkin yksityissektorilla on odotettavissa kovia vääntöjä lukuisten YT-neuvottelujen muodossa. Kuntapuolella tekninen väki on saanut vastaanottaa lomautuspäätöksiä ja lisää on tulossa. Elämme epävarmuuden aikakautta, jossa ammattijärjestöjen on oltava jatkuvasti valmiina ja iskukunnossa, että jäsenten etu tulisi valvottua näissä haasteellisissa olosuhteissa. Meidän tulisi nyt koota rivimme ja keskittyä oleelliseen, jotta mainio koneistomme kykenisi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Jäsenmaksunsa vastineeksi jäsenkunnalla on lupa odottaa ammattijärjestöltä jäsenetuja, palkan- ja palvelussuhteenehtojen valvontaa sekä tarvittaessa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Edellä mainitut odotukset olivat varmaan myös monien jäsenkuntamme jäsenien mielissä, kun marraskuussa 2007 yhteisessä edustajakokouksessa päätimme uuden järjestömme tulevista linjauksista. Kokousväki teki rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä kahden niin erilaisen toimintakulttuurin yhdistämisestä yhdeksi liitoksi. Yhteinen sävel löytyi ongelmitta ja nuotit kirjoitettiin sopuisasti yhdessä, edessä oli loistava tulevaisuus. Olemmeko nyt hukkaamassa mainion mahdollisuuden paremmasta huomisesta sisäisiin erimielisyyksiin? Järjestömme sisälle on hiljalleen muodostunut vastakkainasettelua. Näkemyseroihin viitaten syyllistetään järjestömme hallintoa ja edustajakokousta sopimusrikkomuksesta ja tuodaan julkiseen keskusteluun väritettyjä väitteitä järjestön sisäisistä asioista. Näyttää siltä, että järjestömme vahingoittaminen on julkisen tiedotuksen perimmäinen tarkoitus. Sillä loukataan ylimääräisen edustajakokouksemme päätöksiä, mutta erityisesti edustajakokousedustajien sekä jäsenistömme enemmistön tahtoa. n Aulis Huikko, varapuheenjohtaja, kuntasektori 18
Jäsen sektoririippumattomuus on sinun etusi Yksi kantavista perusajatuksista UIL:a muodostettaessa oli taata jäsenelle hänen omasta liitostaan sektoririippumatonta edunvalvontaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun olet tänään töissä Metsolla (yksityinen sektori), huomenna Ilmavoimilla (valtion sektori) ja ylihuomenna Muonion kunnalla (kuntasektori), voit kuulua koko ajan Uuteen insinööriliittoon ja saat palvelun samalta luukulta. Sinua palvelevat tutut ammattilaiset ja sinun ei tarvitse etsiä uutta järjestäytymiskanavaa. Sektoririippumattomuus on nähdäkseni vaakalaudalla nyt, kun KTK ja JIL ovat paaluttaneet tavoitteekseen sen, että ylimääräisessä edustajakokouksessa viime elokuussa epäluottamuslauseen saaneet varapuheenjohtajat halutaan edelleenkin takaisin tehtäviinsä. Onko jäsentemme etujen mukaista, että parin henkilön henkilökohtainen edunvalvonta ajaa jäsenen etujen ja sektoririippumattoman liiton edun edelle. En ota kantaa toisen ylimääräisen edustajakokouksen laillisuuteen ja ohjesääntöihin niistä päättävät lainoppineet tarvittaessa. Totean vain, että paikalla oli liittomme ylin päättävä elin, edustajakokous, joka oli tullut paikalle tekemään niitä päätöksiä, jotka sen toimivaltaan kuuluvat. Enemmistön päätöksellä hallitus sai epäluottamuslauseen selvin lukemin. Jokainen edustaja äänesti tietojensa, luulojensa ja tunteidensa mukaisesti. Tässä tullaan pisteeseen, jossa minun ja enemmistön moraalikäsitys ei vastannut kuntapuolen ja julkisen puolen kokousedustajien käsitystä järjestöpoliittisesta vastuusta. Toivoisin, että ihmisillä olisi selkärankaa kantaa