Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Samankaltaiset tiedostot
Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

HUIMAUS Riina Niemensivu

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Tasapaino - huimaus. Hannu Tapiovaara 2016

NEURO- OFTALMOLOGIAA

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

AMGEVITA (adalimumabi)

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

AMGEVITA (adalimumabi)

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS

Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Huimauspotilaan kliininen tutkiminen

Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS

Neurologinen! status!

Huimaus käytännön lääkärin kannalta

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Takakaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva

POTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon keskuslaskimotukoksen. hoidossa

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T

Diabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen

HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN TUTKIMINEN JA HOITO

3MS-taudin oireen- mukainen hoito

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

HIV ja hepatiitit HIV

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Diagnoosi ja mitä siitä seuraa

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Neurosarkoidoosi. Aki Hietaharju TAYS

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja Tilaukset

HYVÄNLAATUINEN ASENTOHUIMAUS ITSEHOITO-OPAS

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

OPAS HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN TESTAAMISEEN JA HOITOON

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Valtimotaudin ABC 2016

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen fysioterapeuttinen tutkiminen ja hoito

OSA VI: YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN TOIMISTA VALMISTEITTAIN. Priapismi

Monialainen kipuklinikkatoiminta

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS

Nystagmus. Topi Jutila ja Timo P. Hirvonen KATSAUS

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

Huimausoire ja. Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri. Liikenteen turvallisuusvirasto

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Neurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabeettinen verkkokalvosairaus. Totea ja hoida ajoissa

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala

Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan?

Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi"

Kuka on näkövammainen?

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

Transkriptio:

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa paikallistaa tuntopuutoksen perifeerisen hermon, hermojuuren, selkäytimen tai aivojen tasolle Tunnistaa tavallisimmat näkökenttäpuutokset Osaa diagnosoida tavallisimmat huimauksen syynä olevat häiriöt Tunnistaa tuntohäiriöiden eri komponentit (kosketus-, kipu-, lämpö-, asento- ja värinätunnon puutos, muuntunut tuntoaistimus) Kykenee erottamaan konduktiivisen ja sensorineuraalisen kuulovian Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

Osaa paikallistaa tuntopuutoksen perifeerisen hermon, hermojuuren, selkäy:men tai aivojen tasolle

Sensoriikan tutkiminen Kosketustunto Terävätunto Värinätunto Kosketustunto, terävätunto ( kiputunto), värinätunto, asentotunto Tarvittaessa tutkitaan myös lämpötunto

Tuntohäiriö vaurio aivoissa, aivorungossa, selkäy:messä Aivot hemisensorinen oireisto Aivorunko ristitsevät oireet (kasvojen ja raajojen suhteen) Selkäydin - tuntoraja

Tuntohäiriö vaurio selkäy:messä, cauda equinassa, hermojuuressa Selkäydin dissosioitu tuntohäiriö Cauda Equina ratsupaikkatunnottomuus Hermojuuri radikulaarinen kipu

ALS = amyotrofinen lateraaliskleroosi, HTLV-1 = Human T-cell leukemia virus type 1, lathyrismi = neurotoksinen sairaus, AIDS = Aquired Immune Deficiency Syndrome

ALS = amyotrofinen lateraaliskleroosi, HTLV-1 = Human T-cell leukemia virus type 1, lathyrismi = neurotoksinen sairaus, AIDS = Aquired Immune Deficiency Syndrome

Neurologiselta kannalta tärkeitä ovat tietylle hermoston alueelle paikantuvat (lokalisoivat) tuntohäiriöt ( = neuroanatomiaa noudattavat tuntopuutokset)

Hermojuuri

Hermojuuri

Osaa diagnosoida tavallisimmat huimauksen syynä olevat häiriöt

Kevin Barraclough, Adolfo Bronstein. Diagnosis in General Practice: Vertigo. BMJ 2009; 339: b3493 5%

Hyvänlaatuinen asentohuimaus Benign Paroxysmal Posi:onal Ver:go = BPPV

BPPV - kliininen kuva BPPV = Benign Paroxysmal Positional Vertigo Lyhytaikainen (< 60 sekun:a) asennonmuutoksen aikaansaama kiertohuimauskohtaus (ver:go) Asennonmuutoksen jälkeen kestää n. 10 sekun:a ennen kuin huimaus alkaa Toistuva asentoprovokaa:o lievi/ää ver:goa Vertigo kestää rajallisen ajan (alle minuutin) ja häviää sitten ilmaantuakseen uudelleen samaan asennonmuutokseen liittyen (esim. kyljen kääntäminen sängyssä, ylähyllylle kurottaminen)

BPPV diagnos:ikka ja hoito Tasapainoelimen kaarikäytäviin kertyvä sakka (kalkkihiput) aiheu/aa tasapainohermon ärtymisen ( väärän ais:muksen ) asennonmuutoksen yhteydessä Tau: voidaan diagnos:soida Dix- Hallpiken ja hoitaa Epleyn manööverillä (jonka tekniikkaa voi tutustua esim. YouTubessa) BPPV = Benign Paroxysmal Positional Vertigo

