Diagnoosi ja mitä siitä seuraa
|
|
- Raimo Kokkonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2 Diagnoosi ja mitä siitä seuraa
2 Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tämä opas kertoo MS-taudin diagnosointiin liittyvistä ongelmista ja erilaisista tutkimuksista, kuten magneettikuvauksista, joita käytetään lopullisen diagnoosin tekoon ja hoidon vaikutusten seuraamiseen. Ei ole helppoa hyväksyä, että sairastaa MS-tautia. Tautiin tutustuminen ja erilaisten selviytymiskeinojen oppiminen auttavat vähentämään ahdistusta, hyväksymään diagnoosin ja aloittamaan elämän MS-taudin kanssa. Tutustu myös sarjan muihin osiin. Niissä on lisätietoa MS-taudista ja sen hoidosta. 2
3 Sisällysluettelo Miten MS-tauti todetaan?...4 Neurologinen tutkimus...6 Magneettikuvaus...8 Herätevastetutkimukset...11 Laboratoriotutkimukset...13 Mitä diagnoosin jälkeen tapahtuu...16 Sanasto
4 Miten MS-tauti todetaan? Diagnoosi perustuu taudille tyypillisiin oireisiin ja aivojen magneettikuvaukseen. Ei ole olemassa mitään selkeää testiä, joka kertoisi, että potilaalla on tai ei ole MS-tautia. Mikään käytettävissä olevista menetelmistä ei yksinään anna täyttä varmuutta diagnoosista. Oireet Kuva 1: MS-taudin toteaminen on monimutkainen prosessi. 4
5 Neurologin tekemä diagnoosi perustuu muiden vaihtoehtojen poissulkemiseen: J Hän kyselee aiemmista sairauksista tarkistaakseen, onko sinulla ollut aiemmin neurologisia eli hermostollisia häiriöitä. Häiriöt ovat voineet olla niin lieviä, ettet ole ottanut niitä vakavasti. J Hän tekee perusteellisen neurologisen tutkimuksen, jossa hän etsii neurologisten muutosten merkkejä ja oireita. J Hän hakee lisävahvistusta diagnoosille. Sitä saa esimerkiksi aivojen magneettikuvauksesta, laboratoriokokeista, aivojen sähkötoimintaa mittaavista kokeista (herätevasteet) ja selkäydinnesteen tutkimuksesta. Seuraavilla sivuilla kerrotaan tarkemmin näistä kokeista ja tutkimuksista. 5
6 Neurologinen tutkimus Kuva 2: Neurologisia testejä voidaan tehdä esim. jaloista ja kyynärpäistä. Neurologisessa tutkimuksessa tarkistetaan, miten hyvin hermosto toimii. Varsinaisen neurologisen tutkimuksen tekee yleensä neurologian erikoislääkäri. Hän tutkii, onko näkö- tai kuulohermojen toiminnassa muutoksia sekä onko tuntoaistimuksissa tai puheessa ongelmia. Lisäksi hän tutkii kyynärpäiden, ranteiden, polvien, nilkkojen ja jalkapohjien refleksit selvittääkseen, voisiko kyseessä olla jokin muu sairaus (Kuva 2). Havainnoimalla seisomisasentoa ja käyntiä (jalkojen liikkeitä, ryhtiä, käsien heilumista seisoessa tai kävellessä, heikkoutta tai kankeutta) voidaan todeta selkäydin- tai aivohermojen vaurioista johtuva ataksia (lihasten yhteistoimintahäiriö) tai tuntoherkkyyden väheneminen. Lisäksi lääkäri saattaa tutkia korviin (kuulo), kasvoihin (tuntoherkkyys), kurkkuun (puutuminen) ja puheeseen liittyviä muutoksia. 6
7 Multippeliskleroosi vaurioittaa usein aivoista silmään johtavaa näköhermoa. Näköhermon tutkimuksia ovat näöntarkastus, näköherätevastetutkimus ja silmien tarkka tutkimus. Näkö tutkitaan näkötaulun ja näköhermo silmäntähystimen (oftalmoskoopin) avulla. Kaikki nämä tutkimukset ovat kivuttomia ja helppoja (kuva 3). Poikkeavat löydökset, kuten silmävärve (nystagmus), saattavat olla oireita MS-taudista tai jostain sisäkorvaperäisestä häiriöstä. Kuva 3: Näkö testataan näkötaulun avulla. Neurologisen tutkimuksen lisäksi tehdään myös muita kokeita, mm. magneettikuvaus tehdään aina. Vaikka se onkin ainoa tutkimus, jonka avulla voidaan tarkastella MS-taudin aiheuttamia näkyviä vaurioita, se ei kuitenkaan riitä yksinään diagnoosin varmistumiseen. Kaikki vauriot eivät ehkä näy tutkimuksessa, etenkään sairauden varhaisvaiheessa, ja myös muut magneettikuvauksen avulla löytyvät sairaudet voivat aiheuttaa keskushermostossa samanlaisia muutoksia kuin MS-tauti. 7
