TAIDENÄYTTELY ELÄÄ! Ylös-hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektissa järjestettyjen interaktiivisten taidenäyttelyiden tarkastelua Kuva Raha-näyttelyn Tilinpäätöskirja -tehtäväpisteestä Anne Hyvärinen 18.2.2011
1 JOHDANTO Ylös-hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektin eräs lähtökohta oli ajatus siitä, että teatteriin on mahdollista tulla esitysten katsomisen lisäksi myös tekemään asioita. Hankkeen aikana TTT:llä järjestettyjen toiminnallisten työpajojen lisäksi teatterin lämpiöihin pystytettiin interaktiivisia, eläviä taidenäyttelyitä, joihin jokainen teatterissa vieraillut katsoja sai halutessaan tehdä oman osuutensa. Tässä artikkelissa tarkastellaan interaktiivisten taidenäyttelyiden satoa teos teokselta. Yleisesti ottaen taidenäyttelyt otettiin hyvin vastaan. Yleisö osallistui teoksiin aktiivisesti ja moni oli selvästikin käyttänyt aikaa ja vaivaa oman jälkensä jättämiseen. Interaktiivisten näyttelyiden tuominen yhdeksi osaksi teatterikävijöiden vapaaajan ja teatteri-illan - viettoa on mielenkiintoinen ja uusi tapa herättää aktiivista ajattelua. Interaktiivinen näyttely itsessään ei tyrkytä, pakota tai painosta, vaan se antaa impulssin vapaaehtoisesti kommentoida, herätellä tai tutkia kuhunkin aiheisiin liittyviä arvoja, asenteita ja/tai ajatuksia yksin, yhdessä ystävän, sukulaisen, työporukan tai lähimmäisen kanssa. Valitut tekotavat; kirjoittaminen, piirtäminen, kutominen, karttaneulan tai materian avulla mielipiteensä kertominen, toimivat myös visuaalisena rikastajana TTT:n lämpiötiloissa. Näyttelyiden teemat valittiin yhteistyössä teatterin kanssa. Lähtökohtana oli se, että valittu teema linkittyy vähintään kahden TTT:n ohjelmistossa olevan teoksen teemoihin. Teemoiksi valittiin sellaisia, että ne koskettaisivat jollain tasolla kaikkia ikä- tai sosiaaliryhmiä heidän jokapäiväisessä elämässään. Ajatuksena oli se, että katsojat pääsisivät toiminnallisesti käsittelemään teatterin 1
ohjelmistossaan käsittelemiä teemoja hankkeen työpajoissa ja taidenäyttelyissä. Teatteri voi tällä tavoin olla korvat auki, kuunnellen ja kiinnostuen yleisönsä ajatuksista. Pyrkimys vuorovaikutteisuuteen ja viestinnän kulkemiseen kahteen suuntaan konkretisoitui taidenäyttelyissä. Interaktiiviset taidenäyttelyt järjestettiin seuraavasti: 1. TEEMA: Tamperelaisuus Paikka: TTT:n Suuren näyttämön lämpiötilat Aika: marraskuu 2009 helmikuu 2010 2. Teema: Raha Paikka: TTT:n Suuren näyttämön lämpiötilat Aika: helmikuu 2010 toukokuu 2010 3. Teema: Työ Paikka: TTT:n Kellariteatterin lämpiötilat Aika: syyskuu 2010 marraskuu 2010 Interaktiiviset taidenäyttelyt suunnittelivat Anne Hyvärinen / Kulttuuriosuuskunta Komeetta ja Arttu Haapalainen / Ylös-hanke ja niiden toteutuksesta vastasi Anne Hyvärinen. Valituista teemoista tamperelaisuus linkittyi esityksiin Vuonna 85 Remix ja Komisario Koskinen, raha esityksiin Kahden herran palvelija ja Pieni raha ja työ esityksiin Harmonia ja Huolimattomat. 2
