Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2002. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen noin 2 % kansantuotteen kasvusta riippuen. Viestinnän kasvu on huomattavasti nopeampaa. Sen kasvuksi lähivuosina arvioidaan noin 6 % vuodessa. Hallinnonalalla korostuu tietotekniikan ja viestinnän merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin sekä alueiden ja väestöryhmien tasa-arvon edistämiskeinona. Liikennepolitiikan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaate. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään tietoyhteiskunnan kehitystä. Viestintäverkkojen ja -palvelujen tehokkuutta ja verkkoliiketoimintaa sekä fyysisen liikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta edistetään. Toimenpiteillä vaikutetaan myönteisesti elinkeinoelämän kilpailukykyyn, talouden ja työllisyyden kasvuun, alueellisesti tasapainoiseen kehitykseen ja ympäristön tilaan. Suomi säilyttää asemansa tietoyhteiskuntakehityksen eturivissä maailmassa. Tietoyhteiskuntapolitiikan valmistelu on poikkihallinnollista ja edellyttää laajaa yhteistyötä ja kansallista koordinaatiota. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on varmistaa viestintäverkkojen ja -palvelujen avoimuus ja kansainvälinen yhteentoimivuus, edistää nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien kaupallista tarjontaa ja kysyntää sekä turvata kilpailun avulla viestintäverkkojen ja -palvelujen korkea laatu ja edulliset hinnat. Tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnan sääntelyssä ja sen täytäntöönpanossa pyritään ratkaisuihin, jotka eivät perusteettomasti suosi tai haittaa yhdenkään kilpailevan teknologian tarjontaa tai kysyntää. Viestinnän ja tietojärjestelmien käyttäjien tietoturvaa edistetään luomalla maahan ajanmukainen tietoturvahallinto. Laadultaan hyvät, alueellisesti tasa-arvoiset ja käyttäjälle edulliset postipalvelut varmistetaan. Verkkoliiketoimintaa edistettäessä otetaan huomioon tehokkaiden postipalvelujen keskeinen merkitys sähköisen kaupankäynnin kannalta. Postipalvelulaki saatetaan voimaan ja alan liberalisointia jatketaan. Erityisesti huolehditaan postitoiminnan yleispalvelun saatavuudesta kaikkialla maassa. Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvittavat kuljetukset tulee hoitaa mahdollisimman vähäisellä liikenteellä ja mahdollisimman pienin yhteiskuntataloudellisin kustannuksin. Tätä toteutetaan kehittämällä logistisia järjestelmiä mm. tietotekniikan hyväksikäyttöä lisäämällä sekä edistämällä vähän liikennettä synnyttävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä. Myös muuta liikenteen telematiikkaa kehitetään ja kuljetusmuotojen yhteistyötä lisätään. Tavoitteena on luoda sellainen toimintaympäristö, jossa yritykset voivat kestävällä tavalla kehittää toimintaansa uuden talouden muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Logistisia kustannuksia alennetaan kohti kilpailijamaiden tasoa. Venäjän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta pyritään edelleen parantamaan yhteistyössä Venäjän viranomaisten kanssa. Suomen kautta kulkevien kuljetusten kilpailukyky pyritään turvaamaan löytämällä kahdenvälisellä ja kansainvälisellä tasolla ratkaisuja kuljetuksia haittaaviin ongelmiin. Kotimaisen kuljetuselinkeinon kilpailukykyä varmistavia toimia jatketaan. Suomen kauppalaivaston kilpailukykyä pyritään turvaamaan ja suomalaisen tonniston osuus Suomen kansainvälisissä merikuljetuksissa säilyttämään. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten ja -autolauttojen varustamoille maksetaan 1.1.2002 lukien merityötulosta laskettavan 18 prosentin valtionavustusta, josta aiheutuvat valtionavustusmenot ovat vuonna 2002 noin 13 milj. euroa ja vuositasolla noin 26 milj. euroa. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille edistetään kehittämällä julkisen liikenteen esteettömyyttä, matkakeskuksia, informaatiota ja uusia palveluita sekä vaikuttamalla lippujen hintatasoon. Rautatieliikenteen avaamista kilpailulle selvitetään ensisijaisesti julkisten ostojen kilpailuttamisen mukaisena. Kilpailun avaamisen aikataulu ja laajuus riippuu EU:n lainsäädännöstä. Avaamisen edellytyksenä olevat turvallisuusinvestoinnit pyritään toteuttamaan. Liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään koko maassa siten, että verkon päivittäinen liikennöitävyys turvataan ja sen kunto pyritään säilyttämään. Liikenneverkon arvo, joka on noin 19 mrd. euroa, pidetään sellaisena, että yhteiskunnan ja käyttäjän kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Erityisesti päätieverkolla edistetään elinkeinoelämän kuljetusten Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
toimintavarmuutta. Suurten investointien rahoitusta uudistetaan ja tutkitaan mahdollisuus koota tie-, rata- ja vesiväyläverkon kehittämishankkeista monivuotisia ohjelmia. Valtioneuvoston uutta periaatepäätöstä tieliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi toteutetaan. Tieliikenteen turvallisuustavoitteena on supistaa liikenteessä kuolleiden määrä nykyisestä noin 400 henkilöstä alle 250 henkilöön vuoteen 2010 mennessä. Rautatieliikenteessä on tavoitteena nostaa turvallisuus Euroopan maiden huipputasolle lähivuosina. Radanpidossa tämä edellyttää mm. kulunvalvontalaitteiston rakentamista meneillään olevan ohjelman mukaisesti sekä tasoristeysten vähentämistä. Merenkulun turvallisuutta parannetaan mm. kansainvälisellä yhteistyöllä ja kehittämällä liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmiä. Kiireellisenä tavoitteena on luoda valmiudet Suomenlahden meriliikenteen ohjausjärjestelmän kehittämiseksi. Lentoliikenteessä on tavoitteena, ettei ammattimaisessa liikenteessä tapahdu lainkaan onnettomuuksia. Liikenteen ympäristöohjelman toimenpiteitä toteuttamalla luodaan edellytyksiä ympäristöystävällisemmälle mahdollisimman vähän luonnonvaroja käyttävälle liikenteelle. Liikennejärjestelmien suunnittelun ja liikenteen hoidon lähtökohtana on kestävän kehityksen periaate. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tuetaan EU:n toimin ja Kioton sopimuksen mukaisesti. Tavoitteena on, että hiilidioksidipäästöt vuonna 2010 ovat enintään samat kuin vuonna 1990. Tavoitteen saavuttamiseksi edellytetään eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Ympäristö- ja terveysvaikutusten huomioiminen saatetaan kiinteäksi osaksi liikennejärjestelmän ja yksittäisten hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Hallintoa ja hallinnonalan organisaatiorakenteita sekä tehtäviä kehitetään muuttuvien olosuhteiden ja tehtävien painopisteiden muutosten edellyttämällä tavalla. Hallinnonalan virastojen ja laitosten asiakastyytyväisyyttä sekä henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan. Kansainvälisessä yhteistyössä pyritään aktiivisin toimenpitein varmistamaan kansalliset edut ja Suomen maantieteellisen aseman hyödyntäminen liikenteessä ja viestinnässä. Uusia viestintäalan yhteistyön kohdemaita ovat muun muassa Kiina ja Intia. Tutkimus- ja kehittämistoiminta painottuu hallinnonalan tutkimus- ja kehittämisstrategian mukaisesti pitkäjänteisiin ohjelmiin, tutkimustoiminnan laadun parantamiseen ja tulosten käyttöönoton varmistamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa osaltaan yhtiöittensä ja liikelaitostensa kautta edullisten ja laadultaan korkeatasoisten liikenne- ja viestintäpalveluiden tuottamisesta elinkeinoelämälle, yhteiskunnalle ja kansalaisille sekä yhtiöitten ja liikelaitosten kannattavasta toiminnasta. Omistajapolitiikan lähtökohtana on, että hallinnonalan yhtiöt menestyvät, niiden omistuksen arvo kasvaa ja ne maksavat osinkoa, joka osinkosuhteella mitattuna vastaa pörssiyhtiöiden normaalia tasoa. Pitkävaikutteisilta yhteiskunnallisilta infrastruktuuriliikelaitoksilta edellytetään vähintään 4 % tuottovaatimusta. Tuloutusta ja osinkoa määritettäessä otetaan huomioon yhtiön tulos, kehitysvaihe, investointitarve, kilpailutilanne sekä muut yhtiö- ja toimialakohtaiset erityispiirteet. Hallinnonala osallistuu EU:n osittain rahoittamiin tutkimus-, kehittämis- ja liikennehankkeisiin. Trans European Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 22 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja momentilta 26.98.61 5,1 milj. euroa, mitä vastaavaa kansallista rahoitusosuutta varten on osoitettu momenteille 31.24.21 ja 30.21 7,72 milj. euroa. Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1 345 milj. euroa. Tienpitoon ehdotetaan määrärahoja yhteensä 745,3 milj. euroa. Uutena hankkeena aloitetaan E 18 Muurla Lohjanharju -moottoritien ensimmäinen vaihe Lohja Lohjanharju. Merenkulkulaitoksen menoihin ehdotetaan nettomäärärahaa yhteensä 23,9 milj. euroa ja merenkulkuelinkeinon tukemiseen 53,9 milj. euroa. Radanpitoon ehdotetaan nettomäärärahaa yhteensä 358,0 milj. euroa. Uusina hankkeina aloitetaan Tikkurila Kerava kaupunkiradan rakentaminen, Kerava Lahti -oikoradan rakentaminen sekä Oulu Iisalmi/Vartius radan sähköistäminen. Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja tukemiseen käytetään yhteensä 78,9 milj. euroa. Sanomalehdistön tukemiseen myönnetään edelleen 12,6 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Ilmailulaitoksen liikevaihdon arvioidaan kasvavan 4,4 % 217 milj. euroon. Laitoksen investointien määräksi arvioidaan noin 64 milj. euroa. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2000 2002 v. 2000 tilinpäätös 1000 euroa v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 euroa v. 2002 esitys 1000 euroa Muutos 2001 2002 1000 euroa % 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 20 312 20 202 22 429 2 227 11 24. Tiehallinto 833 259 685 072 745 322 60 250 9 25. Tienpidon valtionavut 6 896 8 409 8 410 1 0 26. Tieliikelaitos 1 009 30. Merenkulkulaitos 52 424 33 174 23 890-9 284-28 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 29 600 44 839 55 872 11 033 25 40. Ratahallintokeskus 341 482 281 883 357 967 76 084 27 52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut 5 319 5 585 5 415-170 - 3 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 81 581 80 898 79 721-1 177-1 72. Viestinnän korvaukset ja avustukset 12 614 12 614 12 614-0 80. Ilmatieteen laitos 25 110 25 363 26 510 1 147 5 81. Merentutkimuslaitos 6 879 6 916 7 150 234 3 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot 17 853 1 288 1 287-1 - 0 Yhteensä 1 434 338 1 206 243 1 346 587 140 344 12 Henkilöstön kokonaismäärä 8 910 4 250 1) 4 220 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 13 397 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 91 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin ja 350 000 euroa vuoden 2001 lisätalousarviossa viestintähallinnon tehtäviin perustettujen neljän viran toimintamenoihin. 2002 talousarvio 13 397 000 2001 talousarvio 12 515 368 2001 lisätalousarvio 334 862 2000 tilinpäätös 12 429 088 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 9 032 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää tutkimus- ja kehittämismenoihin sekä palkkioihin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja kehittämishankkeiden maksamiseen ja niihin liittyvien tarjousten tekemiseen. S e l v i t y s o s a : Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu liikenteen kysyntään, infrastruktuuriin, tavara- ja henkilöliikenteeseen, liikenneturvallisuuteen, ympäristöhaittojen vähentämiseen, ajoneuvotekniikkaan, vaarallisten aineiden kuljetuksiin, viestintään ja tietoverkkoihin, liikenteen telematiikkaan, lähialueyhteistyöhön, omistajastrategiaan sekä hallinnon kehittämiseen. Määrärahasta 1 682 000 euroa on valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000 2003 saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdystä valtioneuvoston periaatepäätöksestä aiheutuvaa ja tarkoitettu nk. Digiroad-tietojärjestelmän kehittämistä varten. Loppuosa hankkeesta eli 1 063 000 euroa rahoitetaan vuoden 2003 talousarviosta. 2002 talousarvio 9 032 000 2001 talousarvio 7 686 188 2000 tilinpäätös 7 883 136 1) Vuoden 2001 alussa tiehallinto jaettiin liikelaitoksena toimivaan Tieliikelaitokseen ja valtion virastona toimivaan Tiehallintoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