8 Magneettikuvaus Magneettikuvaus (MK-tutkimus, kuva 4) näyttää selvästi vaurioiden eli plakkien koon, määrän ja sijainnin aivoissa ja joskus myös selkäytimessä. Magneettikuvaus on erittäin hyödyllinen, koska sen avulla voidaan seurata MS-taudin aiheuttamia muutoksia ajan myötä. Uudet varhaisen tulehdusvaiheen vauriot voidaan saada selvemmin näkyviin ruiskuttamalla varjoainetta kainalon tai käsivarren laskimoon. Kuva 4: Magneettikuvaus Magneettikuvauksessa voidaan tarkastella MStaudin aiheuttamia vaurioita. Siinä todetut vauriot ovat selvä viite MS-taudista, etenkin jos sairaushistoria ja muut neurologiset tutkimukset osoittavat samaa. 8
9 Magneettikuvaus Magneettikuvaus on hyvin herkkä menetelmä, jonka avulla voidaan kuvantaa aivojen vaurioita (kuvat 5a, b). Magneettikuvaus voi tuntua pitkästyttävältä, koska se vie jonkin verran aikaa. Tavallinen magneettikuvaus kestää noin minuuttia, ja sen aikana on maattava täysin liikkumatta pöydällä, joka liikkuu suuren putken sisällä. Tutkimus voi tuntua aika meluisalta ja putki ahtaalta. Monissa paikoissa voi käyttää korvatulppia tai kuunnella musiikkia. Putkessa on myös hätänappula, josta saa yhteyden tutkimusta tekevään lääkäriin. Koska magneettikuvaukseen ei käytetä röntgensäteitä, se voidaan tehdä niin usein kuin on tarpeen. Lisätietoja voi kysyä omalta lääkäriltä. 9
10 Kuva 5a: Magneettikuva terveen ihmisen aivoista. Kuva 5b: Magneettikuva MS-tautia sairastavan aivoista. Ympyröidyillä alueilla on tyypillisiä MS-taudin aiheuttamia vaurioita eli leesioita. 10
11 Herätevastetutkimukset MS-taudissa useiden hermojen johtamiskyky on hidastunut, koska hermosyitä eristävät ja suojaavat myeliinitupet ovat vaurioituneet. Tällaisilla paljaiden hermojen alueilla impulssien kulku on huomattavasti hidastunut (lisätietoa oppaassa 1). Herätepotentiaalia (evoked potential, EP) mitattaessa kirjataan tarkasti se aika, jonka kuluessa hermoimpulssi välittyy aivoihin. Viivästykset voidaan havaita vertaamalla tuloksia siihen, kuinka kauan impulssien kulku tavallisesti vie terveillä ihmisillä. Aivojen sähköistä toimintaa mittaamalla saattaa löytyä sellaisiakin vaurioita, jotka eivät aiheuta kliinisiä oireita. Herätepotentiaalitutkimus osoittaa, millaisia sähköisiä vaikutuksia tietty ärsyke aiheuttaa aivoissa. Tutkimus on tärkeä etenkin, jos diagnoosi ei ole täysin varma. Herätepotentiaalitutkimus saattaa auttaa neurologia löytämään keskushermostosta johtumishäiriöitä sekä niin kutsuttuja hiljaisia vaurioita, vaikka neurologisia häiriöitä ei olisikaan vielä ilmennyt. MS-taudin diagnosoinnin lisäksi herätepotentiaalitutkimuksesta on hyötyä myös, kun halutaan seurata sairauden etenemistä. 11
12 Näköherätevastetutkimus Näköherätepotentiaali (visual evoked potential, VEP) tutkitaan yleensä MS-taudin diagnosoinnin yhteydessä. Näköherätepotentiaalitutkimuksessa mitataan näköinformaation kuljettamiseen tarvittava aika näköhermosta sille aivojen alueelle, joka on päävastuussa näköinformaation käsittelystä. Kuva 6: Näköherätepotentiaalitutkimus on yksinkertainen koe. Tätä tutkimusta varten päähän kiinnitetään elektrodeja, jotka mittaavat aivojen sähköistä toimintaa (aivoaaltoja). Potilasta pyydetään kohdistamaan katseensa šakkilaudan näköiseen näyttöön, jonka keskellä on pieni neliö (kuva 6), jotta voidaan mitata näköhermon kautta silmästä aivoihin kulkevien impulssien kulkemista. Näköhermon vaurio saattaa aiheuttaa poikkeavan tutkimustuloksen. Jos poikkeava tulos saadaan normaalinäköiseltä henkilöltä, se saattaa auttaa varmistamaan MS-taudin diagnoosin, koska %: lla multippeliskleroosia sairastavista on poikkeavia VEP-arvoja. 12