Näyttelyn aineisto muuntui koko ajan reaaliajassa: Se täyttyi ja rikastui jatkuvasti osallistujien antaessaan siihen oman panoksensa. Katsojien kirjoittamat ajatukset ja kommentit olivat koko ajan kaikkien luettavissa, sitä mukaa kun niitä alkoi tauluihin tai muihin keräystapoihin ilmestyä. Tiedonkeruupisteiden lisäksi kaikissa näyttelyissä oli myös puhtaan visuaalisia teoksia, joihin ihmiset saivat piirtää tai muilla keinoin taiteilla teemaan liittyen. Jokainen kävijä, lukija tai ohikulkija oli myös omalta osaltaan osallistuja, vaikka ei olisi aktiivisesti jättänytkään konkreettista jälkeään tehtäväpisteisiin. Näyttelyiden yksi tarkoitus oli ajattelumahdollisuuden antaminen isojen teemojen äärellä. Pelkkä ajatus riittää - oli yhtenä mottonamme näyttelyitä tehdessämme. Konkreettista aineistoa kertyi todella runsaasti ja sen analysointi ei tässä artikkelissa ole tieteellistä, vaan lähinnä yhteenvetoja tilastollisesti tai vapaammin kommentoiden. 2 NÄYTTELY TAMPERELAISUUS-TEEMASTA Tamperelaisuus teemasta toteutetussa elävässä taidenäyttelyssä etsittiin ajatuksia ja kommentteja tamperelaisesta ympäristöstä, tapahtumista, tamperelaisuuden syvimmästä olemuksesta ja tamperelaisesta ihmisestä. Näyttely koostui seitsemästä eri pisteestä, joihin kuhunkin oli sijoitettu yksi tehtävä. 3
2.1. Tampereen kartta a ) Merkitse Sinulle tärkeät paikat Tampereen karttaan! Kaunis paikka punainen karttaneula Paras paikka sininen karttaneula Muistojen paikka - musta karttaneula Epämiellyttävä paikka musta karttaneula Tämä tehtävä oli suosittu ja karttaneulojen ryppäät kertovat selkeästi miten osallistujat kokevat Tampereen seudun alueen. Tekniikka oli helppo, nopea ja visuaalinen. Monet tutut kohteet Särkänniemi olivat ylivoimaisesti saivat valtavasti suosituimmat Hervanta keräsivät paljon kaikenvärisiä neuloja. 4 neuloja: kohteet. Pyynikki ja Rautatieasema ja
b) Kirjoita sinulle tärkeästä paikasta ja ripusta tekstisi pyykkinarulle Paikoista oltiin mainittu useasti mm. Särkänniemi, Pyynikki, Pispala ja keskustan eri alueita. Lähikunnista sai eniten viestilapulla mainintoja Nokia. Valintojen sisällöistä ei niinkään oltu kerrottu, joitain avauksia oli kuitenkin tehty. Suosituimpia olivat maininnat omasta kodista, mummolasta sekä Näsijärvestä upeine maisemineen. 2.2. Tamperelaisten tarinoiden kirja Istahda alas, tee olosi mukavaksi ja kirjoita mieleesi tuleva tarina tai muisto Tamperelaisten tarinoiden kirjaan Lyhyitä tarinoita ja/tai muistelmia oli kirjoitettu kymmeniä. Niiden sisältö liittyi pääsääntöisesti johonkin tapahtumaan, kommellukseen tai yllättävään ystävällisyyteen Tampereella. Ajallisesti ne olivat sijoittuneet muutamien vuosikymmenien taakse. Lisäksi lapset olivat kirjoittaneet tervehdyksiä ja TTT:n ohjelmisto keräsi myös kommentteja ja kiitoksia. 2.3. Yhteisen kaulaliinan kutominen Lepuuta jalkojasi hetken aikaa ja kudo muutama silmukka yhteiseen tamperelaiseen kaulaliinaan... Saas nähdä millaisen kaulaliinan saamme aikaan! Kaulaliinaa syntyi n. 3 m, ja sen rakenteesta pystyy erottamaan erilaisia tekijöitä erilaisine taitoineen. Kaulaliinassa on nähtävissä sekä teknisesti erittäin taitavia kutojia, että ns. alottelijoita. Kaulaliinassa on nähtävissä kymmeniä erilaisia tekniikoita, joissa ollaan käytetty yhtä väriä ja kutomiskuvioita per kutoja. Kaulaliina on monivivahteinen ja rakenteinen. Siitä voi nähdä monen ihmisen halun jättää henkilökohtainen jälki. 5
