Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

Samankaltaiset tiedostot
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Toispuoleiset raja-arvot

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

Täydellisyysaksiooman kertaus

JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.

5 Differentiaalilaskentaa

MS-A010X Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

MS-A010X Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

MS-A010X Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Luku 2. Jatkuvien funktioiden ominaisuuksia.

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

Reaaliluvut. tapauksessa metrisen avaruuden täydellisyyden kohdalla. 1 fi.wikipedia.org/wiki/reaaliluku 1 / 13

1 Supremum ja infimum

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

reaalifunktioiden ominaisuutta, joiden perusteleminen on muita perustuloksia hankalampaa. Kalvoja täydentää erillinen moniste,

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia. 1. Tarkastellaan väitettä

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

2 Funktion derivaatta

Matematiikan peruskurssi 2

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ

1 sup- ja inf-esimerkkejä

VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

1.4 Funktion jatkuvuus

Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, derivaatta

1 sup- ja inf-esimerkkejä

2 Funktion derivaatta

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

Matematiikan tukikurssi

Seurauksia. Seuraus. Seuraus. Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa

Jonot. Lukujonolla tarkoitetaan ääretöntä jonoa reaalilukuja a n R, kun indeksi n N. Merkitään. (a n ) n N = (a n ) n=1 = (a 1, a 2, a 3,... ).

Matematiikan peruskurssi 2

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe

MAT Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Todista raja-arvon määritelmään perustuen seuraava lause: Jos lukujonolle a n pätee lima n = a ja lima n = b, niin a = b.

Ratkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

Raja-arvo ja jatkuvuus, L5

(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.

Analyysi I (mat & til) Demonstraatio IX

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Lukujoukot. Luonnollisten lukujen joukko N = {1, 2, 3,... }.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

MS-A010X Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Vastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 4 Maanantai

MS-A010X Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Raja arvokäsitteen laajennuksia

Matematiikan tukikurssi

Funktion raja-arvo. lukumäärien tutkiminen. tutkiminen

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 3. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

Äärettömät raja-arvot

Matematiikan tukikurssi

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

Konvergenssilauseita

Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen

MS-A010X Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

d Todista: dx xn = nx n 1 kaikilla x R, n N Derivaatta Derivaatta ja differentiaali

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

Tenttiin valmentavia harjoituksia

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

Mikäli funktio on koko ajan kasvava/vähenevä jollain välillä, on se tällä välillä monotoninen.

Matematiikan tukikurssi

Perusidea: Jaetaan väli [a, b] osaväleihin ja muodostetaan osavälejä vastaavat suorakulmiot/palkit, joiden korkeus funktion arvot kyseisellä välillä.

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

Funktioista. Esimerkki 1

Topologia I Harjoitus 6, kevät 2010 Ratkaisuehdotus

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 5: Kaarenpituus ja skalaarikentän viivaintegraali

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia (7 sivua) (S.M)

Lebesguen mitta ja integraali

Johdatus matematiikkaan

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

Transkriptio:

Funktiot Tässä luvussa käsitellään reaaliakselin osajoukoissa määriteltyjä funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina. Avoin väli: ]a, b[ tai ]a, [ tai ], b[ tai ], [ = R. Suljettu väli: [a, b]. Puoliavoimet välit: muotoa [a, b[ tai ]a, b]. Merkintöjä yksinkertaistava sopimus: [a, b] tarkoittaa aina suljettua väliä, jonka päätepisteet ovat a, b R riippumatta siitä, mikä on pisteiden a ja b suuruusjärjestys. Samoin muiden välien kohdalla. 1 / 15

Erilaisia funktioita n-ulotteinen avaruus R n = {(x 1, x 2,..., x n ) x k R, k = 1, 2,..., n}. Tapauksessa n = 2 pisteitä merkitään usein (x, y) ja tapauksessa n = 3 muodossa (x, y, z). Yhden muuttujan funktio f : A R, kun A R Tasokäyrän parametrisointi f : [a, b] R 2, jolloin f(t) = (x(t), y(t)). Avaruuskäyrän parametrisointi f : [a, b] R 3, jolloin f(t) = (x(t), y(t), z(t)). Usean muuttujan funktio (skalaarikenttä) f : A R, kun A R n ; funktion arvoa merkitään f (x, y) tapauksessa n = 2 Vektorikenttä F: A R k, kun A R n 2 / 15