13 Laboratoriotutkimukset Selkäydinnesteen tutkimus MS-taudin diagnosointi ei ole yksinkertaista. Laboratoriotutkimuksista voi olla apua. Yksi tutkimus on näytteen otto selkärangan selkäydinnestettä sisältävältä alueelta. Tutkimuksessa selkäydinnestettä otetaan ohuella neulalla, jonka vuoksi tutkimuksen aikana on oltava paikoillaan (kuva 7). Kuva 7: Lannepisto (lumbaalipunktio) selkäytimessä on nestettä, josta otetaan näyte. 13
14 Selkäydinnestetutkimuksen avulla MS-taudin diagnoosi voidaan joko vahvistaa tai sulkea pois. Selkäydinnesteestä voidaan tehdä useita kokeita, jotka osoittavat MS-taudin aktiivisuuden. Suurimmalla osalla (90 %) niistä potilaista, joilla on todettu MS-tauti, se näkyy myös selkäydinnestetutkimuksessa. Magneettikuvaus, herätepotentiaalitutkimus tai selkäydinnesteen tutkimus eivät siis yksin riitä varmaan diagnoosiin, eli MS-tautia ei voi todeta pelkästään niiden perusteella. Ne auttavat lähinnä varmistamaan lopullisen diagnoosin joko tukemalla sitä tai sulkemalla sen mahdollisuuden pois. Tämän vuoksi tulokset vaativat aina asiantuntijan tulkintaa. 14
15 Diagnoosi entistä aiemmin MS-taudin diagnosointiin on kehitetty erilaisia menetelmiä. Diagnoosin varmistaminen vaatii, että tietyt kriteerit eli edellytykset täyttyvät. Vuonna 2001 otettiin käyttöön uudet diagnostiset kriteerit, joiden ansiosta MS-tauti pystytään toteamaan entistä varhaisemmassa vaiheessa. Niitä sanotaan McDonaldin kriteereiksi, ja ne perustuvat kliinisiin ja magneettikuvauslöydöksiin. Nykyaikaisen magneettikuvausmenetelmän ja uusien kriteerien perusteella asiantuntijat pystyvät nykyään entistä paremmin erottamaan MS-taudin muista sairauksista, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita. Entistä parempien diagnoosimenetelmien ansiosta tehokas hoito voidaan aloittaa jo sairauden varhaisvaiheessa. Varhain aloitetun hoidon on osoitettu hidastavan toimintakyvyn huononemista. Se vähentää myös korjautumattomien hermovaurioiden riskiä tai hidastaa niiden syntyä. 15
16 Mitä diagnoosin jälkeen tapahtuu Jos sinulla on todettu MS-tauti, kyseessä voi olla J aaltomainen eli relapsoiva-remittoiva multippeliskleroosi (RRMS) J alusta lähtien etenevä eli primaarisesti progressiivinen multippeliskleroosi (PPMS) J toissijaisesti etenevä eli sekundaarisesti progressiivinen multippeliskleroosi (SPMS). Toissijaisesti etenevä MS-tauti on aaltomaisena alkaneen taudin pidemmälle edennyt muoto. MStaudin eri muodot on selostettu tarkemmin tämän sarjan oppaassa 1. Mitä aikaisemmin sairaus havaitaan, sitä paremmat mahdollisuudet on hidastaa taudin etenemistä. Viime vuosina on kehitetty uusia menetelmiä, joiden ansiosta sairaus pystytään toteamaan entistä aiemmin. MS-taudin kanssa selviytyminen miksi juuri minä? Siinä vaiheessa, kun MS-tauti todetaan, moni on elänyt jo jonkin aikaa epävarmuudessa ja kärsinyt oireista, joita muut eivät ehkä ole edes huomanneet. Kun MS-tauti on todettu, kysy lääkäriltä mieltäsi askarruttavista asioista ja keskustele hänen kanssaan peloistasi. On tärkeää kääntyä luotettavan asiantuntijan puoleen. 16