2.4. Maailman tamperelaisin asia Kirjoita taululle mielestäsi kaikkein tamperelaisin asia Tämä taulutehtävä oli erittäin suosittu ja kertova. Yksittäisillä sanoilla osallistujat olivat kirjoittaneet aiheita, asioita, ilmiöitä tai henkilöitä, jotka he kokivat maailman tamperelaisimmaksi asiaksi. Lopputulema oli myös visuaalisesti herkullinen ja rikas. Eniten mainintoja saivat: Murre, sanonnat ja tervehdykset Moro, vartoos ku nä ny vuntsin, näino, nysse, mitä sää ny, rotvalli jne. Jääkiekko Tappara, Ilves, KooVee, Raipe Helminen, Janne Ojanen jne Ruoka Erityisesti mustamakkara oli suosittu, myös lörtsy keräsi monta mainintaa. Keskusta ja sen lähialueet Amuri, Pyynikki, Pispala, Kaleva jne Ravintolat Tillikka ja Tuoppi jne Paikat Särkänniemi, torit, Rajaportin Sauna, TTT, Koskikeskus ja Tallipiha jne Ilmiöt Kummeli ja Matti Näsä, Petri Nygård, Kauppahalli ja sen äijät, Aamulehti jne 6
2.5. Tulevaisuuden Tampere Kirjoita taululle millainen Tampere olisi tulevaisuudessa, jos Sinä saisit päättää! Merkittävimmäksi nousivat maininnat liikenteestä, mm. autotonta keskustaa ja raitiovaunuja toivottiin. Esille otettiin myös luontoystävällisyys ja puhdas ilma. Toivottiin leikkipuistoja, hiekkarantoja, teatterin kausikortteja, eläimiä, koiria 2.6. Tamperelainen ihminen Piirrä tauluun miltä näyttää tamperelainen ihminen! Tämän taulutehtävän olivat vallanneet lapset, jotka olivat täyttäneet pinnan n. 90-prosenttisesti. Ohjelmistossa oli näyttelyn aikana Heinähattu & Vilttitossu - näytelmä, joka näkyi tämän pisteen kohdalla. Tässä oli myös nähtävissä lasten kyky heittäytyä piirtämään. Piirustukset olivat ensisijaisesti omakuvia nimineen. Lasten osallistuminen näyttelyyn toi kokonaisuuteen elämänenergiaa, hauskuutta ja tuotti värikylläisen taulun kaikkien nautittavaksi. 2.7. Tamperelainen maisema Piirrä tauluun miltä näyttää tamperelainen maisema Tamperelainen maisema oli tehtävänä ehkä liian vaikea. Taulupohja ei ollut erityisen täynnä, joten voimme arvioida, että aihe ei ollut helppo tai jostain syystä ei haluttu, uskallettu tai oltu kiinnostuneita piirtämään Tamperetta. Piirtäjät olivat tässäkin taulussa olleet ensisijaisesti lapsia ja yleisempiä aiheita olivat kerrostalo, koulu, McDonald s ja Rax. 7
3 NÄYTTELY RAHA-TEEMASTA Raha-teemasta toteutetussa elävässä taidenäyttelyssä tutkittiin katsojien suhdetta rahaan. Näyttelyn seitsemän pistettä sijoitettiin samoihin paikkoihin kuin Tamperelaisuus-näyttelyssä. 3.1. Kartta a) Merkitse karttaneuloilla maailmankarttaan. Punainen karttaneula Mihin matkustaisit, jos raha ei olisi este? Valkoinen karttaneula Missä päin maailmaa asuisit, jos saisit valita? Kartta oli tässäkin näyttelyssä innoittanut ihmiset osallistumaan aktiivisesti: Karttaneuloja oli kartassa todella paljon. Karttaneulat jakaantuivat melko 8