20. Ajoneuvohallintokeskus S e l v i t y s o s a : Ajoneuvohallintokeskuksen keskeiset tehtävät ovat ajoneuvojen rekisteröinti, ajoneuvojen vuotuinen verotus, katsastustoiminnan valvonta, kuljettajatutkintojen järjestäminen, ajokorttien rekisteröinti sekä tieliikenteen tietopalvelu. Ajoneuvohallintokeskuksen toimintojen volyymissa ei ole odotettavissa olennaisia muutoksia. Merkittävimpien toimintojen kuten rekisteröintisuoritteiden, kuljettajatutkintojen ja ajokorttien volyymin ennustetaan pysyvän vuoden 2001 tasolla. Ajoneuvohallintokeskuksen toiminnan perustana on tieliikenteen rekistereistä koostuva tieliikenteen tietojärjestelmä. Vuoden 2000 aikana aloitettu palvelujen kokonaisuudistushanke (PALKO) jatkuu vuonna 2002. Kokonaisuudistus toteutetaan vuoden 2004 loppuun mennessä. Hankkeen kustannusarvio on 25 milj. euroa. Hankkeen vuosittaisia investointimenoja rahoitetaan toimintojen ylijäämillä. Vuonna 2002 ylijäämät ovat yhteensä 7,3 milj. euroa investointimenojen ollessa 6,9 milj. euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut seuraavat Ajoneuvohallintokeskuksen tulostavoitteet vuodelle 2002: Vaikuttavuustavoitteet Uusien kuljettajien riskikerroin alittaa arvon 5,7. Uusien kuljettajien liikennerikkomuksista johtuvien muistutuskirjeiden osuus kaikista muistutuskirjeistä on enintään 20 %. Teknisten vikojen osuus riskitekijänä tai avaintapahtumana kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa on alle 20 %. Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enempää kuin -3 tai +7 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvosta. Tavoitetason mukaiset hylkäysprosentit saavutetaan 80 prosentilla katsastuspaikoista. Vuosikatsastuksessa havaittujen vikojen löytymistason tavoitteena on, että 50 % toimipaikoista löytää kaikki viat. Palvelutavoitteet Ajoneuvorekisterin muutostiedot on päivitetty alle 5 päivässä. Asiakastyytyväisyys mitattuna asteikolla 1 5 on vähintään 3,5. Sähköinen asiakaskäyttö ajoneuvorekisteristä (GSM ja Internet) lisääntyy 10 %. Ajoneuvorekisterin sähköisen asiakaskäytön suhteellinen osuus on vähintään 15 %. Hakemusasiat ratkaistaan keskimäärin alle 9 päivässä. Taloustavoitteet Liiketaloudellisesti hinnoiteltavan tietopalvelutoiminnan ylijäämä on 1,4 milj. euroa. Keskimääräiset kustannukset/ajoneuvon rekisteröintisuorite ovat enintään 8 euroa. Keskimääräiset kustannukset yhtä kuljettajantutkinnon koetta kohden ovat enintään 27 euroa. Verotustehtävien kustannukset/verotettu ajoneuvo ovat enintään 2,40 euroa. PALKO-hankkeessa pysytään arvioiduissa kustannuksissa ja aikatauluissa asetut sisältötavoitteet saavuttaen. Ajoneuvohallintokeskuksen menot ja tulot on otettu huomioon nettobudjetoidulla momentilla 12.31.20. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa): 2000 2001 2002 toteutuma ennakoitu arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
TUOTOT Julkisoikeudelliset suoritteet 30 744 34 949 38 325 Ajoneuvo -toimiala 19 551 24 097 26 356 Kuljettaja -toimiala 11 193 10 852 11 969 Liiketaloudelliset suoritteet 11 482 11 066 11 353 Tuotot yhteensä 42 226 46 015 49 678 KUSTANNUKSET Julkisoikeudelliset suoritteet 27 076 31 210 33 825 Ajoneuvo -toimiala 17 411 21 168 23 294 Kuljettaja -toimiala 9 665 10 042 10 531 Liiketaloudelliset suoritteet 8 688 8 070 8 550 Kustannukset yhteensä 35 764 39 280 42 375 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Julkisoikeudelliset suoritteet 3 667 3 740 4 500 Ajoneuvo -toimiala 2 139 2 929 3 062 Kuljettaja -toimiala 1 528 811 1 438 Liiketaloudelliset suoritteet 2 794 2 996 2 803 Ylijäämä / alijäämä yhteensä 6 461 6 736 7 303 KUSTANNUSVASTAAVUUS % Julkisoikeudelliset suoritteet 114 112 113 Ajoneuvo -toimiala 112 114 113 Kuljettaja -toimiala 116 108 114 Liiketaloudelliset suoritteet 132 137 133 Kustannusvastaavuus % yhteensä 118 117 117 Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko 2000 2001 2002 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (teuroa) 42 226 46 015 49 678 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (teuroa) 31 835 33 514 35 208 Käyttöjäämä (teuroa) 10 391 12 501 14 470 % tuotoista 25 27 29 Osuus yhteiskustannuksista (teuroa) 3 929 5 765 7 167 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) (teuroa) 6 462 6 736 7 303 % tuotoista 15 15 15 Tuotot %:a kokonaiskustannuksista yhteensä 118 117 117 Investoinnit (teuroa) 2 876 5 718 6 950 % tuotoista 7 12 14 Hintojen muutos-% 2 2 8 Volyymin muutos-% 2 4 0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
24. Tiehallinto S e l v i t y s o s a : Tiehallinto vastaa yleisten teiden tienpidosta. Sen tehtävänä on hallinnoida, ylläpitää ja kehittää yleisiä teitä ja niiden liikenneoloja sekä tieliikenteen palveluja osana liikennejärjestelmää sekä huolehtia osaltaan tieliikennejärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävistä. Tiehallinto muodostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä. Tienpito koostuu tiestön hoidosta, ylläpidosta, tieinvestoinneista ja suunnittelusta sekä liikenteen hallinnasta. Hoitotoimenpiteiden tavoitteena on pitää tiestö liikennekelpoisena kaikissa sääolosuhteissa ympäri vuoden. Tierakenteiden kunto pyritään säilyttämään ylläpitotoimin ja korvausinvestoinnein. Liikenneturvallisuutta ja liikenneympäristöä parannetaan laajennusinvestoinnein. Olennaiset parannukset tieverkon palvelutasoon saavutetaan välityskykyä lisäävillä uusinvestoinneilla. Liikenteen hallinnalla parannetaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta ruuhkautuvilla tieosuuksilla sekä liikenteelle tiedottamalla koko tieverkolla. Tiehallinto hankkii tienpitoon liittyvät tuotannolliset palvelut ja tuotteet markkinoilla toimivilta tuottajilta. Vielä vuonna 2002 pääosa tienpidosta hankitaan neuvottelumenettelyllä Tieliikelaitokselta. Kilpailua avataan yleisten teiden tienpidossa siten, että rakentaminen ja ylläpito avautuvat vuosien 2001 ja 2002 aikana. Suunnittelun ja hoidon osalta kilpailu avataan asteittain vuosien 2001 2004 aikana. Markkinoiden avautumisen ja toimivuuden turvaamiseksi on asetettu seurantaryhmä, jossa on maarakennus- ja suunnittelualan urakoitsijoiden sekä julkishallinnon edustus. Tiehallinnon haasteena on viraston roolin kirkastaminen suoritetun organisaatiomuutoksen jälkeen. Yleisiä teitä on 78 000 km. Henkilöliikenne lisääntyi pääteillä vuonna 2000 noin 2 % ja raskas ajoneuvoliikenne 4 %. Tieliikenteen arvioidaan edelleen lisääntyvän vuosittain noin 2 % vuosina 2001 2002. Tienpidon päämäärinä ovat tieverkon päivittäisestä liikennöitävyydestä huolehtiminen, liikenteen turvallisuuden parantaminen, tieverkon kunnon säilyttäminen sekä ympäristöhaittojen torjuminen. Valtioneuvoston vuonna 2001 tekemä periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamiseksi edellyttää, että Tiehallinnon vuosien 2002 2005 toiminnan tuloksena liikennekuolemien määrä vähenee 20:llä. Vuoden 2002 tavoitteen saavuttamiseksi otetaan käyttöön porrastettuja nopeusrajoituksia noin 1 000 kilometrin matkalla. Nopeusrajoituksia tukevia toimenpiteitä toteutetaan myöhempinä vuosina rahoituksen niin salliessa. Laskennallisesta henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemästä voidaan tieinvestoinneilla saavuttaa alle kolmannes. Perustienpidon laajennus- ja uusinvestoinneista voidaan käynnistää ainoastaan välttämättömimmät kohteet. Nämä investoinnit kohdistetaan pienehköihin liikenneturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin, pohjavesi- ja melunsuojauksiin sekä kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. Vuonna 2002 aloitetaan Lohja Lohjanharju -moottoritien rakentaminen. Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Tiehallinnolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Liikenneturvallisuus Perustienpidon toimenpiteillä vähennetään 40 ja vuonna 2002 liikenteelle avattavilla kehittämisinvestoinneilla kuusi eli yhteensä 46 laskennallista henkilövahinko-onnettomuutta, jotka vastaavat yhteensä neljän liikennekuoleman vähentämistä. Tiehallinto toteuttaa valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuvan tienpidon tehostettujen toimenpiteiden ohjelman vuotta 2002 koskevan osuuden. Tiehallinto edistää eri toimintojen yhteistyötä ja vuorovaikutusta varmistamalla omalta osaltaan toiminnan säännönmukaisuuden ja seurannan. Liikenteen toimivuus Asiakastyytyväisyys liikenteen toimivuuteen säilyy hyvällä tasolla. Sorateille kelirikkoaikaan asetettavien painorajoitusten määrä ei kasva ja niitä asetetaan tavoitejaksolla 2002 2005 keskimäärin korkeintaan 3 800 kilometriä (14 % sorateistä) vuodessa. Painorajoitteisten siltojen määrä lisääntyy korkeintaan 25 kpl (10 %) vuoden 2004 loppuun mennessä. Joukko- ja kevyen liikenteen tarpeet otetaan nykyistä paremmin huomioon tienpidon suunnittelussa ja teettämisessä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Tieverkon kunto Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä säilyy päätieverkolla nykyisellään, mutta alemmalla tieverkolla lisääntyy vuonna 2002 enintään 100 km ja yhteensä enintään 500 km (8 %) vuoden 2004 loppuun mennessä. Kauden lopussa määrä on korkeintaan 6 750 kilometriä. Huonokuntoisia päällystettyjä teitä muutetaan takaisin sorateiksi korkeintaan 450 kilometriä vuoden 2004 loppuun mennessä. Runkokelirikon liikenteelle aiheuttama haitta vähenee nykyiseen tasoon verrattuna 5 %. Sorateiden kuntoa kuvaava mittari tulee kehittää siten, että se voidaan asettaa vuodelle 2003. Ympäristö Pohjavesiä suojataan keskittyen valtakunnallisesti kriittisten alueiden suojaamiseen. Vuonna 2002 toteutetaan 2 3 kohdetta. Suolan käyttöä liukkauden torjunnassa vähennetään erityisesti pohjavesialueilla ja normaalitalvea vastaavissa olosuhteissa käyttö on enintään 90 000 tonnia. Tienvarren asukkaiden meluhaittoja vähennetään. Tieliikenteen palvelut ja ohjaus Liikennetiedotusta ja liikenteen ohjausta kehitetään toteuttamalla tätä palvelevia seurantajärjestelmiä päätieverkon tärkeillä yhteysväleillä ja lisäämällä tienkäyttäjiltä saatavan palautteen hyödyntämistä. Varmistetaan koko tieverkon digitalisoinnin toteutuminen suunnitellusti ja otetaan käyttöön sähköisiä verkkopalveluja. Tiehallinnon toiminnan taloudellisuus Tienpitoa avataan kilpailulle hyväksyttyjen toimintalinjojen mukaisesti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tieverkon hoidon reaaliset kustannukset alenevat kilpailuttamisen seurauksena 34 milj. eurolla (15 %) vuoden 2004 loppuun mennessä. Investointien kustannusarvioissa pysytään. Tiehallinnon oman toiminnan menot eivät reaalisesti kasva. Tienpidon menojen ja tulojen erittely (milj. euroa): 2000 2001 2002 tilinpäätös varsinainen esitys talousarvio Perustienpito (21) 528,2 547,1 603,6 Tulot 73,2 12,6 14,3 maksullisen toiminnan tulot 2) 55,2 0,8 0,8 muut tulot 3) 18,0 11,8 13,5 Menot 601,4 559,7 617,9 Hallinto 79,9 77,0 78,2 Hoito 200,6 192,6 205,2 Ylläpito ja korvausinvestoinnit 129,2 143,8 209,1 Laajennus- ja uusinvestoinnit 2) 115,0 106,8 66,2 Suunnittelu 17,0 27,8 26,1 Liikenteen hallinta 5,0 5,9 5,9 Palveluprojektit 4) 21,9 Sopeuttaminen 5,0 4,5 Maksullisen toiminnan menot 54,7 0,8 0,8 2) Sisältää 2000 myös Tielaitoksen tuotannon maksullisen toiminnan tulot 3) Sisältää ulkopuoliset maksuosuudet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Tieverkon kehittäminen (77) 124,3 84,1 59,9 Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet (79) 32,1 26,9 58,3 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (87) 23,2 26,9 23,5 LUVUN 31.24 NETTOMENOT 707,8 685,0 745,3 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 603 563 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden perustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden hankinnoista sekä Tiehallinnon kiinteistönpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää alan museotoiminnan tukemiseen sekä Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelusuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen valtion osalta. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n TEN - hankkeiden menoihin. Määrärahasta on varattu 7 568 000 euroa EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien tiehankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Tienpidon hankkeiden toteutuksesta saa Tiehallinto tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään 185 000 000 euroa. Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 280 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon yhteensä 1 169 000 euroa henkilöstösiirtojen takia seuraavasti: 32 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 25.01.21, 26 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 25.10.23, 146 000 euroa viiden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.05.21, 30 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.06.21, 87 000 euroa kolmen henkilötyövuoden siirtona momentille 26.75.21, 86 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.01.21, 27 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.40.21, 172 000 euroa kuuden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.88.22, 27 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.90.25, 26 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 30.71.21, 218 000 euroa kahdeksan henkilötyövuoden siirtona momentille 32.10.22, 73 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille 32.40.24 ja 219 000 euroa seitsemän henkilötyövuoden siirtona momentille 35.40.21. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina maksullisen palvelutoiminnan lisäksi tiehankkeisiin liittyvät ulkopuolisten maksuosuudet. Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään enintään 841 000 euroa ja Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuviin menoihin varataan 4 541 000 euroa. Vuosina 2003 2004 käytetään henkilöstön sopeuttamiseen yhteensä enintään 5 550 000 euroa. Valtuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna 2003 noin 109 000 000 euroa, vuonna 2004 noin 42 000 000 euroa ja vuonna 2005 noin 34 000 000 euroa. 2002 talousarvio 603 563 000 2001 talousarvio 547 158 381 2001 lisätalousarvio 5 213 825 2000 tilinpäätös 562 445 651 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 59 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina aloitettujen tieverkon laajennus- ja uusinvestointien toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto saa tehdä näitä hankkeita koskevia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle vuoden 2002 jälkeen menoja enintään 31,4 milj. euroa. S e l v i t y s o s a : Hanke-erittely: Valmis Kustannus- Käytetty Kustannukset 4) Tielaitoksen henkilöstön työllistäminen tienpitoa tukevissa tehtävissä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
liikenteelle arvio aiemmin 2002 milj. euroa milj. euroa euroa KESKENERÄISET TIEHANKKEET 1. UUSINVESTOINNIT Vt 1 Paimio Muurla (E 18) 2003 171,2 103,8 38 683 000 Vt 3 Hämeenlinna Kulju 2000 212,7 205,0 4 710 000 Vt 21 Kemi Tornio 2001 71,9 61,9 9 073 000 Viimeistelytyöt 5,0 1 850 000 2. LAAJENNUSINVESTOINNIT Tasoristeysten poisto pääradoilta 2003 22,2 13,5 5 550 000 Keskeneräiset hankkeet yhteensä 483,0 384,2 59 866 000 Hankkeen vt 1 Paimio Muurla kustannusarviota tarkistetaan kustannusten nousun ja hankkeen laajennuksen johdosta 158,9 milj. eurosta 171,2 milj. euroon. Hankkeen vt 3 Hämeenlinna Kulju kustannusarviota tarkistetaan kustannusten nousun johdosta 207,7 milj. eurosta 212,7 milj. euroon lopputöiden suorittamiseksi. Hankkeen vt 21 Kemi Tornio kustannusarviota tarkistetaan kustannusten nousun sekä siltasuunnitelmista luopumisen johdosta 68,5 milj. eurosta 71,9 milj. euroon. 2002 talousarvio 59 866 000 2001 talousarvio 84 093 963 2000 tilinpäätös 123 164 019 79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 58 347 000 euroa. Hanke-erittely: Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna. Lisäksi tiehallinto oikeutetaan solmimaan sopimuksen Lohja Lohjanharju -moottoritien rakentamisesta enintään 58,9 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä. S e l v i t y s o s a : Seuraavassa taulukossa ovat hankkeet, joihin on myönnetty sopimusvaltuus aikaisempien vuosien talousarviossa. Hankkeet ovat keskeneräisiä ja osa niistä edellyttää lisämäärärahaa myöhempinä vuosina. Rahoituksen loppuosa eli 323 642 000 euroa on tarkoitus rahoittaa seuraavasti: 97 366 000 euroa vuonna 2003, 59 265 000 euroa vuonna 2004 ja 167 011 000 euroa myöhemmin. Valmis Sopimus- Budjetoitu Määräraha Rahoitustarve liikenteelle valtuus määräraha v. 2002 myöhemmin aiemmin milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa KESKENERÄISET TIEHANK- KEET Jälkirahoitushanke: Vt 4 Järvenpää Lahti 5) 1999 252,3 34,8 16,8 200,7 Kokonaisrahoitushankkeet: E 18 Kehä III Lentoasema Tikkurila 2004 60,5 25,2-35,3 Vt 6 Koskenkylä Kouvola 2004 48,8 16,8-32,0 Vt 4 Liminka Oulu 2002 30,8 26,1 4,7 - Vt 2 Pori Ulvila 2002 16,0 16,0 - - Vt 9 Orivesi Muurame 2003 43,7 10,1 16,8 16,8 5) Sopimuskausi päättyy v. 2012. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Uusi hanke: E 18 Lohja Lohjanharju 2005 58,9-20,0 38,9 Yhteensä 511,0 129,0 58,3 323,7 Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa: E 18 Lohja Lohjanharju on ensimmäinen vaihe Helsinki Turku -moottoritieyhteyden puuttuvan osuuden rakentamiseksi. Loppuosa Muurla Lohjanharju, kustannusarvioltaan 279 milj. euroa, on tarkoitus rakentaa vuosina 2004 2008. Muurla Lohjanharju -moottoritie on osa yleiseurooppalaista TEN-liikenneverkkoa ja sen prioriteettihanketta Pohjolan kolmio. Muurla Lohjanharju -moottoritien kokonaispituus on 60 kilometriä. Hankkeen hyötykustannussuhde on 1,7. Muurla Lohjanharju -välin liikennemäärä on nykyisin 8 500 11 400 autoa vuorokaudessa. Tie on suuntaukseltaan ja näkymiltään puutteellinen, minkä vuoksi ohittaminen on vaikeaa. Uusi moottoritie sijaitsee nykyisen valtatien tuntumassa Muurlasta Lahnajärvelle ja jatkuu sieltä Lohjaan ja Lohjanharjulle. Ympäristövaikutusten lievittämiseksi tielle on suunniteltu seitsemän tunnelia. Hankkeen kustannusarvio on noin 336 milj. euroa ja se toteutetaan kahdessa osassa. Vuonna 2002 aloitettavan alkuosan Lohjanharju Lohja kustannusarvio on 58,9 milj. euroa. Hanke sisältää 10 kilometriä moottoritietä (vt 1) ja 5 kilometriä Lohjalle johtavaa kaksiajorataista tietä (vt 25), joka tulee toimimaan Lohjan sisääntulotienä moottoritien jatkeen Lohjalta Muurlaan valmistuttua. Lohjan ja Lohjanharjun välinen liikennemäärä on nykyisin noin 14 500 autoa vuorokaudessa. Hanke valmistuu vuonna 2005. Hankkeen rahoitukseen on tarkoituksena hakea myös TEN-rahoitusta. 2002 talousarvio 58 347 000 2001 talousarvio 26 910 068 2001 lisätalousarvio 2000 tilinpäätös 124 459 066 87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 23 546 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä annetun lain (243/1954) ja asetuksen (487/1957) mukaisten maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman vahvistamista. 2002 talousarvio 23 546 000 2001 talousarvio 26 910 068 2000 tilinpäätös 23 190 389 25. Tienpidon valtionavut 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 8 410 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionapujen maksamiseen, yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus käyttää hajaasutusalueiden teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen ja pysyvän asutuksen sekä perustuotantotoiminnan tarvitsemien teiden avustamiseen niiden merkityksen suhteessa. 