vastuu teoistaan. KTK ja JIL esittivät juuri epäluottamuslauseen saaneita henkilöitä takaisin tehtäviin, joihin heillä ei ollut enemmistön luottamusta ja joista heidät oli juuri erotettu. Tässä tilanteessa yksityisen puolen edustajat nojasivat yhdistyslakiin ja äänestivät näille entisille varapuheenjohtajille uuden epäluottamuslauseen valitessaan heidän vastaehdokkaansa tehtäviin. n Timo Härmälä, Ammatillisaatteellinen varapuheenjohtaja yksityinen sektori Valtion hallinnossa historian suurin organisaatiomuutos UIL-yhteisö on kokonaisuus, joka edustaa kattavasti kaikkia insinööri- tai muun teknisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat kaikki työmarkkinaasiat. Laaja-alainen tietämys yksityisen-, kunta- ja valtionsektorin työmarkkina-asioista on UIL-yhteisö vahvuus. Tulee huomata myös toiminnan elinkaari opiskelijasta eläkeläisiin saakka. Kokonaisuuden hallinnassa ja etujen ajamisessa Uusi Insinööriliitto on onnistunut erinomaisesti. Jäsenet ovat haluttuja työmarkkinoilla ja heidän edunvalvojansa, UIL, tunnetaan hyvin työnantajien leirissä. Suurimmat haasteet valtion hallinnossa tulee siitä, että vanhoja keskusjohtoisia organisaatioita ollaan alueellistamassa, uudelleen organisoimassa, ulkoistamassa ja samalla muuttamassa organisaatioiden sisäistä työnjakoa. Valtion aluehallinnon uudistamishanke ALKU, valtionhallinnon tuottavuusohjelman jatkaminen, valtion hallinnon alueellistamisen jatkaminen ja Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan väylävirastojen yhdistäminen koskevat tuhansia valtiolla työskenteleviä virkamiehiä ja noin kahta tuhatta insinööriä. Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 2011 mennessä 9 800 henkilötyövuoden vähentäminen eri hallinnonalojen virastoista ja laitoksista. Valtion hallinnon alueellistamisessa on kyse pääkaupunkiseudulta maakuntiin siirrettävistä virastoista ja laitoksista. Selvitystyö muodostettavien väylä- ja turvallisuusvirastojen alueellistamisen osalta on myös aloitettu. Esiin nousevat muun muassa tuottavuustavoitteet ja henkilöstön jaksaminen kasvavan työkuorman edessä. Uudelleen organisointi, virastojen lakkauttaminen ja ulkoistaminen vaikuttavat myös tehtävänkuviin ja substanssiosaamiseen. Moni johtavassa asemassa nyt oleva insinööri todennäköisesti siirtyy asiantuntijatehtäviin eri virastojen yhdistämisen seurauksena. Alueiden muutokset ja työpaikan alueellistaminen voivat tuoda eteen muuttamisen tarpeen paikkakunnalta toiselle. Muutoksissa nousevat esiin myös henkilöstöpoliittiset kysymykset ja palkkapolitiikka. Eri virastojen eri palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen yhdistymissä vaatii oman aikansa. Tässä piilee vaara valtion sektorin palkkatason edelleen huonontuminen suhteessa yksityiseen sektoriin. Valtion hallinnon laitoksen tai viraston ulkoistaminen, yhtiöittäminen, puolestaan vaatii koko ulkoistettavaa henkilöstöä koskevaa sopimusneuvottelua. n Pekka Liimatainen Uusi Insinööriliitto, varapuheenjohtaja, valtion sektori Pääluottamusmies, Tiehallinto, JUKO ry UUSI Insinööri 19