tasaisesti maailman eri kolkkien kesken, mutta yksi paikka oli ylitse muiden: Suomi ja siellä erityisesti eksoottinen Tampereen kaupunki. b) Jos haluat, voit kirjoittaa jostain maailmankolkasta paperilapulle ja asettaa tekstisi taululle! Viestilapuissa oli eniten mainintoja Afrikan eri valtioista, ja niistä varsinkin Kenia tuli mainituksi useasti. Mainituiksi tulivat myös mm. Australia, Intia, Kypros, Ranska, Suomi, Seinäjoki, Kangasala ja Pori. 3.2. Tilinpäätöskirja Istahda alas, tee olosi mukavaksi ja kirjoita Tilinpäätöskirjaan kokemuksiasi rahasta tai rahattomuudesta. Voit kirjoittaa omia kokemuksiasi, mielipiteitäsi tai sepittää aiheeseen liittyvän tarinan! Kirjoituksia ja mietteitä tuli kirjaan kymmeniä. Eniten raha kirvoitti ajatuksia siitä, että se on välttämätön ja rauhoittaa, mutta onnea se ei tuo. Raha nähtiin tämän päivän epäjumalana. Lisäksi todettiin, että varakkailla on varaa ja köyhät on köyhiä. Raha miellettiin jollain lailla yliarvostetuksi asiaksi. Todettiin, että raha tuo levottomuutta - oli sitä tai ei. Neuvottiin, että rahan päällä ei saa istua ja ei elämästä puutu mitään, vaikka rahaa on vähän. Se on kyllä niin jotta raha on niin vanha keksintö, että sitä pitäs olla jo kaikilla Raha on aika rikasta, mutta sen kanssa ei saa ruveta leikkimään!, Milla 8 v. 9
3.3. Bingo + Rahasäiliö Lotto, bingo ja muut arvontapelit, ovat lähellä suomalaisten sydämiä. Voit pelata bingoa sekä kirjoittaa toiveen, haaveen tai unelman ja laittaa sen kasvamaan korkoa rahasäiliöön... Toivomuslistan kärjessä olivat kotieläimet, terveys ja rakkaus. Muutamat toivoivat kevaria, joku siskolle nallea, lisäksi toivottiin kontrabassoa, taloa, matkaa, työpaikkaa, sitä että tulisi tennistähdeksi, pääsisi Amerikkaan opiskelemaan, imuria ja kahvipakettia tai aurinkoista kesää ja sopivasti sadetta. 3.4. Minimiraha a) Paljonko Sinun tulisi vähintään saada rahaa kuukaudessa, jotta olisit tyytyväinen? 1 100 yht. 25 kpl (Kirjoitusasun perusteella pääteltynä nämä olivat pääsääntöisesti lasten esittämiä tyytyväisyyslukuja. 100 :n - 1.000 ehdotuksia ei tullut yhtään) 1000 2500 yht. 7 kpl 2500 4000 yht. 18 kpl b) Paljonko rahaa ihmisen tulisi vähintään saada kuukaudessa, jotta hän tulisi toimeen? 1000 2000 yht. 13 kpl 2000 3000 yht. 3 kpl 3000 5000 yht. 2 kpl Lisäksi taulu oli inspiroinut todennäköisesti lapsia ja muita humoristeja kirjoittamaan äärettömän pitkiä numerosarjoja, joten taulu oli sinällään hieno, mutta sisällöllisesti siitä ei ottanut juurikaan tolkkua. 10
