Työsuojelupaneeli VII PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen 16.11.2016 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 1
Työsuojelupaneeli VII Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita käsittelevä kysely. Paneelin tarkoituksena on tuottaa tietoa työpaikoilla näkyvistä ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä, ja yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen. Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle paneeliryhmälle lähetetään 1-2 kertaa vuodessa lyhyt sähköisen kysely kulloinkin ajankohtaisista työpaikkojen toimintaan ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Työsuojelupaneeli on toteutettu Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä. Seitsemäs paneeli on toteutettu lokakuussa 2016. 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 2
Erityisesti suuri työmäärä ja keskeytykset kuormittavat työpaikoilla (%, työsuojelupäälliköt ja valtuutetut) 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 3
Työn määrän ja tahdin sekä hallitsemattoman tiedon määrän arvioidaan lisääntyneen (%, työsuojelupäälliköt ja valtuutetut) 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 4
Vuorovaikutukseen liittyvistä tekijöistä heikko tiedonkulku ja jatkuvat muutokset useimmin haasteena (%, työsuojelupäälliköt ja valtuutetut) 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 5
Erityisesti muutosten arvioitiin lisääntyneen viimeisen 12 kk:n aikana (%, työsuojelupäälliköt ja valtuutetut) 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 6
Muita esiin nousseita kuormitustekijöitä työpaikalla (avovastaukset, työsuojelupäälliköt ja valtuutetut) Puutteita tai ongelmia esimiestyössä tai johtamisessa (37 mainintaa) Työpaikalla ristiriitoja, klikkiytymisiä tai muita sosiaalisia ongelmia (27) Epävarmuus oman työn tai työpaikan tulevaisuudesta (21) Työtahdin kiristyminen (18) Organisaation ylempi hierarkian taso viestii ristiriitaisesti verrattuna alempaan tasoon Päätöksentekoprosessin epäjohdonmukaisuus ja arvaamattomuus kuormittaa säännöllisesti. Esimiesten ammattitaidon puute johtamisessa. Nuorten työntekijöitten ystävyys ja illanvietot vapaa-ajalla ja jos siihen tulee ongelmia ne heijastuvat voimakkaasti myös työpaikalla. Kahden työkaverin keskinäiset välit ovat melko vaikeat ja haittaa kokonaisvaltaista yhteistyötä. Eri osastojen klikkiytyminen. Tuotannon lopettaminen meidän yksikössä aiheuttaa kuormitusta ihmisille. Yhdistymisneuvottelut käynnissä, joista saattaa seurata yt-nevottelut. Tahtia kiristetään ja muutoksia on liian usein ja liian paljon. Työntekijöiden mahdollisuus tehdä työtä niin hyvin kuin haluavat on vähentynyt. Lisäksi esiin tuotiin mm. työpaikan osaamispuutteet, heikko perehdytys, töiden epätasainen jakautuminen, sisäilmaongelmat, aikatauluhaasteet, epäsopiva työympäristö, henkilöstön vaihtuvuus, poissaolot/sijaiset, monipaikkaisuus (ei kohdata), digitalisaatioon liittyvät haasteet 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 7
Psykososiaaliset kuormitustekijät näkyvät työsuojelutehtävissä monin tavoin (avovastaukset) Työntekijöiden väsymyksenä, stressinä ja uupumuksena (85) Huonona ilmapiirinä ja konflikteina (59) Selvittelyinä ja keskusteluina (57) Yhteydenottojen ja ilmoitusten määrissä (36) Esimiesten ja alaisten välisen suhteen tuen tarpeena (20) Työyhteisö on väsyneenpää, työstä puuttuu iloisuus jota oli vielä 10v sitten. Ihmisten henkisenä kuormittumisena. Pahaolo jota ei osata yhdistää mihinkään. Useimmin ristiriitojen selvittelyä työyhteisöissä, työntekijöiden väsyminen näkyy työskentelyssä. Ei osata keskustella asiasta asiallisesti. Jaksaminen on aivan äärirajoilla ja se aiheuttaa kireitä välejä työyhteisössä. Epätasa-arvoinen kohtelu näkyy lisääntyvinä pyyntöinä osallistua työsuojelun edustajana varhainen tuki- keskusteluihin Keskustelun tarpeena, esimiehen kanssa yhteisenä pohdintana ja ratkaisujen etsimisenä. Keskustelutukea on tarvittu aikaisempaa enemmän. Paljon työntekijöiden yhteydenottoja, häirintäilmoitusten lisääntyminen, selvittelytilanteet työyhteisötasolla ovat lisääntyneet. Esimiesten painostus työntekijöitä kohtaan on lisääntynyt Työtekijät hakevat aiempaa useammin konsultaatiota koskien myös päivittäisiä työtehtäviä. Esiintyy selvää pelkoa keskustella asioista lähimmän esimiehen kanssa. Hyvin eri tasoista johtamista esimiestasolla. Lisäksi esiin tuotiin: työntekijöiden sairauspoissaolot ja oireilu, esimiesten kuormittuminen, työntekijöiden pelot, vaihtuvuus ja tyytymättömyys. 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 8
Psykososiaaliset riskit huomioitu yleensä riskinarvioinnissa (%, työsuojelupäälliköt ja valtuutetut) 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 9