Kesto < 60 sekuntia Kesto tunneista päiviin Kesto tunneista päiviin Kesto 2 tuntia (minuuteista päiviin) TIA 10 minuuttia (1-15 ) Infarkti päiviä, viikkoja, vuosia Kesto > 2 viikkoa, kuukausia, vuosia Kesto > 2 viikkoa, kuukausia, vuosia Kesto > 2 viikkoa Kesto lääkkeen käytön ajan Timothy Hain. Approach to the Patient with Dizziness and Vertigo. Kirjassa: Jose Biller (toim.): Practical Neurology, s. 152-167

Näköhäiriöt Mikko Kallela

Näköoireen karkea jao/elu ja kliinikolle tärkeät ongelmat I. Tuovan (afferen:n) järjestelmän häiriö Salpaysnysty (staasipapilla) Amaurosis fugax Näköhermon pään turvotus (muu kuin staasipapilla) II. Vievän (efferen:n) järjestelmän häiriö Mustuaispuoliero anisokoria Silmien liikehäiriöt kaksoiskuvat ja silmävärve (nystagmus)

Salpausnysty eli staasipapilla

Koholla olevan aivopaineen muut oireet (kuin salpausnysty) Päänsärky, oksentelu, äkilliset nopeasti ohimenevät näön hämärtymiset (visual obscurations), kaksoiskuvat (VI-aivohermon pareesi), tajunnantason lasku, kuolema Kuva edellisessä slidessa Jonathan Trobe, M.D. - University of Michigan Kellogg Eye Center (Wkipedia)

Amaurosis fugax äkillinen sokeus Toinen silmä meni sokeaksi, hämärtyi, näkö usvainen, sumuinen Kesto 5-15 minuuttia ASA-lääkitys, kaulasuonet kuvannetaan Ennuste parempi kuin motorisessa TIA:ssa

Tunnistaa tavallisimmat näköken/äpuutokset

Näköhermon pään turvotus (papillaturvotus) Taustalla on muu syy kuin koholla oleva aivopaine Salpausnysty (staasipapilla) on nimitys nimenomaan koholla olevan aivopaineen aiheu/amalle näköhermon pään turvotukselle

Näköhermon tulehdus (op5kusneuriia) Oireet: silmän liikearkuus, nopeasti etenevä näön heikkeneminen, väriastin häiriö, sentraalinen näkökenttäpuutos Osalla potilaista papilla on turvonnut - osalla ei (ns. retrobulbaarineuriitti)

Näköhermon tulehdus Voi olla idiopaa\nen (muuta syytä ei löydy) MS- tau:in lii/yvä (jolloin näköhäiriö käy/äytyy kuten mikä tahansa muu MS- taudin pahenemisvaihe) Systeemisairauteen lii/yvä (systeeminen lupus erytematosus (SLE), tuberkuloosi, HIV, syfilis, borrelioosi, sarkoidoosi)

MS-taudin pahenemisvaiheen kulku Pahenemisvaihe voi olla tuntohäiriö, näköhäiriö (kuten optikusneurriitti) lihasheikkous, ataksia, kipu, väsymys, virtsarakon toimintahäiriö Optikusneuriitti Silmän liikearkuus, nopeasti etenevä näön heikkeneminen, väriastin häiriö, sentraalinen näkökenttäpuutos

MRI (Magne:c Resonance Imaging) Optikusneuriittipoilas ja MS-taudin riski Normaali MRI MS-riski 25% / 15 v, poikkeava MRI 75% / 15 v Likvori auttaa riskiarviossa, mutta vain jos MRI on normaali

Näköhermon iskemia AION (anterior ischemic op:c neuropathy) Silmän pienten suonten tau: Ohimoval:motulehdus (vaskulii\) Hoide/avissa oleva äkillisen sokeutumisen syy Silmän keskuslaskimon tukos Taustalla usein systeeminen tukostaipumus Lääkkeen aiheu/ama AION Impotenssilääkkeet

Näköhermon pään iskemia (iskeminen papilliia) Ärkillinen kivuton näönalenema, vaihteleva näkökenttäpuutos Aiheuttaja voi olla - Silmän pienten suonten tauti tai - vaskuliitti (ohimovaltimotulehdus eli temporaaliarteriitti) Temporaaliarteriitin systeemioireita: Päänsärky 58%, purentalihasten klaudikaatio 53%, laihtuminen 31%, sairaudentuntu 22% polymyalgia 22 %, ruokahaluttomuus 20%, kuumeilu 11%, anemia 9% Huom: Temporaaliarteriitti reagoi erinomaisesti kortikosteroidille

Keskuslaskimotukos - Äkillinen, tai hidas (päivien aikana), kivuton näön heikentyminen, joskus tähtisadetta (visus 0.1-0.5) Jonathan D. Trobe. University of Michigan Kellogg Eye Center. http://www.kellogg.umich.edu/theeyeshaveit/index.html

Keskusvaltimotukos Äkillinen kivuton näönmenetys yhdessä silmässä Näkökyky häviää usein lähes täysin Taustalla: embolia, tromboosi, spasmi, vaskuliitti (temporaaliarteriitti) Jonathan D. Trobe. University of Michigan Kellogg Eye Center. http://www.kellogg.umich.edu/theeyeshaveit/index.html

Keskusvaltimon ylähaaran tukos Äkillinen kivuton näkökenttäpuutos yhdessä silmässä Jonathan D. Trobe. University of Michigan Kellogg Eye Center. http://www.kellogg.umich.edu/theeyeshaveit/index.html