Taustamateriaali Parik-säätiön kehitysvisiosta PARIK - SÄÄTIÖN PERUSTAMINEN 17.01.2001 Säätiön perustamisprosessi toteutettiin Kouvolan ja Kuusankosken yhteisen Parikaupunki-hankkeen tuotoksena molempien kuntien yhteisenä tahtotilana. Tarkoituksena oli perustaa työllistämiseen ja työllistymiseen kuntia palveleva toimija. Kuusankosken kaupunki -työpaja Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymä - Kymiset Kuusankoski Kuusankosken kaupunki Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupunki -Kouvo-tuote Kouvolan kaupunki -työpaja Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymä - Kymiset Elektroniikka Lahjakirjat molemmilta kunnilta Perustajayhteisöt: Hengitysliitto Heli ry Kouvolan kaupunki Kouvolan Seudun Invalidit ry Kuusankosken Invalidit ry Kuusankosken kaupunki Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymä Pohjois-Kymen Mielenterveysyhdistys Pohjatuuli ry 2001 palveluiden tuotteistaminen 2002 palvelusopimukset molemmille kunnille 2003 toistaiseksi voimassa olevat sopimukset Kouvola ja Kuusankoski 2009 kuntaliitos ja sopimusten päivitys uuden Kouvolan nimiin
Perustehtävä Parik edistää kouvolalaisten sosiaalisen kuntoutuksen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisvalmiuksia ja osaamisen kehittymistä tuottamalla työelämälähtöisiä, vaikuttavia ja laadukkaita työllistämispalveluja sekä ammattitaitoista asiantuntijapalvelua työttömyyden ja nuorten kriittisiin nivelvaiheisiin. Parikin sisäinen kehitysvisio Kehitysnäkymämme vuoteen 2020 mennessä: Parik on in house- toimijana kunnan keskeisin strateginen kumppani julkisen sektorin työllisyyden edistämisen palvelujen järjestämisessä. Taustalla on kunnan näkemys strategisesta kumppanuudesta resurssikäytön tehostajana (tahtotila). Toimimme lähellä asiakasta innovatiivista valmennusasiantuntijuutta ja osaamisverkostoa monipuolisesti hyödyntäen Mitattavissa olevan asiakashyödyn aikaansaaminen on meille tunnusomaista
IN HOUSE-toiminnan ensisijaiset tavoitteet Kouvolan kaupungin työllisyyden edistämisen palvelutuotannon saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Toiminnalla pyritään osaltaan tehostamaan ja selkeyttämään palvelujen tuotantoa ja näin mahdollistamaan kunnan keskittyminen omien ydintehtäviensä hoitoon. In house-toiminnan lisätavoitteena on Turvata palvelujen jatkuvuus ja palvelutaso sekä riittävä osaaminen Hallita nykyistä paremmin monimutkaista toimintaympäristöä ja kehittämisen riskejä Luoda pohja kunnan sisällä olevien palvelujärjestelmien optimoinnille ja suuremman taloudellisen lisäarvon tuottamiselle kunnalle Turvata kehityshankkeiden tehokas läpivienti ja kehityksessä mukana pysyminen Parantaa alueellista yhteistyötä työllistymistä edistävän palvelutuotannon kehittämisessä Muutosvisio Palvelutuotanto toimii määritellyllä toimialueella kilpailukykyisesti ja kustannustehokkaasti sekä sen palvelu täyttää sille asetetut vaatimukset Palvelutuotannon prosesseja kehitetään asiakaslähtöisesti Palvelutuotanto hyödyntää verkostoitumista oman osaamisen ja resursoinnin tasapainottamisessa sekä palvelutuotannon fokuksen ja tehokkuuden varmistamiseksi Palvelutuotannossa hyödynnetään standardointia ja suuruuden ekonomiaa Toimintatapa mahdollistaa asiakaskunnan palvelujen laajentamisen Kouvolan kaupungin syrjäseuduille ja keskustan ulkopuolella oleville taajama-alueille sekä työllistymistä edistävien palvelujen edelleen kehittämisen näillä alueilla.