Psykososiaaliset riskit huomioitu myös työpaikkaselvityksessä (%, työsuojelupäälliköt ja valtuutetut) 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 10
Työpaikoilla käytössä olevat muut keinot psykososiaalisten riskien arviointiin (avovastaukset) Hyvinvointikyselyt (40 mainintaa) Keskustelut, palaverit (35) Kehitys-/tavoitekeskustelut (28) Varhaisen puuttumisen malli Muut kartoitukset ja tarkastukset Työterveyshuollon toiminta Työnohjaus 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 11
Psykososiaalisten riskien arvioinnin osaamisessa kehittämisen varaa (%, työsuojelupäälliköt ja valtuutetut) 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 12
Mihin toivotaan tukea, millaista osaamista kaivataan? (avovastaukset) Välineitä ja keinoja psykososiaalisten riskien tunnistamiseen (32) Laajasti yleistietoa psykososiaalisista riskeistä (31) Ohjeita konfliktien ja haastavien tilanteiden käsittelyyn (30) Keinoja kuormitustilanteiden hallintaan (21) Osaamista työntekijöiden jaksamisen ja stressinhallinnan tueksi (18) Tietoa ja taitoja työyhteisön myönteisen ilmapiirin, sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen tukemiseen (16) Koulutusta psykososiaalisista riskeistä myös esimiehille ja johdolle (13) Tietoa ja tukea eri osapuolten välisen kommunikaation ja yhteistyön parantamiseen (työsuojelu-työnantaja-työterveyshuolto) (12) Lisäksi toivottiin tietoa ja työkaluja liittyen ajanhallintaan ja vaativaan asiakastyöhön, oman tiedon päivittämistä vastaamaan tämän päivän työelämää, keinoja tunnistaa työntekijöiden kuormittuminen varhaisessa vaiheessa, tukea muutosten hallintaan, välineitä, jotka tukisivat työntekijöiden huolehtimista paremmin omasta hyvinvoinnistaan (esim. itsearviointityökalu) 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 13
Yhteenveto (1/2) Psyykkisistä kuormitustekijöistä erityisesti suuri työmäärä ja keskeytykset kuormittavat työpaikoilla: 85 % työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikalla on liian suuri työmäärä tai liian kova työtahti (vähintään jossain määrin), vastaavasti 78 % vastaajista katsoi työpaikalla esiintyvän jatkuvia keskeytyksiä. Myös rakentavan palautteen ja arvostuksen puute sekä epäselvät tehtävänkuvat ja tavoitteet olivat läsnä monella työpaikalla (71 %). Vuorovaikutukseen liittyvistä tekijöistä heikko tiedonkulku (83 %) ja jatkuvat muutokset (78 %) olivat työpaikoilla useimmin haasteena. Valtaosa vastaajista arvioi psyykkisten ja vuorovaikutukseen liittyvien kuormitustekijöiden tason säilyneen samalla tasolla edeltävän vuoden aikana. Lisäystä katsottiin tapahtuneen lähinnä työn määrässä ja tahdissa, hallitsemattoman tiedon määrässä, työsuhteiden epävarmuudessa sekä muutoksissa. Työsuojeluhenkilöstö toi avovastauksissa lisäksi kuormituksen lähteinä esiin esimiestyöhön ja johtamiseen liittyvät haasteet sekä työyhteisön ristiriidat, klikkiytymiset ja muut vastaavat sosiaaliset ongelmat. 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 14
Yhteenveto (2/2) Psykososiaaliset kuormitustekijät näkyvät työsuojelutehtävissä monin tavoin: Kuormittuneet työntekijät ovat väsyneitä, stressaantuneita ja toisinaan uupuvat. Kuormittuminen näkyy konflikteina ja heikompana ilmapiirinä. Työpaikalla on tarve käydä keskusteluja ja selvitellä ongelmia. Yhteydenottojen määrä kasvaa kun työntekijöiden kuormitus lisääntyy. Joskus kuormitus heijastuu työntekijöiden ja esimiesten välisiin suhteisiin. Psykososiaaliset riskit on yleensä huomioitu riskinarvioinnissa ja työpaikkaselvityksessä. Lisäksi riskien arvioinnissa hyödynnetään mm. erilaisia hyvinvointikyselyitä, eri tahojen välisiä keskusteluja sekä kehitys-/tavoitekeskusteluja. Psykososiaalisten riskien arvioinnin osaamisessa kehittämisen varaa: vastaajista 40 % arvioi oman osaamisen olevan melko tai täysin riittämätöntä. 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 15
Vastaajat Kysely lähetettiin noin 3100:lle Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 822. Vastaajista 68 % toimi työsuojeluvaltuutettuna ja 32 % työsuojelupäällikkönä. Vastaajista 54 % oli miehiä ja 46 % naisia. 46 % vastaajista kuului 30-50 vuotiaiden ikäryhmään ja yli 50- vuotiaita oli 51. 3 % oli alle 30-vuotiaita. Vastaajista 40 % toimi miesvaltaisella työpaikalla, 43 % naisvaltaisella ja 17 % työpaikalla, jossa oli tasainen sukupuolijakauma. Valtaosa vastaajista (95 %) toimi työpaikalla, joka oli ollut toiminnassa 5 vuotta tai kauemmin. 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 16
Lisätietoja Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p. 040 716 5915 / kerttuli.harjanne@ttk.fi Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p. 043 824 4506 / minna.toivanen@ttl.fi Heli Hannonen, Työterveyslaitos, p. 050 4300 166 / heli.hannonen@ttl.fi www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 17