Jatkuvuus Funktion jatkuvuus määritellään usein raja-arvon avulla. Jatkuvuus on kuitenkin raja-arvoa yksinkertaisempi käsite, joten aloitetaan siitä. Muista: Jos a, b R, niin lauseke a b on pisteiden a ja b välinen etäisyys. Määritelmä 1 Olkoon A R ja f : A R funktio. Funktio f on jatkuva pisteessä a A, kun pätee: Jokaista ε > 0 vastaa sellainen δ > 0, että f (x) f (a) < ε aina, kun x A ja x a < δ. Idea: Piirrä havainnollinen kuva! 3 / 15

Jatkuvuus-2 Usein funktion määrittelyjoukko A on jokin väli. Tällöin jatkuvuutta voidaan tutkia määritelmän avulla myös väliin kuuluvassa päätepisteessä; ehto x A on olennainen. Jos f on jatkuva jokaisessa määrittelyjoukkonsa pisteessä, niin se on jatkuva joukossa A (tai lyhyesti: jatkuva). Funktion jatkuvuus voidaan määritellä myös jonojen avulla. Seuraava ehto on yhtäpitävä varsinaisen ε δ-määritelmän kanssa: Funktio f : A R on jatkuva pisteessä a A, täsmälleen silloin, kun pätee: Jos jonolle (a n ) on voimassa a n A kaikilla n ja lim n a n = a, niin silloin lim n f (a n ) = f (a). Jonojen avulla kirjoitettuna jatkuvuus tarkoittaa siis yhtälöä lim f (a n) = f ( lim a n). n n 4 / 15

Jatkuvia funktioita Jatkuvia funktioita ovat esimerkiksi polynomit: P(x) = c n x n + c n 1 x n 1 + + c 1 x + c 0 ; rationaalifunktiot: R(x) = P(x)/Q(x), kun P ja Q ovat polynomeja; juurifunktiot: f (x) = x p/q, kun x 0; trigonometriset funktiot sin, cos, tan ja cot; jatkuvien funktioiden summat, tulot ja osamäärät (määrittelyjoukko!); jatkuvien funktioiden yhdistetyt funktiot. Perustelut suoraviivaisia, kun jatkuvuutta tutkitaan edellisen sivun jono-version avulla: tulokset palautuvat jonojen raja-arvojen ominaisuuksiin. Sinin ja kosinin jatkuvuus geometrisesti yksikköympyrän avulla. 5 / 15

Maksimi ja minimi Olkoon f : A R. Funktiolla f on pisteessä a A maksimi eli suurin arvo, jos f (a) f (a 0 ) kaikilla a A. Merkitään max{f (x) x A} tai max x A f (x). minimi eli pienin arvo pisteessä a 1 A, jos f (a) f (a 1 ) kaikilla a A. Merkitään min{f (x) x A} tai min x A f (x). Muuttujan arvot a 0 ja a 1 ovat funktion f ääriarvokohtia. Funktion arvot f (a 0 ) ja f (a 1 ) ovat funktion ääriarvot. 6 / 15

Ominaisuuksia I perustulos: Suljetulla välillä määritellyllä jatkuvalla funktiolla on maksimi ja minimi joissakin välin pisteissä. II perustulos (Jatkuvien funktioiden väliarvolause): Suljetulla välillä I määritelty jatkuva funktio saa kaikki arvot, jotka ovat sen minimin ja maksimin välissä. Toisin sanoen: funktion arvojoukko f [I ] = {f (x) x I } on myös väli. Tässä muodossa väite pätee myös avoimille tai puoliavoimille väleille I (jolloin maksimia tai minimiä ei aina ole). Erityisesti: Jos f : [a, b] R on jatkuva ja f (a)f (b) < 0, niin funktiolla f on nollakohta avoimella välillä ]a, b[. Näitä asioita käsitellään yleisemmin kurssilla MS-C1540 Euklidiset avaruudet, jossa ne myös todistetaan. 7 / 15