Muutoksen hyödyt I Yhteistoimintamalli on vakiintunut eri rooleissa (substanssi, kunta, Parik) toimivat pystyvät paremmin keskittymään omaan ydintoimintaansa Verkostoituminen on tuonut etuja Palvelujen myynti kunnan lisäksi myös muille tahoille on mahdollistanut ja mahdollistaa palvelujen yksikkökustannusten kilpailukyvyn tulevaisuudessa Erityisalojen hankintalain 19 :n 3 momentin mukaan pykälän 2 momentissa : noin 10% yhteistyön piiriin kuuluvista toiminnoista/palveluista voidaan myydä ulkopuolisille ja noin 90% Parik-säätiön toiminnoista/palveluista suoritetaan Kouvolan kaupungin määrittämien tehtävien täyttämiseksi Yhteistyöllä ja keskittämisellä saavutettu laadullisia parannuksia Jatkuva palvelutuotanto ja palvelutasot ovat paremmin turvattu Henkilöresurssien ja osaamisen aiempaa parempi kehittyminen Palvelutuotannon synkronointi ja optimointi sekä laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen Palvelujen kehitystoiminnan tehostuminen ja nopeutuminen Hankkeiden läpivienti on määrämuotoistunut Projektitoiminta strategisena toimintona uudistaa työllistämisen rakenteita Muutoksen hyödyt II Jatkuvan palvelutuotannon tehokkuus on parantunut Palvelutuotanto-organisaatioiden yhteistyö ja strateginen kumppanuus mahdollistanut toiminnan tehostamisen ja yksikkökustannusten kilpailukyvyn Jatkuvan palvelutuotannon palveluvalikoiman standardisoimisella tehostettu toimintaa ja alennettu yksikkökustannuksia Arvoketjun myönteinen kehittyminen Työllisyyden edistämisen palveluiden eriytyneestä eri toimijatahojen siiloituneesta toiminnasta on tultu yhä enemmän yhteisten asiakkaiden ratkaisujen suunnittelijaksi ja luotetuksi toiminnan kehittämisen kumppaniksi Palvelutuotannon prosessien kehittäminen on tehostanut toimintaa ja alennut kustannuksia Käynnistää koko kuntatasolla soveltuvien laatustandardien ja muiden hyvien käytäntöjen käyttöönoton
Muutoksen hyödyt III Palvelujen kehittäminen ja hankeyhteistyön tiivistäminen mahdollistavat hyvien käytäntöjen siirrettävyyden kunnan palvelujen toteuttamiseen Parikin monipuolinen toiminta on siirrettävissä kunnan työllistymistä edistävien palvelujen toteuttamiseen ja sitä kautta työllistymisen edistämisen palveluja tarvitseville asiakkaiden hyödyksi. Verkostoituminen tehostunut kaikkien osapuolten ääni kuuluu ja niitä kuunnellaan tasapuolisesti Laajempien rahoitusmallien käytöstä syntynyt hyötyjä. Parikille kertynyt osaaminen projekteista, projektirahoituksen hakemisesta ja hallinnoinnista otetaan tehokkaammin käyttöön, jolloin Parik voi toimia projektien vastuutahona. Palvelun käyttäjä (kunta) maksaa vain todellisen käytön mukaan ja saa palvelut heti käyttöönsä Kunnalla on in house -toiminnan myötä mahdollisuus hankkia palvelut tarpeen ilmaantuessa kilpailuttamatta Kunnan ja perustetun säätiön yhdistäminen on tuottanut synergiaetuja, joita pitää vahvistaa Työllisyyden edistämisen palvelujen synergiaetuna läpinäkyvän asiakastietojärjestelmän (Kira) mahdollisuuksien hyödyntäminen ja hallinnointi Työttömien kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen kehittäminen kustannustehokkaasti