yhteiskunta & yrittäjyys Teksti: Ari Hautaniemi n Piirros: Jaakko Koskinen Työelämä pistää perheajan puntariin Asennetutkimukset osoittavat vuosi toisensa jälkeen suomalaisten arvostavan perhettä ylitse kaiken. Käytännössä perhe jää usein kuitenkin sivuun, kun työ syö yhä suuremman osan yksilön elämästä. Perhetutkija Eriikka Oinonen Tampereen yliopistosta toteaa, että työelämän rakenteet rajoittavat vaihtoehtoja, kun perheissä mietitään työn ja kodin yhteensovittamista. ilmoittavat, ettei työtä jaksaisi, ellei sen vastapoolina olisi perhettä. Vastaavasti -Useat myös työ voi olla vastapainoa perhe-elämälle. Erityisesti monille naisille työ on jonkin sortin henkireikä. Monessa suhteessa työn ja perheen yhteensovittaminen on kuitenkin hankalaa ja arjen pyörittäminen raskasta. Muun muassa Työterveyslaitos on tutkinut työn ja perheen yhteensovittamista. Sen tekemien selvitysten mukaan lähes puolet työssäkäyvistä arvioi laiminlyövänsä kotiasioitaan työn takia. Erityisesti yrittäjät, toimihenkilöt ja esimiesasemassa olevat kokevat, ettei heillä ole riittävästi aikaa hoitaa perheasioitaan. Myös naisten osuus on kasvussa. Kouluikäisten ja sitä nuorempien lasten äidit arvioivat myös elämäntilanteensa raskaaksi. Työn ja muun elämän onnistunut yhteensovittaminen on keskeinen osa yksilön hyvinvointia. Tutkimustulokset kertovat siitä, ettei suomalaista työelämää voi kuitenkaan pitää kiistattoman perheystävällisenä. Oinosen mukaan kyse on moniulotteisesta ongelmasta, jonka ratkaisemiseksi pelkkä lapsiperheiden parempi huomioiminen ei riitä. Kyse ei ole yksittäisistä tempuista. Tarvitaan kokonaisvaltaista työkulttuurin muutosta. Työ ylläpitää vanhoja rooleja Kun ajatellaan perhettä, mieleen tulee yleensä kuva isästä, äidistä ja kahdesta lapsesta. Oinonen muistuttaa kuitenkin, että todellisuudessa perheet ovat erilaisia ja tästä syystä myös tarpeet moninaisia. Yhä suurempi osa palkansaajista elää esimerkiksi tilanteessa, jossa heillä on yhtä aikaa huolehdittavanaan sekä omat lapset että isovanhemmat. Lisäksi entistä useampi isovanhempi on edelleen työelämässä. Miksei myös heidän oikeutensa viettää aikaa lastenlastensa kanssa olisi tärkeää? Oinosen mukaan perheystävällinen työpaikkakulttuuri ei saa tarkoittaa myöskään sitä, että lapsettomien on aina annettava periksi loma- ja muissa järjestelyissään. Perheystävällinen työpaikka toimii joustavasti kaikkien näkökulmasta. Työn ja perheen yhteensovittamiseen Pätkätyöt hillitsevät nuorten perhesuunnitelmia Suomessa on poliittista johtoa myöten kehotettu kansalaisia perustamaan perheitä mahdollisimman nuorina. Perhetutkija Eriikka Oinosen mukaan odotukset ovat epärealistisia. Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee nuorten asema työmarkkinoilla. Nuorten asema on epävakaa. He opiskelevat eikä heillä ole vakituisia tuloja, joten perheen perustaminen tällaisessa tilanteessa on suurimmalle osalle mahdottomuus. Pätkätöiden kasvu nuorten aikuisten keskuudessa ei ainakaan kannusta lastentekoon. Ensisynnyttäjien keski-ikä on Suomessa noin 28 vuotta, eikä Oinonen näe tämän ainakaan laskevan. Monissa Euroopan maissa ikä on vielä korkeampi. Perheen perustamisen edellytykset riippuvat yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista, erityisesti sosiaalietuuksista, asuntotilanteesta ja työmarkkinoista. Oinosen mukaan nuoret haluavat suorittaa opintonsa sekä hankkia vakituisen työpaikan ja asunnon ennen kuin perhe tulee ajankohtaiseksi. Lisäksi useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kun kaikki edellä lueteltu on saavutettu, moni tahtoo nauttia tulotasostaan, eläen hetken aikaa vain itselleen ennen vakiintumista. Perheen perustaminen kuuluu kuitenkin edelleen useimman suomalaisen tulevaisuuden haaveisiin. n Ari Hautaniemi 20