17 Kuva 8: Askeleet diagnoosista taudin kanssa selviytymiseen. selviytyminen hyväksyminen masennus suru ahdistus pelko viha kieltäminen sokki diagnoosi 17
18 Uusia tai epätavallisia oireita voi ilmaantua tai vanhat oireet voivat uusiutua kuukausien, vuosien tai joskus jopa vasta kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun sairaus on alunperin todettu. MS-taudin diagnoosi pystytään nykyään varmistamaan melko nopeasti nykyaikaisten magneettikuvausmenetelmien ansiosta, joten hoito voidaan aloittaa jo sairauden varhaisvaiheessa. Toisaalta tämä merkitsee myös sitä, että taudin kanssa on tultava toimeen entistä nopeammin. Multippeliskleroosi on sairaus, joka aiheuttaa muutakin kuin vaurioita aivoihin ja selkäytimeen. Monella potilaalla tilanteen hyväksyminen tapahtuu vaiheittain. On yritettävä löytää paras tapa elää multippeliskleroosin kanssa. Eri vaiheita läpi käydessään potilas voi tarvita apua esimerkiksi perheeltään, ystäviltään, hoitohenkilökunnalta ja asiantuntijoilta sekä potilasjärjestöiltä. Useimmat sairastuneet käyvät läpi kuvassa 8 mainittuja vaiheita (ks. edellinen sivu), mutta jotkut saattavat käydä läpi jotkut vaiheet toisia nopeammin. 18
19 Sokki: Useimmille diagnoosi tulee sokkina, jota seuraa kieltäminen. Kieltäminen: Aluksi MS-tautia ei pysty hyväksymään ja sen kieltää: Jos en ajattele sitä, se lakkaa olemasta. Pelko: Pelko hallitsee erityisesti, jos ei tiedä, mitä oikeastaan pitäisi pelätä. Pelko voi huonontaa elämänlaatua enemmän kuin varsinaiset MS-taudin oireet. Pelko putkahtaa esiin toistuvasti sairauden aikana, ja sitä on käsiteltävä yhä uudestaan. Asiallinen tieto MS-taudista on luonnollisesti tässä vaiheessa kaikkein tärkeintä, sillä se voi auttaa karkottamaan pahimmat pelot. Ahdistus: Ahdistukseen on hyvä hakea ammattiapua. Myös tuki- ja vertaisryhmistä voi saada apua ahdistukseen. Suru: Sureminen ja masennus ovat myös yleisiä MSpotilailla. Suru on usein ohimenevää, mutta masennus voi olla sitäkin itsepintaisempaa. Masennus: MS-tautia sairastavilla masennus on normaalia yleisempää ja sitä on enemmän kuin muilla pitkäaikaissairailla. 19
20 Jos masentaa, etsi apua. Masennus saattaa merkitä sitä, että olet päässyt sairauden hyväksymisessä siihen pisteeseen, että tarvitset tukea. Yleensä peloista ja tunteista on helpointa puhua hyvälle ystävälle. Masennuksen pitkittyessä tai vaikeutuessa kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Kuva 9: MS-taudin diagnoosi voi aiheuttaa masennusta. Psykoterapiasta ja masennuslääkkeistä voi olla apua. Jotkut yrittävät selvitä masennuksesta yksin, mutta masennus on vakava sairaus. Jotkut MS-potilaat ovat epäilleet, että psyykkisillä tekijöillä olisi vaikutusta sairauden puhkeamiseen ja etenemiseen. Monet MS-tautiin sairastuneet ovat kertoneet, että juuri ennen uusien oireiden tai taudin pahenemisvaiheen alkamista heillä on ollut vakava kriisi tai tavallista enemmän stressiä tai he ovat menettäneet jonkun läheisensä tai joutuneet hänestä eroon. 20
21 MS-taudin hyväksyminen Useimmat MS-potilaat oppivat lopulta hyväksymään sairautensa. He ymmärtävät, että jokaisella on taakkansa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että hyväksyminen ei tarkoita sitä, että luovuttaisi tai tunnustaisi hävinneensä. Muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kokemuksista saattaa olla paljon apua. Voit etsiä tietoa myös Internetistä ja olla keskustelupalstojen kautta yhteydessä muihin MS-tautia sairastaviin. Muihin samassa tilanteessa oleviin saa yhteyden esimerkiksi osoitteessa Kuva 10: Pilvet väistyvät, kun opit hyväksymään tilanteen ja tulemaan toimeen sairautesi kanssa. 21