Funktion raja-arvo Jos A R ja f : A R, niin f :n käyttäytymistä pisteen x 0 R lähellä voidaan tutkia myös funktion arvosta f (x 0 ) välittämättä; ei edes tarvitse olla x 0 A. Tällöin on kyseessä funktion f raja-arvo pisteessä x 0. Raja-arvo määritellään (tällä kurssilla) vain sellaisissa pisteissä x 0 R, joille jokainen väli [x 0 δ, x 0 + δ] sisältää äärettömän monta joukon A pistettä, vaikka δ > 0 olisi kuinka pieni tahansa. Tämä on yhtäpitävää sen kanssa, että jokainen väli [x 0 δ, x 0 + δ] sisältää ainakin yhden pisteen a A, a x 0. (Tällaisia pisteitä x 0 kutsutaan joukon A kasautumispisteiksi. Esimerkiksi avoimen välin päätepisteet.) Jatkossa oletetaan siis, että x 0 on tällainen piste. 8 / 15

Funktion raja-arvo Määritelmä 2 Funktiolla f : A R on raja-arvo L pisteessä x 0 R, jos pätee: Jokaista ε > 0 vastaa sellainen δ > 0, että f (x) L < ε aina, kun x A ja 0 < x x 0 < δ. Tällöin merkitään lim f (x) = L. Huomaa: Ehdon 0 < x x 0 ainoa tarkoitus on rajata mahdollinen funktion arvo f (x 0 ) pois käsittelystä; ts. ehtoa tutkitaan vain tapauksessa x x 0. 9 / 15

Toispuoleiset raja-arvot Vastaavalla tavalla saadaan myös toispuoleiset raja-arvot lim f (x) ja lim + f (x), kun epäyhtälö 0 < x x 0 < δ korvataan epäyhtälöllä 0 < x x 0 < δ tai 0 < x 0 x < δ. Nämä voidaan tulkita myös tavallisen raja-arvon erikoistapauksina, kun funktion määrittelyjoukoksi muutetaan A ]x 0, [ tai A ], x 0 [. Lause 3 Jos funktio f on määritelty joukossa [x 0 δ, x 0 + δ] \ {x 0 }, niin raja-arvo lim f (x) = L on olemassa täsmälleen silloin, kun lim f (x) = lim f (x) = L. + 10 / 15

Laskusääntöjä Lause 4 Jos niin lim f (x) = a ja lim g(x) = b, x x0 lim (f (x) + g(x)) = a + b, lim f (x)g(x) = ab, x x0 f (x) lim x x0 g(x) = a b ; viimeisen kohdalla oletetaan b 0 (jolloin g(x) 0 pisteen x 0 lähellä ). Vastaavat tulokset ovat voimassa myös toispuoleisille raja-arvoille. 11 / 15

Funktion raja-arvon suppiloperiaate Lause 5 Jos lim f (x) = lim g(x) = a x x0 ja f (x) h(x) g(x) kaikilla x, niin lim h(x) = a. Tämäkin tulos on voimassa myös toispuoleisille raja-arvoille. Esimerkki 6 Koska cos x < sin x x < 1, kun 0 < x < π/2, niin sin x lim x 0 x = 1. 12 / 15

Jatkuvuus ja raja-arvo Lause 7 Jos funktion f määrittelyjoukko M f on väli, niin funktion f jatkuvuus pisteessä x 0 M f on yhtäpitävää sen kanssa, että lim f (x) = f (x 0 ). 13 / 15

Funktion jatkaminen Jos f : A R on jatkuva, x 0 A on joukon A kasautumispiste ja lim x x0 f (x) = L, niin voidaan määritellä uusi funktio f : A R, A = A {x 0 }, asettamalla { f (x), kun x A, f (x) = L, kun x = x 0. Tällöin f on jatkuva. Usein merkitään hiukan epätäsmällisesti f = f. Esimerkki 8 Funktio f (x) = on jatkuva koko reaaliakselilla. { sin x x, x 0, 1, x = 0, 14 / 15

Raja-arvon yleistykset Myös seuraavat käsitteet voidaan määritellä täsmällisesti: lim f (x) = ±, lim f (x) = L, lim x ± f (x) = ±, jne. x ± Esimerkiksi lim f (x) =, jos pätee: Jokaista M R vastaa sellainen δ > 0, että f (x) > M aina, kun x A ja 0 < x x 0 < δ. Raja-arvo lim x f (x) on tärkeä mm. epäoleellisen integraalin yhteydessä. 15 / 15