3.5. Mitä rahalla saa? a) Kirjoita tauluun, mitä rahalla saa Suosituimpia aiheita olivat limu, karkki ja namut. Toiseksi suosituin aihe oli ruoka ja kolmanneksi suosituin onni. Paljon mainintoja saivat myös vaatteet, seksi, huolet, väärät ystävät, tuhlaavan vaimo, aurinkomatkat. Joku oli kirjoittanut saavansa rahalla kaikkea. b) Kirjoita tauluun, mitä rahalla ei saa Eniten mainittuja asioita olivat ystävät, rakkaus ja onni. Runsaasti mainintoja saivat myös viisaus, järki, älykkyys, terveys, luottamus, puhdas omatunto ja aika. Lisäksi oli useampi maininta tinnituksesta. Rahalla ei saa myöskään kunnon miestä, äitiä tai lapsia eikä hyviä ja kestäviä tuotteita. 3.6. Miltä rikkaus näyttää? a) Piirrä tauluun, miltä rikkaus näyttää Tauluun olivat ensisijaisesti piirtäneet lapset, mutta myös aikuiset olivat rohkaistuneet piirtämään ajatuksiaan rikkaudesta. Piirroksissa löytyi eniten autoja, hymyjä, vaatteita, rahankuvia ja Visa-kortteja. Hellyttäviä olivat mm. piirrokset perheestä, jossa oli äiti, isä ja neljä lasta yhdessä sekä piirros kruunupäisestä kuninkaasta. b) Piirrä tauluun, miltä köyhyys näyttää Ylivoimaisesti eniten oli piirretty kyyneleitä ja surullisen näköisiä kasvoja. Tauluun oli myös piirretty hahmo istumassa kadun kulmassa hattu kourassa, muutamia sanoja tai pullonkuvia, joissa mainittiin alkoholi, Matti kukkarossa - kirjoitus sekä tyhjä lompakko. 11
3.7. Mihin käyttäisin rahat? Kirjoita tauluun, mitä ostaisit, jos saisit nyt... 10 Eniten mainintoja saivat karkki, limsa, jätski ja suklaa, seuraavaksi eniten ruoka. Moni pelaisi lottoa tai ostaisi Ässä-arvan. Mainintoja saivat myös koulun lopettaminen (!), 2 tuopin tai sixpackin ostaminen, ilmapallon, kaivurin, vaatteiden, Cafe Latten ja Gloria-lehden ostaminen. Joku antaisi rahat vihreille. 100 : Suosituin asia oli vaatteiden ostaminen, seuraavaksi suosituimpina olivat teatteri-, festari- tai konserttilipun ostaminen sekä kauneudenhoito: hiustenpidennys, rakennekynnet, kampaajakäynti jne. Moni sijoittaisi rahan kotieläimiin (hamsteri, kissa, kilpikonna) Ideapark-ostoksille, tai Lada-autoon. Löytyypä sijoituskohteeksi vielä postivaimo Venäjältä. 1 000 : Tämän kategorian ehdoton ykkönen oli matkailuun sijoittaminen. Paljon mainintoja saivat myös elektroniikka (kamera, tietokone, taulutelkkari jne) sekä kauneudenhoito. Lisäksi ostettaisiin sohva, uudet renkaat autoon, kuivausrumpu, kotieläin, sikala ja vaatteita. Ajatus, että veisi tutut syömään tai menisi lääkäriin, tuli myös esille vastauksissa. 10 000 : Ylivoimainen kohde tässsäkin summassa oli matkailu. Suosittuja olivat myös vaatteet ja shoppailu ylipäätään. Kotieläimet, katto- tai keittiöremontti, kauneusleikkaus ja silikonit olivat muutamien sijoituskohteita. Mainintoja saivat myös auto sekä uudet hampaat. 12
100 000 : Tämä summa sijoitettaisiin useimmiten purjeveneeseen tai asuntoon, matkaan tai muuttoon toiseen maahan, autoon tai veneeseen. Eräät haluaisivat lopettaa koulun, ostaa meno-paluulipun avaruuteen, antaa rahat äidille, maksaa velan tai ostaa oman hevosen ja tallin. Jotkut antaisivat rahan hyväntekeväisyyteen tai lastensuojeluun. 1 000 000 : Suosituin sijoituskohde olisi talon osto. Matkustaminen hyvänä kakkosena - nyt mentäisiin jo maailmanympäri. Moni antaisi rahat köyhille lapsille tai muuhun hyväntekeväisyyteen. Usea tekisi ystävät ja lähimmäiset onnellisiksi ja muutama muuttaisi kauas pois. Tässä kategoriassa oli vähiten hajontaa. Hyväntekeväisyys nousi huomattavaan osaan, kun summa oli merkittävän suuri. 