2002 talousarvio 8 410 000 2001 talousarvio 8 409 396 2000 tilinpäätös 6 895 705 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 26. Tieliikelaitos Tieliikelaitoksen tavoitteena on huolehtia toimialaansa kuuluvien palvelujen tarkoituksenmukaisesta tarjonnasta ja kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Tieliikelaitos varmistaa tasapuolisen koko maan kattavan palvelutarjonnan yleisten teiden kunnossapidossa ja lossiliikenteen hoidossa. Tieliikelaitos kehittää tuotteita ja palveluita, jotka parantavat elinympäristön tilaa ja ovat ympäristöystävällisiä. 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet Tieliikelaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2002 enintään 20 milj. euroa. Lisäksi Tieliikelaitos saa tehdä vuonna 2002 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina vuosina enintään 40 milj. euroa. Tärkeimmät investointikohteet ovat tuotantotoiminnassa tarvittavien maa-alueiden hankinnat, koneiden ja laitteiden korvaus- ja uusintainvestoinnit sekä toimintojen kehittämiseen liittyvät investoinnit. 3. Lainanotto Tieliikelaitos oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 :n 2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 20 milj. euroa. S e l v i t y s o s a : Ottaen huomioon eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyt palvelu- ja muut toimintatavoitteet valtioneuvosto on talousarvioesityksen antamisen yhteydessä asettanut alustavasti Tieliikelaitoksen tulostavoitteeksi 5,6 milj. euroa ja tuottotavoitteeksi 0,8 milj. euroa vuonna 2002. Tulostavoitetta arvioitaessa on otettava huomioon Tieliikelaitoksen siirtymäkauden toimintaan liittyvät erityiset ehdot ja rajoitukset. Siirtymäkauden aikaisena järjestelynä on liikelaitoksen perustamisen yhteydessä määritelty, että liikelaitoksen tuloutustavoite nostetaan asteittain 10 %:iin peruspääomasta. Siirtymäkauden aikana vuosina 2001 2004 peruspääoman tuloutusvaatimus on riippuvainen markkinoiden avautumisesta. Tulostavoitteen asettamisessa on otettu lisäksi huomioon tienpidon hoidon ja rakentamisen kilpailuttamisen lisääntyminen, jonka ennakoidaan alentavan Tieliikelaitoksen toiminnan liikevaihtoa lähes 76 milj. eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnan kustannuksia sopeutetaan alenevaan volyymiin Tieliikelaitoksen perustamisen yhteydessä hyväksyttyjä periaatteita noudattaen. Tuloina valtion talousarvioon otettaisiin liikelaitoksen voiton tuloutukset sekä liikelaitokselle lainaehdoin myönnetyn rahoituksen korot. Voiton tuloutus vuonna 2002 olisi vuoden 2001 tuloksesta 0,4 milj. euroa ja tuloa valtion lainan korosta 0,6 milj. euroa. Valtioneuvoston tekemän päätöksen mukaan valtion lainaehdoin annetun vieraan pääoman korko on siirtymäkauden ajan alennettu siten, että ensimmäisenä vuonna se on 1,5 prosenttia, josta se nousee asteittain 5 prosenttiin. Vuodesta 2005 alkaen korko on kiinteä 5 prosenttia vuodessa. Kolmena ensimmäisenä lainavuotena lainasta maksetaan vain korkoa. Investointeihin on alustavan investointisuunnitelman mukaan tarkoitus käyttää 20 milj. euroa, joka rahoitetaan kokonaisuudessaan eduskunnalle esitettävin lainavaltuuksin rahalaitoksilta otettavilla luotoilla. Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodeksi 2002 milj. euroa Tuotannolliset maa-alueiden, koneiden ja laitteiden hankinta Tietojärjestelmien ja muun käyttöomaisuuden hankinta Yhteensä 20 15 5 Tunnuslukutaulukko 2001 2002 ennakoitu arvio Liikevaihto (milj. euroa) 573,0 496,3 muutos % -13,3 Käyttökate (milj. euroa) 27,7 26,3 käyttökate % liikevaihdosta 4,8 5,3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Voitto (milj. euroa) 4,9 5,6 voitto % liikevaihdosta 0,9 1,1 Sijoitetun pääoman tuotto % 4,7 5,7 Tuotto peruspääomalle, % 28,1 32,4 Tuotto koko pääomalle, % 8,5 8,3 Omavaraisuusaste % 36,2 37,6 Investoinnit % liikevaihdosta 2,1 2,4 Henkilöstön määrä 4 250 3 850 30. Merenkulkulaitos S e l v i t y s o s a : Merenkulkulaitos vastaa valtion vastuulla olevien vesiväylien hoidosta ja kehittämisestä, merikartoituksesta sekä jäänmurto- ja luotsaustoiminnasta. Lisäksi merenkulkulaitos vastaa saariston yhteysalusliikenteestä sekä alusturvallisuuteen kuuluvista viranomaistehtävistä. Ylläpidettävien kauppamerenkulun väylien pituus on 5 397 km ja muiden väylien 10 159 km. Talvikauden liikenne pyritään varmistamaan 23 talvisatamaan. Saimaan syväväylät pidetään auki myös talvikaudella. Liikenteen ja laitoksen suoritteiden määrän sekä vastaavan tulokertymän ennakoidaan kehittyvän seuraavasti: 2000 2001 muutos % 2002 muutos % Väylämaksuilla katettava toiminta: Ulkomaan tavaraliikenne, milj. tonnia 80,6 82,4 2,2 83,9 1,8 Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 16,0 16,0 0,0 16,3 1,9 Väylämaksut, milj. euroa 66,3 67,1 1,3 67,7 0,9 Väylämaksun kustannusvastaavuus % 99,1 94,5 93,9 Luotsausmaksuilla katettava toiminta: Luotsausten määrä, kpl 32 976 31 900-3,3 30 800-3,4 Luotsatut mailit 701 778 664 300-5,3 641 000-3,5 Luotsaustulot, milj. euroa 31,8 30,6-3,8 28,6-6,5 Luotsauksen kustannusvastaavuus % 6) 98,2 89,5 84,8 Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut merenkulkulaitokselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Palvelutaso Odottamaan joutuneiden alusten keskimääräinen jäänmurtajapalveluiden odotusaika on enintään neljä tuntia. Ilman odotusta läpipääsevien alusten osuusprosentti on välillä 90 95. Luotsaustoiminnassa odotusaika on enintään kaksi tuntia. Merenkulun turvallisuus Suomen aluevesillä ja suomalaisille aluksille tapahtuvien onnettomuuksien määrä neljän vuoden liukuvalla keskiarvolla laskee. Vuoden 2002 tavoite on, ettei ylitetä 50 onnettomuutta. Vuonna 2001 aloitetun Suomenlahden ja siihen liittyvän kansainvälisen vesialueen liikenteen ohjaus- ja seurantajärjestelmä (VTMIS) valmistuu Suomen osalta vuoden 2003 aikana. Järjestelmä otetaan käyttöön yhteistyössä Venäjän ja Viron kanssa vuonna 2004. Kustannusvastaavuus Väylämaksun kustannusvastaavuus on 94 % ja luotsausmaksun 85 %. Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltujen suoritteiden kannattavuustavoite on kustannusten kattaminen tuloilla. 