EP haluaa miehille ja naisille yhtäläiset mahdollisuudet Naisia on yli puolet EU:n väestöstä ja äänioikeutetuista. Mitä Euroopan parlamentti ja sen jäsenet ovat tehneet tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien hyväksi? Paljon. Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi Euroopan yhdentymisen johtoajatuksia. Euroopan tasa-arvotyö on koskenut niin samapalkkaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia, kuin syrjinnän, väkivallan ja häirinnän torjuntaa. Työsarkaa kuitenkin riittää. Naisten yhteiskunnallinen asema on kohentunut EU:ssa huomattavasti viimeisinä vuosikymmeninä. Naisten määrä on kasvanut niin yrityselämän johtotehtävissä kuin politiikassakin. Vaikka tasa-arvo on edennyt harppauksin reilussa 30 vuodessa, työsarkaa riittää. Samapalkkaisuus sekä työn ja perheen yhteensovittaminen eivät edelleenkään ole EU:n naiskansalaisen arkipäivää unionin ja jäsenmaiden lainsäädäntötoimista huolimatta. Mepit ovat ottaneet vuosikymmenten mittaan aktiivisesti kantaa sukupuolten tasa-arvoon. Sen naisten oikeuksien valiokunta on tehnyt tätä työtä vuodesta 1984. Katsomme tässä juttusarjassa, miten EU ja sen parlamentti ovat edistäneet ja edistävät naisten asemaa ja sukupuolten tasa-arvoa. FI Lehdistöpalvelut Mediasuhteiden osasto Johtaja - päätiedottaja : Jaume DUCH GUILLOT Reference No.: 20090511FCS55550 Press switchboard number (32-2) 28 33000 www.vaalit2009.eu - 1/7
EU ja sukupuolten tasa-arvo Focus Naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun periaate kirjattiin jo 1950-luvulla Euroopan taloudellisen integraation pelisäännöt asettaneeseen Rooman sopimukseen "sama palkka samasta työstä" -periaatteen kautta. Periaate laajeni vuosikymmenten mittaan joukoksi eurooppalaista lainsäädäntöä ja hankkeita sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Ensimmäiset työelämän tasa-arvoa ja raskaana olevien naisten työsuojelua koskevat direktiivit säädettiin kuitenkin vasta 1970-luvun puolivälin tienoilla. Sekä Euroopan parlamentti että EU:n tuomioistuin olivat keskeisessä asemassa EU-lakien kehityksessä. Naisten sosioekonominen ja yhteiskunnallinen asema on kohentunut EU:ssa huomattavasti viimeisinä vuosikymmeninä. Naisten määrä on kasvanut niin yrityselämän johtotehtävissä kuin politiikassakin. Euroopan parlamentissa oli naisedustajia vain 16,3 % vuoden 1979 ensimmäisten suorien vaalien jälkeen; nyt naismeppejä on hiukan alle kolmasosa (31 %). Palkkatasa-arvon puolesta Vaikka naisten ja miesten tasa-arvo on edennyt harppauksin reilussa 30 vuodessa, työsarkaa riittää. Samapalkkaisuus ja tasa-arvo eivät edelleenkään ole EU:n naiskansalaisen arkipäivää unionin ja jäsenmaiden lainsäädäntötoimista huolimatta. Perheen ja työelämän yhteensovittaminen koettelee naisia miehiä kovemmin ja miehen euro vastaa yhä edelleen naisen 85 senttiä. Palkkakuilu huitelee yksityisellä sektorilla jopa 25 prosentin tuntumassa, eikä se osoita kaventumisen merkkejä. Parlamentti kehotti Euroopan komissiota toimiin naisten ja miesten palkkatasa-arvon toteuttamiseksi viimeksi marraskuun 2008 päätöslauselmassaan. EU torjuu naisiin kohdistuvaa väkivaltaa Kotiväkivalta on Euroopassa naisten tärkein kuolin- ja vammautumisen syy. Jopa joka neljäs nainen kärsii väkivallasta ainakin kerran aikuisiässä ja useampi kuin joka kymmenes joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi. Naisiin kohdistuva väkivalta ei tunne maantieteellisiä tai sosioekonomisia rajoja. EP ja jäsenmaiden neuvosto perustivat vuonna 1997 Daphne-ohjelman rahoittamaan naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa torjuvia sekä uhreja ja riskiryhmiä suojelevia hankkeita. Daphnen kolmas vaihe ulottuu vuoteen 2013. Ihmiskauppaa ja pakkoprostituutiota vastaan Ihmiskaupan ja sitä myötä seksuaalisen hyväksikäytön ja pakkoprostituution uhriksi joutuu EU:ssa vuosittain arviolta 100 000 henkeä, enimmäkseen naisia ja tyttöjä. Lasten osuus uhreista lähenee jo puolta. Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus ruokkivat bisnestä, joka on aseiden ja huumeiden jälkeen suurin järjestäytyneen rikollisuuden tulonlähde. EP on ajanut kokonaisvaltaista strategiaa ihmiskaupan juurimiseksi. Ihmiskaupan ja pakkoprostituution torjunta on ollut meppien asialistalla myös kansainvälisten urheilutapahtumien edellä. Naisten oikeuksien valiokunta lanseerasi vuoden 2006 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen edellä "punainen kortti pakkoprostituutiolle" -kampanjan. Kampanja uusittiin kesän 2008 Euroopan-mestaruuskisojen edellä. EU:n tasa-arvoinstituutti EU:n tasa-arvoinstituutin perustaminen Liettuan Vilnaan antaa toivoa uusista pienistä askelista tiellä tasa-arvoon. 2007 toimintansa aloittanut virasto pyrkii edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja lisäämään EU-kansalaisten tietoisuutta tasa-arvokysymyksistä muun muassa keräämällä ja välittämällä tietoa aiheesta. Vuosi 2007 oli Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi. 20090511FCS55550-2/7
Kuinka lisätä naisten osuutta politiikassa? Focus Onko politiikka edelleen miesten maailma? Kolme neljäsosaa eurooppalaisista uskoo näin, maaliskuinen Eurobarometri-mittaus kertoo. Kyselyyn vastanneet haluavat kuitenkin lisätä naisten osuutta päätöksenteossa. Kuinka? Ei ainakaan pakollisilla kiintiöillä, enemmistö sanoi. Mepit ja toimittajat puivat kansainvälisen naistenpäivän edellä keskiviikkona 4. maaliskuuta naisten edustusta, osallistumista ja odotuksia kesäkuun Eurooppavaaleja ajatellen. Me kysyimme, mitä lukijamme ovat mieltä asiasta. Naisia ja Euroopan parlamentin vaaleja käsittelevän Eurobarometri-mielipidemittauksen tulokset tarjoavat "tärkeää tietoa naisäänestäjien odotuksista, osallistumisesta Eurooppa-politiikkaan, EU:n imagosta, sekä niistä politiikan painopisteistä, joita kampanjassa tulisi pitää esillä", EP:n varapuhemies, Kreikan Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (keskustaoikeiston EPP- ED) arvioi maaliskuun toimittajaseminaarissa. Politiikka miesten maailma? Enemmistö miehistä (71 %) ja naisista (77 %) katsoo, että miehet hallitsevat politiikkaa. Vielä suurempi osa kyselyyn vastanneista naisista (86 %) ja miehistä (76 %) uskoi, että politiikanteon tyyli muuttuisi, mikäli päättäjien joukossa olisi enemmän naisia. {}"Demokratia, joka ei tee päätöksentekopöytiin tilaa 52 prosentille väestöstä, ei ole todellinen demokratia", Euroopan komission varapuheenjohtaja, Ruotsin Margot Wallström totesi. Naiset ja Eurooppavaalit Entä äänestyskäyttäytyminen? Kun naiset äänestävät EP:n vaaleissa, he painottavat ehdokkaiden kokemusta eurooppalaisista kysymyksistä, pikemminkin kuin poliittista suuntausta. Miehet taas näyttäisivät antavan yhtä paljon painoa molemmille tekijöille. Ehdokkaan ikä ja sukupolvi eivät juuri painaneet Eurobarometrin tulosten mukaan vaakakupissa. Lähes puolet naisista kuitenkin toivoi, että Euroopan parlamentissa olisi joko puolet, tai ylipäätään enemmän naisedustajia. Naisten osuutta ei kuitenkaan haluta kasvattaa pakollisilla kiintiöillä; niitä tuki vain 10 % kyselytutkimukseen vastanneista, puolueiden vapaaehtoisia sitoumuksia samaten vain 13 %. Yli puolet (53 %) vastanneista sen sijaan katsoi, että naisia tulisi yksinkertaisesti rohkaista mukaan politiikkaan. Mitä naiset odottavat parlamentilta? Samalla hiukan alle puolet (46 %) naisista katsoo, että heidän näkemyksensä ja etunsa eivät tule EU:ssa tarpeeksi hyvin esille. Naiset toivovat EU:lta toimia