22 Sanasto Aivo-selkäydinneste Neste, joka ympäröi aivoja ja selkäydintä. Ataksia Yhden tai useamman raajan yhteistoimintahäiriö, joka usein aiheuttaa sammallusta tai änkytystä (dysartriaa) sekä silmävärvettä (nystagmus). Dysfunktio Toimintahäiriö Herätepotentiaali (EP, herätevaste) ilmaisee, miten kauan kestää, kun aivot ottavat vastaan ja tulkitsevat näkö-, kuulo- ja tuntoärsykkeitä. Herätepotentiaali voidaan mitata yksinkertaisella kajoamattomalla tutkimuksella. Keskushermosto Keskushermosto muodostuu aivoista ja selkäytimestä. Lannepisto (lumbaalipunktio) Tutkimus, jossa otetaan ohuella neulalla nestettä selkäytimestä. Leesiot eli vauriot ovat aivojen valkean aineen alueita, joilla on tapahtunut myeliinikatoa. Uudet vauriot (= aktiiviset leesiot) näkyvät gadolinium-tehosteisessa (varjoaine) magneettikuvauksessa. Vanhat leesiot näkyvät tehostamattomissa magneettikuvissa. Hiljaiset leesiot eivät aiheuta neurologisia toimintahäiriöitä. 22
23 Magneettikuvaus Magneettikuvaus on kajoamaton kuvantamismenetelmä, jossa käytetään magneettikenttää mutta ei röntgensäteitä. McDonaldin kriteerit määritti MS-tautiin erikoistunut spesialisti McDonald työtovereineen vuonna 2001, ja niiden ansiosta sairaus pystytään toteamaan entistä aiemmin. Myeliinituppi on keskushermoston hermosyitä päällystävä sähköä eristävä rasva-ainekerros. Myeliiniä tarvitaan nopeuttamaan sähköisten viestien välitystä aivoista muualle elimistöön ja verenkierrosta verisuoniin. Oftalmoskooppi on silmän tutkimiseen käytettävä väline. Oftalmoskooppeja on kahdenlaisia, suoria ja epäsuoria. Suora oftalmoskooppi on käsikäyttöinen väline, jossa on kirkas valo ja suurentavia linssejä. Oftalmoskoopin avulla lääkäri näkee silmän verkkokalvon selvästi. Epäsuoraa oftalmoskooppia käytetään tutkittaessa koko verkkokalvoa. Lääkäri pitää laitetta otsallaan. Laitteen suurentavien lasien läpi katsottaessa potilaan silmän eteen laitetaan erityislinssi, jonka avulla lääkäri näkee silmän verkkokalvon selvästi. Vertigo on huimausta tarkoittava lääketieteellinen termi. 23
24 Elämä MS-taudin kanssa Opassarja aktiivisen elämäntyylin säilyttämiseen MS-tauti eli multippeliskleroosi johdanto Diagnoosi ja mitä siitä seuraa MS-taudin oireenmukainen hoito MS liikunta ja hyvinvointi Bayer Oy, PL 73, Espoo, puh L.FI L.FI FI
Lataa MS-tauti. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen MS-tauti Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa MS-tauti Lataa ISBN: 9789529797806 Sivumäärä: 31 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.10 Mb MS-tauti on etenevä neurologinen sairaus. Vastasairastunut kysyykin usein: "Miten ja kuinka nopeasti tämä
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotMS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to
1 MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa kerrotaan e emmä MS-tau- ista, miten tauti vaikuttaa
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotSairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen
Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun
Lisätiedot3MS-taudin oireen- mukainen hoito
3 MS-taudin oireenmukainen hoito Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa käsitellään MS-taudin tavallisimpia oireita, kuten uupumusta,
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotSuositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.
Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotVuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti
Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotMS-tauti: Auttaisiko lipoiinihappo?
MS-tauti: Auttaisiko lipoiinihappo? Medical News Today julkaisi 3.7.2017 Honor Whitemanin raportin tutkimuksesta, jonka mukaan lipoiinihappo (lipoic acid / LA) helpottaa MS-taudin oireita tehokkaammin,
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotSisällys. Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4. Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7. Voiko MäSää korjata? 8
MäSäläisen ensiopas Sisällys Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4 Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7 Voiko MäSää korjata? 8 Lääkehoito 8 Kuntoutus 9 Apuvälineet 9 Eheää elämää MäSästä huolimatta
LisätiedotKäytä tätä erityisesti myeloproliferatiivista sairautta (MPN) varten suunniteltua oiremittaria kirjataksesi, kuinka oireet vaikuttavat sinuun ajan
21 63 89 47 5 Käytä tätä erityisesti myeloproliferatiivista sairautta (MPN) varten suunniteltua oiremittaria kirjataksesi, kuinka oireet vaikuttavat sinuun ajan mittaan. Keskustele siitä lääkärisi kanssa
LisätiedotVerkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta.
Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Kelan Verkkokuntoutushanke 16.4.2013 Maire Heikkinen Sisältö MS ja kuntoutus Verkosta voimaa ja tukea
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotKoska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan?
tieteessä Hanna Kuusisto LT, neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaala, neurologian yksikkö hanna.kuusisto@khshp.fi Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan? ensioire
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotMasennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.
Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
Lisätiedot1. Tehtäväsarja. Keskustele kokeen pitäjän kanssa hänen ehdottamastaan aiheesta!
1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa tehtävien miettimiseen. Koe alkaa johdattelevalla
LisätiedotLeena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ
Leena Savela-Syv Syväjärvi RETTIN OIREYHTYMÄ Lähinnä tytöill illä ilmenevä harvinainen neurologinen oireyhtymä N. yhdellä/10 000-15 000:sta Suomessa n.100 Rett-henkil henkilöä Yli 80%:lla mutaatio X-kromosomin
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotMikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?
Tietoa potilaalle HER2-positiivisen rintasyövän KANJINTI*-hoidosta *KANJINTI on trastutsumabi-biosimilaari. Ensimmäinen trastutsumabilääke, jonka kauppanimi on Herceptin, on ollut saatavilla jo useita
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotVuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat
Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus
LisätiedotKUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA
KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotLataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa
Lataa Kliininen neuropsykiatria Lataa ISBN: 9789516563667 Sivumäärä: 428 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.67 Mb Aivojen ja mielen sairaudet ja häiriöt johtavat usein eettisiin ja filosofisiinkin pulmiin.
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotTietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi
Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotMS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.
MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotLataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa
Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980654 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.65 Mb Susanna Tulonen on erikoissairaanhoitaja, joka
LisätiedotTerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.
TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotÄlä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.
Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotRINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö
RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotTämänvuotinen Barcelonassa järjestetty
Tutkimus ECTRIMS 2015 keskittyi etenevän MS-taudin hoitoon Lokakuun alussa Barcelonassa järjestetyssä ECTRIMSkokouksessa kuultiin useita lupaavia tuloksia eri lääketutkimuksista.pääosassa olivat ensimmäiset
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotLataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa
Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotAnafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle
Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotAikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus
Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa
LisätiedotMuistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja
Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotOmaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013
Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin
LisätiedotKlaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen
Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotLuento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA
Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotMIKÄ ON SYRINGOMYELIA
MIKÄ ON SYRINGOMYELIA Syringomyelia on sairaus, jossa selkäytimeen kehittyy onteloita, jotka voivat aiheuttaa erilaisia neurologisia oireita. Syringomyelian aiheuttaa yleensä takaraivonluun epämuodostuma
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotEUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE. Share. Care. Cure. Terveys
EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE Share. Care. Cure. Terveys MITÄ EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT OVAT? Eurooppalaisiin osaamisverkostoihin (ERN) kuuluu
LisätiedotEUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE. Share. Care. Cure. Terveys
EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE Share. Care. Cure. Terveys MITÄ EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT OVAT? Eurooppalaisiin osaamisverkostoihin (ERN) kuuluu
Lisätiedot