6) Rannikon kustannusvastaavuus % 2000: 107,3, 2001: 97,9, 2002: 93,2. Saimaan kustannusvastaavuus % 2000: 404,4, 2001: 35,8, 2002: 34,6. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Taloudellisuus Kauppamerenkulun väylistä saa aiheutua rannikolla kuluja 1,15 euroa kuljetettua tonnia kohden. Rannikon kauppamerenkulun väylien ylläpidon kustannukset ovat keskimäärin 2 523 euroa väyläkilometriä kohden ja luotsauksen kustannukset ovat 53 euroa/maili. Luotsauksen kustannukset alenevat reaalisesti 3 % vuodesta 2001. Kehittäminen Merenkulkulaitoksessa parannetaan väylien kunnon seurantaa ja otetaan käyttöön tätä koskeva kuntotavoite. Samoin otetaan käyttöön NAVI-kelpoisten väylien osuutta koskeva tavoite. Laitos jatkaa sisäisen toimintansa kehittämistä ja parantaa valmiuksiaan toimia liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti. Merenkulkulaitoksen menojen ja tulojen erittely (milj. euroa): 2000 2001 2002 tilinpäätös varsinainen esitys talousarvio Toimintamenot, netto (21) 13,8 10,2 11,0 Tulot toiminnasta 118,9 114,5 114,3 Toimintamenot 132,7 124,8 125,3 Alusten hankinta (70) 22,6 19,7 10,3 Väyläverkon kehittäminen (77) 11,9 2,5 2,5 Maa- ja vesialueiden hankinta (87) 0,02 0,1 0,1 LUVUN 31.30 NETTOMENOT 48,3 32,5 23,9 Merenkulkulaitoksen tuotot ja kustannukset tehtävittäin: Tuotot 1 000 euroa Toiminta-kustannukset Poistot 7) 1 000 euroa 1 000 euroa Kustannukset yhteensä Ylijäämä/ Alijäämä Laskennalliset korot Kustannusvastaavuus 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa % Väylämaksulla katettavat tehtävät yhteensä 68 396 40 184 16 674 15 975 72 833-4 436 94 väylänpito 19 658 7 176 7 475 34 309 jäänmurto 20 526 9 498 8 500 38 523 Muun vesiliikenteen väylänpito rannikolla 55 6 395 1 170 843 8 408-8 353 1 Sisävesien väylänpito 706 14 614 4 346 4 423 23 383-22 677 3 Luotsaus 28 833 30 719 1 766 1 510 33 996-5 162 85 Yhteysalusliikenne 656 6 080 1 048 747 7 875-7 219 8 Alusturvallisuus 1 454 5 178 129 37 5 344-3 890 27 Liiketoiminta 13 893 12 237 714 730 13 681 211 102 Muut viranomaistehtä-vien kaltaiset tehtävät 678 5 557 501 410 6 468-5 790 10 YHTEENSÄ 114 671 120 964 26 349 24 675 171 988-57 316 68 Laskelman luvut eroavat menomomenttien loppusummista, koska investoinnit näkyvät siinä poistoajan puitteissa poistoina ja laskennallisina korkoina. Toimintakustannukset sisältävät palkkakustannuksia, aine- ja tarvikehankintoja, palvelujen ostoja, muita lyhytvaikutteisia juoksevia kustannuksia sekä sisäisiä kustannuksia. 7) Poistot laskettu hankintahintaisista arvoista, jolloin käytetty korko on 3,9 %. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 041 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia sekä yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu 151 000 euroa näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n TENhankkeiden tutkimus- ja selvitysmenoihin. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 100 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 50 000 euroa Suomenlahden ja siihen liittyvän kansainvälisen vesialueen liikenteen ohjaus- ja seurantajärjestelmän kehittämiseksi. Hankkeen kustannusarvio on 269 000 euroa ja se on valmis vuonna 2004. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina väylämaksutulot, yhteysalusliikenteen tulot, luotsaustulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, monitoimimurtajien tulot, karttatuotannon tulot, merenkulun tarkastustoiminnan tulot, vuokratulot sekä Saimaan kanavan lupamaksut. Momentilta maksetaan myös Saimaan kanavan hoitokunnan menot. Rannikon jäänmurtotoiminnan menot on mitoitettu 650 toimintapäivän mukaisesti eli nk. leudon talven mukaan, jolloin jääpeitettä on Perämerellä sekä rannikkoseuduilla. Menojen ja tulojen erittely: euroa Bruttomenot 125 294 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 96 560 000 Muut toimintamenot 28 734 000 Bruttotulot 114 253 000 Maksullisen toiminnan tulot 113 763 000 julkisoikeudelliset suoritteet 97 946 000 muut suoritteet 15 817 000 Muut tulot 490 000 Nettomenot 11 041 000 70. Alusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 259 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vuosina 1993 ja 1994 hankittujen jäänmurtajien hankinta- ja rahoitusmenot ovat 211 011 000 euroa ja niihin on aikaisemmin myönnetty 191 501 000 euroa. Kassamenoja jo suoritetuista hankinnoista aiheutuu 10,3 milj. euroa vuonna 2002 ja 9,3 milj. euroa vuonna 2003. 2002 talousarvio 10 259 000 2001 talousarvio 19 677 987 2001 lisätalousarvio 336 376 2000 tilinpäätös 22 032 618 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 523 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kustannusarvioltaan merkittävien väylä- ja kanavaverkon laajennus- ja uusinvestointien ja laitehankintojen sekä niitä vastaavien myöhemmin toteutettavien hankkeiden suunnittelusta ja muista valmistelevista töistä aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Vuoden 2002 määrärahaa on tarkoitus käyttää liikenteenohjaus- ja radionavigaatiojärjestelmähankintoihin. 2002 talousarvio 2 523 000 2001 talousarvio 2 522 819 2001 lisätalousarvio 2 102 349 2000 tilinpäätös 12 193 625 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 67 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen sekä vesilain (246/1961) mukaisten korvausten maksamiseen. 2002 talousarvio 67 000 2001 talousarvio 67 275 2000 tilinpäätös 16 262 2002 talousarvio 11 041 000 2001 talousarvio 10 905 810 2001 lisätalousarvio 546 611 2000 tilinpäätös 18 181 115 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 959 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 1996 sekä vuosina 1999 ja 2000 myönnettyjen korkotukilainavaltuuksien perusteella suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. euroa): 2002 2003 2004 2005 2006 Ennen vuotta 1996 myönnetyistä korkotukilainoista 0,9 0,7 0,4 0,1 - Vuonna 2000 myönnetyistä korkotukilainoista - - 0,9 0,9 0,9 Yhteensä 0,9 0,7 1,3 1,0 0,9 Ennen vuotta 1996 myönnettyjen lainojen korkotuen maksaminen päättyy vuonna 2005. Vuonna 2000 myönnettyjen lainojen korkotuen maksaminen alkaa vuonna 2004 sekä päättyy vuonna 2008. Korkotuen määrä on enintään kaksi prosenttia ja sitä maksetaan viisi vuotta siitä kun lainan ensimmäinen erä on maksettu. 