tasa-arvon parantamiseksi sekä kotona että kodin ulkopuolella. Jotta naiset voisivat sovittaa paremmin yhteen perheen ja työelämän vaatimukset, lapsille tulisi olla tarjolla riittävät päivähoitomahdollisuudet. Kotona lasten kanssa vietetyt vuodet tulisi ottaa huomioon eläkkeen määrää laskettaessa. Yhteiskunnan tulisi myös tehdä enemmän sukupuolten palkkatasa-arvon toteuttamiseksi, väkivallan ja kotiväkivallan torjumiseksi sekä myös naiskaupan juurimiseksi, naiset katsovat. Kesäkuun Eurooppavaalien ja kansainvälisen naistenpäivän edellä tehtyyn mielipidemittaukseen osallistui 35 000 naista ja 5500 miestä EU:n 27 jäsenmaassa. Hiukan alle kolmasosa sekä miehistä (31 %) että naisista (28 %) ilmoitti aiemmissa Euroopan laajuisissa mittauksissa aikeestaan äänestää 4. 7. kesäkuuta ajalla järjestettävissä Eurooppavaaleissa. Lukijoiden kommentit Me kysyimme kotisivujen lukijoilta, kuinka naismeppien määrää ja naisten osuutta politiikassa voitaisiin lisätä. Kiintiöillä vai kannustuksella? Entä mitä EP voi tehdä tasa-arvon eteen? Voit lukea eri maista tulleet kommentit alla olevan linkin kautta. 20090511FCS55550-3/7
Naisten oikeuksien valiokunnan puheenjohtaja puhuu tasa-arvotyöstä Euroopan parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta on erittäin aktiivinen. Siitä huolimatta, että se ei useinkaan suoranaisesti päätä EU:n laeista. Valiokunnan jäsenet laativat viimeisten viiden vuoden aikana yli 40 mietintöä. Mitä vaikutuksia niillä on ollut ja mihin aiheisiin kesäkuussa valittava uusi parlamentti tulee paneutumaan? Kysyimme asiaa valiokunnan puheenjohtajalta, Slovakian Anna Záborskálta (keskustaoikeisto) vaalikauden loppusuoralla. Anna Záborská, mitkä naisten oikeuksien valiokunnan viimeisinä viitenä vuotena käsittelemät asiat olivat tärkeimpiä? "Henkilökohtaisesti pidän niitä kaikkia tärkeinä. Hyväksyimme yli 40 mietintöä. Haluan kuitenkin nostaa esille mietinnöt Lissabonin strategiasta, Euroopan väestötilanteesta, perheen ja työn tasapainosta, naisten köyhyydestä, maahanmuuttajanaisista ja naisvangeista. Myös naisten asema sodissa ja konflikteissa, naiset päättäjinä, tieteessä ja sisämarkkinoilla ovat olleet esillä." Sukupuolten tasa-arvoa käsittelevät parlamentin mietinnöt eivät useinkaan koske lainsäädäntöä. Onko niillä mitään vaikutusta ihmisten elämään? "Uskon, että valiokunnan mietinnöt ovat erittäin tärkeitä, sillä ne antavat taustatutkimusta tasa-arvosta. Ne ehdottavat ratkaisuja ja niitä voidaan käyttää muiden valiokuntien työssä. Niistä ei suoranaisesti seuraa EU:n lainsäädäntöä, mutta ne palvelevat tiedonlähteenä." Vain kolme valiokunnan 40 jäsenestä on miehiä. Miksi näin ja miten muuttaisitte tilannetta? "Syy siihen, miksi naiset eivät ole vielä saavuttaneet tasa-arvoa, vuosikymmenten yrityksistä huolimatta, on ajatus siitä, että he voivat tehdä sen itse ja että he eivät tarvitse miehiä. Olemme tämän vaalikauden alusta lähtien puhuneet tarpeesta ottaa miehet mukaan työhön. Tasa-arvon pitää olla myös miesten intressissä. Otetaan esimerkiksi työn ja perheen tasapaino; naiset eivät saavuta tavoitettaan ilman miehiä. Kun miehet ymmärtävät, että naiset odottavat ja olettavat heidän osallistuvan, myös valiokunnan jäsenyys alkaa kiinnostaa heitä." Mihin kysymyksiin valiokunnan pitäisi keskittyä jatkossa? "Edellä mainitsemani aiheet ovat pitkän aikavälin kysymyksiä. Nykyinen talous- ja rahoituskriisi, joka hyvin todennäköisesti muuttuu sosiaaliseksi kriisiksi, nostaa nähdäkseni tulevaisuuden teemoiksi naiset ja köyhyyden, työn ja perheen tasapainon sekä sukupolvien välisen solidaarisuuden. Nykyinen demografinen tilanne nostaa ensi vaalikauden puheenaiheiksi myös maahanmuuttajanaiset ja perheiden yhdistämisen. Itse en tosin pidä maahanmuuttoa tärkeimpänä ratkaisuna väestökehitykseen", Záborská tuumaa. 20090511FCS55550-4/7