4 NÄYTTELY TYÖ-TEEMASTA Viimeisessä toteutetussa elävässä taidenäyttelyssä tutkittiin katsojien suhtautumista työhön. Näyttely sijoitettiin TTT:n Kellariteatterin lämpiöön. 4.1. Työelämän tietopankki a) Kirjoita tauluun, mikä sujuu työpaikallasi hyvin Eniten mainintoja sai yhteistyö, seuraavaksi eniten huumori. Mainintoja saivat myös tsemppaaminen, kahvitauot ja itsenäinen työ sekä haasteellisuus, keskustelu, työkaverit, kaikki, hyvä esimies, työaika, ilmapiiri, ruokailu ja kehitys. 13
b) Kirjoita tauluun, mikä sujuu työpaikallasi huonosti Eniten mainintoja saivat tietotekniikka, tiedonkulku ja johtajuus/esimiehet. Ääniä saivat myös yhteistyö, aikataulut, irtisanomiset, työnjako, tuki työkaverille, täsmällisyys, palaute ja sijaisten saanti. c) Kirjoita tauluun millainen mielestäsi olisi paras mahdollinen työpaikka Eniten ääniä sai oma työpaikka. Seuraavaksi eniten tuli esille luova/kehittävä työ sekä haastava/haasteellinen työ. d) Kirjoita tauluun millainen mielestäsi olisi huonoin mahdollinen työpaikka Eniten ääniä saivat kiusaaminen ja alistaminen työpaikalla. Ääniä saivat myös työpaikka, jossa ei arvosteta, hierarkkisuus, yksitoikkoisuus, kyttääminen sekä yksitoikkoinen, stressimyrskyinen ja konservatiivinen. 4.2. Ajankäyttökaavio Väritä ruudukkoon, miten jaat aikasi elämäsi eri asioiden välillä. (Käytössä oli eri värejä symboloimassa eri asioita. Taulu oli jaettu pieniin neliöihin, joten siitä pystyi laskemaan, kuinka paljon mitäkin väriä kukin oli palkkiinsa käyttänyt) Työ, lepo ja perhe olivat hyvin tasaisesti edustettuina tauluissa ja muodostivat vastaajien keskimääräisen ajankäytön tärkeimmät palikat. Harrastukset olivat neljänneksi suosituin ajankäytön kohde. TV:n katselu, netin käyttö ja kotityöt olivat osallistujien ajankäytössä keskimäärin vähemmän tärkeitä. 14
4.3. Mä joka päivä töitä teen Mikä saa sinut lähtemään joka päivä töihin? Aseta vastauksesi viestipuuhun. Tämä piste oli erittäin suosittu ja puu oli täynnä lehtiä ja sato runsas. Suosituin vastaus oli ajatus inspiraatiosta, uuden oppimisesta, monipuolisuudesta, intohimosta, tykkäämisestä ja työnilosta. Seuraavaksi suosituimmat motiivit olivat raha sekä työkaverit ja työyhteisö. Tätä seurasivat pakko, velvollisuus ja elämäntapa. Paljon vastauksia tuli myös seuraavista kategorioista: ei mikään, lapset ja perhe, asiakkaat ja kohderyhmät, lainat (auto- ja asunto-), aika ja ruoka sekä kahvi. 15
Tästä voidaan päätellä, että työhön lähtemisen voimakkaimpana motivaationa on halu positiiviseen kokemukseen ja sisällöllisen rikkauden tuottamiseen. Raha on luonnollisesti mukana elämässä, kuten myös ihmiset eli työyhteisöt. Myös velvollisuus on saanut tukevan otteen ihmisistä yhteiskuntarakenteessamme. Materialistinen motivaatio on (kaikesta tavaraähkystä huolimatta) yllättävän alhaalla työmotivaation synnyttäjänä. 4.4. Puntari Nautitko työstäsi? Vastaa asettamalla kivi puntariin. 16