2002 talousarvio 959 000 2001 talousarvio 2 926 470 2000 tilinpäätös 2 287 153 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 40 954 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ulkomaanliikenteen kauppaalusluettelosta annetun lain (1707/1991) mukaisen tuen maksamiseen alusluetteloon merkityille lastialuksille. S e l v i t y s o s a : Määräraha vastaa verovelvollisen merenkulkijan kauppa-alusluetteloon merkityltä alukselta saamasta merityötulosta toimitettujen ennakonpidätysten ja maksettujen työnantajan sosiaaliturva-, merimieseläkevakuutus-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksujen sekä vapaa-ajan ryhmähenkivakuutuksen ja vapaa-ajan lisävakuutuksen työnantajaosuuden määrää. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon vuoden 2000 lopussa merkittyjen 106 aluksen bruttovetoisuus oli 1 057 943 tonnia eli noin 63 % koko tonnistosta. Määrärahan mitoitus perustuu 106 aluksen saamaan tukeen. 2002 talousarvio 40 954 000 2001 talousarvio 40 953 760 2000 tilinpäätös 26 388 951 42. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten ja -autolauttojen kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 13 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten ja -autolauttojen merityötulosta laskettavan 18 prosentin valtionavustuksen maksamiseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määrättävin perustein puolivuosittain jälkikäteen. S e l v i t y s o s a : Valtionavustuksen piiriin kuuluvia aluksia arvioidaan olevan enintään 15 ja vuositasolla määrärahan tarve on noin 26 milj. euroa. Merityötulosta laskettavan 18 prosentin valtionavustuksen tasossa on otettu huomioon näiden alusten palkkatulojen kokonaan Suomessa verottamisesta aiheutuva verotulohyöty sekä varustamoilta perittävät yhtiöverot. 2002 talousarvio 13 000 000 44. Saaristoliikenteen avustaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 286 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (37/2001) mukaisin perustein. Määrärahaa saa lisäksi käyttää korkotuen maksamiseen luottolaitoksille eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 2 :n 4 momentin mukaisesti saaristoliikenteen alusten peruskorjauksiin ja uudishankintoihin annettaville lainoille. Uusia korkotukilainoja ei myönnetä. Aikaisemmin myönnettyjen korkotukilainojen korkotuen määrä on nel- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
jän ensimmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttia ja 5 8 lainavuosien aikana 2 prosenttia. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukainen aluekehitysraha. S e l v i t y s o s a : Avustuksilla pyritään säilyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten Etelä-Suomen saaristo-alueiden asukkaille, joilla ei ole käytettävissä Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikennettä. 2002 talousarvio 286 000 2001 talousarvio 285 919 2000 tilinpäätös 232 099 Määrärahaa saa käyttää lästimaksuista annetun lain (189/1936) mukaisten avustusten maksamiseen ammatissaan toimivien merimiesten hyväksi tapahtuvaan huoltotoimintaan ja meripelastustoiminnan edistämiseen. Avustukset myönnetään merenkulkulaitoksen määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Vastaava tulo on merkitty momentille 11.19.02. 2002 talousarvio 673 000 2001 talousarvio 672 752 2000 tilinpäätös 657 992 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 673 000 euroa. 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa kuin osana kansainvälistä kuljetusjärjestelmää sekä tarjota kilpailukykyinen liikenneväylä rautatieliikenteen käyttöön. Rataverkon parantamisessa ja ylläpidossa otetaan huomioon taloudellisuus- ja liikennepoliittiset tavoitteet. Suomessa radat ovat pääosin ns. sekaliikenneratoja eli henkilö- ja tavaraliikenne kulkevat samoilla raiteilla. Rautatieliikenne on kehittynyt viime vuosina hyvin. Tavaraliikenteessä rautatieliikenteen osuus on 25 % koko maan kuljetussuoritteesta. Vuonna 2000 tavaraa kulki rautateitse 40,5 miljoonaa tonnia. Kuljetetun tonnimäärän arvioidaan vuonna 2001 kasvavan noin 2 % vuoden 2000 tasosta. Vuonna 2002 tonnimäärän arvioidaan nousevan noin 2 %. Henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2000 lähes 55 miljoonaa matkaa. Kaukomatkojen määrä oli 12 miljoonaa lähimatkojen määrä 43 miljoonaa. Matkojen määrässä odotetaan noin 2 %:n kasvua vuonna 2001 ja lähes 4 %:n kasvua vuonna 2002. Rataverkon kunnon palauttaminen on edistynyt myönteisesti viime vuosina. Radanpitoon on ollut käytettävissä kuuden vuoden aikana bruttomääräisesti noin 0,4 miljardia euroa vuodessa. Viime vuosien panostaminen rataverkkoon näkyy kunnon kohentumisena. Rataverkon yli-ikäisyys ja liikenteen määrät edellyttävät vielä lähivuosina kunnostustyön jatkamista samalla panostuksella. Perusradanpidon painopiste on edelleen 1950- ja 1960-luvuilla perusparannettujen ja loppuun käytettyjen rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Junaturvallisuutta parannetaan myös poistamalla tasoristeyksiä tärkeimmillä pääradoilla ja vaarallisten aineiden kuljetusreiteillä sekä turvallisuusohjelman mukaisia muita vaarallisia tasoristeyksiä. Määrärahoja käytetään tarkoitukseen vuosittain noin 20,2 milj. euroa. Kehittämishankkeiden budjetoinnissa on aiemmin eräät hankkeet toteutettu kokonaisrahoitusmallilla. Nyt on tarkoitus ottaa käyttöön budjetointimalli kaikkien uusien kehittämishankkeiden yhteydessä. Momentin 31.40.77 määrärahaa käytetään keskeneräisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen, eikä momentilta käynnistetä uusia kehittämishankkeita. Kullekin aloitettavalle hankkeelle myönnetään talousarviossa momentilla 31.40.79 sopimusvaltuus ja varataan hankkeen tarvitsemat määrärahat etupainoitteisesti. Menettely mahdollistaa rakentamisen optimiaikataulussa. Uusina hankkeina aloitetaan vuonna 2002 Oulu Iisalmi/Vartius rataosan sähköistäminen, Tikkurila Kerava kaupunkiradan rakentaminen ja Kerava Lahti -oikoradan rakentaminen. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Ratahallintokeskukselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Rataverkon laajuus ja palvelutaso Laajuudessa ei tapahdu muutoksia. Vuoden 2002 lopussa päärataverkko jakautuu palvelutasoluokkiin seuraavasti: Henkilöliikenne Rataliikenne Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16