Eurooppavaalit 2009: Kuinka sinä yhdistäisit perheen ja työn? Nainen johtopallilla, mies isyysvapaalla, sama palkka samasta työstä, työelämä ilman syrjintää... Eurooppa ajaa sukupuolten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia. Ovatko nämä myös eurooppalaista todellisuutta? Entä palkkatasa-arvo? Joutuuko nainen valitsemaan työn ja perheen välillä, vai onko niiden yhdistäminen mahdollista? Teemme joka päivä valintoja omassa elämässämme. Sinä valitset 7. kesäkuuta Euroopan suunnan viideksi vuodeksi eteenpäin. Suurten ikäpolvien naiset muistavat ajan, jolloin heitä evästettiin kiikuttamaan tohvelit työstä kotiin saapuvalle miehelle... Niin, naisten tehtävä oli hoitaa kotia, kasvattaa lapsia ja totella aviomiestään. Mutta ajat ovat muuttuneet... vai ovatko? Tasa-arvo: yhtäläisiä mahdollisuuksia? Yhä useampi eurooppalaisnainen toimii johtotehtävissä ja politiikassa. Vuonna 2006 kaikista EU-maiden johtajista naisia oli 32,6 %. Vuonna 2009 Euroopan parlamentin jäsenistä 31 % on naisia vuoden 1979 ensimmäisten eurovaalien jälkeen heitä oli 16,3 prosenttia. Eurooppalaisnainen kuitenkin tienaa yhä edelleen keskimäärin 17 % miestä vähemmän. Joka kymmenes nainen kohtaa lisäksi jonkinlaista syrjintää, häirintää tai väkivaltaa työurallaan. Euroopan unionin ohjelmat, kuten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa torjuva Daphne, EU:n tasa-arvoinstituutin perustaminen Liettuaan, sekä meppien vuonna 2006 lanseeraama kampanja pakkoprostituution torjumiseksi kansainvälisten urheilutapahtumien yhteydessä ovat muutamia esimerkkejä Euroopan parlamentin tasa-arvotyöstä. Mutta riittävätkö ne? Mitä muuta meppisi pitäisi tehdä? Sinä valitset vastauksesi 7. kesäkuuta Eurooppavaaleissa. Työn ja yksityiselämän tasapaino: luksusta vai välttämättömyys? Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön mukaan naisten keskimääräinen viikkotyöaika on 40 tuntia, miesten 43. Naisen työpäivä kuitenkin tavallisesti jatkuu kotona ruoanlaitolla, siivouksella ja lasten tai ikääntyvien läheisten huoltamisella. Jos koti- ja hoivatyö lasketaan palkkatyön päälle, tekevät naiset edelleen huomattavasti pidempää työviikkoa kuin miehet. Mutta onko miehillä mahdollisuus valita? Samalla kun eurooppalaisten elinikä pitenee ja syntyvyys alenee, kasvava huoltosuhde lisää työssäkäyvien taakkaa. Naisten työllisyysastetta voidaan nostaa, mutta se edellyttää päättäjiltä ja työnantajilta toimia etenkin lasten päivähoidon sekä äitiys- ja vanhempainvapaiden järjestämiseksi. Osa-aikatyö, työn jakaminen, etätyö, päivittäiset työajan joustot, tiivistetty työviikko, eläkejärjestelyt, sapattivapaat työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen löytyy vaihtoehtoja. Sinun valitsemasi edustaja tulee päättämään niistä. Mutta mitä muuta meppisi pitäisi tehdä? Tee valintasi selväksi 7. kesäkuuta! 20090511FCS55550-5/7
Pitäisikö EU:n pidentää äitiysloman vähimmäiskestoa? EU-maat eivät tue työn ja perheen yhteensovittamista yhtäläisellä tavalla. Äitiysloman kesto vaihtelee EU:n 27 jäsenmaassa 14 viikosta jopa kahteen vuoteen ja sen aikana maksettavat korvaukset 55:stä sataan prosenttiin. Parlamentin naisten oikeuksien valiokunta haluaa pidentää äitiysloman vähimmäiskeston 20 viikkoon. Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä asiasta. Jututimme aiheesta kahta naismeppiä ja kysyimme lukijoidemme mielipidettä. Euroopan komissio esittää äitiysvapaan vähimmäiskeston pidentämistä 18 viikkoon nykyisistä 14 viikosta. Ehdotuksen tavoitteena on parantaa raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Komissio pyrkii näin edistämään sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla. Euroopan parlamentti taas on toistuvasti vaatinut parannuksia voimassa olevaan äitiys- ja vanhempainvapaata koskevaan lainsäädäntöön Kannustin lastenhankintaan Parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta haluaa mennä komissiota pidemmälle. Sen esittelijä, Portugalin Edite Estrela (sosialidemokraatit) puoltaa vähintään 20 viikon äitiysvapaata vastasynnyttäneiden hyvinvoinnilla. 20 viikkoa on hänen mukaansa "asianmukainen ajanjakso, jolla työntekijöitä autetaan toipumaan synnytyksestä ja vaalimaan äidin ja lapsen suhdetta sekä rohkaistaan rintaruokintaa ensimmäisinä elinkuukausina". "Äitiysloman pidentäminen pitäisi nähdä myös kannustimena synnyttämiseen", esittelijä lisää, viitaten EU:n alhaiseen syntyvyyteen, alenevaan väestökehitykseen ja Euroopan ikääntymiseen. Neljän viikon pidennyksellä ei ole Estrelan mukaan juuri merkitystä useimpien jäsenmaiden lakeihin, sillä äitiysvapaan pituus on niissä jo nykyisin vähintään 18 viikkoa. Myös miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevä EU:n neuvoa-antava komitea suosittelee äitiysvapaan keston pidentämistä, tosin 24 viikkoon. Haitta nuorten naisten työllistymiselle? Slovakian Edit Bauer (keskustaoikeiston EPP-ED-ryhmä) ei näe tarvetta äitiysloman pidentämiselle. Päinvastoin, se veisi hänen mielestään pohjaa naisten mahdollisuuksilta työmarkkinoilla. "Esimerkiksi Saksassa työantaja maksaa äitiysloman kustannukset. Tällaiset maat vastustavat nykyisten talouden ongelmien vuoksi tiukasti äitiysloman pidentämistä", Bauer toteaa ja lisää, että Saksan kaltaisissa maissa pidennys "voisi haitata nuorten naisten työllistymistä". Entä isyysloma? Kaikissa jäsenmaissa ei myönnetä isyysvapaata. Ja jos vapaa myönnetään, sen kesto vaihtelee päivästä kymmeneen päivään. Naisten oikeuksien valiokunta kehottaa jäsenmaita takaamaan vähintään kahden viikon isyysloman. "Oikeus isyyslomaan on ratkaiseva miesten ja naisten tasapainoisen työelämään osallistumisen ja perhevastuiden jakamisen kannalta", Estrela korostaa. "Isyysloma tukisi myös synnytyksestä toipuvia naisia ja rohkaisisi isää läsnäoloon lapsen elämässä ensimmäisistä päivistä alkaen, sillä se on hyvin tärkeää lapsen fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle", esittelijä jatkaa. Bauer täsmentää: "Direktiivi koskee etenkin raskaana olevien ja imettävien naisten suojaa. Siksi isyysloma ei kuulu tähän direktiiviin. Meidän pitää toki löytää tapoja tasapainottaa työ ja perhe paremmin, kuten myös reilumpi työn ja vastuunjako perheessä, mutta ei tällä direktiivillä". Parlamentti ei ollut valmis äitiysloman pidennykseen 20090511FCS55550-6/7
Parlamentti käsitteli Estrelan ehdotuksia vaalikauden viimeisessä täysistunnossaan Strasbourgissa 4. ja 6. toukokuuta. Jäsenten enemmistö päätti EPP-ED-ryhmän aloitteesta palauttaa asian naisten oikeuksien valiokuntaan jatkovalmistelua varten. Mepit peräsivät samalla pakollista sosiaaliturvaa itsenäisten ammatinharjoittajien puolisoille. He hyväksyivät Luxemburgin Astrid Lullingin (EPP-ED) mietinnön, jonka mukaan esimerkiksi maanviljelijöitä tai yrittäjiä avustavien puolisoiden tulisi saada asianmukainen sosiaaliturva, mukaan lukien sairaus-, työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus, koko EU:ssa. Valtaosa avustavista puolisoista on naisia. Komission direktiiviehdotus tyytyisi vapaaehtoisiin sosiaaliturvajärjestelyihin. Mitä lukijamme olivat mieltä? Kysyimme lukijoiltamme, pitäisikö äitiysloman vähimmäiskestoa pidentää ja pitäisikö kaikilla eurooppalaisilla isillä olla oikeus isyyslomaan. Voit lukea eri maiden kansalaisten kommentit tämän artikkelin eri kieliversioista Vaalit 2009-sivulta (linkki alla). 20090511FCS55550-7/7