Osallistuja sai asettaa vaakakuppiin kiviä sen mukaan, kuinka kokee nauttivansa työstään. Toisessa vaakakupissa luki Kyllä nautin työstäni ja toisessa luki En en nauti työstäni. Kyllä vaakakuppi oli huomattavasti painavampi, joten osallistujista suurin osa viihtyy työssään. 5 YHTEENVETOA Interaktiivisten näyttelyiden toteutus oli rikas kokemus myös tekijän näkökulmasta. Jokaisen näyttelyn työstäminen vei ajatukset aiheen äärelle miettimään omaa henkilökohtaista suhdetta kulloiseenkin kysymykseen. Itse teosten ja niiden ohjeistusten suunnittelussa omia mielipiteitä tai johdattelevuutta oli pyrittävä välttämään. Mielenkiintoista oli myös yrittää tuottaa sellaisia visuaalisia ja tiedollisia taiteen ja tutkimuksen muotoja, jossa aihetta voisi käsitellä monimuotoisesti ja mahdollisimman yksinkertaisin, helposti lähestyttävin kysymyksin ja metodein. Myös jonkinasteista huumoria pyrittiin saamaan tuoduksi esille. Yleisten tilojen hyödyntäminen taiteen tai tutkimuksen esiintuomiseksi vaikkapa interaktiivisten näyttelyiden muodossa - on vielä toistaiseksi vähäistä. Yleisiä tiloja voisi käyttää huomattavasti enemmän ilahduttamaan ja rikastamaan ympäristöämme. Eri ikäiset ja taustaiset ihmiset, osallistujat ja katsojat voisivat olla tulevaisuudessa yleisten taideteosten tekijöitä. Tällaisten pienten tekojen kautta yksilöt voivat saada kokemuksia ja tuntemuksia esimerkiksi siitä, miten omat ajatukset suhteutuvat muiden ajatuksiin nähden. 17
Havainto siitä, että muutkin ovat kirjanneet ajatuksensa ja tehneet osansa, lisää yhteisön yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Konkreettisilla ajatuksien ja mielipiteiden julkituomisilla on vaikutusta myös suvaitsevaisuuteen ja asioiden puntaroimiseen eri näkökannoilta. Interaktiivisten taidenäyttelyiden ominaispiirre on se, että muiden hyvien puoliensa lisäksi niistä syntyy myös TAIDETTA! 6 TAUSTATIETOA YLÖS-HANKKEESTA Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen YLÖS ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen - hankkeen tavoitteena on kasvattaa tietämystä yleisötyöstä ja soveltavasta teatterista, antaa teattereille uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa sekä synnyttää soveltavan teatterin alalle uutta yritystoimintaa. YLÖS-hankkeen pilottiprojekteissa Lahden kaupunginteatterissa, Rauman Kaupunginteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa luodaan malleja soveltavan teatterin yritystoiminnalle ja testataan yleisötyön menetelmien toimivuutta ammattiteattereissa. Soveltavan teatterin ja yleisötyön palveluiden mallinnus on tärkeä osa pilottiprojekteja. Mallinnuksissa kirjoitetaan toteutetut kokonaisuudet auki yleispäteviksi ja yleistajuisiksi malleiksi, joita on mahdollista enemmän tai vähemmän soveltaen ottaa käyttöön maanlaajuisesti. YLÖS-hankkeen päärahoittajat ovat Opetusministeriön valtakunnallinen Euroopan sosiaalirahasto-ohjelma "Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma", sekä luovan talouden kehittämishanke Luova Tampere. 18